Market Court dismisses public procurement bid challenge, ruling no discrimination occurred in the evaluation process.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Lappeenrannan kaupunki on pyytänyt 6.9.2000 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia 14 rakennusurakoitsijalta Linnoituksen rakennuksen nro 87 muutos- ja peruskorjausurakasta. Tekninen lautakunta on päättänyt 1.11.2000 pöytäkirjan 586 §:n kohdalla valita rakennushankkeen pääurakoitsijaksi Lujatalo Oy:n. Kaupunginhallitus on oikeuttanut kokouksessaan 6.11.2000 aloittamaan rakennustyöt välittömästi. Lappeenrannan kaupunki ja Lujatalo Oy ovat 27.11.2000 allekirjoittaneet urakkasopimuksen.

Tarjouspyyntöön liittyvän urakkaohjelman mukaan tarjouksista hyväksytään hinnaltaan rakennuttajalle kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Edullisuuden arvioinnissa otetaan huomioon urakkaohjelman kohdassa 15.2 mainitut vertailuperusteet:

1. Urakoitsijan toimituskyky (pistein 1…10, kerroin 2)

taloudellinen vakavaraisuus työnantajan velvoitteiden suorittaminen liikevaihto organisaatio, avainhenkilöt

2. Urakoitsijan laadunvarmistus (pisteet 1…10, kerroin 1,2)

ISO 9000 mukainen sertifioitu laatujärjestelmä (9-10 pistettä)

muu tunnettu auditoitu laatujärjestelmä (5-8 pistettä)

muu laatujärjestelmä tai sen osia valmiina (2-4 pistettä)

ei laatujärjestelmää (1 piste)

3. Referenssit (pisteet 1…10, kerroin 0,8)

tarjouspyyntöä vastaavat työkohteet tunnettuus ja muu kokemus alalla

4. Tarjoushinta (kerroin 6).

Tarjousten matemaattisen keskiarvon perusteella pisteet lasketaan seuraavasti:

tarjousten keskiarvo 5 pistettä

keskiarvosta poikkeaminen halvempaan suuntaan lisää 1 pisteen kalliimpaan suuntaan vähentää 1 pisteen.

saadut pisteet kerrotaan kertoimella 6

selvästi alihintaiset tarjoukset hylätään (tarjoushinta poikkeaa yli 25 % seuraavasta tarjouksesta).

5. Urakoitsijan valinta edellä kohdissa 1-4 saadut pisteet lasketaan yhteen eniten pisteitä saanut urakoitsija valitaan hankkeen suorittajaksi.

Tarjousvertailussa Rakennus-Nopsa Oy on saanut tarjouskilpailussa ilmoitettuja arviointiperusteita käytettäessä yhteensä 74,7 pistettä ja Lujatalo Oy 85,7 pistettä. Rakennus-Nopsa Oy:n tarjoushinta (alv 0) on ollut 3.064.800 mk ja Lujatalo Oy:n 3.311.000 mk.

HAKEMUS

Rakennus-Nopsa Oy on kilpailuneuvostolle 27.11.2000 toimittamassaan hakemuksessaan vaatinut,

1. että virheellinen päätös on poistettava ja Lappeenrannan kaupunkia/ Lappeenrannan kaupungin teknistä lautakuntaa on kiellettävä noudattamasta virheellistä menettelyä;

2. että Lappeenrannan kaupunki/tekninen lautakunta on velvoitettava korjaamaan virheellinen menettely; siinä tapauksessa, että edellä esitetty ei ole enää mahdollista

3. että Lappeenrannan kaupunki/tekninen lautakunta on velvoitettava maksamaan Rakennus-Nopsa Oy:lle hyvitysmaksua 551.664 mk;

4. Lappeenrannan kaupunki/tekninen lautakunta on velvoitettava korvaamaan hyvitysmaksuna ja/tai edunvalvontakustannuksia asian aiheuttamat kustannukset, sikäli kuin niitä ei ole jo vaadittu kohdassa 3. Tässä vaiheessa kustannukset ovat 15.781,07 mk;

5. Lappeenrannan kaupunki/tekninen lautakunta on velvoitettava maksamaan vaadituille summille korkolain mukainen korko.

Hakija on katsonut, että Lappeenrannan kaupungin arviointimenetelmänä käyttämä pisteytysjärjestelmä on ollut epämääräinen ja tärkeimmiltä osin mielivaltainen. Kaikki tarjousmenettelyyn valitut rakennusliikkeet ovat olleet tasavertaisia ja kykeneviä toteuttamaan urakan eikä yritysten välillä tässä suhteessa ole ollut eroja. Jo tarjouspyynnön lähettäminen hakijalle on osoittanut Rakennus-Nopsa Oy:llä olevan kyky ja taito toteuttaa urakka. Tästä syystä tarjouskilpailu olisi tullut ratkaista hinnaltaan edullisimman tarjouksen pohjalta. Edullisimman ja toiseksi edullisimman tarjouksen välinen hinnanero on huomattava. Arviointimenettelyyn siirtyminen on johtanut siihen, että Lappeenrannan kaupungin hankintayksikkö on voinut poiketa hintaan perustuvista tarjouksista yksipuolisesti ja tarkoitushakuisesti.

VASTINE

Lappeenrannan kaupunki on vastineessaan vaatinut hakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Lisäksi kaupunki on vaatinut, että Rakennus-Nopsa Oy on velvoitettava korvaamaan hankintayksikölle aiheutuneet vastauskulut, jotka ovat olleet tässä vaiheessa 4.000 mk, viivästyskorkoineen.

Kaupunki on todennut, että urakkatarjouspyynnössä on ilmoitettu valintaperusteena olevan kokonaistaloudellinen edullisuus. Arvioinnissa on otettu huomioon urakoitsijan toimituskyky, urakoitsijan laadunvarmistus, referenssit ja tarjoushinta. Urakoitsijan valinta on tehty laskemalla em. seikoista pisteytyksen ja painokertoimen avulla saadut pisteet yhteen.

Kaupunki on katsonut, että asettaessaan tarjouspyynnössä esitetyt arviointiperusteet tarjouksentekijöiden tietoon kaupungin on tullut soveltaa niitä ilmoittamallaan tavalla. Tarjoushinnan ja muiden kriteerien suhdetta 60:40 on pidettävä näin vaativan rakennushankkeen osalta sopivana ja kohtuullisena varsinkin, kun on epätodennäköistä, että kukaan tarjoajista saisi muiden kuin hintakriteerin perusteella täyttä 40 pistettä.

Hankintapäätöstä tehtäessä on ollut käytössä kaikki syrjimättömään ja tasapuoliseen valintaan tarvittavat asiakirjat. Kaupunki on katsonut, että hyvitysmaksuvaatimus on hylättävä, koska hyvitysmaksuun oikeuttavaa virhettä ei ole tapahtunut.

Lausunnon yhteydessä on ollut hankintapäätöksen jälkeen laadittu taulukko, jossa on verrattu Rakennus-Nopsa Oy:tä ja Lujatalo Oy:tä arviointiperusteiden mukaisesti.

VASTASELITYS

Rakennus-Nopsa Oy on uudistanut aiemmin lausumansa ja todennut, ettei urakkaneuvotteluja 5.10.2000 koskevaa muistiota ole aikanaan toimitettu yhtiölle eikä muistio vastaa käytyjä neuvotteluja. Hakija on pitänyt talo-osaston lausuntoa 20.12.2000 selkeän tarkoitushakuisesti laadittuna ja osin virheellisiä tietoja sisältävänä. Yhtiö on liittänyt vastaselityksensä yhteyteen muiden urakanantajien lausuntoja näyttönä yhtiön toimituskyvystä, laadunvarmistuksesta ja referensseistä.

Rakennus-Nopsa Oy on katsonut, ettei Lappeenrannan kaupunki ole tehnyt ratkaisuaan tarjouksentekijöiden toimittamien, tarjouksentekijöiltä myöhemmin pyydettyjen ja tarjouksen arviointivaiheessa hankittujen muiden asiakirjojen perusteella. Yhtiön mukaan kaupunki on ratkaissut tarjouskilpailun täysin mielivaltaiseen pisteytysjärjestelmään perustuen. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole esitetty arviointiperusteita tarjouksentekijöiden tietoon. Jos näin olisi ollut, kaupungin olisi tullut ilmoittaa etukäteen valintaperusteiden 1, 2 ja 3 kohdat, jolloin jokainen urakoitsija olisi voinut etukäteen laskea omat mahdollisuutensa. Urakkakohde on pienehkö saneerauskohde, eikä sen osalta käytetyllä pisteytysjärjestelmällä saata olla kokonaistaloudellisuuden kannalta mitään merkitystä.

Rakennus-Nopsa Oy on ilmoittanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksekseen 20.116,70 mk korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Pääasia

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain (1527/2001) nojalla markkinaoikeudelle.

Kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa tarkoitettua rakennusurakoille asetettua kynnysarvoa. Näin ollen asetusta ei sovelleta kysymyksessä olevaan hankintaan. Hankintaan tulevat sovellettaviksi julkisista hankinnoista annetun lain säännökset.

Julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:n mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Käsiteltävänä olevassa hankintamenettelyssä hankintayksikkö on käyttänyt tarjouskilpailun ratkaisuperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta. Arviointiperusteina voidaan käyttää erilaisia laatukriteerejä sekä hintaa.

Julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistu tarjoajien ja ehdokkaiden tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää muun muassa, että tarjouskilpailun ratkaisuperusteena käytetään niitä seikkoja, jotka on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja joiden perusteella tarjoajat ovat voineet tarjouksensa laatia. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden asettamisessa. Arviointiperusteiden asettamisessa voidaan ottaa huomioon hankinnan luonne ja alakohtaiset kysymykset. Hankintayksikön tulee kuitenkin asettaa arviointiperusteet objektiivisesti ketään tarjoajaa suosimatta tai syrjimättä. Lähettämällä tarjouspyynnön hankintayksikkö on arvioinut pyynnön saajan täyttävän urakan suorittamisen yleiset edellytykset. Tarjoajien ja ehdokkaiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää kuitenkin aina saatujen tarjousten vertailua ilmoitettujen kriteerien perusteella.

Lappeenrannan kaupunki on liittänyt tarjouspyyntöasiakirjoihin urakkaohjelman, jonka kohdassa 15.2 on lueteltu tarjousten vertailuperusteet. Kunkin vertailuperusteen kohdalla on ilmoitettu annettavien pisteiden määrä sekä ilmoitettu, millä kertoimella pistemäärä vaikuttaa kokonaisarviointiin. Vertailussa huomioon otettavina laatutekijöinä on ilmoitettu urakoitsijan toimituskyky, urakoitsijan laadunvarmistus ja referenssit. Lisäksi on yksilöity, mitä seikkoja kunkin laatutekijän pisteytyksessä otetaan huomioon. Hankintayksikkö on edellä olevan perusteella ilmoittanut käytettävät valintaperusteet julkisista hankinnoista annetun lain edellyttämällä tavalla etukäteen. Perusteet ovat myös olleet luonteeltaan rakennusurakkaa koskevassa hankinnassa hyväksyttäviä. Asiassa ei ole osoitettu, että arviointiperusteet olisi asetettu hakijaa syrjivästi.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun käyttämällä tarjouspyynnössä ilmoitettuja perusteita. Hinnan osalta pisteytys on laskettu ilmoitettujen kriteerien mukaisesti, eikä hakijan taholta ole edes väitetty, että pisteytys olisi tältä osin laskettu väärin.

Lain vastaista syrjimistä ei osoita vielä se, että tarjoaja on saanut toista tarjoajaa pienemmän pistemäärän tarjousvertailussa, jos tämä on saatujen tietojen valossa perusteltua. Kysymyksessä olevassa asiassa hankintayksiköllä on ollut käytössään tarjouksentekijöiden yritysesittelyt, referenssit ja Suomen asiakastiedon antamat tiedot Rakennus-Nopsa Oy:stä ja Lujatalo Oy:stä.

Laatujärjestelmän osalta hakija on saanut 3,6 kertoimella painotettua pistettä käyttämästään järjestelmästä, jota ei ole auditoitu. Urakkaohjelmassa on ilmoitettu tällaisen "muun laatujärjestelmän" pisteiksi 2-4 ja kertoimeksi 1,2. Lujatalo Oy on saanut sertifioidun laatujärjestelmänsä perusteella 9,6 kertoimella painotettua pistettä, mikä on myös vastannut etukäteen ilmoitettua pisteytysjärjestelmää.

Toimituskyvyn osalta yritykset ovat poikenneet toisistaan kaikkien urakkaohjelmassa ilmoitettujen kriteerien osalta eikä asiassa ole ilmennyt, että kriteerejä olisi sovellettu hakijaa syrjivästi, kun Lujatalo Oy on saanut enemmän pisteitä kuin hakija.

Markkinaoikeus jättää huomioon ottamatta Lappeenrannan kaupungin hankintapäätöksen jälkeen laatiman selvityksen Rakennus-Nopsa Oy:n kaupungille tekemistä urakoista, koska tämä tieto ei asiakirjojen mukaan ole ollut hankintayksikön käytössä pisteytystä ja urakkapäätöstä tehtäessä. Myöskään hakijan toimittamia lausuntoja toiminnasta eri urakanantajien urakoissa ja toiminnan luotettavuudesta ei voida ottaa huomioon, koska tämä tieto ei ole ollut hankintapäätöksen pohjana ja hakija on urakkatarjouksessaan ilmoittanut pyydetyt referenssit hankintayksikölle. Referenssien osalta hakijan saamien kertoimella painotettujen pisteiden (4,8) ja Lujatalo Oy:n saamien pisteiden (7,2) ero on kuitenkin selitettävissä ilmoitettujen referenssien eroilla. Tätä kautta syntyvä painokertoimella laskettu piste-ero on lisäksi niin vähäinen (2,4 pistettä), ettei sillä ole ollut hankinnan lopputuloksen kannalta merkitystä.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, ettei Lappeenrannan kaupunki ole toiminut hakijaa syrjivästi rakennusurakan arviointiperusteiden asettamisen tai soveltamisen osalta.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus

Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Säännöksen 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäynti- kuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hakemusta ei voida pitää sillä tavoin hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomana, että hakija tulisi velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Lappeenrannan kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Päätöksen tekemiseen ovat ottaneet osaa markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Irma Telivuo, Olli Mäkinen ja Mika Pohjonen.