Market Court dismisses complaint against municipal procurement decision based on flawed cost calculations.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS 19.4.2002

Ylivieskan kaupunki on pyytänyt 10.1.2002 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia matkapuhelinpalveluista ajalle 1.4.2002 - 31.3.2004. Tarjouspyynnöt on lähetetty kolmelle ehdokkaalle. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintapäätös tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen pohjalta seuraavin perustein: hinta, toimitusaika, raportointi, laatu, käyttökustannukset, huoltopalvelut ja toiminnallisuus. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on tullut määritellä mahdollisimman toimiva kokonaisuus matkapuhelinliikenteelle. Erityisesti on tullut selvittää eri suuntiin kohdistuvien puhelujen toimivuus ja hinnat, mahdollisuus saada määräajoin liittymäkohtaiset, suuntautuvuus- ja aikaperusteiset raportit sekä mahdollisuus hallintokunnittaisiin liittymäkohtaisiin koontilaskuihin.

Määräaikaan mennessä Ylivieskan kaupunki on saanut tarjoukset kaikilta kolmelta tarjoajalta. Materiaalitoimintojen yhteistyöryhmä on 19.4.2002 pöytäkirjan 4 §:n kohdalla valinnut tarjouskilpailun voittajaksi Oy Radiolinja Ab:n (jäljempänä myös Radiolinja) kokonaistaloudellisesti edullisimpana.

HANKINTAPÄÄTÖSTÄ 19.4.2002 KOSKEVA HAKEMUS

Pohjanmaan PPO Oy (jäljempänä myös PPO) on vaatinut, että markkinaoikeus

1. poistaa kokonaan Ylivieskan kaupungin hankintayksikön 19.4.2002 tekemän päätöksen Radiolinjan valinnasta matkapuhelinliikenteen tarjoajaksi;

2. kieltää Ylivieskan kaupungin hankintayksikön päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi ja

3. velvoittaa Ylivieskan kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä.

UUSI HANKINTAPÄÄTÖS 17.6.2002

PPO on jättänyt materiaalitoimintojen yhteistyöryhmän päätöksestä 19.4.2002 4 § oikaisuvaatimuksen Ylivieskan kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimuksen johdosta kaupunginhallitus on ottanut asian käsiteltäväkseen ja kumonnut materiaalitoimintojen yhteistyöryhmän hankintapäätöksen. Kaupunginhallitus on 17.6.2002 pöytäkirjan § 170 kohdalla valinnut tarjouskilpailun voittajaksi PPO:n kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Kaupunginhallitus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Kaupunginhallituksen pöytäkirjan mukaan hankintapäätös 19.4.2002 § 4 on tehty konsultin laatiman, joiltakin osin virheellisen tarjousvertailun pohjalta. Vertailu olisi tullut tehdä tarjouksien mukaisilla hinnoilla ja ehdoilla. Tarkistetun laskelman mukaan PPO:n tarjous on puheluhinnoiltaan edullisin. Hintaero Radiolinjan tarjoukseen on 1.172 euroa kahden vuoden aikana.

Virheellisessä laskelmassa konsultti on kohdistanut PPO:n perusmaksuedun ja puherahan 150 matkapuhelinliittymälle. PPO:n tarjouksessa mainittu perusmaksuetu sekä puheraha koskee kaikkia 169 liittymää. Kun konsultin laskelmaan lisätään nämä puuttuvat edut, muodostuu PPO:n tarjous 2.595,90 euroa Radiolinjan tarjousta edullisemmaksi kahden vuoden aikana.

Virheellisessä laskelmassa PPO:n perusmaksualennuksissa on huomioitu etu vain kuuden kuukauden ajalle. Tarkistuslaskelmassa etu on huomioitu 12 kuukauden ajalle PPO:n tarjouksen mukaisesti.

PPO:n tarjoama tuplakortti ei vaikuta matkapuhelinliikenteen hintoihin. Palvelun avulla voidaan säästää henkilökunnan omien matkapuheluiden erittelyihin käytettävää aikaa. Tämä asia voidaan ottaa huomioon ratkaistaessa matkapuhelinliikenteen kokonaistaloudellisuutta.

Yhtenäinen numerointi ei ole välittömästi matkapuhelinliikenteen hinnoitteluun liittyvä tekijä, jota ei ole tarjouksessa otettu huomioon. Yhtenäinen numerointi selkiinnyttää kaupungin puhelinpalveluita. PPO on laskenut, että luettelomaksujen osalta säästö olisi 4.099 euroa kahdessa vuodessa.

PPO osallistuu tarjouksensa mukaan numeromuutoksista aiheutuviin kustannuksiin yhteensä 4.000 eurolla. Tämä etu voidaan ottaa huomioon ratkaistaessa matkapuhelinliikenteen kokonaistaloudellisuutta.

Matkapuhelimet ovat kuluvaa käyttöomaisuutta, joita joudutaan uusimaan. Yksitaajuuspuhelimet tullaan uusimaan vaiheittain. Tältä osin Radiolinjan ja PPO:n tarjoamien vaihtoehtojen välillä ei ole eroa.

Hankintayksikkö on sitoutunut olemaan tekemättä hankintasopimusta matkapuhelinliikenneoperaattorista hankintapäätöksen 17.6.2002 § 170 nojalla markkinaoikeuskäsittelyn aikana, tai mikäli sopimus tehdään, siihen otetaan purkava ehto.

HANKINTAPÄÄTÖSTÄ 17.6.2002 KOSKEVA HAKEMUS

Radiolinja on vaatinut, että markkinaoikeus

1. poistaa kokonaan Ylivieskan kaupungin hankintayksikkönä 17.6.2002 tekemän päätöksen;

2. kieltää Ylivieskan kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi sekä

3. velvoittaa Ylivieskan kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hakija on lausunut perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

1. Hankintayksikön virheellinen päätösmenettely

Hankintayksikkö toimitti hakijalle 19.4.2002 päivätyn hankintalain säännösten nojalla tehdyn tarjousvertailuun perustuvan päätöksen, jossa se ilmoitti hankkivansa matkapuhelinpalvelut Radiolinjalta. PPO teki tehdystä hankintapäätöksestä oikaisuvaatimuksen Ylivieskan kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus hyväksyi kyseisen vaatimuksen 17.6.2002 ja päätti hankkia matkapuhelinpalvelut PPO:lta.

Hankintalain 9 a §:n 3 momentin mukaan "Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta valittamalla kuntalain eikä hallintokäyttölain nojalla sillä perusteella, että päätös on tämän lain vastainen." PPO:n oikaisuvaatimuksen sisältö on ollut hankintalain tarkoittamien arviointiperusteiden kyseenalaistaminen. Ylivieskan kaupunginhallitus ei olisi saanut ottaa edellä mainittua oikaisuvaatimusta käsiteltäväkseen ja muuttaa alkuperäistä hankintapäätöstä, koska ratkaisuvalta tässä asiassa kuuluu yksinomaan markkinaoikeudelle. Ylivieskan menettely on mahdollistanut PPO:ta suosivan ja Radiolinjaa syrjivän menettelyn. Ellei markkinaoikeus puutu kaupungin oikaisuvaatimuksen perusteella tekemään päätökseen tai ota sitä tutkittavaksi hankintalain säätämässä järjestyksessä, jää Radiolinja kokonaan vaille oikeusturvakeinoja. Tämän johdosta markkinaoikeuden on poistettava hankintayksikön päätös lakiin perustumattomana kokonaisuudessaan.

2. Hankintayksikön päätöksen perusteet

Päätöksessään kaupunginhallitus korostaa kokonaistaloudellisuutta ja etenkin sitä, että PPO osallistuu 4.000 eurolla numeronmuutoskustannuksiin. Kaupunginhallituksen pöytäkirjan otteesta ei ilmene mitä tarkoitetaan sillä, että mainittu "etu" voidaan ottaa huomioon ratkaistaessa matkapuhelinliikenteen kokonaistaloudellisuutta. Hakija korostaa, että suoritusta ei voida huomioida osapuolien arvioinnissa sellaisena etuna, jota hakija ei tarjoa, sillä muutoskustannuksia ei luonnollisestikaan syntyisi nykyisen toimittajan jatkaessa.

Hankintayksikön henkilöstön ylimääräisen työn kustannusta ja tavoitettavuuden heikentymistä muutosvaiheen jälkeen ei arvioida päätöksessä mitenkään. Varovaisen arvion mukaan kahden tunnin työajan arvo henkilöä kohden on työnantajakuluineen vähintään 34 euroa - yhteensä siis 169 kertaa 34 euroa, mikä tekee 5.746 euroa. Pysyttäessä nykyisessä toimittajassa ei muutoskuluja syntyisi.

PPO:n tarjouksessa on kerrottu siirtymäkauden etujen koskevan 150 liittymää. Kaupunginhallituksen päätöksessä kuitenkin tulkitaan niiden koskevan 169 liittymää. Näin on saatu PPO edullisempaan asemaan. Virheellisen tulkinnan rahallinen arvo on 1.423,90 euroa.

Kaupunginhallitus on katsonut päätöksessään matkapuhelimien olevan kuluvaa käyttöomaisuutta, eikä ole näiltä osin löytänyt eroa PPO:n ja Radiolinjan tarjouksista. Radiolinja on tarjonnut kaksitaajuushintaa riippumatta päätelaitteesta. Kaupungilla on toistakymmentä yksitaajuuslaitetta, joiden uusiminen on välttämätöntä siirryttäessä PPO:n tarjoamaan DNA Finland Oy:n (jatkossa DNA) verkkoon, koska DNA:n verkko ei toimi kattavasti käytettäessä yksitaajuuspuhelinta. Ylimääräinen hankinnan kokonaistaloudellisuuteen vaikuttava kustannus tästä on 12 kertaa 150 euroa, mikä tekee 1.800 euroa. Matkapuhelimien uusimisesta johtuva investointi olisi pitänyt huomioida arvioitaessa hankinnan kokonaistaloudellisuutta.

Kaupunginhallitus on ottanut niin sanotun tuplakortti-ominaisuuden huomioon ratkaistessaan hankinnan kokonaistaloudellisuutta. Tosiasiassa Radiolinjan tarjoama 151-laskutuspalvelu on toiminnallisesti vähintään samanarvoinen kuin tuplakortti. Tuplakortin ongelmia ovat yksityiskäytön kontrollin vaikeus sekä kortinvaihdon unohduksista aiheutuva henkilöiden tavoitettavuuden heikkeneminen. Yksityispuhelujen laskutusmahdollisuutta ei myöskään tarjouspyynnössä pyydetty, joten se ei voi olla hankinnan päätösperuste.

Kaupunginhallitus on katsonut PPO:n laskelmiin nojaten, että yhtenäinen numerointi toisi kaupungille säästöä 4.099 euroa. Koska PPO hinnoittelee itse luettelopalvelunsa, voidaan säästön suuruutta pitää näennäisenä. Luettelopalveluiden hintoja ja matkapuhelinpalveluiden hinnoittelua ei voida kytkeä toisiinsa. Myöskään tarjouspyynnössä hankintayksikkö ei ole pyytänyt yhtenäistä numerointia. Radiolinja pystyisi asiakkaan niin pyytäessä muuttamaan numerointinsa.

PPO on tarjouksessaan ilmoittanut perushintansa sekä kuukausittaisen matkapuhelinliikenteen mukaan määräytyvän yritysalennuksen. PPO:n tarjouksessa on kirjattu vahvennetulla alennus "8 %", mikä edellyttää 3.000 euron kuukausittaista matkapuhelinliikennettä. Hankintayksikön matkapuhelinliikenne on kuitenkin luokkaa 2.400 euroa / kuukausi. Tällainen matkapuhelinliikenne edellyttää kuuden prosentin alennusta. Koska PPO:n tarjous on epäselvästi laadittu, on hankintayksikkö erehtynyt laskennassaan käyttämään kahdeksan prosentin alennusta. Tämä virhe on saattanut PPO:n noin 1.152 euroa todellista edullisemmaksi kahden vuoden sopimusajalla.

Erityisen raskauttavana ja Radiolinjaa syrjivänä menettelynä hakija on pitänyt sitä, että Ylivieskan kaupunki on toimituttanut konsulttiyrityksellä tarjous/valintaprosessin aikana Radiolinjan hankintayksikölle toimittamia matkapuhelinlaskuja PPO:lle. PPO sai siten hankintayksikön ja Radiolinjan väliset sopimushinnat käyttöönsä ja näin etua hankintaprosessissa.

VASTINE

Ylivieskan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Radiolinjan hakemuksen, koska matkapuhelinpalveluita koskeva hankintamenettely kokonaisuudessaan on toteutettu julkisista hankinnoista annettua lakia noudattaen.

Hankintayksikkö on lausunut muun ohella, että tarjousvertailun laati ulkopuolinen konsulttiyritys. Loppuyhteenvedossaan konsultti päätyi suosittamaan matkapuhelinpalvelujen toimittajaksi Radiolinjaa. Konsultin laatiman loppuyhteenvedon perusteella kaupungin materiaalitoimintojen yhteistyöryhmä valitsikin kaupungin matkapuhelinpalvelujen toimittajaksi Radiolinjan.

Tämän jälkeen PPO jätti päätöksestä oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle. Kaupunki pyysi konsulttiyritykseltä vastineen PPO:n oikaisuvaatimukseen. Samalla pyydettiin uusi vertailulaskelma tehtyjen tarjousten mukaisilla hinnoilla.

Tarkistetun laskelman mukaan PPO:n tarjous oli kahden vuoden aikana 2.595,90 euroa edullisempi kuin Radiolinjan tarjous. Näin ollen kaupunginhallitus muutti virheelliseen tarjousvertailuun perustuneen materiaalitoimintojen yhteistyöryhmän 19.4.2002 § 4 tekemän päätöksen ja päätti ostaa kaupungin matkapuhelinpalvelut ajalla 1.4.2002 - 31.3.2004 PPO:lta.

Alkuperäinen 19.4.2002 tehty hankintapäätös perustui osittain virheelliseen hintavertailuun. Hankinnan valmistelussa oli tapahtunut virhe, jonka oikaiseminen oli kaupungin kannalta perusteltua ja suoranaisesti myös kaupungin velvollisuus. Oikaisuvaatimus on itseoikaisuun rinnastettava menettely, jossa on kyse hallintomenettelystä, joten kaupungilla oli oikeus tarkistetun hintavertailun pohjalta muuttaa 19.4. tehtyä hankintapäätöstä.

PPO:n tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Hintaero PPO:n hyväksi on yhteensä 2.595,90 euroa kahden vuoden aikana. Lisäksi hankinnan kokonaistaloudellisuutta tukee se, että PPO tarjouksensa mukaan osallistuu numeromuutoksista aiheutuviin kustannuksiin 4.000 eurolla, minkä on arveltu kattavan suurimman osan operaattorin vaihdosta aiheutuvista numerokustannuksista.

Hakijan laskelma kaupungin ylimääräisen työn kustannuksista on yksilöimätön ja täysin teoreettinen. Yhtenäinen numerointi parantaa tavoitettavuutta ja tuo myös säästöä luettelokustannuksissa. Myös tuplakorttien käyttöönotto vähentää yksityispuhelujen maksamisesta, perimisestä ja kirjaamisesta aiheutuvaa ylimääräistä työtä.

PPO:n ilmoituksen mukaan heidän tarjouksensa mukaiset edut koskevat kaikkia liittymiä, ja samat edut annetaan myös uusille tuleville liittymille.

Ylivieskan kaupungin matkapuhelimien tulee toimia ensisijaisesti Ylivieskan alueella. PPO:n tarjouksen mukaan Ylivieskan kaupunki ja sen ympäristö on rakennettu 900 MHz:in taajuudella, jolloin myös yksitaajuuspuhelimet toimivat verkossa normaalisti. Näin ollen operaattorin vaihtaminen ei aiheuta kaupungille puhelinkoneiden vaihtotarvetta.

Ylivieskan kaupungilla on ollut käytössään Radiolinjan 151-puheluerittely. Jokainen käyttäjä on maksanut 151-puhelut kaupungin kassaan. Tämä on aiheuttanut ylimääräistä työtä ja ylimääräisiä kustannuksia. Tuplakorttipalvelussa näitä kustannuksia ei aiheudu.

PPO on tarjonnut kaupungille yhtenäistä numerointia lanka- ja matkapuhelinverkon osalta. Yhteinen numerointi tuo kaupungille kustannussäästöjä. Kaupunki on kuitenkin todennut hankintapäätöksessään, ettei yhtenäinen numerointi ole välittömästi matkapuhelinliikenteen hinnoitteluun liittyvä tekijä eikä sitä ole tarjouspyynnössä edellytetty.

Konsultin laatima hintavertailu tehtiin matkapuhelinliittymäkohtaisesti kaupungin tositeaineistosta kopioidusta laskumateriaalista. Koska tarjoajilla tulee olla riittävät perusteet verrata omaa tarjoustaan voittaneeseen tarjoukseen ja tarkistaa laskelmat, kaupunki antoi konsultille luvan toimittaa laskumateriaalin PPO:lle. Laskuissa ei ole Ylivieskan kaupungin ja Radiolinjan sopimushintoja, vaan soitetut suunnat ja volyymit. Laskuihin ei sisältynyt liikesalaisuuksia.

LAUSUNTO

Pohjanmaan PPO Oy on vaatinut, että Radiolinjan hakemus hylätään perusteettomana.

Perusteluina PPO on lausunut muun ohella, että Ylivieskan alkuperäinen hankintapäätös on perustunut ulkopuolisen konsultin laatimaan loppuraporttiin. PPO havaitsi loppuraportin laskelmissa virheitä, eikä loppuraporttia ollut tehty jätettyjen tarjousten perusteella. Loppuraportissa oli huomioitu esimerkiksi Radiolinjan osalta keväällä alennetut kuukausimaksut, mutta PPO:n tarjoaman DNA:n alennettuja kuukausimaksuja ei ollut huomioitu.

PPO teki asiasta oikaisuvaatimuksen Ylivieskan kunnanhallitukselle, joka teki uuden päätöksen asiassa 17.6.2002. Oikaisuvaatimusmenettely ei ole hankintalaissa tarkoitettua "hakea muutosta valittamalla", vaan kyse on hallintomenettelystä, jossa kunnanhallitus on PPO:n tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta tutkinut uudelleen materiaalihankintojen yhteistyöryhmän tekemän päätöksen. Radiolinjan väite päätösmenettelyn virheellisyydestä on perusteeton.

Kaupunginhallituksen päätös perustuu uuteen laskelmaan, joka on tehty jätettyjen tarjousten perusteella, eli tällöin kaikki tarjoajat ovat olleet tasavertaisessa asemassa. Tarkistetun laskelman perusteella PPO:n tarjous on 1.172 euroa edullisempi kuin Radiolinjan tarjous.

Tarjouspyynnössä kaupunki ilmoitti matkapuhelinliittymiä olevan noin 150 kappaletta. PPO on tarjonnut puherahaa ja vapaita kuukausimaksuja juuri tarjouspyynnössä mainitulle liittymämäärälle. Lisäksi tarjouksessa on tarjottu vapaita kuukausimaksuja ja puherahaa myös uusille liittymille. Kun nämä edut otetaan tarjouksen mukaisesti oikein huomioon, on PPO:n tarjous 2.595,90 euroa edullisempi kuin Radiolinjan tarjous.

Kaupunki on päätöksessään huomioinut mahdollisesta operaattorin vaihtumisesta aiheutuvat kustannukset. Numeromuutoskustannusten osalta PPO tarjosi 4.000 euroa, millä summalla katettaisiin muun muassa uusien numeroiden tiedottamisesta aiheutuvat kulut. Tällöin kaupungille ei aiheutuisi kuluja numeromuutoksesta.

Kaupungin henkilöstölle ei tule ylimääräisiä työkustannuksia numeroiden vaihdosta, koska PPO hoitaa liittymän vaihtoprojektin tarjouksensa mukaisesti. Operaattorin vaihtumisesta ei aiheudu myöskään koulutuskustannuksia, koska tarjoamamme DNA-matkapuhelimet toimivat vastaavalla tavalla kuin Radiolinjan matkapuhelimet.

Kaupungilla vielä käytössä olevat yksitaajuuspuhelimet toimivat Ylivieskassa ja sen ympäristössä, vaikka PPO valittaisiin tarjouskilpailun voittajaksi eikä niitä siten tarvitse vaihtaa kaksitaajuuspuhelimiksi. Radiolinjan väite ylimääräisten päätelaitteiden hankintakustannuksista (1.800 euroa) on ylimitoitettu eikä se perustu markkinoilla vallitsevaan hintatasoon.

PPO:n tarjoamassa tuplakortissa on kaksi erillistä liittymää työ- ja vapaa-ajan puheluiden erottelemiseksi. Molemmat liittymät laskutetaan erikseen siten, että henkilökohtaisesta liittymästä lasku lähetetään suoraan käyttäjälle kotiin. Tällöin työnantajan ei tarvitse tehdä ylimääräistä työtä sisäisessä laskutuksessa. Tuplakortti-palvelu vastaa Radiolinjan 151-palvelua, mutta siitä muodostuu vähemmän kustannuksia ja sen käyttö on helpompaa.

Tarjouksemme mukaan matkapuhelinnumerot olisivat samat kuin kiinteiden liittymien ohivalintanumerot lisättynä ainoastaan matkapuhelinoperaattorin etuliitteellä. Tällä ratkaisulla hankintayksiköllä olisi mahdollisuus säästää ilmoituskustannuksissa puhelinluettelossa. Pelkästään paikallisen OUKA-puhelinluettelon osalta muutoksesta koituisi sopimuskaudella 3.404,80 euron säästö.

Alennusprosentti (8 %) on konsultin tekemissä laskelmissa otettu oikein huomioon, koska laskelmista on puuttunut kaupungin käytössä olevat 29 DNA-liittymää. Kun näiden liittymien kustannukset otetaan huomioon, muodostuu alennusprosentiksi kahdeksan.

Ylivieskan kaupungin matkapuhelinliikenteen suuntautuneisuus sekä määrä on ollut välttämätöntä tietää, jotta konsultin laskelmat on voitu tarkistaa. Ellei tietoja olisi luovutettu PPO:lle, olisi Radiolinja toimiessaan nykyisenä operaattorina saanut perusteetonta etua hankintaprosessissa muihin tarjoajiin nähden. Ylivieskan kaupunki on toiminut lain mukaisesti sen luovuttaessa tietoja matkapuhelinliikenteestään.

VASTASELITYS

Radiolinja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Pohjanmaan PPO Oy:n hakemus

Ylivieskan kaupunginhallitus on päätöksellään 17.6.2002 § 170 kumonnut materiaalitoimintojen yhteistyöryhmän päätöksen 19.4.2002 4 §. Hankintaa ei voida enää toteuttaa tuon kumotun päätöksen perusteella. Tämän johdosta PPO:lla ei ole enää hakemuksessaan tarkoittamaansa oikeussuojan tarvetta. Lausunnon antaminen PPO:n hakemuksesta näin ollen raukeaa. PPO on saanut lausua Radiolinjan hakemuksessa esitetyistä vaatimuksista ja yrityksen näkemykset on otettu huomioon tuon hakemuksen tutkimisen yhteydessä.

Oy Radiolinja Ab:n hakemus

Markkinaoikeuden saaman selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa tarkoitettua kynnysarvoa. Tällaisessa hankinnassa noudatettua menettelyä arvioitaessa on otettava huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) säännökset.

Hankintalain 9 a §:n 3 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta valittamalla kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla sillä perusteella, että päätös on hankintalain vastainen. PPO on tehnyt materiaalitoimintojen yhteistyöryhmän päätöksestä 19.4.2002 4 § kuntalain 89 §:n 1 momentin mukaisen oikaisuvaatimuksen Ylivieskan kaupunginhallitukselle. Kyseessä ei ole ollut hankintalain 9 a §:n 3 momentissa tarkoitettu valitus. Tältä osin Ylivieskan kaupunki ei ole menetellyt hankintalain vastaisesti.

Hankintalain 1 §:n mukaan hankintayksiköiden on hankinnoissaan meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa hankintayksiköllä on harkintavaltaa käytettävien arviointiperusteiden sekä niiden painotuksen määrittämisessä. Hankintalain 1 §:ssä ilmaistusta tasapuolisuuden vaatimuksesta johtuu, että tarjousvertailu on tehtävä tasapuolisesti ja syrjimättä kaikkien tarjousvertailuun osallistuneiden tarjoajien kesken. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Kyseisessä tapauksessa Ylivieskan kaupunginhallitus on PPO:n oikaisuvaatimuksen johdosta tehnyt uuden tarjousvertailun ainoastaan PPO:n ja Radiolinjan välillä. Koska alkuperäisen hankintapäätöksen yhteydessä tarjousvertailu kuitenkin on tehty kaikkien tarjoajien kesken, eikä uudella tarjousvertailulla olisi voinut olla vaikutusta Sonera Oyj:n asemaan sen tarjouksen kalleuden vuoksi, voidaan menettelyä pitää tältä osin hyväksyttävänä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintapäätös tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen pohjalta seuraavin perustein: hinta, toimitusaika, raportointi, laatu, käyttökustannukset, huoltopalvelut ja toiminnallisuus.

Hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään erikseen kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden osalta. Saadun selvityksen perusteella hankintayksikön voidaan kuitenkin katsoa vertailleen tarjouksia riittävän laajasti ja ottaneen tarjousvertailussa huomioon kaikki tarjouspyynnössä ilmoitetut arviointiperusteet.

Hinnan lisäksi hankintayksikkö on kaupunginhallituksen pöytäkirjan mukaan ottanut kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidessaan huomioon tuplakortti-palvelusta johtuvan ajansäästön, säästön puhelinluettelokuluissa sekä PPO:n osallistumisen numeromuutoksista aiheutuviin kustannuksiin 4.000 eurolla.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty yhtenäistä numerointia lanka- ja matkapuhelinliittymien välillä. Kyseessä ei ole sellainen matkapuhelinliikennehankintaan kiinteästi liittyvä seikka, joka voitaisiin ottaa huomioon ilman erillistä mainintaa. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään ilmoittanut, että yhtenäinen numerointi selkiinnyttää kaupungin puhelinpalveluita, ja että luettelomaksujen osalta säästö olisi 4.099 euroa kahdessa vuodessa. Kyseistä säästöä hankintayksikkö ei ole kuitenkaan ottanut huomioon verratessaan tarjoajien matkapuhelinliikenteen hintoja. Hankintayksikön ei olisi tullut ottaa sitä huomioon myöskään kokonaistaloudellista edullisuutta verratessaan. Muilta osin hankintayksikkö on laatuvertailua suorittaessaan toiminut harkintavaltansa rajoissa.

Hankintayksikkö on toimituttanut hankintamenettelyn aikana PPO:lle Radiolinjan hankintayksikölle toimittamia matkapuhelinlaskuja. Kyseiset laskut ovat sisältäneet ainoastaan soitettujen puhelujen suunnat ja volyymit. Laskuissa ei ole ollut Radiolinjan ja Ylivieskan kaupungin sopimushintoja. Kyseiset laskut on toimitettu PPO:lle materiaalitoimintojen yhteistyöryhmän tekemän hankintapäätöksen 19.4.2002 4 §:n jälkeen päätökseen liittyvän hintavertailun tarkistamiseksi. Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain vastaisesti lähettäessään kyseiset puhelutiedot päätöksen tarkistamista varten.

Vaikka hankintayksikön menettelyssä on ollut tiettyjä edellä mainittuja virheellisyyksiä, ne eivät ole vaikuttaneet tässä tapauksessa hankinnan lopputulokseen. Hankintayksikön on katsottava toimineen harkintavaltansa rajoissa. Hankintayksikkö ei näin ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien säännösten vastaisesti, kun se on valinnut tarjouskilpailun voittajaksi PPO:n. Radiolinjan hakemus on sen vuoksi hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Materiaalitoimintojen yhteistyöryhmän päätöksen 19.4.2002 4 §:n tultua kumotuksi Ylivieskan kaupunginhallituksen hyväksyttyä tuota päätöstä koskeneen oikaisuvaatimuksen päätöksellään 17.6.2002 § 170 lausunnon antaminen tuota päätöstä koskevasta Pohjanmaan PPO Oy:n hakemuksesta raukeaa.

Markkinaoikeus hylkää Oy Radiolinja Ab:n hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Minna Hammarberg ja Pertti Virtanen.