Market Court dismissed bid rejection due to insufficient quality points in a public procurement tender.
Legislator summary
AI generatedThe applicant challenged a public procurement decision where a provider was rejected for scoring below the required quality threshold. The court found the procurement authority failed to separate eligibility screening from the final price-quality comparison, violating the two-stage procedure under the Public Procurement Act. However, the court ruled that the overall process was fair, the scoring was consistent, and the rejection was justified by the provider's failure to meet the standard and high cost.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act 1530/2001, s. 6; Public Procurement Act 1530/2001, s. 9: The procurement authority must distinguish between the eligibility screening stage and the final comparison stage, but a rejection based on insufficient quality points in a framework agreement is permissible if the scoring was consistent and the provider failed to meet the standard.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Kansaneläkelaitoksen Pielisen - Karjalan vakuutuspiiri on ennen hankintamenettelyn aloittamista järjestänyt avoimen tiedotustilaisuuden kaikille alueen terapeuteille ja hoitolaitoksille, jossa on selvitetty tulevaa tarjousmenettelyä. Tilaisuudessa on käyty läpi Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen avokuntoutuksen standardi (3/17.04.2001), joka on ohjeistus Kelan kuntoutuspalveluiden hankintaa koskevalle päätöksenteolle. Standardi on jaettu tilaisuudessa olleille.
Kelan Itä-Suomen alueen vakuutuspiirit ovat 3.9.2001 Karjalainen-lehdessä julkaistulla tarjouspyynnöllä pyytäneet kaikkia avoterapioita koskevia tarjouksia ajalle 1.1.2002-31.12.2003.
Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset pisteytetään hinta-laatusuhteen perusteella. Arviointiperusteina käytetään palveluntuottajan koulutusta, kokemusta vaikeavammaisten kuntouttajana sekä muita perusteita, mm. toimitilojen ja laitteiden monipuolisuutta. Tarjouspyyntöasiakirjoihin ovat kuuluneet standardi ja kyselylomakkeet.
Määräaikaan 30.9.2001 mennessä hankintayksikkö on saanut 13 fysioterapiapalveluita koskevaa tarjousta. Niistä on tehty yhteenveto. Tarjousten vertailun toteuttamisessa on käytetty apuna Kelan hallinnonsisäistä ei-julkista pisteytysmuistiota.
Hankintapäätös on tehty 19.11.2001. Tarjousten hyväksymisestä ja hylkäämisestä on hankintapäätöksen mukaan päätetty laatuarvion ja hintavertailun perusteella. Hankintayksikkö on hyväksynyt seitsemän fysioterapiapalveluita tarjonnutta palveluntuottajaa ja hylännyt kuusi. Tarjouskilpailussa hylätyiksi tulleet ovat saaneet 42-60 laatupistettä. Hankintapäätöksen mukaan näiden kohdalla laatu ei ole ollut riittävä. Alin hyväksytty pistemäärä on ollut 62.
Hankintayksikkö on allekirjoittanut irtisanottavissa olevat hankintasopimukset seitsemän tarjouskilpailuun osallistuneen fysioterapiapalveluita tarjonneen palveluntuottajan kanssa ajalle 1.1.2002-31.12.2003.
HAKEMUS
Hakija on vaatinut hankintapäätöksen kumoamista.
Ammatinharjoittajia ja hoitolaitoksia ei tulisi asettaa tarjouskilpailussa samalle lähtötasolle. Hoitolaitokset pystyvät hankkimaan erilaisia laitteita koko asiakasmateriaaliaan varten ja saavat pisteytyksessä paljon laatupisteitä. Hakijan hinta on ollut yksi korkeimmista, mutta se ei ole ollut kuitenkaan ratkaiseva tekijä.
Hakijaan on otettu yhteyttä yhden hankintamenettelyssä palveluntuottajaksi valitun yrityksen taholta, koska yrityksellä ei olekaan ollut lasten fysioterapiaan kouluttautunutta fysioterapeuttia.
VASTINEET JA LAUSUNNOT
Kelan Pielisen - Karjalan vakuutuspiiri on vastineessaan vaatinut hakemuksen hylkäämistä.
Tarjouksia hyväksyttäessä on kiinnitetty huomiota kokonaistaloudellisuuteen, palveluntuottajan koulutukseen ja kokemukseen vaikeavammaisten kuntoutuksessa, muuhun työkokemukseen sekä palvelujen hinnan ja laadun suhteeseen. Arviointiperusteina on käytetty myös kielitaitoa, palvelujen saatavuutta, toimitilojen ja laitteiden monipuolisuutta sekä asiakasturvallisuutta.
Tarjousten vertailu on laadittu Kelan kuntoutuslinjan pisteytysmuistion ohjeistuksen perusteella. Laitokset on pisteytetty pisteytysmallin mukaan ottamalla huomioon laitoksia koskevat poikkeukset. Itsenäiset ammatinharjoittajat on pisteytetty ottamalla huomioon poikkeukset työkokemuksen ja koulutuksen osalta. Pisteytyksessä on otettu huomioon tarjousasiakirjat. Tarjouskilpailuun liittyvät pisteytysmuistio ja yhteenveto eivät ole julkisia.
Kaikki tarjoukset on käsitelty tasapuolisesti ja ketään syrjimättä. Palvelujen tuottamiseen on hyväksytty riittävä määrä hinta-laatusuhteeltaan parhaita tarjouksia edellä mainittujen kriteerien mukaisesti. Johtoryhmä on hyväksynyt ne laitokset ja ammatinharjoittajat, jotka ovat saaneet pisteytyksessä vähintään 62 laatupistettä. Tarjottuja 30 ja 75 minuutin terapioita ei ole hyväksytty, koska ne eivät ole käytössä. Yksi sopimuspalveluntuottaja on palkannut A:n yritykseensä töihin.
Lieksan Fysikaalinen hoitolaitos (B toiminimen haltijana) on antanut lausuntonsa.
Fysikaalinen hoitolaitos Fysio-Leena Ky on antanut lausuntonsa.
Fysiopalvelu D Ky on antanut lausuntonsa.
Valtimon Fysioterapialle (E toiminimen haltijana), Porokylän Kuntoutus Oy:lle, Juuan Fysikaalinen hoitolaitos Ky:lle ja Pielisen Fysikaalinen Hoitola Oy:lle on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa.
VASTASELITYS
Hakija on antanut vastaselityksensä.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain (1527/2001) nojalla markkinaoikeudelle.
Saadun selvityksen mukaan tarjouspyynnön käsittämien kuntoutuspalveluiden arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (hankinta-asetus) palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan näin ollen julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) ohella myös mainittua asetusta. Fysioterapiapalvelut kuuluvat tuoteluokituksen mukaan hankinta-asetuksen liitteen B toissijaisten palveluiden pääluokkaan 25 (terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut). Hankinta-asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan toissijaisten palveluiden hankintamenettelyyn sovelletaan hankinta-asetuksen säännöksiä vain jälki-ilmoituksen ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta.
Hankintalain 1 §:n mukaan hankintayksiköiden on hankinnoissaan meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulevat turvatuiksi. Säädöksen tavoitteiden toteutumista turvaavat julkisista hankinnoista annetut menettelysäännökset ja toisaalta säännös tarjouskilpailun ratkaisuperusteista.
Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.
Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kun tarjouksen valinnassa käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, hankintalain 1 §:ssä asetetusta syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta seuraa velvollisuus ilmoittaa valintaperusteet etukäteen ja mahdollisuuksien mukaan tärkeysjärjestyksessä.
Tässä tapauksessa tarjouspyynnössä on etukäteen ilmoitettu valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet on kuitenkin ilmoitettu epätäsmällisesti.
Tarjouspyyntöasiakirjoihin ovat kuuluneet kyselylomakkeet. Tarjouskilpailuun osallistuneiden hintatarjoukset sekä kyselylomakkeiden avulla saadut tiedot ovat varsinaisen tarjouspyynnön epätäsmällisyydestä huolimatta olleet keskenään vertailukelpoisia.
Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset täyttävässä tarjousvertailussa tarjouksia on verrattava kaikkien ennakkoon ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoukset pisteytetään hinta-laatu -suhteen perusteella. Vertailuasiakirjoihin sisältyykin hinta-laatu -suhdetta koskeva pisteytys. Tällä pisteytyksellä ei kuitenkaan ole ollut valinnan lopputuloksen kannalta merkitystä, koska valinta on tehty pelkästään laatuvertailussa saatujen pisteiden perusteella. Valituksi ovat tulleet ne tarjoukset, jotka ovat saaneet vähintään 62 laatupistettä. Tätä alemman laatupistemäärän saaneet tarjoukset kuten hakijan tarjous ovat jääneet valitsematta.
Käytetty laatupisteytys on perustunut hallinnonsisäiseen pisteytysmuistioon, jonka on ilmoitettu olevan ei-julkinen asiakirja.
Pisteytysmuistion mukaan kullekin tarjoajalle lasketaan palvelumuodoittain laatupisteet yhteen. Tämän jälkeen vahvistetaan se pistemäärä, millä palveluntuottaja voidaan vielä hyväksyä (riittävä laatu). Vahvistetun pistemäärän alapuolelle jääneiden tarjoukset hylätään. Tämän jälkeen lasketaan tarjotun hinnan perusteella määräytyvä pisteen hinta, joka saadaan jakamalla tarjottu hinta laatupisteiden yhteismäärällä.
Pisteytyksen perusteet eivät saisi olla luettavissa ainoastaan hallinnonsisäisestä muistiosta. Pisteytykseen vaikuttavat tekijät jäävät tällaisessa menettelyssä tarjoajille epäselviksi. Tarjousvertailun ja pisteytyksen tulee olla julkisia ja läpinäkyviä, jotta hankintamenettelyn päätyttyä voitaisiin arvioida, ovatko hankintamenettelyn eri vaiheet ja hankintamenettely kokonaisuudessaan olleet hankintalain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarjouskilpailuun osallistuneiden kannalta tasapuoliset ja syrjimättömät.
Hankintapäätöksessä on pisteytysmuistiossa tarkoitetun riittävän laadun alarajaksi määritelty 62 pistettä. On katsottu, etteivät tämän pistemäärän alittaneet tarjoajat täytä laadullisia edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Hankintayksikkö ei näin ollen ole todellisuudessa vertaillut tarjouksia laadun, hinnan tai hinta-laatusuhteen osalta.
Hankintalain mukainen tarjousten vertailu on kaksivaiheinen. Tarjoajien poissulkemisen hankintalain 6 §:n 1 momentin nojalla tulee tapahtua ennen varsinaista tarjousten vertailuvaihetta. Jos hankintayksikkö katsoo, ettei tarjoajalla ole edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi, hankintayksikön tulisi hylätä tarjoaja jo tässä vaiheessa. Tarjoajaa ei tulisi ottaa mukaan varsinaiseen tarjousvertailuun. Mikäli hankintayksikkö päättää ottaa tarjoajan mukaan tarjousvertailuun, se ei saa enää myöhemmässä vaiheessa vedota siihen, ettei tarjoajalla ole edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi ja käyttää tätä perusteena tarjoajan hylkäämiseen kuten hankintayksikkö on tässä tapauksessa tosiasiallisesti tehnyt.
Käsiteltävänä olevassa hankintamenettelyssä tarjoajan edellytykset hankinnan toteuttamiseen ovat liittyneet palveluntuottajilta vaadittavaan laatuun. Hankintayksikkö ei ole laissa edellytetyllä tavalla erottanut toisistaan tarjoajan kelpoisuuden harkintaan liittyvää vaihetta ja varsinaista tarjousvertailua, jossa laatu voi olla yksi kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteereistä.
Edellä olevan perusteella hankintayksikön menettelyssä on ollut runsaasti puutteita. Kysymyksessä on ollut kuitenkin tavanomaisesta julkisesta hankinnasta poikkeava niin sanottu puitekilpailu hankinnan toteuttamiseksi. Hankinnan luonne on senkaltainen, että voidaan pitää perusteltuna valita enemmän kuin yksi palveluntuottaja. Palvelun luonne huomioon ottaen tarjouskilpailua järjestettäessä ei ole voitu tarkkaan määritellä tulevaa volyymia. Hankintayksikön on tullut tarjoukset saatuaan niiden perusteella ratkaista, kuinka monta tarjoajaa hyväksytään palveluntuottajiksi. Hankintayksikkö on valinnut tarpeellisen määrän palveluntuottajia. Hakija ei ole alhaisen pistemääränsä vuoksi tullut valituksi.
Pisteytys on perustunut kaikkien tarjoajien osalta tasapuoliseen pisteytystaulukkoon. Pisteytys on tehty saaduista tarjouksista ilmenevien tekijöiden perusteella. Hakijan kohdalla alhainen pistemäärä perustuu standardin noudattamatta jättämiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon hakijan tarjouksen kallis hinta, markkinaoikeus katsoo, ettei menettely ole ollut erityisesti hakijaa syrjivä.
Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankinnassa ole menetelty julkisista hankinnoista annetun lain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla hankintaa koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun hakijaa ei ole valittu palveluntuottajaksi.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Minna Hammarberg