Legislator Case Law & Legislation
MD:2001:003 AI generated

Market Court dismisses false advertising claim for unproven 'all websites' claim but orders costs.

Case Number MD:2001:003
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Market Court dismissed Info Center Finland's request to permanently ban Eniro Finland from using the phrase 'all Finnish companies' in its search engine ads. While the court found the claim factually untrue and contrary to good business practice, it refused the permanent ban because Eniro had ceased the specific campaign. However, the court ordered Eniro to pay Info Center's legal costs of 35,800 marks plus interest.

Legislator headnote

AI generated

SopMenL 1 §; 6 §: The Market Court may order a fine for false advertising claims but may refuse a permanent ban if the infringing activity has ceased, while still awarding the plaintiff's legal costs.

Keywords

AI generated
false advertising good business practice permanent ban refusal legal costs award ceased campaign

Cited Legislation

AI generated
SopMenL 1 §
SopMenL 6 §

Cited Case Law

AI generated
ratkaisut 2000:6
ratkaisut 2000:6 ja 1996:2) käy ilmi, että väitettyä sopimatonta markkinointia koskevan asian käsittelyä ei estä se, että markkinointia ei asianomaisen elinkeinonharjoittajan ilmoituksen mukaan enää jatketa.
1996:2
ratkaisut 2000:6 ja 1996:2) käy ilmi, että väitettyä sopimatonta markkinointia koskevan asian käsittelyä ei estä se, että markkinointia ei asianomaisen elinkeinonharjoittajan ilmoituksen mukaan enää jatketa.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

SopMenL 1 § ja 6 §

INFO CENTER FINLAND ICF OY:N VAATIMUKSET

Info Center Finland ICF Oy on vaatinut, että Oy Eniro Finland Ab:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 2 ja 6 §:n nojalla sakon uhalla kielletään jatkamasta totuudenvastaisten ilmaisujen käyttöä markkinoinnissaan, mikä koskee internet-hakupalvelua Luotain.com. Hakija on vaatinut kiellon määräämistä myös väliaikaisena. Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja on velvoitettava kustannuksellaan julkaisemaan asiassa annettava päätös sanoma- tai aikakauslehdessä. Vielä hakija on vaatinut, että vastaaja on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 35.800,50 markalla laillisine korkoineen.

Vastaajayhtiö ylläpitää Luotain.com-nimellä internet-hakupalvelua. Kysymys on vastaavanlaisesta yritysten ja yhteisöjen hakupalvelusta, jota hakija ylläpitää ja markkinoi. Vastaaja on avannut internet-hakupalvelunsa vuoden 2000 aikana. Vastaaja on 2.11.2000 ilmestyneessä MikroPC-lehden numerossa 17 ilmoittanut, että sillä on yritystietokannassaan 15.000 suomalaista www-osoitetta ja yli 500 verkkokauppaa ja -palvelua. Telemarkkinoinnissa yhtiö ilmoittaa, että sillä on 23.500 www-linkkiä. Niinikään yritys ilmoittaa, että sen hakupalvelua käytetään n. 7.000 kertaa päivittäin, mikä kuukausitasolla merkitsee yli 200.000 hakukäyntiä. Vastaaja on julkaissut myös paperisen hakemiston, jossa on luetteloitu Luotain.com-tietokannassa olevia osoitteita. Hakemisto on otsikoitu Luotain.com 2000 syksy-talvi ja sitä on painettu 25.000 kpl. Kirjallista hakemistoa myydään 89 markan kappalehintaan.

Vastaajan julkaisemassa kirjallisessa hakemistossa todetaan mm. seuraavaa: "Kädessäsi oleva Luotain.com-verkkohakemisto sisältää kirjallisessa muodossa kaikki suomalaisten yritysten ja yhteisöjen www-osoitteet." Väite ei pidä paikkaansa, vaan se on harhaanjohtava. Kirjallisessa hakemistossa on mm. esitetty 51 asianajotoimiston tiedot, vaikka vastaajan omassa sähköisessä internet-hakemistossa nimikkeitä ilmoitetaan olevan 161. Webinfon hakemistossa asianajotoimistoja on 151. Vastaajan kirjallisen hakemiston tiedot eivät vastaa sähköisen hakemiston tietoja eivätkä edes asianajotoimistojen ryhmän osalta esitä kuin murto-osan olemassa olevista nettitiedoista.

Mainitussa MikroPC-lehdessä on sivulla 95 vastaajan mainos, jossa mainostetaan Luotain.com-hakupalvelua seuraavasti: "Uusi hakupalvelu, jonka takaa löydät kaikki suomalaisten yritysten ja yhteisöjen netti-osoitteet. Nyt osut oikeaan heti ja helposti! Saman tien pääset haluamallesi kotisivulle. Myös pokkariversiona kirjakaupoissa." Vastaaja ilmoittaa siten, että kirjallinen hakemisto vastaa sähköistä hakemistoa. Jo asianajajien ammattiryhmää kuvaava esimerkki osoittaa, ettei väite pidä paikkaansa. Pokkariversioksi mainittu kirjallinen hakemisto ei ole vastaava kuin sähköinen hakemisto. Väite, jonka mukaan hakemisto käsittää "kaikki suomalaisten yritysten ja yhteisöjen netti-osoitteet", on totuudenvastainen ja harhaanjohtava. Webinfon tiedosto on tosiasiassa lähes kolminkertainen Luotain.com-tiedoston määrään nähden. Kuitenkaan edes hakija ei väitä, että siinä olisi vielä kaikkien suomalaisten yritysten netti-osoitteet.

Vastaavanlainen lehti-ilmoitus vastaajalla on ollut ainakin Suomen Kuvalehden 2.11.2000 ilmestyneessä numerossa. Niinikään yhtiö käyttää vastaavaa ilmaisua telemarkkinoinnissaan, jota se itse hoitaa. Yhtiön edustaja on markkinoinut 8.11.2000 Luotain.com-hakupalvelua mm. Suomen Yrittäjien omistamalle Sypoint Oy:lle. Tuolloin telemarkkinoija on ilmoittanut puhelimeen vastanneelle henkilölle, että Luotain.com on netti-osoitteiltaan kattava hakemisto, jossa on lähes kaikki yhteisöjen nettiosoitteet. Linkkien määräksi telemarkkinoija oli ilmoittanut 23.500 kpl ja samalla maininnut, että päivittäisten hakujen määrä olisi 7.000 kpl. Hakija epäilee tuonkin ilmoituksen todenperäisyyttä. Kokonaisuutena arvioiden telemarkkinoijan markkinointi oli totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa.

Luotain.com ei ole kattava yritysten ja yhteisöjen nettiosoitteiden hakemisto Suomessa. Vastaajan hakemistosta puuttuu satunnaisten otantojen mukaan useiden alojen yrityksiä ja yhteisöjä, ja osa puuttuvista yrityksistä on varsin merkittäviä. Se, että vastaaja väittää markkinoinnissaan hakemistonsa sisältävän kaikki yritysten ja yhteisöjen nettiosoitteet, osoittaa, että vastaaja käyttää niin yleisölle kuin alan harrastajille julkaistuissa ja kohdistetuissa mainoksissa, omassa kirjallisessa julkaisussaan ja telemarkkinoinnissaan vääriä tietoja sisältäviä väitteitä hakemistonsa kattavuudesta ja sen sisältämien linkkien määrästä. Markkinoinnillaan vastaaja pyrkii ohjaamaan kuluttajia omille sivuilleen ja oman hakupalvelunsa käyttämiseen. Yhtiö pyrkii saamaan itselleen taloudellista etua ja vahingoittamaan hakijaa. Vastaaja ei ole oikaissut menettelytapaansa, vaan markkinointi on jatkunut entisellään.

OY ENIRO FINLAND AB:N VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt markkinointinsa olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 42.247,38 markalla laillisine korkoineen.

Kysymyksessä oleva hakupalvelu on ilmaispalvelu. Hakemuksen kohteena olevilla ilmoituksilla ei myydä mitään, vaan niillä ainoastaan houkutellaan käyttämään rekisteriä. Hakupalvelinta ei voida verrata sellaiseen hyödykkeeseen, jonka käyttö vähenee tai lisääntyy toisen hakupalvelimen käytön mahdollisesti kasvaessa. Internet-hakupalveluja on lukuisia, eivätkä ne sulje pois toisiaan. Hakupalvelinta käyttävä kuluttaja saattaa käyttää useampia hakupalvelimia kerrallaan, eikä tästä aiheudu kenellekään hakupalvelujen tarjoajalle vahinkoa.

Hakijan käsityksen mukaan Webinfo on Suomen laajin yhteisöjen www-osoitteiden internet-hakemisto. Moni muukin hakemiston julkaisija väittää olevansa "suurin" tai "laajin". Esimerkkinä viimeaikaisista internetmainoksissa käytetyistä mainoslauseista voidaan mainita seuraavat: "Sonera Finder on Suomen kattavin hakemisto internetissä", "Asiakastiedolla on Suomen suurin yritystietokanta", "Fennica.net on Suomen laajin", "Firma-tietokanta on lajissaan Suomen laajimpia ja ylivoimaisesti selkein" ja "Jippiille Suomen suurin e-kauppakeskus". Mainoslauseiden käytön mahdollistaa se, että jokainen yritys tuo esille sen tuotteen, jonka se on rekisteristään jalostanut. "Kaikki", "Paras" jne. ovat vain termejä, jotka kuvaavat yritysten tuotteita yritysten omien, tuotetta koskevien määritelmien mukaan.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 7.2.2001 markkinatuomioistuin ei ole määrännyt hakijan vaatimaa väliaikaista kieltoa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiö, Info Center Finland ICF Oy, harjoittaa nettiosoitteiden hakupalvelujen julkaisemista. Vastaajayhtiö, Oy Eniro Finland Ab, harjoittaa mm. palveluhakemistojen julkaisemista.

Hakijayhtiö on julkaissut ilmoituksensa mukaan vuodesta 1996 lähtien www.webinfo.fi-nimistä internet-hakupalvelua, johon sisältyvässä rekisterissä on internet-osoitteita mm. yrityksiltä, yhdistyksiltä, kunnilta, kouluilta, virastoilta, laitoksilta ja seurakunnilta. Vastaajayhtiö on vuonna 2000 ryhtynyt julkaisemaan Luotain.com-nimellä hakijan hakupalvelua vastaavaa internet-hakupalvelua.

Vastaaja on julkaissut vuonna 2000 kirjan muodossa hakemiston, jossa on sanottu mm. seuraavaa: "Kädessäsi oleva Luotain.com-verkkohakemisto sisältää kirjallisessa muodossa kaikki suomalaisten yritysten ja yhteisöjen www-osoitteet." Vastaaja on myös julkaissut MikroPC-lehden numerossa 17/2000 ilmoituksen, jossa on sanottu: "Uusi hakupalvelu, jonka takaa löydät kaikki suomalaisten yritysten ja yhteisöjen netti-osoitteet.---" Mainitunlaista ilmaisua on käytetty myös Suomen Kuvalehden numerossa 44/2000 olleessa mainoksessa.

Vastaaja on esittänyt, että ilmaisulla "kaikki www-osoitteet" ei myydä eikä markkinoida mitään, vaan sillä ainoastaan houkutellaan käyttämään kyseistä ilmaispalvelua, jonka vuoksi ilmaisulla ei ole ollut SopMenL:ssa tarkoitettua vaikutusta kilpailijoiden tuotteiden kysyntään. Vastaaja on ilmoittanut, että ilmaisua "kaikki www-osoitteet" on käytetty vain yhdessä markkinointikampanjassa, joka on jo marraskuussa 2000 loppunut, eikä kieltoa senkään vuoksi ole tarpeen määrätä.

Markkinatuomioistuin toteaa tämän johdosta, että vaikka hakemuksessa tarkoitetuilla mainoksilla on tiedotettu käyttäjille ilmaisista hakupalveluista, mainoksilla on katsottava pyrityn myös edistämään vastaajan tarjoamien palvelujen myyntiä. Hakemuksen kohteena olevaa tiedottamista on pidettävä luonteeltaan selkeästi kaupallisena. Markkinatuomioistuimen aikaisemmista ratkaisuista (mm. ratkaisut 2000:6 ja 1996:2) käy ilmi, että väitettyä sopimatonta markkinointia koskevan asian käsittelyä ei estä se, että markkinointia ei asianomaisen elinkeinonharjoittajan ilmoituksen mukaan enää jatketa.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaaja ei ole kyennyt näyttämään, että vastaajan internet-hakemisto sisältäisi kaikki suomalaisten yritysten ja yhteisöjen www-osoitteet. Vastaajan edellä mainituissa mainoksissaan käyttämä ilmaisu "kaikki" on siten ollut toteennäyttämätön. Vastaaja on näin ollen käyttämällä toteennäyttämättömästi markkinoinnissaan ilmaisua, jonka mukaan vastaajan internet-hakemisto sisältää kaikki suomalaisten yritysten ja yhteisöjen www-osoitteet, menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti. Vastaajan ei ole näytetty käyttäneen markkinoinnissaan muita hyvän liiketavan vastaisia ilmaisuja.

Vastaajan ei ole kyseiseen markkinointikampanjaan kuuluneiden ilmoitusten jälkeen osoitettu käyttäneen hakemuksen kohteena olevaa ilmaisua. Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajaa ei ole tarpeen velvoittaa julkaisemaan kustannuksellaan tätä päätöstä sanoma- tai aikakauslehdissä.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin kieltää Oy Eniro Finland Ab:tä SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla kolmensadantuhannen (300.000) markan sakon uhalla käyttämästä markkinoinnissaan toteennäyttämättömästi ilmaisua, jonka mukaan vastaajan internet-palveluhakemisto sisältää kaikki suomalaisten yritysten ja yhteisöjen www-osoitteet.

Oy Eniro Finland Ab velvoitetaan suorittamaan Info Center Finland ICF Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kolmekymmentäviisituhatta kahdeksansataa (35.800) markkaa 50 penniä. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asiassa esitetyt vaatimukset hylätään enemmälti.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Henriksson, Maijala, Paloranta, Sario ja Suonperä