Advertising depicting simulated street violence was dismissed as violating good morals and public safety.

KA vastaan DNA Finland Oy (yhtiö). Yhtiön mainoksessa oli kuvattu aggressiivisilta näyttävien nuorten miesten ja poliiseilta näyttävien henkilöiden yhteenottoa. Mainoksen kuvaus oli realistista ja tunnelma näytti ahdistavalta. Väkivallan uhkaa ennakoivan kohtauksen jälkeen osapuolet ottivat fyysisesti yhteen. Mainoksessa näytettiin taklauksia, tönimistä, vaatteista repimistä, kaatumista, seinään paiskautumista, verisen näköistä nenää ja tuskasta vääristyneitä kasvoja. Mainoksen vaikutusta tehostettiin esittämällä kuvaus hidastettuna. Vaikka mainoksen lopussa tilanne laukesi siihen, että mainoksessa pelattiin jalkapalloa ja poliisilta näyttävä henkilö teki maalin, mainoksesta jäi väkivaltaa ja sen uhkaa ilmentävä yleisvaikutelma.

Mainoksessa kuvattujen joukkojen yhteenotto sisälsi useita sellaisia kohtauksia, jotka viittasivat pahoinpitelyn kaltaiseen väkivaltaan. Sanotunlaisen yhteenoton esittäminen siten, että se tapahtui kadulla, teki yhteenotosta yleistä turvallisuutta vaarantavan näköisen katumellakan. Tilanteen laukeaminen maalintekoon ja siitä riemuitsemiseen mainoksen lopussa ei muuttanut mainoksesta syntyvää väkivaltaista kokonaisvaikutelmaa.

Mainoksessa kuvattu väkivalta ei liittynyt vastaajayhtiön markkinoimiin tuotteisiin eikä kuvatunkaltaisella väkivallalla ollut muutoinkaan yhteyttä matkapuhelinoperaattorina toimivaan vastaajayhtiöön. Mainitunlaisen väkivaltaisen kuvauksen käyttämiselle huomionherättämiskeinona kuluttajiin kohdistuvassa mainoksessa ei ollut hyväksyttäviä perusteita. Mainos oli hyvän tavan vastainen.

KSL 2 luku 1 § ja 7 §

---

[SV]

KO mot DNA Finland Oy (bolaget). I bolagets reklam hade visats en sammandrabbning mellan unga män som såg aggressiva ut och personer som såg ut som poliser. Beskrivningen i reklamen var realistisk och stämningen verkade ångestframkallande. Efter situationen som förebådade hotet om våld, drabbade parterna samman. I reklamen visades personer som tacklades, knuffades, revs i kläderna, föll och skuffades mot väggen samt en näsa som såg blodig ut och ett ansikte som var förvridet av smärta. Effekten av reklamen ökades genom att det skedda visades i slow motion. Även om situationen fick sin upplösning i slutet av reklamen på så sätt att personerna spelade fotboll i reklamen och en person som såg ut som en polis gjorde mål, var våldet och hotet om våld det allmänna intrycket av reklamen.

Sammandrabbningen mellan de grupper som avbildades i reklamen innehöll flera sådana scener som anspelade på våld som kan jämställas med misshandel. När sammandrabbningen visades som om den skedde på gatan, såg det ut som gatukravaller som äventyrar allmän säkerhet. Det våldsamma helhetsintrycket av reklamen ändrades inte av att situationen upplöstes genom ett mål och jubel över målet.

Det våld som avbildades i reklamen anknöt inte till de produkter som svarandebolaget marknadsförde och det avbildade våldet hade inte heller i övrigt något samband med svarandebolaget, som verkade som teleoperatör. Det fanns ingen godtagbar grund för att använda våldsskildringen som ett medel att väcka uppmärksamhet i en reklam som riktades till konsumenter. Reklamen stred mot god sed.

KSL 2 kap. 1 § och 7 §