Market court dismissed unfair competition claim as defendant did not improperly use plaintiff's technical designs.

Vastaajan käyttämän kiskojen kiinnitysmenetelmän ja istuimen kiinnitykseen liittyvien teknisten ratkaisujen oli katsottava olevan pitkälti peräisin asianosaisten välisestä yhteistoiminnasta. Vastaajalle valmistetut komponentit olivat olleet vastaajan käyttöön mitoitettuja, ja vastaajan valmistamaa, lattiaan kiinnitettyihin kiskoihin tarkoitettua istuinjärjestelmää oli kehitetty hakijan ja vastaajan välisessä yhteistoiminnassa. Hakija ei ollut kuitenkaan esittänyt selvitystä siitä, että hakija olisi uskonut vastaajalle sellaisia teknisiä esikuvia ja ohjeita, joita vastaaja olisi käyttänyt oikeudettomasti. Vastaaja ei ollut käyttänyt omien tuotteidensa suunnittelussa hakijan piirustuksia tai muuta vastaavaa aineistoa. Hakija ei ollut esittänyt näyttöä siitä, että vastaaja olisi muutoinkaan oikeudettomasti käyttänyt hakijan teknisiä esikuvia tai ohjeita.

Vastaajan ei ollut näytetty oikeudettomasti ilmaisseen tai hyödyntäneen sellaisia teknisiä esikuvia tai ohjeita, joita hakija olisi uskonut vastaajalle. Vastaaja ei ollut siten menetellyt elinkeinotoiminnassaan SopMenL:n 4 §:n 3 mom:n vastaisesti.

SopMenL 4 § 3 mom.

REGO AUTODESIGN OY:N VAATIMUKSET

Rego Autodesign Oy on vaatinut, että Autoverhoilu Jonasson Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 4 §:n 3 mom:n nojalla sakon uhalla kielletään ilmaisemasta tai hyödyntämästä hakijan teknistä esikuvaa ja teknistä ohjetta. Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 123.228 markalla laillisine korkoineen sekä asianosaiskuluina 28.800 markkaa.

Hakijayhtiön toimintaan kuuluu olennaisesti autojen, ennen muuta tila-autojen sisustaminen asiakkaiden toiveiden mukaisesti mahdollisimman monikäyttöisiksi. Monikäyttöisyyteen kuuluu mm. autojen istuinten irrotettavuus ja siirreltävyys. Hakijan asiakkaita ovat pääasiassa taksit, mm. invataksit, erilaiset sairaankuljetusautot yms. Hakija on ollut alallaan sekä Suomessa että maailmassa uranuurtaja.

Hakija ja vastaaja ovat tehneet 27.10.1997 sopimuksen, jonka keskeisenä sisältönä vastaajalle on annettu oikeus Rego-istuin- ja lattiakiinnitysjärjestelmään eli ns. lattiapaketin markkinointiin ja myyntiin sekä asennukseen. Lattiapaketit sovittiin hankittaviksi hakijalta. Lattiapaketilla tarkoitettiin eri automerkkeihin soveltuvia lattiakiinnitys-, istuin-, ja turvavyökiinnitysmalleja. Hakemuksen kohteena on tähän liittyvä teknologia, joka on esitetty hakemuksen liitteessä A seuraavasti:

"Tekninen esikuva - Hämeen Autosisustamo

Järjestelmä, johon kuuluu ajoneuvon lattiaan kiinnitettävät kiskot ja joihin kiskoihin voidaan kiinnittää irrotettavasti pikalukitusmekanismilla istuin seuraavasti:

1. Kiskot kiinnitetään ajoneuvon lattiaan liimaamalla siten, että turvallisuusmääräykset täyttyvät pitkänkin aikavälin kuluttua.

2. Istuimen jalusta voidaan kiinnittää kiskoihin valitulle kohdalle.

3. Istuimen jalustan rakenne ja kiinnitysmekanismi ovat sellaisia, että ne täyttävät turvallisuusmääräykset.

4. Kiinnittäminen ja irrottaminen tapahtuu yhdellä pikalukitusvivun liikkeellä.

5. Kiinnittyminen kiskoihin tapahtuu kynsimäisillä elimillä. Toisessa kynsimäisessä elimessä on kiristyvä jousivastus ja toinen kiinnittyy tai avautuu käytettäessä kääntövipua.

6. Jalusta kiinnitysmekanismeineen koostuu noin 80 osasta tarkoituksenmukaisen lopputuloksen saavuttamiseksi."

Vastaajan toiminta perustuu hakijan tekniseen ohjeeseen seuraavalla tavalla. 1. Liimattaessa kiskoja auton lattiaan kyseinen lattia työstetään hakijan liimausohjeiden mukaisesti. 2. Kiskot asetellaan hakijan mittapiirustusten määrittelemiin kohtiin. 3. Vastaajan istuinten jalka on kopioitu hakijan vastaavasta käyttäen konkreettisesti mallina hakijan kiinnitysjärjestelmää, myös osiin purettuna. 4. Vastaajan istuinten pikalukituskahva ja jousikiinnityselimet on yksityiskohtia myöten kopioitu hakijalta. Myös mitoitus on sama. 5. Vastaajan turvavöiden kiinnitys on kopioitu hakijan vastaavista ratkaisuista.

Hakijan sisustamat ajoneuvot on suunniteltu ja toteutettu vaativaan käyttöön maksukykyiselle kohderyhmälle ja ne ovat käytettävyydeltään ja laadultaan parempia kuin vastaavat sarjavalmisteiset autot. Päällisin puolin tarkasteltuna sisustuksesta havaitaan korkealaatuiset istuimet ja verhoilu sekä tilaajan toiveiden mukaan esim. autoradion kaiuttimet, ilmastointi, neuvottelupöytä tms. Pelkästään näiden osatekijöiden suunnittelu ja asentaminen riittävän korkealaatuisesti vaatii osaamista, joka epäilemättä täyttää teknisen ohjeen kriteerit. Hakijan teknologiaan liittyy kuitenkin paljon muutakin.

Eräs merkittävä uudistus on istuinten sijoittaminen kiskoille siten, että ne voidaan kiinnittää kiskoilla haluttuun paikkaan. Siten istuinten sijoittelua ja järjestystä voidaan muutella tarpeen mukaan. Tämän edullisen ominaisuuden lisäksi kiskojen kiinnitystekniikkaa on kehitetty olennaisesti. Kiskojen kiinnittäminen lattian läpi pulteilla altistaa korroosiovaurioille. Tämän estämiseksi kiskot liimataan lattiaan. Tämä ei ole yksinkertaista, sillä kiinnityksen täytyy täyttää ankarat normivaatimukset eikä ainoastaan heti kiinnityksen jälkeen vaan vielä kymmenien vuosien kuluttua liimaamisesta. Liiman käyttöä koskevia yksityiskohtia on patentoitu.

Jotta istuinten kiinnittäminen kiskoihin olisi järkevää, ne on kyettävä kiinnittämään ja irrottamaan suhteellisen vaivatta. Tätä silmälläpitäen hakija on kehittänyt kevyen istuimen, joka voidaan kiinnittää yksinkertaisella jousi- ja kahvajärjestelyllä kiskoihin. Jälleen kiinnityksen on täytettävä turvanormit ja se on vastaavasti testattava. Turvallisuusnormien täyttymistä ei voida todeta vapaamuotoisesti vaan testaus suoritetaan sitä varten hyväksytyssä tutkimuslaitoksessa. Näihin päiviin asti kukin automerkki on täytynyt tyyppihyväksyttää ajoneuvohallintokeskuksessa. Hiljattain toteutetun säännösmuutoksen seurauksena hyväksymisasiakirjat voidaan esittää ajoneuvokohtaisesti katsastajalle.

Suomessa harjoitetaan ilmeisesti lähinnä autoverotuksellisista syistä muita maita enemmän autojen sisustamista asiakkaiden toiveiden mukaan, mistä syystä meillä ollaan siinä pitkällä. Ei ole väärin sanoa, että hakija edustaa alallaan maailman terävintä kärkeä. Yhtiön tuotantotiloissa on käyty autotehtaista eri maista, kuten Italiasta ja Saksasta. Sovellettua teknologiaa on pidetty edistyksellisenä ja asennusten toteutusta laadukkaana.

Vertailtaessa osapuolten järjestelmiä on otettava huomioon, että patenttioikeudellinen samanlaisuusarvio ei sovellu teknisen ohjeen suojaan. Asia ratkeaa sen perusteella, onko toiselle uskottua ohjetta käytetty luvatta. Näin voi olla, vaikka loukkaajan tekninen ratkaisu poikkeaisikin ohjeesta, jos se on kuitenkin ollut oikeudettomasti suunnittelun lähtökohta. Samanlaisuusarviokaan ei ole kuitenkaan vailla merkitystä. Jos toiselle on uskottu tekninen ohje, ja tämä toteuttaa sen mukaisia tuotteita, ohjeen luvatonta käyttöä voidaan pitää täysin näytettynä tai vähintään hyvin todennäköisenä. Koska esillä olevan järjestelmän kaikkiaan noin sadasta komponentista vain muutama on vastaajan järjestelmässä erilainen ja järjestelmien istuimet ovat keskenään vaihtokelpoisia, Regon teknisen ohjeen luvatonta käyttöä on pidettävä näytettynä.

Hakijan ja vastaajan järjestelmissä on muutamia eroja. Regon listat kiinnitetään lattiaan liimaamalla. Jonasson kiinnittää sekä liimaamalla että kolmella pultilla. Kolme pulttia ei missään tapauksessa riitä täyttämään turvallisuusnormeja vaan selvästi pääasiallinen lujuustekijä on liimaus. Jonassonin pultit ovat luultavasti ylimääräinen varmistusmenetelmä siksi, että yhtiön tuotannon tasaisuus ei ole riittävä. Regon istuimen jalan kantavana rakenteena on alumiiniprofiili. Jonasson on korvannut tämän vastaavilla teräksisillä kappaleilla. Regon ja Jonassonin istuinten kyljessä näkyy mutterin kaltainen kiinnityselin. Kyseessä on turvavyön kiinnityspiste, ja se on kummassakin millien tarkkuudella samassa kohdassa. Rakenteen turvallisuuden kannalta kiinnityspisteen merkitys on suuri. Jos Jonasson olisi vaihtanut sen paikkaa, yhtiön olisi pitänyt aidosti muuttaa rakennetta, vaikka vähänkin, ja siten ryhtyä aitoon tuotekehittelyyn.

Edellä kuvatut tekniset hakijan järjestelmän ominaisuudet eivät ole yksittäisen kehitysprojektin tulosta, vaan niihin on vaadittu määrätietoista, jatkuvaa kehitystyötä. Eri vaiheissa teknologian eri aspekteja on suojattu yksinoikeuksin. Niinpä hakijan aiemmin käyttämä istuinmalli on mallisuojattu, kiskojärjestelmä on suojattu hyödyllisyysmallilla, kiskojen liimaaminen on suojattu patentilla ja tietyt istuimeen liittyvät ominaisuudet on suojattu hyödyllisyysmallilla. Yksittäiset immateriaalioikeudelliset suojamuodot teknologian yksityiskohtiin eivät poista sitä, että kokonaisuus muodostaa teknisen ohjeen. Itse asiassa kysymys on laajasta ja monivaiheisesta teknisestä ohjeesta, jonka osatkin ovat sellaisenaan teknisiä ohjeita. Immateriaaliset suojamuodot ovat voimassa suhteessa kaikkiin tahoihin. Sen lisäksi suojaa on täydennetty sopimusmääräyksin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Edellä liitteessä A kuvattu tekninen ohje on eri asioiden kokonaisuus, jonka monet osakokonaisuudetkin ovat lain tarkoittamia teknisiä ohjeita. Niinpä lattiakiskojen kiinnityspaikka on oma ohjeensa, tapa kiinnittää ne myös omansa, samoin jalustan rakenne tai vaikkapa sellainen eksakti yksityiskohta kuin turvavyön kiinnityspisteet jalustassa jne. Mainitussa liitteessä on kuvattu se tekniikan ala, jota riita koskee. Varsinainen tekninen ohje voi olla kirjallinen tai suullinen. Tässä asiassa tarkasteltava ohje on niiden tietojen kokonaisuus, jonka Jonassonin työntekijät ovat saaneet koulutuksena ja seurannan aikana annettuina neuvoina sekä asiakirjoina. Liite A ei ole hakemuksen tarkoittama ohje vaan ohjeen kuvaus.

Kun asianosaiset ovat tehneet edellä mainitun 27.10.1997 allekirjoitetun sopimuksen, vastaaja sitoutui seuraavaan vaitiolovelvollisuuteen: "Sopimuskumppani on velvollinen pitämään salassa kaiken sen tietotaidon minkä he sopimusaikana saavat tietoonsa, koskien kyseessä olevaa lattiarakennetta sekä mitä tahansa muuta tietoa jonka päämies luovuttaa tai sopimuskumppani muuten saa tietoonsa päämieheltä." Sopimuksen alkuvaiheita lukuun ottamatta vastaaja ei hankkinut lattiapaketteja hakijalta, vaan myi ja asensi yksityiskohtia myöten orjallisesti jäljiteltyä kopiota noudattaen hakijalta oppimiaan asennusmenetelmiä. Toiminta jatkuu edelleen ainoana erona se, että istuinten yhden osan materiaali on muutettu. Toimintaa on edelleen pidettävä orjallisena jäljittelynä.

Osapuolten välisessä sopimuksessa oleva salassapitoehto osoittaa vastaajan ymmärtäneen, että siirretty teknologia kuuluu hakijalle ja että se on salaamisen arvoista. Kysymys ei ollut vapaasti käytettävissä olevasta teknologiasta. Käytännössä sopimusta on noudatettu siten, että hakija on perehdyttänyt vastaajan työntekijät yksityiskohtaisesti teknologian hyödyntämisen eri vaiheisiin kuten kiskojen kiinnittämiseen ja istuinten asentamiseen kiskoihin yms. Kyse siis ei ole seikoista, jotka ovat selviä vain papereista lukemalla vaan niihin on pitänyt perehdyttää aktiivisesti. Kysymys on siten selvästi vastaajalle liiketarkoituksessa uskotusta teknisestä esikuvasta ja ohjeesta. Vastaaja on rikkonut luottamuksen, joka välttämättä liittyy osapuolten väliseen sopimukseen ja sen perusteella siirrettyyn teknologiaan.

Regon teknologia ei ole yleisesti tunnettua eikä se ole kaikkien vapaasti käytettävissä. Vastaaja ei ole kyennyt selvittämään, mihin teknologiaan sen järjestelmä perustuisi, ellei juuri Regon. Vastaajan mainitsemaa erästä saksalaista kiskokiinnitysratkaisua ei ole edes väitetty käytetyn vastaajan järjestelmässä. Joka tapauksessa saksalaisessa ratkaisussa on kysymys pitkittäisistä kiskoista, eikä teknisiä samanlaisuuksia Regon järjestelmään ole ollenkaan. Ruotsalainen istuin ei käsitä turvavyötä, joten sen turvallisuusratkaisut ovat erilaiset ja helpommat kuin Regolla. Sanottua teknologiaa ei liene Suomessa sovellettu missään. Istuinjalka AVY 97 on yksi Regon istuinjalan versio, ja perustuu siis Regon osaamiseen. Vaikkei Jonassonin harjoittama markkinointi sinänsä liity kysymykseen, onko se käyttänyt Regon teknistä ohjetta vai ei, eräät markkinoinnin piirteet osoittavat Jonassonin jäljittelevän myös Regon markkinointia.

Hakijayhtiö katsoo, että vastaajan vaatimat oikeudenkäyntikulut ovat liian suuret siltä osin kuin ne ylittävät hakijan omat oikeudenkäyntikulut. Hakijan asianosaiskulut muodostuvat matkakuluista, joita on aiheutunut hallituksen jäsenen Teijo Kuirin joutuessa matkustamaan markkinatuomioistuimen istuntoon Filippiineiltä.

AUTOVERHOILU JONASSON OY:N VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut todistelukustannuksineen 158.958 markalla laillisine korkoineen.

Rauno Jonasson on perustanut autojen erikoissisustuksiin keskittyneen yrityksen 1965. Yritykseen tulivat 1980-luvulla mukaan hänen poikansa Ari, Juha ja Timo Jonasson. Tuolloin Autoverhoilu Jonasson Oy erikoistui pienoisbussien sisustamiseen ja erikoisvarusteluun. Tuotemerkiksi rekisteröitiin CarSport-tavaramerkillä varustetut pikkubussit. Yrityksen tuotanto keskittyi 1990-luvun alussa täysin VW Transporter- merkkisten pikkubussien sisustukseen. Yrityksen tuotekehitys on painottunut sisustuselementtitekniikkaan, äänieristyksen kehittämiseen sekä istuinten mukavuuteen ja monikäyttöisyyteen. Tuotantomäärät ja CarSport-bussien valmistusprosessit ovat kehittyneet 1990-luvulla. Aluksi yritys valmisti 20 VW Transporteria vuodessa, nykytuotannon ollessa n. 300 CarSport V.I.P.-bussia vuositasolla.

Hakija ja vastaaja ovat tämän toimialan kaksi johtavaa yritystä Suomessa. Yritykset ovat olleet samoilla markkinoilla vuodesta 1991 alkaen, jolloin vastaaja erikoistui sisustamaan ja varustamaan ainoastaan VW Transporter-merkkisiä pikkubusseja. Sen sijaan hakija sisustaa ja varustaa mainittujen pikkubussien lisäksi muunkin merkkisiä pikkubusseja. Vastaaja on ostanut hakijalta lattiakiskoja metritavarana ja istuimien jalkoja mittatilausten mukaisesti vuoden 1997 alusta lukien. Vastaaja on asentanut näitä kiskoja ja istuimen jalkoja varustelemiinsa ajoneuvoihin. Vastaaja ja hakija ovat olleet tasavahvoja kilpailijoita VW Transporter-merkkisten pikkubussien sisustajina ainakin vuodesta 1995 lukien. Vastaaja ja alan muutkin toimijat kuin hakijayhtiö ovat kehittäneet vuosien kuluessa autojen muunneltavuutta eri käyttötarkoituksiin.

Vastaaja on käyttänyt kiskojen liimaamiseen eri liimavalmistajan tuotetta kuin hakija. Vastaaja on käyttänyt Dinitrol-merkkistä liimaa, kun hakija on käyttänyt Sikaflex-merkkistä liimaa. Vastaaja on saanut Dinitrol-merkkisen liiman käyttöohjeet eli istuinkiskojen liimausohjeet pikkubusseille 15.7.1997, eli ennen kuin vastaaja ja hakija solmivat yhteistyösopimuksen. Istuinkiskojen liimaaminen ajoneuvojen lattiaan ja niitä koskevat tekniset ohjeet ovat olleet yleisesti tunnettuja ennen kuin hakija on uskonut mitään väittämäänsä teknologiaa vastaajalle.

Liitteen A kohdassa 2 kuvataan yleisesti tunnettu tekninen ratkaisu istuimen jalustan kiinnittämiseen. Caleb Nyström kehitti Ruotsissa 1985 ajoneuvojen istuimen jalustan kiinnittämisen siten, että jalusta voidaan kiinnittää kiskoihin valitulle kohdalle. Tämän jälkeen tätä menetelmää on yleisesti käytetty ajoneuvojen istuimen jalustojen kiinnitystapana. Kohdan 2 määrittely on virheellinen siitä syystä, että istuinta ei voida sijoitella kiskoille mihin tahansa paikkaan, vaan niiden sijainnin määrää turvavöiden kiinnityspisteet.

Liitteen A kohdan 4 osalta hakijalla ei ole yksinoikeutta ajoneuvon istuimen kiinnittämiseen ja irrottamiseen yhdellä pikalukitusvivun liikkeellä. Ainakin 1990-luvun alusta lukien on ollut yleisesti tunnettua, että istuimen kiinnitys ja irrotus tapahtuu yhden pikalukitusvivun liikkeellä. Markkinoilla on iso joukko istuimen jalkoja, jotka voi kiinnittää ja irrottaa yhdellä pikalukitusvivun liikkeellä.

Istuimen jalan kiinnittäminen kiskoihin kynsimäisillä elimillä on ollut yleisesti tunnettua ainakin maaliskuusta 1993 lukien. Wimanin istuimen jalassa on myös kiristyvä jousivastus. Hakijalla ei ole yksinoikeutta kohdan 5 mukaiseen järjestelmään eikä siten perustetta esittää kieltovaatimusta vastaajaa kohtaan. Lisäksi on huomioitava, että hakija ei ole uskonut vastaajalle liiketoiminnassa esim. istuimen jalassa olevaa kiristyvää jousivastusta. Tämä tekninen yksityiskohta on ollut havaittavissa esim. hakijan hyödyllisyysmallissa n:o 2459/17.6 1996. Liitteen A kohdan 6 osalta on todettava, että kaikessa tuotantotoiminnassa pyritään saavuttamaan tuotteen valmistamisessa tarkoituksenmukainen lopputulos. Hakijalla ei ole myöskään perustetta esittää vaatimusta sille, että vain sen jalusta kiinnitysmekanismeineen koostuisi noin 80 osasta.

Liitteessä A on yleisellä tasolla kuvattu ajoneuvon lattiaan kiinnitettäviä kiskoja ja istuimia ja sitä, miten niiden kiinnitys tapahtuu. Liitteessä A on kuvattu kyseistä teknistä järjestelmää yleisesti tunnetulla tavalla. Liitteessä A ei ole sellaisia teknisiä ohjeita tai muita määrittelyjä, jotka eivät olisi alan ammattimiehen tiedossa jo muutoinkin. Siinä ei anneta mitään ohjeita siitä, miten kiskon liimaaminen lattiaan tapahtuu. Siinä ei mitenkään määritellä kiinnitystapaa, millä istuimen jalusta voitaisiin kiinnittää kiskoihin valitulle kohdalle. Istuimen jalustan rakenne ja kiinnitysmekanismi on aina oltava sellainen, että ne täyttävät turvallisuusmääräykset. Hakijalla ei ole yksinoikeutta siihen, että kiinnittyminen kiskoihin tapahtuisi kynsimäisillä elimillä.

Vastaaja ei ole kopioinut turvavöiden kiinnitystä Regolta. Hakija ei ole selvittänyt, minkä teknisen ohjeen tai esikuvan se olisi uskonut vastaajalle yhteistyösopimuksen kuluessa liittyen turvavöiden kiinnitykseen. Hakijan ja vastaajan sisustamien autojen turvavöiden kiinnityspisteet eivät ole samat. Turvavöiden kiinnityspisteen sijainnin määrittää direktiivi, jonka viitealueella kiinnityspisteiden on sijaittava. Kun vuonna 1996 ja 1997 valmistauduttiin alan yrityksissä testein 1.1.1998 voimaan astuviin direktiiveihin, kaikille valmistajille oli itsestään selvää, että turvavyön kiinnityspiste siirtyy istuimesta istuimen jalkaan, jolloin turvavyön kiinnityspiste kesti paremmin staattisen vetokokeen. Tämä tapahtui ennen osapuolten välillä 27.10.1997 solmittua yhteistyösopimusta.

Hakijayhtiön toimitusjohtaja Arto Lehto ilmoitti 7.12.1998 vastaajalle, että hakija ei toimita enää vastaajalle kiskoja ja istuinten jalustoja erillistoimituksina, vaan vastaisuudessa hakija toimittaa lattiakiskoja ja istuinjalustoja vain osana kokonaista istuinjärjestelmätoimitusta. Tämä johti siihen, että vastaaja joutui itse valmistuttamaan jatkossa kiskoihin kiinnitettäviä istuinten jalustoja. Välittömästi hakijan mainitun ilmoituksen jälkeen vastaaja alkoi suunnitella istuimeensa uutta jalustaa, joka voidaan kiinnittää lattiakiskoihin. Vastaaja perusti suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli kehittää vastaajalle uusi istuimen jalusta. Se, että ensimmäinen versio istuimen jalustasta loukkasi hakijan hyödyllisyysmallia, ei liity tähän asiaan. Hyödyllisyysmallin loukkaukseen ei liittynyt hakijan teknisen ohjeen tai esikuvan oikeudetonta käyttöä, koska hakija ei ollut uskonut istuimen jalustasta mitään teknisiä ohjeita tai esikuvia vastaajalle.

Vastaajan markkinaosuus VW Transporter-merkkisten ajoneuvojen sisustajana on kasvanut 1991-1999 tasaiseen tahtiin. Tämä kasvu ei johdu yhdestä yksittäisestä tekijästä. Mainitun merkkisen ajoneuvon sisustuksen tilaajat ovat saaneet vuosien kuluessa luotettavan kuvan vastaajan työn laadusta. Vastaaja ei ole oikeudettomin ja laittomin menetelmin kasvattanut markkinaosuuttaan. Sen sijaan hakijan markkinaosuuden menetykset VW Transporter-ajoneuvon ja mahdollisesti muunkin merkkisten ajoneuvojen sisustuksessa johtuvat lähinnä seikoista, joihin vastaaja ei ole edes voinut vaikuttaa. Hakijayhtiön omistuspohjassa, sen johdossa ja investoinneissa on viime vuosina tapahtunut useita muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet yhtiön menestykseen heikentävästi alan markkinoilla.

Asiassa on riidatonta, että hakija on ilmeisesti ensimmäisenä käyttänyt kiskojen kiinnitykseen ajoneuvon lattiaan pelkästään liimaa. Hakija on perustellut pelkän liiman käyttöä korroosiovaurioiden ehkäisyllä. Vastaaja ei ole luottanut pelkän liimauksen kestävyyteen, minkä vuoksi se on käyttänyt kiskojen kiinnittämisessä alalla yleisesti tunnettua liimauksen ja pulttauksen/ruuvauksen yhdistelmää. Hakija ja vastaaja ovat joutuneet suorittamaan turvallisuusnormien täyttämiseksi istuimien, niiden jalustojen ja turvavöiden testaukset sitä varten hyväksytyissä tutkimuslaitoksissa.

Hakija ei ole yksilöinyt niitä teknisiä esikuvia ja ohjeita, joiden käyttöä se vaatii kiellettäväksi, lukuun ottamatta Regon liimausohjetta LJ516-T02, jota vastaaja ei käytä. Kiellon kohteena voi olla vain täsmällisesti yksilöity tekninen esikuva tai ohje, joka tarkoittaisi esim. tiettynä päivänä luovutettua kirjallista materiaalia tai tiettynä päivänä suullisesti täsmällisesti esitettyä teknistä ohjetta. Hakijan olisi osoitettava, milloin ja missä muodossa se on uskonut vastaajalle väittämiään teknisiä ohjeita esim. lattiakiskojen kiinnityspaikasta, jalustan rakenteesta, turvavöiden kiinnityspisteistä jne. Hakija ei ole selvittänyt, minkä teknisen ohjeen liittyen istuinjärjestelmiin ja istuimen jalustoihin se olisi uskonut vastaajalle.

Vastaajan markkinointi ei jäljittele eikä kopioi hakijan markkinointia. Vastaaja on tilannut markkinoinnissaan käyttämäänsä aineistoa samalta alihankkijalta kuin hakija. Hakijalla ei ole yksinoikeutta tämän aineiston käyttöön.

Vastaaja katsoo, että hakijan asianosaiskuluina vaatimat oikeudenkäyntikulut ovat liian suuret.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa hakijayhtiön hallituksen jäsentä Teuvo Kuiria sekä vastaajayhtiön hallituksen jäsentä Rauno Jonassonia ja toimitusjohtaja Juha Jonassonia, sekä hakijan nimeäminä todistajina yrittäjä Matti Olavi Ruohosta, kalusteasentaja Pertti Kalevi Herralaa, suunnittelija Alpo Einari Juutia, konsultti Mikko Juhani Häkkää ja myyntipäällikkö Jari Mikael Soukkiota, sekä vastaajan nimeäminä todistajina patenttiasiamies Juha Veikko Kaukosta, insinööri Risto Olavi Lentosta, kehityspäällikkö Martti Olavi Lahtea, työnjohtaja Kai Allan Nordlundia, asentaja Keijo Tapani Nurmea ja tuotantoinsinööri Tommi Antero Virtaa. Kuultavat ja todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.

Hakija oli luonut Rego-teamin, johon kuuluvat suomalaiset bussinvalmistajat käyttävät hakijan istuinjärjestelmää. Tarkoitus oli, että kukin valmistaja toimii markkinoilla omalla alueellaan ja omalla automerkillään ja että istuinjärjestelmä, istuimet, jalka ja kiinnitysjärjestelmä liimattavine kiskotuksineen olisi se osaamisen ydin, joka Rego-teamin jäsenille myydään. Myös Jonasson halusi siihen mukaan. Vaikka Jonasson oli hakijan tärkein kilpailija, hakija halusi mieluummin olla yhteistyössä kuin taistella kilpailijan kanssa.

Rauno Jonasson: Kuultava on perustanut vastaajayhtiön ja ollut siitä asti yhtiön toiminnassa mukana. Aluksi vastaajayhtiö rakensi ja varusteli auton itse ja alkoi myöhemmin käyttämään myös alihankkijoita. Kun vastaajayhtiön tuotannossa tarvittiin omaa lattiakiskoihin kiinnitettävää jalustaa, toimeksianto annettiin Matti Ruohoselle. Hänelle sanottiin nimenomaan, että mitään osaa Regon jalustasta ei kopioida.

Asianosaisten välinen sopimus on sama, joka on laadittu niitä pienempiä autosisustajia varten, jotka ostavat Regolta koko järjestelmän. Kun Rego myy istuinjärjestelmiä pienemmille valmistajille, näistä monille testiraporteilla oli suuri merkitys, koska he pystyivät suoraan näillä testiraporteilla katsastuttamaan autot. Vastaajalle niillä ei sen sijaan ollut mitään merkitystä, koska vastaaja osti ainoastaan komponentteja, kiskoja ja jalustoja Regolta. Vastaaja on hoitanut testaukset täysin omatoimisesti. Vastaajan testauttamissa järjestelmissä oli luonnollisesti mukana myös Regon istuinjalusta, koska sitä myytiin vastaajalle tuotannossa käytettäväksi.

Herrala: Todistaja on ollut hakijayhtiön palveluksessa 1996-1998 mm. yhtiön laatujärjestelmän vetäjänä. Hän on tehnyt team-kansion yhdessä yhtiön silloisen insinöörin kanssa, joka oli piirtänyt teknilliset kuvat. Todistaja oli yhteistyössä myös Alpo Juutin kanssa, joka hoiti tekniset käytännön asiat. Todistaja on tehnyt yhteistyösopimuksiin liittyvä asiakirjat ja on valvonut sopimusten tekemistä yhteistyökumppaneiden kanssa. Istuinjärjestelmän tuotannossa kaikki on dokumentoitava, mm. testauksista oli oltava seikkaperäiset selostukset. Kaikki kirjataan laatujärjestelmään. Valvoville virkamiehille on myös toimitettava kaikki dokumentit sen varalta, että jos jotain virheellisyyttä sattuu, asia pystytään jäljittämään ja tutkimaan.

Rego-teamissä mukana olevat bussivarustelijarakentajat kutsuttiin Regon tehtaalle yksi kerrallaan koulutukseen. Myös Jonassonilta tuli kolme henkilöä noin puolen päivän koulutukseen. Samalla allekirjoitettiin myös yhteistyösopimus. Koulutustilaisuuden aikana annettiin noin 8-9 asiaan liittyvää paperia ja myöhemmin postitettiin team-kansio, kun se oli saatu valmiiksi. Kansiossa on seikkaperäinen selvitys kyseisestä istuimesta ja turvavöiden kiinnityspisteistä. Tällaiset asiakirjat täytyy olla ajoneuvohallintokeskusta varten. Nämä asiakirjat tarvittiin syksyllä 1997, jotta autot yleensä saivat liikkua seuraavana vuonna. Yhteistyökumppaneille luovutettu tieto oli ainutlaatuista eli se koski sellaista istuinsarjaa ja liimaussysteemiä, että sitä ei ollut missään muualla. Regon istuinjärjestelmän käyttö oli hyvin rajattua ja sitä sai käyttää vain sovitussa laajuudessa. Siihen liittyi viranomaisvalvonta. Lopullinen vastuu järjestelmästä, jos esim. jotain virheellisyyttä sattui, oli kuitenkin Rego Designilla.

Jonassonille koulutustilaisuudessa luovutetuissa asiakirjoissa oli mukana mm. liimausopetuksesta tehty lattiakiskojen ja ikkunalasien liimauspöytäkirja, jossa oli seikkaperäiset ohjeet. Muutoksia siihen sai tehdä vain Regon teknisen osaajan myötävaikutuksella. Mukaan annettiin muutama kymmenen laadunvalvontatarraa. Koulutustilaisuudessa oli seikkaperäinen työnäyte ja sama ohje annettiin myös kirjallisena. Kirjallinen ohje oli kalvoon laminoitu siten, että se estää valokopiointia. Hakijayhtiöstä toimitettiin myös VTT:n testiraportit, joita yhteistyökumppani tarvitsi ajoneuvohallintokeskuksessa.

Istuinjalusta on syntynyt kokeilujen kautta, jossa on testattu materiaalivalinnat, lukitusmekanismit, jalustan paino, sen monikäyttöisyys, soveltuvuus monenlaisiin istuimiin, eri automalleihin. Jonassonin istuinjalustan lukitukset ja lattiaan kiinnitys on yksi yhteen Regon jalustan kanssa, eli jalustan tärkeimmät osat ovat samanlaiset, vain yläosan muoto poikkeaa.

Häkkä: Todistajalla on oma konsulttiyritys Frankfurtissa ja hänen asiakkaitaan ovat lähinnä pk-teollisuuden yritykset. Todistaja on ollut hakijayhtiön konsulttina vuoden 1991 jälkeen. Rego on erikoisistuimissa uranuurtaja maailmassa. Rego suunnitteli pitkän tuotekehitystyön aikana istuimen, jossa on kolmipisteturvavyö, joka testattiin Saksassa ja hyväksyttiin kymmenien kokeiden jälkeen. Sellaista ei ollut silloin muualla.

Soukkio: Todistaja on ollut hakijayhtiön palveluksessa 1996 syksystä lähtien, aluksi tuotannossa ja vuoden 1998 alusta myyntitehtävissä. Hakijayhtiö on viime aikoina Volkswagenin osalta menettänyt markkinaosuuksia Jonassonille. Yhteistyösopimuksen tekemisen jälkeen joiltakin asiakkailta on kuullut, että kyseistä järjestelmää saa myös Jonassonilta. Todistaja on ollut syyskuussa 2000 hyötyajoneuvomessuilla Jyväskylässä ja nähnyt siellä Jonassonin sisustamia autoja. Yhdessä niistä oli istuinjärjestelmä, jossa oli alumiinirunkoinen jalusta. Se näytti samanlaiselta kuin Jonassonin Car Sport hinnastossa olevassa kuvassa kahdeksan vasemmalla oleva istuin.

Lentonen: Todistaja on ollut konsulttina suunnittelemassa tuotteita Jonassonille, mm. mukana ryhmässä, jossa suunniteltiin lattiakiskoihin kiinnitettävää jalustaa. Esillä oli yksi prototyyppi ja muita malleja. Mukana oli eräs ammattikoulun opettaja, joka on tehnyt Jonassonille muutakin tuotekehitystyötä, ja myös sellainen henkilö, jonka oli tarkoitus alkaa tuotteita valmistaa. Jonassonille tehty jalusta ei ole Regon jalustan jäljitelmä, vaikka pakostakin niissä on yhtymäkohtia, koska ne on tehty samaan tarkoitukseen. Jonassonin jalustassa oli kuitenkin esim. lukituksen osalta yhtymäkohtia erääseen muuhun malliin. Toiminnallisesti Jonassonin jalusta vastaa Regon jalustaa.

Kiskojen liimaus on esim. kolariturvallisuuden kannalta kriittinen paikka. Penkkien tulee pysyä paikoillaan ja turvavöiden pitää olla kunnolla kiinni. Ei ole mitenkään ainutlaatuista että tällainen liimaus pettää. Se ei yleensä petä liimasta vaan auton alkuperäisen maalin eri kerrosten välistä. Tätä testattaessa havaittiin, että se ei aina välttämättä pysy, ja sen takia tietyistä autoista hiotaan maalipinta lattiasta pois ja se maalataan uudestaan. Todistajan tietämän mukaan tämän jälkeen tehdyissä testeissä ei kiinnitys ole pettänyt. Liimauksen yhteydessä käytetään yleisesti pulttikiinnitystä, jonka tarkoitus on pitää kisko liiman kuivumisen ajan paikallaan liikkumattomana.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiö, Rego Autodesign Oy harjoittaa mm. autojen istuimien suunnittelua ja valmistamista sekä tila-autojen, esim. invataksien, sairasautojen ja pikkubussien sisustamista. Vastaajayhtiö, Autoverhoilu Jonasson Oy harjoittaa mm. pikkubussien sisustamista.

Hakijayhtiö on 1980-luvulta lähtien suorittanut tuotekehittelyä, jonka tarkoituksena on ollut saada aikaan monikäyttöisiä tila-autoja, mm. pikkubusseja. Tuotekehitystyössä on suunniteltu mm. ajoneuvojen lattiaan liimattaviin kiskoihin liitettäviä istuinjärjestelmiä. Hakija on kehittänyt myös istuinjärjestelmien testauslaitteistoa. Hakija sai istuinjärjestelmän kehitettyä ja testattua 1990-luvun puolivälin jälkeen. Hakijalle on rekisteröity mm. ajoneuvon sisustusta ja sisustusmenetelmää koskeva patentti sekä hyödyllisyysmalli ajoneuvon istuimeen.

Hakijayhtiö suoritti kehittämiensä istuinjärjestelmien asennukset aluksi itse, mutta ei kyennyt istuinjärjestelmän kysynnän kasvaessa hoitamaan kaikkia toimituksia. Tämän vuoksi hakija on tehnyt vuodesta 1997 lähtien muiden alalla toimivien yritysten kanssa sopimuksia siitä, että nämä ryhtyvät asentamaan ja myymään hakijan kehittämiä istuinjärjestelmiä. Sopimuksen mukaan hakijan sopijakumppaneilla on oikeus ostaa hakijayhtiöltä alumiinisten lattiakiskojen kiinnitysjärjestelmiä sekä niihin liittyviä istuimia, ja asentaa, markkinoida ja myydä tätä "lattiapakettia". Hakija on kouluttanut yhteistyökumppaneitaan ja antanut näille mm. asennusta koskevia neuvoja, ohjeita ja opastusta. Sopimukseen on sisältynyt hakijan luovuttamaa tietoa koskeva salassapitoehto.

Euroopan Yhteisöjen direktiiviä moottoriajoneuvojen turvavöiden kiinnityspisteistä oli noudatettava Suomessa vuoden 1998 alusta lukien. Direktiivissä määrättiin mm. ajoneuvojen sisustuksen tyyppihyväksynnästä, johon kuuluu direktiivin mukaisten turvallisuustestien suorittaminen. Turvallisuustestien vaatimukset liittyvät ajoneuvon istuimiin ja turvavöihin sekä niiden kiinnitykseen. Suomessa näitä testejä on suorittanut valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT).

Tyyppikatsastuksen osalta ajoneuvohallintokeskus oli edellyttänyt, että mikäli sisustustuotteiden valmistajat myyvät testattuja komponentteja muille valmistajille, heidän tuli dokumentein osoittaa, että he olivat kouluttaneet nämä komponenttien ostajat, ja että myydyt komponentit ja niiden asennus olivat testattuja vastaavia. Hakija oli teettänyt vaadittavat testit VTT:llä. Kun muut yrittäjät ryhtyivät hakijan kanssa tekemiensä sopimusten perusteella asentamaan ja myymään hakijan testauttamia samanlaisia järjestelmiä, heidän ei tarvinnut erikseen testauttaa komponentteja ja niiden kiinnitystä, vaan katsastusviranomainen piti riittävänä, että dokumentein osoitetaan, että kysymyksessä ovat hakijan jo aikaisemmin testauttamat komponentit ja niiden kiinnitysmenetelmät.

Hakija oli tehnyt edellä mainitun sopimuksen istuinjärjestelmien asentamisesta, markkinoinnista ja myynnistä myös vastaajan kanssa lokakuussa 1997. Asianosaisilla oli ollut jo aikaisemmin liikesuhde, johon oli kuulunut mm., että hakija toimitti vastaajalle tilauksesta istuinjärjestelmään kuuluvia istuinjalustoja sekä lattiakiskoja. Asianosaisten välinen liikesuhde on alkanut syksyllä 1996, jolloin vastaaja on tehnyt mainittuja istuinjalustoja ja kiskoja koskevan tilauksen hakijalle. Sanotun liikesuhteen perusteella hakija on vuoden 1997 alusta lukien toimittanut vastaajalle tilauksesta Rego-istuinjalustaa ja erästä toista jalustaa, sekä lisäksi alumiinikiskoja metritavarana. Vastaaja on asentanut sanottuja komponentteja sisustamiinsa pikkubusseihin. Vastaaja on käyttänyt kiskojen kiinnittämisessä liimaamisen ja pulttauksen yhteiskiinnitystä. Vastaaja on teettänyt myös katsastusviranomaisten edellyttämät testit näillä komponenteilla varustetuille ajoneuvoille.

Hakija on vaatinut, että vastaajaa kielletään ilmaisemasta tai hyödyntämästä hakijan teknisiä esikuvia ja ohjeita. Hakija on yksilöinyt kiellettäväksi vaatimiaan teknisiä esikuvia ja ohjeita viittaamalla "Liitteessä A" mainittuihin seikkoihin. Hakija on myös jättänyt markkinatuomioistuimeen "Rego team kansion" osoitukseksi teknisistä esikuvista ja ohjeista.

Esitetyn selvityksen mukaan vastaaja on asianosaisten liikesuhteen aikana edellä selostetuin tavoin jo ennen asianosaisten välistä yhteistyösopimusta vuonna 1997 kiinnittänyt sisustamiensa ajoneuvojen lattiaan hakijalta tilaamiaan kiskoja, ja asentamaan niihin sanottuja hakijan valmistamia, pikalukitusmekanismilla kiinnitettäviä istuimia. Vastaaja on sanotunlaisia komponentteja ja kiinnitysmenetelmiä käyttämällä toiminut yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä hakijan kanssa. Hakija ja vastaaja ovat yhteisymmärryksessä suunnitelleet ja mitoittaneet mm. vastaajan hakijalta tilaamat istuinjalustat. Asianosaisten välisten erimielisyyksien ilmaantumisen jälkeen vastaajalle teetettyä istuinjalustaa koskeva, mahdollista hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskeva asia ei kuulu markkinatuomioistuimen toimivaltaan, eikä markkinatuomioistuin ota kantaa myöskään asianosaisten väliseen sopimusoikeudelliseen tilanteeseen.

Hakijan markkinatuomioistuimeen jättämän "team-kansion" osalta voidaan todeta, että kansio sisältää mm. VTT:n testausraportteja. Hakija ei ole yksilöinyt, mitkä kansioon sisältyvistä asiakirjoista sisältävät sellaisia teknisiä esikuvia ja ohjeita, joita kieltovaatimus koskee.

Hakijalle on myönnetty teollisoikeuksia tuotekehitysprojekteissa kehitettyyn menetelmään, jolla kiskot kiinnitetään ajoneuvon lattiaan pelkästään liimaamalla. Asianosaisten välisen yhteistyösopimuksen solmimiseen liittyen hakija on luovuttanut vastaajalle kiskojen kiinnittämiseen ja lattiaan työstämiseen liittyvän liimausohjeen. Vastaaja on käyttänyt hakijan sanottua ohjetta ainoastaan yhteistyösopimuksen puitteissa, eikä käyttäminen ole siten tapahtunut oikeudettomasti. Muutoin vastaaja on käyttänyt kiskojen kiinnittämiseen eri liimaa ja erilaista menetelmää kuin hakija. Vastaaja on saanut tämän liiman käyttöä koskevat ohjeet kyseiseltä liimanvalmistajalta.

Vastaajan käyttämän kiskojen kiinnitysmenetelmän ja istuimen kiinnitykseen liittyvien teknisten ratkaisujen on asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsottava olevan pitkälti peräisin hakijan ja vastaajan välisestä edellä selostetusta yhteistoiminnasta. Vastaajalle valmistetut komponentit ovat olleet vastaajan käyttöön mitoitettuja, ja vastaajan markkinoimaa, lattiaan kiinnitettyihin kiskoihin tarkoitettua istuinjärjestelmää on kehitetty hakijan ja vastaajan välisessä yhteistoiminnassa. Hakija ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä siitä, että hakija olisi uskonut vastaajalle sellaisia "Liitteessä A" tarkoitettuja teknisiä esikuvia tai ohjeita, joita vastaaja käyttäisi oikeudettomasti. Vastaaja ei ole käyttänyt tuotteiden suunnittelussa hakijan piirustuksia tai muuta vastaavaa aineistoa. Hakija ei ole esittänyt näyttöä siitä, että vastaaja olisi muutoinkaan oikeudettomasti käyttänyt hakijan teknisiä esikuvia tai ohjeita.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajan ei ole näytetty oikeudettomasti ilmaisseen tai hyödyntäneen sellaisia teknisiä esikuvia tai ohjeita, joita hakija olisi uskonut vastaajalle. Vastaaja ei ole siten menetellyt elinkeinotoiminnassaan SopMenL:n 4 §:n 3 mom:n vastaisesti.

Hakija on paljoksunut vastaajan vaatimia oikeudenkäyntikuluja siltä osin kuin ne ylittävät hakijan omat oikeudenkäyntikulut. Hakija ei ole kuitenkaan esittänyt, että vastaajan vaatimat kulut olisivat aiheettomia tai kohtuuttomia. Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajan vaatimat oikeudenkäyntikulut on määrättävä kokonaisuudessaan maksettaviksi.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin hylkää Rego Autodesign Oy:n hakemuksen.

Rego Autodesign Oy velvoitetaan suorittamaan Autoverhoilu Jonasson Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista sataviisikymmentäkahdeksantuhatta yhdeksänsataaviisikymmentäkahdeksan (158.958) markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Henriksson, Kortekangas, Leino, Maijala ja Paloranta