Consumer Protection Court bans misleading 'free' eye surgery ads hiding mandatory examination fees.

Sanotun kirjeen pääsanomana oli ollut tieto kuluttajan voittamasta "ilmaisesta" silmäleikkauksesta. Vaikka kirjeessä oli mainittu pienellä tekstillä 1.100 markkaa maksavasta esitutkimuksesta, kirjeestä oli vaikea havaita, että esitutkimus oli edellytyksenä "ilmaisen" toimenpiteen suorittamiselle. Optifix Oy:n aikaisemmassa markkinoinnissa arvonnat olivat olleet keskeisellä sijalla, eikä leikkauksen kustannuksista ollut mainittu mitään. Sanottu kirje oli ollut omiaan antamaan kuluttajalle kuvan, että hänen voittamansa toimenpide suoritetaan veloituksetta.

Tikkurilan Näkökeskus Ky:n kuluttajille lähettämässä kirjeessä, jossa oli toivotettu kuluttaja tervetulleeksi silmäleikkaukseen ja jossa oli tiedotettu tehdystä ajanvarauksesta, oli ilmoitettu, että kuluttaja voi kirjeen liitteenä olleella "arvosetelillä" maksaa toisen silmän leikkauksen. Kirjeessä ei ollut mainittu mitään toimenpiteen kustannuksista. Tikkurilan Näkökeskus Ky:n kirjeen perusteella, ottaen huomioon edellä selostetun mainonnan kokonaisuus, kuluttajien oli ollut vaikea päätellä, että saadakseen "ilmaiseksi" luvatun toisen silmän leikkauksen hänen oli ensin suoritettava toisen silmän leikkauksesta 7.500 markkaa ja 1.100 markkaa silmien esitutkimuksesta.

Tikkurilan Näkökeskus Ky:n markkinoinnissa oli katsottava jääneen antamatta kuluttajien terveyden ja taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja. Yhtiön markkinointi, jossa oli tarjottu kuluttajille "ilmaisia" silmälääkäripalveluja, ja jossa oli jätetty kertomatta, että tarjouksen edellytyksenä oli maksullinen esitutkimus ja muita maksullisia toimenpiteitä siten, ettei tarjouksen kokonaishinta käynyt markkinoinnista ilmi, oli ollut kuluttajien kannalta sopimatonta.

KSL_2_luku_1_§ ja 7_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUKSET

KA on vaatinut, että Tikkurilan Näkökeskus Ky:tä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 4 ja 7 § nojalla sakon uhalla kielletään markkinoimasta kuluttajille heidän nimellään osoitetulla kirjallisella tarjouksella silmälääkäripalveluja, jättämällä kertomatta, että tarjouksen edellytyksenä on maksullinen esitutkimus ja muita maksullisia toimenpiteitä siten, ettei tarjouksen kokonaishinta käy kirjeestä ilmi.

Kymmenet kuluttajat ottivat yhteyttä kuluttajaviraston neuvontaan tiedustellakseen, mistä on kysymys. KA lähetti asiasta selvityspyynnön Tikkurilan Näkökeskukselle. Tikkurilan Näkökeskus Ky totesi kirjeessään 6.4.1999 hankkineensa Excimerlaserlaitteen Optifix Oy:ltä ja sopineensa Optifix Oy:n kanssa tutkimusajan varaamisesta sellaisille potilaille, jotka kirjallisesti ilmoittavat haluavansa silmäleikkauksen suoritettavaksi Tikkurilan Näkökeskuksessa. Näkökeskus ilmoitti myös, ettei heillä ole tietoa, kuinka monelle Optifix Oy on kirjeen lähettänyt.

Optifix Oy:n markkinoinnissa kirje on luvattu lähettää 500:lle. Tätä kirjettä voidaan pitää paitsi Optifix Oy:n myös Tikkurilan Näkökeskuksen markkinointina. Markkinoinnista on KSL:n mukaan vastuussa se taho, joka markkinoinnista hyötyy. Tikkurilan Näkökeskus hyötyy markkinoinnista, koska kuluttajat joutuvat joka tapauksessa maksamaan esitutkimuksesta selvittääkseen soveltuvuutensa leikkaukseen. Kirjeen avulla Tikkurilan Näkökeskus on saanut Excimer-silmälasertoimenpiteestä kiinnostuneen ja näitä palveluja tarvitsevan määrältään tarkoin rajatun kohderyhmän.

Ne kuluttajat, jotka ovat palauttaneet kirjeen alaosana olevan lomakkeen täytettynä palautuskuoressa Tikkurilan Näkökeskukselle, ovat saaneet tämän jälkeen toisen nimellään osoitetun kirjeen. Tämän vastaanottajajoukon tarkka lukumäärä on siis ollut Näkökeskuksen tiedossa. Lähetys on pitänyt sisällään Tikkurilan Näkökeskuksen kirjelomakkeelle painetun kirjeen otsikolla "Tervetuloa Excimersilmälaserhoitoon", tietoa silmäleikkauksesta sekä toisen silmän leikkaukseen oikeuttavan arvosetelin.

Kirjeessä todetaan "Olemme varanneet Sinulle ajan esitutkimukseen ja ensimmäisen silmän leikkaukseen Tikkurilan Näkökeskukseen." Kirjeessä sanotaan: "Liitteenä on Optifixin arvonnassa voittamasi arvoseteli, jolla voit maksaa toisen silmäsi leikkauksen, sekä esitteemme". Mukana olevassa arvosetelissä todetaan "Tällä arvosetelillä voit maksaa toisen silmän 7500 markan arvoisen Excimersilmälasertoimenpiteen Tikkurilan Näkökeskuksessa. Setelin käyttö edellyttää lääketieteellisiä perusteita toimenpiteelle." Edelleen arvosetelissä todetaan, että seteli on Optifix Oy:n omaisuutta, eikä sitä voi siirtää kolmannelle henkilölle ilman Optifix Oy:n suostumusta eikä vaihtaa rahaksi. Optifix Oy:n markkinointiarpajaisia koskevassa lehtimainonnassa ei ollut kerrottu mitään tietoja leikkauksen vaatimasta maksullisesta esitutkimuksesta, eikä muistakaan palkintoa koskevista rajoituksista.

Kuluttajavirastoon on tullut useita puhelinsoittoja ja kirjeitä, joista käy ilmi, että maksuttoman Excimer-silmälasertoimenpiteen markkinoinnissa ilmoitettuja ehtoja on haluttu muuttaa. Maksullisesta esitutkimuksesta on mainittu kuluttajille heidän ensimmäisessä nimellään saamassaan kirjeessä, jossa on kysytty kuluttajien halukkuutta leikkaukseen. Vasta kun kuluttajat ovat jo saaneet vahvistuksen varatusta ajasta Näkökeskuksesta toisella, nimellään osoitetulla kirjeellä ja sen mukana toisen silmän leikkaukseen oikeuttavan arvosetelin, Tikkurilan Näkökeskus on ilmoittanut, ettei arvoseteli kelpaa maksuksi ensimmäisen silmän leikkaukseen vaan vasta toisen silmän leikkaukseen. Näkökeskus on ilmoittanut asiasta kuluttajille joko puhelimitse tehdessään muutoksia varattuun aikaan tai joissakin tapauksissa vasta siinä vaiheessa kun asiakas on jo saapunut esitutkimukseen.

KSL:n 2 luvun 1 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Saman säännöksen toisen momentin mukaan sopimattomana on aina pidettävä markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien terveydellisen tai taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja. KSL:n 2 luvun 2 §:ssä kielletään antamasta markkinoinnissa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Kuluttaja on ensin Optifix Oy:n lehtimarkkinoinnin perusteella osallistunut maksuttoman silmäleikkauksen arvontaan. Sen jälkeen hänelle on nimellä osoitetulla kirjeellä ilmoitettu voitosta, jonka käytön ehdoksi on asetettu esitutkimuksessa todettavat lääketieteelliset perusteet. Luvattu voitto on hänen käytettävissään, kunhan hän palauttaa lomakkeen täytettynä kirjeen mukana olevassa palautuskuoressa, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Silmälääkäripalveluita tarvitsevan kuluttajan kannalta kuvatulla tavalla toteutettuna kirje on toiminut tehokkaana houkuttimena, joka on omiaan heikentämään kuluttajan mahdollisuuksia pohtia järkiperäisesti sitä, onko leikkaus hänen osaltaan tarpeellinen ja mihin hän hakeutuu leikkaukseen.

Tikkurilan Näkökeskuksen mukaan markkinoinnin varsinaisena toteuttajana on ollut Optifix Oy. Markkinoinnista vastuullisena elinkeinonharjoittajana on pidettävä sitä, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. Kuluttajalta edellytetty maksu esitutkimuksesta maksetaan Näkökeskukselle, samoin vaadittu maksu toisen silmän leikkauttamisesta. Vastuu markkinoinnista kuuluu siis myös Tikkurilan Näkökeskus Ky:lle, koska kyse on nimenomaan Tikkurilan Näkökeskuksen palveluista ja juuri se hyötyy markkinoinnista.

TIKKURILAN NÄKÖKESKUS KY:N VASTAUS

Tikkurilan Näkökeskus Ky on kiistänyt markkinointinsa olevan KSL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Tikkurilan Näkökeskus on itsenäinen kommandiittiyhtiö, joka on toiminut vuodesta 1988 lukien. Yhtiö harjoittaa silmälääkärikeskustoimintaa. Näkökeskuksen yhtiömiehinä ovat silmätautien erikoislääkäri Pekka Mäntylä ja Tähtisilmät Oy, jonka omistaa silmätautien erikoislääkäri, dosentti Kirsi Takki. Mainitut lääkärit ovat kokeneita lääkäreitä silmäleikkausten ja erityisesti laserleikkausten alalla. He ovat omalta osaltaan uranuurtajia silmien Excimer-laserhoitojen suorittajina. Kirsi Takki ja Pekka Mäntylä aloittivat Näkökeskuksessa 1988 silmäkirurgiset toimenpiteet kuten kaihi-, refraktiivinen kirurgia, karsastus, luomiplastiat jne. polikliinisina toimenpiteinä ensimmäisenä Suomessa. He vakiinnuttivat toimintamuodon, joka on nykyään vallitseva kaikissa Suomen sairaaloissa. Mainittuja lääkäreitä voidaan siis pitää uraauurtavina alallaan ja heidän lääketieteellinen asiantuntemuksensa ja kokemuksensa on siten parasta mahdollista, mitä Suomessa voi olla.

Näkökeskuksessa annetaan potilaalle aina yksityiskohtainen selvitys ennen toimenpiteen suorittamista. Potilaalle lähetetään jo ennen keskustelua lääkärin kanssa esite Näkökeskuksesta, jossa selvitetään Excimer-silmälaserleikkauksia ja niiden kustannuksia. Näkökeskuksessa pre- ja postoperatiiviset tutkimukset tekee aina leikkaava lääkäri. Silmän täydellinen kliininen tutkimus tehdään käyttämällä parhaita tutkimusyksiköitä. Tutkimuksen jälkeen lääkäri keskustelee potilaan kanssa indikaatioista ja kontraindikaatioista saatujen tulosten perusteella ja muut seikat huomioiden. Leikkaavan lääkärin on ehdottomasti itse tehtävä preoperatiivinen tutkimus, jotta hän voi varmistua tutkimustuloksista ja potilaan motiiveista sekä ottaa huomioon jokaista potilasta koskevat olennaiset asiat. Operaatiopäätöksen tekee potilas.

Optifix oli hankkinut Excimer-silmälaserleikkauskoneen, joka oli uusinta laatua. Optifixin tarkoituksena oli itse suorituttaa leikkauksia mainitulla koneella, jota varten se oli hakenut lääninhallitukselta toimilupaa. Luvan ollessa vireillä Optifix aloitti silmäleikkausten ilmoittelun ja markkinoi lehdissä omaan lukuunsa. Tämä Optifixin suorittama markkinointi tapahtui ilmoittamalla lehdessä siten, että se oli järjestänyt arvontoja, joissa on ollut mahdollista voittaa ilmainen toisen silmän Excimer-silmälasertoimenpide. Ihmiset olivat ottaneet osaa arvontoihin ja osa heistä oli voittanut mainitun toimenpiteen. Optifixin mainittu markkinointi tapahtui tammi-helmikuussa 1999. Tuona ajankohtana Näkökeskuksella ei ollut mitään tietoa kyseessä olevasta yhtiöstä eikä se ollut koskaan ollut tekemisissä yhtiön kanssa. KA:n taholta oli Optifixin markkinointiin puututtu ja yhtiölle oli asetettu erillinen kielto 5.3.1999. Samoihin aikoihin Optifix sai tietää, ettei sille myönnetä toimilupaa silmäleikkaustoimintaan.

Optifix otti yhteyttä ensimmäisen kerran Näkökeskukseen keväällä 1999. Lääkärit Kirsi Takki ja Pekka Mäntylä olivat mainitun laitteen tarpeessa, jonka takia he olivat kiinnostuneita laitteesta ja sen ohella myös leikkausten suorittamisesta. Näkökeskus oli ollut yhteydessä mm. Oriolaan vastaavan laitteen hankkimiseksi. Näkökeskuksen kiinnostuksessa laitetta kohtaan ja sen toiminnassa asian tiimoilta ei ole mitään epätavallista tai poikkeuksellista. Näkökeskuksella oli myös leikkausten suorittamiseen vaadittavat hyvät tilat. Näin ollen Näkökeskus hankki laitteen ja lupautui suorittamaan leikkaustoimenpiteet, jotka KA:n luvalla saatiin suorittaa.

Näkökeskuksen markkinointi on ollut aina asianmukaista eikä siihen ole missään vaiheessa aiemmin viranomaisten tai kuluttajien taholta puututtu. Näkökeskus kiistää olleensa osallisena Optifixin suorittamassa markkinoinnissa. Optifix suoritti silmäleikkausten arvonnat talvella tammi-helmikuussa 1999. Arvonnasta he ilmoittivat lehti-ilmoituksin. Optifixin tarkoituksena oli itse suorittaa silmäleikkaukset arvonnassa voittaneille potilaille. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska he eivät saaneet lain vaatimia lupia kyseiselle toiminnalle. Ennen kuin Optifixin järjestämät arvonnat saivat laajaa julkisuutta tiedotusvälineissä Näkökeskuksella ei ollut mitään tietoa edes koko yhtiön olemassaolosta. Tässä vaiheessa Optifixin suorittamaa markkinointia ei voida missään tapauksessa pitää Näkökeskuksen tai heidän lukuunsa suoritettuna markkinointina.

KSL:n 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan markkinointia tilaavaa tai suorittavaa elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta kuluttajien kannalta epäsoveliasta markkinointia. Tässä tapauksessa Näkökeskus ei ole tilannut markkinointia Optifixilta eikä se itse suorita markkinointia. Lainkohdan 2 momentin mukaan taas kielto voidaan erityisestä syystä kohdistaa mm. elinkeinonharjoittajan lukuun toimivaan tahoon. Tässä tilanteessa siis Näkökeskuksen täytyisi toimia Optifixin lukuun, jotta sitä voitaisiin tämän momentin perusteella kieltää jatkamasta kyseistä markkinointia. Näin asia vastaajan näkemyksen mukaan ei ole.

KA:n mukaan Optifixin lähettämä kirje on toiminut sellaisena houkuttimena, joka on omiaan heikentämään kuluttajien mahdollisuuksia pohtia järkiperäisesti sitä, onko leikkaus hänen osaltaan tarpeellinen ja mihin hän hakeutuu leikkaukseen. Kyse on nimenomaan Optifixin eikä Näkökeskuksen lähettämästä kirjeestä, joka on kirjoitettu Optifixin omalle kirjepaperille. Kuluttajalle lähetetyn kirjeen on laatinut ja kirjoittanut Optifix eikä Näkökeskuksella ole ollut mitään tekemistä laaditun kirjeen kanssa. Näkökeskus ei ollut edes nähnyt mainittua kirjettä. Ainoa, mistä Näkökeskuksen kanssa keskusteltiin, oli se, että toimenpidepaikka tulisi olemaan Näkökeskus, ja tämä tultaisiin ilmoittamaan. Optifix on suorittanut markkinoinnin täysin yksin ja ilman, että Näkökeskus olisi ollut osallisena. Myöskään Optifixin laatimaan arvoseteliin Näkökeskus ei ole vaikuttanut. Näkökeskus näki arvosetelin vasta valmiiksi painettuna.

Tapauksessahan on kysymys tietynlaisesta alennetusta hinnasta, jollaisia käytetään jatkuvasti liike-elämässä markkinoinnin tehosteena. Jos kuluttajien kyky tehdä järkeviä päätöksiä hämärtyy alennetusta hinnasta siinä määrin, että heidän suojakseen tällainen menettely olisi kiellettävä niin tällöinhän suuri osa jokapäiväisistä markkinointikeinoista olisi kiellettävä. Lisäksi hinta on edelleen siinä määrin huomattava, ettei varmaan täysin hätiköityjä päätöksiä synny pelkästään halpuuden vuoksi. Lisäksi silmäleikkaus lääketieteellisenä toimenpiteenä vaikuttanee tavalliselle kuluttajalle sellaiselta, ettei siihen ryhdytä punnitsematta leikkauksen riskejä suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Näkökykyä on yleensä pidetty tärkeimpänä ihmisen aisteista ja kokonaisvaltaisella tavalla siihen puuttumisen täytyy herättää kuluttajassa järkiperäistä pohdintaa toimenpiteen tarpeellisuudesta.

Kirjeestä käy ilmi, että kummankin silmän leikkaaminen Näkökeskuksessa tulee maksamaan 7500 markkaa (kun toisen silmän leikkaaminen on ilmainen), johon lisätään molempien silmien yhteinen esitutkimus 1100 markkaa. Valtaosa hoitoon haluavista tarvitsee joka tapauksessa leikkauksen molempiin silmiin. Tällöin, vaikka kuluttaja saisi ensimmäisen silmän leikkauksen ilmaiseksi, mutta ei haluaisi toista silmää leikattavaksi Näkökeskuksessa, olisi toinen silmä leikattava maksullisesti muualla.

KSL:n tarkoituksena on nimenomaisesti kuluttajien suojaaminen. KSL 2 luvun 1.2 §:n mukaan markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana. Ei potilaan eikä lääkärin ole mahdollista tehdä perusteltua päätöstä leikkauksen hyödyistä ilman esitutkimusta sekä siihen liittyvää seikkaperäistä keskustelua potilaan kanssa. Leikkaustoimenpiteen suorittaminen edellyttää aina toimivaa potilas-lääkärisuhdetta ja molemminpuolista sitoutumista toimenpiteen edellyttämiin seikkoihin. Optimaalisen hoitotuloksen saavuttamiseksi, joka tässä tarkoittaa taittovirheen korjaamisen lisäksi silmien riittävän yhteisnäön saamista, on välttämätöntä, että toimenpiteen kohdistuessa kahteen silmään se suoritetaan samassa paikassa. Tämä siitä syystä, että työskenneltäessä biologisen materiaalin (ihmisen silmän) kanssa, voidaan parhaiten sulkea biologista hajontaa aiheuttavat tekijät siten, että toimenpide suoritetaan samalla tekniikalla ja samoissa olosuhteissa molempiin silmiin.

Tarkasteltaessa eri lääkärikeskusten hintoja on kaikilla toimenpiteitä suorittavilla yksiköillä edellytyksenä esitutkimus, joka on maksullinen. Toisin sanoen kuluttajille ei voi jäädä epäselväksi, että esitutkimus on välttämätön ja myös maksullinen. Mikäli heti tutkimusvaiheen alussa todetaan, ettei leikkaus tule kysymykseen, esitutkimusta ei jatketa eikä potilaalta peritä mitään maksua. Vaihtoehtoisesti, jos potilaat haluavat tavallisen silmälääkäritutkimuksen, heiltä sentään peritään 300 markkaa ja toimistomaksu. Molempiin ryhmiin kuuluvia potilaita on Näkökeskuksessa ollut useita kymmeniä. Hintavertailu osoittaa myös, että vaikka potilas menisi leikkauttamaan toisen silmän muualle, on leikkauksen hinta samaa suuruusluokkaa. Yleensä Näkökeskukseen tulleet potilaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja hinta-alennukseen. Niin ikään tavallisen potilastutkimuksen saaneet potilaat ovat erittäin tyytyväisiä perusteellisesta tutkimuksesta ja siitä, ettei turhia toimenpiteitä suoriteta.

KA on puuttunut ilmaisuihin "ensimmäinen" ja "toinen" silmä. Ilmaisulla "toinen" tarkoitetaan suomen kielessä ensimmäisen jälkeen tulevaa. Asiaa voi ajatella myös toisin päin; voiko sanoista "toinen silmä" perustellusti päätellä tarkoitettavan ensimmäistä silmää. KA ei ole huomioinut sitä, että ensimmäinen kirje oli Optifixin omalle kirjepaperille kirjoitettu. Kirjeessä Optifix on yksinkertaisesti ilmoittanut kuluttajille silmäleikkauksen toimenpidepaikaksi Näkökeskuksen. Tarjous on siis vastaajan näkemyksen mukaan Optifixin antama. Yleisten siviilioikeudellisten periaatteiden mukaan ei ole mahdollista tehdä toisen puolesta tätä sitovaa tarjousta ilman, että tarjouksen tekemiseen on annettu valtuutus. Kun Optifixilla ei ole ollut valtuutta antaa KA:n väittämää sitovaa tarjousta Näkökeskuksen puolesta, Optifix on ylittänyt kelpoisuutensa ja tarjous ei ole Näkökeskusta sitova riippumatta siitä, minkälaisen kuvan kuluttaja on voinut saada kirjeen perusteella.

Toisen kirjeen sen sijaan voitaneen katsoa olleen Näkökeskusta sitova tarjous tai hyväksyvä vastaus kuluttajan jättämään tarjoukseen oikeustoimilain tarkoittamassa mielessä. Tässä kirjeessä Näkökeskus nimenomaisesti toteaa, että kuluttajalle on varattu aika esitutkimukseen ja ensimmäisen silmän leikkaukseen. Jäljempänä todetaan kirjeen liitteenä olevan Optifixin arvonnassa voitetun arvosetelin (johon Optifix oli kiellosta huolimatta lisännyt Näkökeskuksen toiminimen), jolla voi maksaa toisen silmän leikkauksen. Näkökeskus on siis tarjouskirjeessään erotellut, että arvoseteli oikeuttaa ilmaiseksi leikkauttamaan ensimmäisen silmän jälkeen leikattavan toisen silmän.

Kirjeessä Näkökeskus nimenomaisesti kehottaa kuluttajaa tutustumaan tarkoin heidän kirjeen mukaan liittämäänsä esitteeseen ja noudattamaan sen ohjeita toimenpiteeseen valmistauduttaessa. Kirjettä ja esitettä lukiessaan kuluttajalle on täytynyt muodostua selkeä kuva siitä, että maksullinen esitutkimus on välttämätön toimenpide ennen laserleikkausta. Kirjeen alussa kerrotaan, että kuluttajalle on varattu aika esitutkimukseen ja esitutkimuksesta kerrotaan tarkemmin esitteestä. Esitteessä on myös selkeästi mainittu esitutkimuksen hinta yhdessä silmäleikkausten hintojen kanssa. Tästä on vastaajan näkemyksen mukaan kuluttajan täytynyt ymmärtää arvosetelin korvaavan ainoastaan toisen silmän leikkauksen 7.500 markkaa eikä esitutkimusta 1.100 markkaa tai ensimmäisen silmän leikkausta 7.500 markkaa.

Näkökeskus on siis vasta "toisessa" eli ensimmäisessä heiltä tulleessa kirjeessä antanut itseään sitovan tarjouksen. Näin ollen mitään tarjouksen ehtoja ei vastaajan näkemyksen mukaan ole muutettu vaan Näkökeskus on toiminut täysin tarjoustansa vastaavalla tavalla kuluttajan hyväksyttyä sen. Hyväksymisenhän voidaan tässä tapauksessa katsoa tapahtuneen siinä vaiheessa kun kuluttaja on saapunut Näkökeskuksen tiloihin esitutkimusta ja ensimmäistä leikkausta varten. Tai vastaavasti, kun kuluttaja on ottanut yhteyttä Näkökeskukseen ajanvaihdon vuoksi ja kun kummallekin osapuolelle käyvä aika on saatu sovituksi.

Näkökeskus katsoo, ettei se ole aiheuttanut harhaanjohtavaa markkinointia eikä sitä voida saattaa vastuunalaiseksi Optifixin suorittamasta markkinoinnista. Näkökeskus katsoo, että Optifix on yksin vastuussa suorittamastaan markkinoinnista ja Näkökeskus tulee omalta osaltaan harkitsemaan toimenpiteitä Optifixia vastaan.

TODISTELU

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa Tikkurilan Näkökeskus Ky:n yhtiömiestä, silmätautien erikoislääkäri Pekka Mäntylää ja vastaajayhtiön nimeämänä todistajana kirjanpitäjä Leena Kristiina Dufvaa. Kuultava ja todistaja ovat kertoneet mm. seuraavaa.

Dufva: Todistaja on toiminut erään tilitoimiston kirjanpitäjänä 25 vuotta. Tikkurilan Näkökeskus on ollut 15 vuotta todistajan asiakkaana. Tarkasteltuaan Tikkurilan Näkökeskuksen kirjanpitoa vuodelta 1999 todistaja on havainnut merkittävää kustannusten lisäystä kiinteiden kulujen kohdalla, on tehty mm. lisälaser- ja tutkimuslaiteinvestointeja. Verrattaessa tulopuolta voidaan todeta, että ainakaan toistaiseksi ilmaisleikkauspotilaista ei ole ollut hyötyä, koska kustannukset ovat olleet suuria.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Tikkurilan Näkökeskus Ky harjoittaa mm. silmälääkärikeskustoimintaa.

Markkinatuomioistuin toteaa, että KSL:n 2 luvun 1 §:ssä kielletään käyttämästä markkinoinnissa hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Säännöksen toisen momentin mukaan markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien terveyden tai taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana. KSL:n 2 luvun 7 §:n mukaan markkinointia tilaavaa tai suorittavaa elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta tai uudistamasta hyvän tavan vastaista tai kuluttajien kannalta muutoin sopimatonta menettelyä. Kuluttajansuojalainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen (8/1978) perustelujen mukaan kielto on yleensä kohdistettava ensisijaisesti siihen elinkeinonharjoittajaan, jonka lukuun markkinointi tapahtuu.

Edellä mainitussa Optifix Oy:n kuluttajille nimellä lähettämässä kirjeessä, jossa on ilmoitettu kuluttajan voittaneen ilmaisen toisen silmän Excimer-silmälaer toimenpiteen , on ilmoitettu toimenpidepaikaksi Tikkurilan Näkökeskus. Kirjeen alaosassa oleva kuponki on kehotettu lähettämään Tikkurilan Näkökeskukselle. Kirjeessä on esitelty Tikkurilan Näkökeskus Ky:n palveluja. Tikkurilan Näkökeskus Ky:n yhtiömies on myös esitetyn selvityksen mukaan antanut Optifix Oy:lle ohjeita kirjeen laatimiseksi. Vaikka kirje on Optifix Oy:n laatima ja lähettämä, kirjeen tarkoittaman markkinoinnin on katsottava tapahtuneen myös Tikkurilan Näkökeskus Ky:n lukuun. Kirjettä voidaan siten pitää paitsi Optifix Oy:n myös Tikkurilan Näkökeskus Ky:n markkinointina.

Terveydenhuollon palveluissa on kysymys ihmisten terveydestä ja sairauksien hoidosta. Tällaisten palvelujen markkinoinnilta on edellytettävä asiallisuutta ja tavallista suurempaa luotettavuutta. Myös alan omissa markkinointiohjeissa on edellytetty markkinoinnin olevan asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista Terveydenhuollon palvelujen markkinoinnissa annettavien tietojen on oltava palvelujen luonne huomioon ottaen riittäviä.

.

Edellä mainitussa kuluttajille lähetetyssä kirjeessä oli ilmoitettu "ilmaisesta" arvonnassa voitetusta Excimerlaser toimenpiteestä. Sanotun kirjeen voidaan katsoa olleen sen markkinoinnin jatkoa, jossa Optifix Oy oli kehottanut kuluttajia osallistumaan 500:lle henkilölle tarkoitetun ilmaisen Excimer-laser leikkauksen käsittäviin markkinointiarpajaisiin. Kuluttajan on kuitenkin ilmaiseksi luvatun voiton saadakseen ollut maksettava esitutkimuksesta 1.100 markkaa. Optifix Oy:n "arvosetelillä" on voinut maksaa toisen silmän leikkauksen. Mikäli molemmat silmät on leikattava, arvoseteli on kelvannut maksuksi vasta jälkimmäiseen leikkaukseen. Koska useimpien kuluttajien on esitetyn selvityksen mukaan leikkautettava molemmat silmät, kuluttajan on tällaisissa tapauksissa ensin ollut maksettava esitutkimuksesta veloitettavan 1.100 markan lisäksi toisen silmän leikkauksesta 7.500 markkaa.

Sanotun kirjeen alaosassa on ollut pienikokoinen maininta esitutkimuksesta veloitettavasta 1.100 markan maksusta. "Ilmaisesta" toimenpiteestä kertova teksti on ollut huomattavasti selkeämmin merkittynä kirjeessä. Useilla kuluttajilla ei voida olettaa olevan silmäleikkausten hinnoista ainakaan kovin täsmällistä tietoa. Tietoa siitä, että kuluttajan on "ilmaisen" toimenpiteen saadakseen maksettava ensin myös toisen silmän leikkauksesta veloitettava 7.500 markan maksu, ei ole selkeästi merkitty kirjeeseen. Esitetyn selvityksen mukaan kuluttajille on aiheutunut väärinkäsityksiä siitä, että "arvosetelillä" ei ole voinutkaan maksaa ensimmäistä silmäleikkausta.

Edellä mainitun kirjeen pääsanomana on ollut tieto kuluttajan voittamasta "ilmaisesta toisen silmän Excimer-silmälaser toimenpiteestä". Vaikka kirjeessä mainitaan pienellä tekstillä 1.100 markkaa maksavasta esitutkimuksesta, kirjeestä on vaikea havaita, että esitutkimus on edellytyksenä "ilmaisen" toimenpiteen suorittamiselle. Kirje on lähetetty henkilökohtaisesti nimellä niille kuluttajille, jotka olivat voittaneet "ilmaisen" Excimer-laser toimenpiteen. Optifix Oy:n aikaisemmassa markkinoinnissa arvonnat olivat olleet keskeisellä sijalla, eikä leikkauksen kustannuksista ollut mainittu mitään. Edellä selostettu Optifix Oy:n kirje, jota on pidettävä myös Tikkurilan Näkökeskus Ky:n markkinointina, on ollut omiaan antamaan kuluttajalle kuvan, että hänen voittamansa toimenpide suoritetaan veloituksetta.

Tikkurilan Näkökeskus Ky:n markkinoinnissa on katsottava jääneen antamatta kuluttajien terveyden ja taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja. Yhtiön markkinointi, jossa on tarjottu kuluttajille "ilmaisia" silmälääkäripalveluja, ja jossa on jätetty kertomatta, että tarjouksen edellytyksenä on maksullinen esitutkimus ja muita maksullisia toimenpiteitä siten, ettei tarjouksen kokonaishinta käy markkinoinnista ilmi, on ollut kuluttajien kannalta sopima tonta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin kieltää KSL:n 2 luvun 1 ja 7 §:n nojalla Tikkurilan Näkökeskus Ky:tä kahdensadantuhannen (200.000) markan sakon uhalla markkinoimasta kuluttajille henkilökohtaisesti heidän nimellään osoitetulla kirjallisella tarjouksella silmälääkäripalveluja, kertomatta, että tarjouksen edellytyksenä on maksullinen esitutkimus ja muita maksullisia toimenpiteitä siten, ettei tarjouksen kokonaishinta käy kirjeestä ilmi.

Kieltoa on noudatettava heti.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Henriksson, Kivipato, Kortekangas, Maijala, Paloranta ja Sario