Market Court dismissed unfair competition claim where defendant's product did not cause consumer confusion despite similarities.

Vastaajan allastaso oli pitkälti samankaltainen kuin hakijan allastaso. Tuotteet erosivat kuitenkin toisistaan useilta kohdin. Hakijan ja vastaajan allastasoja markkinoitiin kohderyhmälle, joka koostui alalla ammattimaisesti toimivista henkilöistä. Markkinointi tapahtui edustajien välityksellä siten, että molempien tuotteiden valmistajilla oli edustajansa, jotka esittelivät tuotteitaan. Markkinoinnin perusteella kohderyhmälle oli selvää, kummasta tuotteesta kulloinkin oli kysymys. Vastaajan markkinointi ei ollut aiheuttanut sekaantumisvaaraa tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen. Vastaaja ei ollut menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti. Hakemusta ei otettu tutkittavaksi siltä osin kuin sen oli katsottava perustuvan mallioikeuslakiin.

SopMenL_ 1_§

VÄINÖ KORPINEN OY:N VAATIMUKSET

Väinö Korpinen Oy on vaatinut, että Hani-Tuote Nikkilä Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) säännösten nojalla sakon uhalla kielletään

1. markkinoimasta asiakkailleen Kami-nimistä allastasoa siten, että vastaaja totuuden- ja hyvän liiketavan vastaisesti markkinointi- ja myyntitarkoituksessa esittelee asiakkaille omanaan ja Kami-altaan prototyyppinä allastasoa, joka tosiasiassa on hakijan aiemmin markkinoille saattama Gaius-niminen allastaso, ja

2. jatkamasta Kami-nimisen allastason markkinointia asiakkaille Kami-allastasoa tai sen kuvia apuna käyttäen, jota allastasoa tehdyistä näennäisistä muutoksista huolimatta on ulkomuodoltaan pidettävä orjallisena kopiona hakijan ennen vastaajaa markkinoille tuomaan Gaius-allastasoon verrattuna ja johon se on vaarassa kaupalliselta alkuperältään sekaantua.

Hakija on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan kustannuksellaan julkaisemaan asiassa annettava lopullinen ratkaisu ainakin tuotteen asiakaskunnalle suunnatussa Arkkitehtiuutiset -nimisessä julkaisussa sekä Kauppalehdessä ja Helsingin Sanomissa.

Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 30.845,70 markalla laillisine korkoineen.

Hakijan kirjallisessa kieltohakemuksessa oli vaadittu, että vastaajaa kielletään markkinoimasta tuotetta, johon hakijalla on mallisuoja tai muutoinkaan markkinoimasta ja väittämästä omakseen tuotetta, joka on identtinen hakijan mallisuojaaman tuotteen kanssa. Kieltoa vaadittiin ulottamaan myös mainitun tuotteen ns. parannettuun versioon, johon tehdyt muutokset ovat vain näennäisiä. Hakemuksen perusteena oli, että vastaajan markkinoinnissa käytetty allastaso olisi ollut identtinen hakijan allastason kanssa. Asian käsittelyaikana on käynyt ilmi, että vastaajan markkinoinnissa mukana ollut tuote ei ollut vastaajan valmistama identtinen tuote, vaan hakijan valmistama tuote, jonka vastaaja oli markkinointiaan varten ostanut tukkukaupasta. Hakija on täsmentänyt kieltovaatimustaan. Perusteinaan hakija on esittänyt mm. seuraavaa.

Hakija on vuoden 1999 maaliskuusta alkaen esitellyt asiakaskohderyhmänä oleville suunnittelijoille aiemmin mallisuojaamaansa Gaius-nimistä kaiteella varustettua allastasoa. Sen muotoilussa on kiinnitetty huomiota käyttäjäkohderyhmänä olevien vanhusten ja liikuntavammaisten erityistarpeisiin.

Vastaajayhtiön edustajat ovat esitelleet mainittua tuotetta hakijan asiakkaiden luona näyttelyautossaan siten, että esittelytilaisuuksia on järjestetty mm. Helsingissä ja Tampereella sijaitsevissa arkkitehtitoimistoissa siellä työskenteleville suunnittelijoille. Lisäksi esiteltyyn tuotteeseen ovat olleet tilaisuudessa tutustua myös mallin luoneet arkkitehdit. Viimeisin hakijan tietoon tullut esittelytilaisuus on järjestetty maaliskuun 31 päivänä, jolloin vastaajan edustaja on käynyt esittelemässä kyseistä tuotetta erään arkkitehtitoimiston edustajille. Allastasoon tutustui tällöin myös toinen Gaius-allastason suunnitelleista arkkitehdeistä.

Tuotetta maaliskuun 31 päivänä arkkitehdille esitellyt vastaajayhtiön edustaja on hakijan saman tiedon mukaan mm. todennut, että "muotit ovat kohta valmiit", mainitessaan heidän "parannellun" versionsa ominaisuuksista. Vastaajan prototyyppinä esittelemä tuote on hakijan saamien tietojen mukaan hiottu ja kiillotettu myös alaosastaan, mikä on poikkeuksellista. Hakijan tietämän mukaan mitkään muut markkinoilla olevat allastuotteet eivät ole niin pitkälle viimeisteltyjä kuin Gaius-allastaso. Syynä hakijan tekemään ratkaisuun on allastason erityinen käyttäjäkohderyhmä ja vaatimus, että altaan puhtaanapito myös alaosastaan tulee olla vaivatonta. Hakijan allastason valmistuksessa tarvittavan muotin valmistuskustannukset ovat korkeat.

Vastaajan menettelyn tahallisuutta ja moitittavuutta osoittaa osaltaan sekin, kuinka vastikään eräs hakijan palveluksesta vastaajan palvelukseen siirtynyt henkilö on todennut 28.3.2000 hakijan palveluksessa olevalle myyntitehtävissä toimivalle henkilölle, että "nyt Hani-Tuotteellakin on Gaius-allastaso" ja että "Hani-Tuotteen edustajat ovat tyytyväisiä kun suunnittelijat ovat kiinnostuneet Gaius-allastasosta, jota hekin voivat myydä", viitaten myyntimieskollegoihinsa vastaajan palveluksessa.

Saatuaan valmiiksi Kami-allastason vastaaja on jatkanut hakijan tuotteen kopion markkinointia esitellen sitä näyttelyautossaan sekä jakamalla sitä koskevia esitteitä edellä mainitulle asiakaskohderyhmälle. Kami-allastaso on siihen tehdyistä näennäisistä muutoksista huolimatta ulkomuodoltaan hakijan aiemmin markkinoille tuoman allastason orjallinen kopio. Vastaajan menettely on aiheuttanut sekaantumisvaaraa asiakkaille tarjottujen tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen.

On ilmeistä, että vastaaja jatkaa hakijan liiketoimintaa vakavasti vahingoittavaa menettelyään huolimatta siitä, että hakija on kirjallisesti vaatinut vastaajaa lopettamaan edellä kuvatun menettelyn. Varmistaakseen, että vastaajaa estetään jatkamasta ilmeisen lainvastaista ja vahingollista menettelyään, hakija on lähettänyt Tampereen käräjäoikeudelle 3.4.2000 päivätyn turvaamistoimenpidehakemuksen. Se on kohdistettu vastaajan hallussa olevaan allastasoon sekä sitä koskevaan esite- ja markkinointiaineistoon. Hakija on myös pannut vastaajaa vastaan Helsingin käräjäoikeudessa vireille mallioikeuden loukkausta koskevan kanteen.

Hakemus markkinatuomioistuimelle perustuu siihen, että vastaaja on syyllistynyt SopMenL:n vastaiseen menettelyyn markkinoidessaan omanaan tuotetta, joka orjallisesti jäljittelee hakijan tuotetta. Gaius-allastasolle myönnetty mallisuoja ei ole esteenä sille, että markkinatuomioistuin ottaa kantaa vastaajan menettelyyn esitellessään allastasoa omanaan. Yhtä selvää on, että markkinatuomioistuin mallilain nojalla Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävästä hakemuksesta riippumatta on yksinomaan toimivaltainen käsittelemään hakijan vaatimusta siltä osin kuin hakija katsoo vastaajan menettelyn myös ns. prototyyppiä markkinoidessaan olevan hyvän liiketavan vastaista ja sopimatonta.

Hakija on osoittanut tuotteensa tulleen tunnetuksi helmikuussa 1999. Vastaaja on hankkinut hakijan tuotteen markkinointitarkoituksiinsa helmikuussa 2000. Vastaaja on maininnut eräistä muista tuotteista, jotka vastaajan mukaan muistuttavat hakijan tuotetta. Mainituilla seikoilla ei ole merkitystä arvioitaessa markkinatuomioistuimen toimivaltaa käsitellä hakijan hakemusta tai vastaajan menettelyä. Todettakoon kuitenkin, että vastaajan mainitsema ruotsalainen tuote on ensi kertaa ollut esillä vasta heidän marraskuussa 1999 ilmestyneessä hinnastossaan. Ruotsalaisen valmistajan osalta kyse on eri tuotteesta mm. sen johdosta, että siitä puuttuu hakijan tuotteessa oleellisena osana oleva kaide. Mainittu ruotsalainen allas poikkeaa hakijan tuotteesta myös muodoltaan. Vastaajan tuote on orjallinen kopio hakijan tuotteesta. Hakijan käsityksen mukaan vastaajalla ei ole ollut muita mainittavia kustannuksia tuotteensa kehittelyssä kuin hakijan tuotteen hankintakustannus.

HANI-TUOTE NIKKILÄ OY:N VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista. Vastaaja on vaatinut ensisijaisesti hakemuksen jättämistä tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin kysymys on mallioikeuslain tulkinnasta, tai vaihtoehtoisesti asian jättämistä lepäämään siihen saakka, kunnes mallioikeusasiaa käsittelevä käräjäoikeus on antanut asiassa ratkaisun. Jos hakemus vastoin vastaajan käsitystä otetaan tutkittavaksi, vastaaja on vaatinut sen hylkäämistä perusteettomana. Vastaaja on esittänyt määrältään 23.607,48 markan oikeudenkäyntikululaskun.

Markkinatuomioistuin ei voi antaa kieltoa koskevaa ratkaisua, jonka perusteena olisi kannanotto siihen, loukkaako vastaajan suunnittelema ja valmistama allastaso hakijan mallioikeutta. Vastaaja on tehnyt huomattavat investoinnit tuotteen suunnittelemiseksi, muottien valmistamiseksi sekä tuotteen markkinoimiseksi. Vastaajan tuote eroaa hakijan tuotteesta mm. seuraavilta kohdiltaan: altaissa on reunukset, kaiteen pituus on erilainen, altaassa on kyynärkupit, altaan sijainti allastasossa on erilainen, altaan toinen pääty on suora, joka mahdollistaa tasojen asentamisen vierekkäin. Vastaajan altaan kaide on ruostumatonta terästä, hakijan allastason kaide on maalattu. Vastaajan allas on selvästi erinäköinen kuin hakijan allas.

Sekä hakijan että vastaajan allastasoja markkinoidaan asiantuntevalle kohderyhmälle eli arkkitehdeille ja muille suunnittelijoille. Markkinointi tapahtuu siten, että myyntiesittelijät esittelevät tuotteen ja kertovat, kenen tuote on kysymyksessä. Kohderyhmälle ei voi syntyä epätietoisuutta siitä, kenen valmistamasta tuotteesta kulloinkin on kysymys.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimen istunnossa on kuultu hakijan nimeämänä todistajana professori Matti Juhani Seppästä. Todistaja on kertonut hakijan ja vastaajan tuotteiden olevan pitkälti samanlaisia, mutta että niissä on myös joitakin eroja. Vastaajan tuotetta voidaan todistajan mielestä pitää hakijan tuotteesta kehiteltynä versiona. Todistajan mukaan sekaantumisvaara tuotteiden kaupallisen alkuperän suhteen on mahdollinen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiö, Väinö Korpinen Oy, ja vastaajayhtiö, Hani-Tuote Nikkilä Oy valmistavat ja markkinoivat mm. kylpyhuonetiloihin asennettavia pesuallastasoja.

Hakijayhtiö on valmistanut liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitettuja allastasoja tuotenimellä Gaius. Hakijalle on myönnetty marraskuussa 1999 mallioikeus sanottuun, tukikaiteella varustettuun pesuallastasoon. Mainitun tuotteen markkinointi on aloitettu hakijan ilmoituksen mukaan maaliskuussa 1999.

Vastaaja on vuoden 2000 helmikuussa ryhtynyt markkinoimaan vastaavaa pesuallastasoa, joka on ollut ulkomuodoltaan samankaltainen kuin hakijan mainittu allastaso. Vastaajan tuotetta on markkinoitu nimellä Kami.

Hakijan kirjallisessa kieltohakemuksessa oli vaadittu, että vastaajaa kielletään markkinoimasta tuotetta, johon hakijalla on mallisuoja tai muutoinkaan markkinoimasta ja väittämästä omakseen tuotetta, joka on identtinen hakijan mallisuojaaman tuotteen kanssa. Kieltoa vaadittiin ulottamaan myös mainitun tuotteen ns. paranneltuun versioon, johon tehdyt muutokset ovat vain näennäisiä. Hakemuksen perusteena oli, että vastaajan esittelyssä käytetty allastaso olisi ollut identtinen hakijan allastason kanssa. Asian käsittelyaikana on käynyt ilmi, että vastaajan edellä kuvatussa markkinoinnissa mukana ollut tuote ei ollut vastaajan valmistama identtinen tuote, vaan hakijan valmistama tuote, jonka vastaaja oli esittelyä varten ostanut tukkukaupasta. Hakija on myöhemmin täsmentänyt kieltovaatimustaan. Vastaaja on myöntänyt, että esittelyssä käytetty tuote on ollut hakijan valmistama Gaius-allastaso, ja jättänyt markkinatuomioistuimen arvioitavaksi, onko menettely ollut tältä osin SopMenL:n vastaista.

1. Vastaajayhtiö on valmistanut edellä mainittua, samaan käyttötarkoitukseen tarkoitettua pesuallastasoa kuin hakija. Tuotteensa ennakkomarkkinointia varten vastaaja on vuoden 2000 alkupuolella ostanut tukkukaupasta hakijan valmiin allastason ja käyttänyt sitä esittelyautossaan kertoessaan tulossa olevasta tuotteestaan mm. arkkitehtitoimistoissa työskenteleville sisustussuunnittelijoille. Vastaaja on esittelyssään ilmoittanut, että vastaajalta on tulossa markkinoille esiteltyä allastasoa vastaava, "paranneltu" allastaso. Vastaaja on selostanut, millä tavalla tulossa oleva allastaso eroaa esitellystä allastasosta, sekä viitannut valmistumassa oleviin muotteihin. Esittelyssä ei ollut kerrottu, että esitelty allastaso ei ollut vastaajan valmistama, mutta ei ollut myöskään sanottu sen olevan Väinö Korpinen Oy:n valmistama. Vastaaja on myös tuotettaan markkinoidakseen jakanut kopioita allastasoaan kuvaavasta piirustuksesta. Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä itse esittelytilanteesta.

Markkinatuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi markkinoinut esittelyssä käyttämäänsä hakijan tuotetta omanaan tai oman tuotteensa prototyyppinä. Vastaajan ei ole tältä osin näytetty menetelleen elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti.

2. Markkinatuomioistuin toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu tutkia, onko mallioikeuslakiin perustuvaa elinkeinonharjoittajan yksinoikeutta mahdollisesti loukattu. Markkinatuomioistuin ei voi siten ottaa kantaa asiaan siltä osin kuin sen on katsottava perustuvan mallioikeuslakiin.

Vastaajan Kami-nimellä markkinoima allastaso on valmistettu samaan käyttötarkoitukseen kuin hakijan Gaius-nimellä markkinoima allastaso. Markkinoilla on esitetyn selvityksen mukaan myös muita vastaavaan tarkoitukseen valmistettuja allastasoja, jotka muistuttavat ulkomuodoltaan hakijan allastasoa.

Hakijan markkinoima Gaius-allastaso on hakijan ilmoituksen mukaan ollut markkinoilla vuoden 1999 maaliskuusta lähtien. Hakijan tuote on varustettu kaiteella. Tuotteelle on myönnetty mallisuoja.

Vastaajan allastaso on pitkälti samankaltainen kuin hakijan allastaso. Hakija ei ole yksilöinyt väittämiään samanlaisuuksia eikä myöskään väittämiään tuotteiden "näennäisiä" eroja. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tuotteet eroavat toisistaan mm. seuraavasti: vastaajan altaassa on reunukset, jotka puuttuvat hakijan altaasta, kaiteen pituus on erilainen ja altaan toinen pääty on erilainen kuin hakijan altaassa. Vastaajan altaan kaide on ruostumatonta terästä, kun taas hakijan altaan kaide on maalattu. Molempien asianosaisten valmistamat allastasot ovat olleet esillä markkinatuomioistuimen istunnossa, ja tällöin on havaittu altaiden eroavan toisistaan myös esim. reunojen korkeuden osalta.

Hakijan ja vastaajan allastasoja markkinoidaan kohderyhmälle, joka koostuu alalla ammattimaisesti toimivista henkilöistä. Markkinointi tapahtuu edustajien välityksellä. Sekä hakijan että vastaajan tuotteella on edustajansa, jotka esittelevät tuotteitaan. Markkinoinnin perusteella kohderyhmälle on selvää, kummasta tuotteesta kulloinkin on kysymys.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajan tuotteen markkinointi ei ole aiheuttanut sekaantumisvaaraa tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen. Vastaaja ei ole tältä osin menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti.

Vastaaja on jättänyt markkinatuomioistuimen harkintaan, onko hakijan ensimmäisessä vaatimuskohdassa tarkoitettua vastaajan menettelyä pidettävä hyvän liiketavan vastaisena. Vastaaja on jättänyt oikeudenkäyntikuluistaan 23.607, 48 markan suuruisen laskun ja jättänyt oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun markkinatuomioistuimen harkintaan. Koska hakemus hylätään ja vastaaja siten voittaa asian kokonaisuudessaan, hakija on velvoitettava korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Hakemus jätetään tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin se perustuu mallioikeuslakiin. Tutkiessaan asian muilta osin markkinatuomioistuin hylkää Väinö Korpinen Oy:n hakemuksen.

Väinö Korpinen Oy velvoitetaan suorittamaan Hani-Tuote Nikkilä Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kaksikymmentäkolmetuhatta kuusisataaseitsemän (23.607) markkaa 48 penniä. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Bärlund, Henriksson, Kivipato, Leino, Maijala ja Sulkunen