Market court dismisses trademark infringement claim where plaintiff failed to prove unfair competition or misrepresentation of business location.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy, Helsingin Kirurgipalvelu Oy ja Suomen Kirurgipalvelu Oy vastaan Helsingin Silmäkirurgia Oy ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy. Vastaajayhtiöt olivat Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa harjoitetussa yhteisessä markkinoinnissa käyttäneet tyylitellysti kirjoitettua nimeä "Kirurgipalvelu" Helsingissä siten, että Helsingin Silmäkirurgia Oy oli käyttänyt sanottua tunnusta vuodesta 1996 lähtien. Mainitun yhteisen markkinoinnin perusteella sanottu tunnus oli kyseisiä palveluja käyttävien asiakkaiden keskuudessa Helsingissä yhdistetty vastaajayhtiöihin. Vastaajayhtiöt olivat tulleet tunnetuiksi Helsingissä toimivana "Kirurgipalveluna" ja Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy Tampereella toimivana "Kirurgipalveluna". Mainitun tunnuksen oli katsottava tulleen tunnetuksi Helsingissä ensisijaisesti sinä aikana, jolloin vastaajayhtiöt olivat käyttäneet sanottua tunnusta yhteisessä markkinoinnissaan Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa.

Tunnusta "Kirurgipalvelu" koskevan hakijoiden vaatimuksen oli katsottava perustuvan väitettyyn parempaan oikeuteen käyttää ko. tunnusta. Myös mainonnan jäljittelyä koskevan hakijoiden vaatimuksen oli katsottava perustuvan vastaajayhtiöiden käyttämien tunnusten sekoitettavuuteen sekä väitettyyn parempaan oikeuteen sanottujen tunnusten suhteen. Markkinatuomioistuin ei voinut tutkia asiaa tältä osin. Hakijat eivät olleet väittäneet, että vastaajat olisivat muulla tavoin jäljitelleet hakijoiden markkinointia. Hakijat eivät olleet näyttäneet, että vastaajayhtiöt olisivat esittäneet sellaista tietoa, että hakijayhtiöiden liiketoiminta tapahtuisi edelleen vastaajayhtiöiden omistamassa ja ylläpitämässä laitoksessa.

Vastaajayhtiöt eivät olleet elinkeinotoiminnassaan menetelleet hyvän liiketavan vastaisesti eivätkä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimattomasti.

Hakemus jätettiin tutkimatta siltä osin kuin se perustui toiminimi- ja tavaramerkkilakiin sekä asianosaisten väliseen sopimukseen.

SopMenL_1_§

PIRKANMAAN KIRURGIPALVELU OY:N, HELSINGIN KIRURGIPALVELU OY:N JA SUOMEN KIRURGIPALVELU OY:N VAATIMUS

Hakijat ovat vaatineet, että Helsingin Silmäkirurgia Oy:tä ja Keskustan Silmäklinikka Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) säännösten nojalla sakon uhalla kielletään

1. tarjoamasta palveluja ja harjoittamasta liiketoimintaa sellaisella kaupallisella tunnuksella, joka sisältää sanan "Kirurgipalvelu",

2. jäljittelemästä hakijoiden harjoittamaa markkinointia ja mainontaa lehtiilmoituksissa, sähköisissä viestimissä ja muussa ilmoittelussa sekä esitteissä ym. materiaalissa sekä messuilla ja muussa toiminnassa,

3. esittämästä sellaista tietoa, että hakijayhtiöiden liiketoiminta tapahtuu edelleen vastaajayhtiöiden omistamassa ja ylläpitämässä laitoksessa, sekä

4. harjoittamasta muuta edellä mainittujen toimien kaltaista tai niihin verrattavaa toimintaa.

Hakijat ovat myös vaatineet, että vastaajat velvoitetaan korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut 53.709,97 markalla laillisine korkoineen.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on perustettu vuonna 1976. Yhtiö on perustamisestaan lähtien käyttänyt nimeä Kirurgipalvelu liiketoimintansa tunnuksena. Nimen Kirurgipalvelu tyyliteltyä kirjoitustapaa on käytetty Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n liiketoiminnan tunnuksena vuodesta 1980 lukien ja tyyliteltyä kirjoitustapaa yhdistettynä pyöreään logoon, joka on Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:tä varten mainostoimiston toimesta suunniteltu, on käytetty vuodesta 1994 lukien.

Suomen Kirurgipalvelu Oy on perustettu 3.2.1999 ja se on merkitty kaupparekisteriin 23.3.1999. Yhtiön toimialana on ollut plastiikkakirurgia ja silmäkirurgia sekä muut lääkäreiden tarjoamat palvelut. Yhtiö on saanut Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:ltä luvan käyttää mainittua tavaramerkkiä. Suomen Kirurgipalvelu Oy saa käyttää toiminimensä iskuosaa "Kirurgipalvelu" Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n suostumuksella.

Helsingin Kirurgipalvelu Oy on rekisteröinyt toiminimensä 25.3.1994. Yhtiö on vuoden 1994 alusta lukien harjoittanut liiketoimintaa Helsingissä. Edellä mainittua kaupallista tunnusta sisältäen nimen "Kirurgipalvelu" ja pyöreän logon on käytetty yhteismarkkinoinnissa Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa. Lisäksi liiketoiminnassa on käytetty yhtiön toiminimenä nimeä Helsingin Kirurgipalvelu. Nimeä "Kirurgipalvelu" ja kaupallista tunnusta on muutoinkin käytetty Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n suostumuksella. Helsingin Kirurgipalvelu Oy on emoyhtiö konsernissa, johon Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy kuuluu. Määräysvaltaa Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:ssä yhtiö käyttää Tampereen Lääkäritalo Oy:n kautta, joka omistaa kaikki Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n osakkeet.

Helsingin Silmäkirurgia Oy ja Keskuskadun Silmäklinikka Helsinki Oy ovat syyllistyneet harhaanjohtavaan ilmoitteluun markkinoinnissaan ja mainonnassaan käyttämällä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n nimenomaisesta kiellosta huolimatta kaupallista tunnusta "Kirurgipalvelu" oman liiketoimintansa edistämiseksi. Kyseinen kaupallinen tunnus on tunnettu vuodesta 1976 lukien nimenomaan Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kaupallisena tunnuksena. Kyseistä kaupallista tunnusta on käytetty maanlaajuisessa mainonnassa. Vuodesta 1994 alkaen toimintaa on harjoitettu laajemmin myös Helsingissä. Myös Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toiminta Helsingissä on alkanut vuonna 1994.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on 9.4.1999 päivätyllä haastehakemuksellaan vaatinut, että Helsingin käräjäoikeus vahvistaisi sen yksinoikeuden yhdistelmämerkkiin "Kirurgipalvelu" sekä toiminimen iskuosaan ja toissijaiseen tunnukseen "Kirurgipalvelu". Helsingin Kirurgipalvelu Oy on yhtynyt toiminimioikeutta koskevaan kanteeseen, mutta sillä on Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n lupa käyttää myös mainittua tavaramerkkiä.

Riippumatta siitä, vahvistetaanko edellä mainittujen kanteiden perusteella yksinoikeus yhdistelmämerkkiin "Kirurgipalvelu" sekä toiminimen iskuosaan ja toissijaiseen tunnukseen "Kirurgipalvelu", sekä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy että Helsingin Kirurgipalvelu Oy ovat käyttäneet sanaa "Kirurgipalvelu" kaupallisena tunnuksenaan ennen Helsingin Silmäkirurgia Oy:tä ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:tä. Se, että vastaajayhtiöt tällä hetkellä käyttävät samaa kaupallista tunnusta kuin hakijayhtiöt, on SopMenL:n 1 §:n perusteella kiellettyä.

Kysymyksessä on liiketoiminnan tunnusten orjallinen jäljittely, jonka takia sekä kuluttajat että muut tahot sekoittavat hakijayhtiöiden harjoittaman liiketoiminnan vastaajayhtiöiden harjoittamaan liiketoimintaan. Sekoitettavuustilanne korostuu, koska hakijayhtiöiden liiketoiminta on tapahtunut ja tapahtuu edelleen samassa osoitteessa kuin vastaajayhtiöiden eli osoitteessa Keskuskatu 6, Helsinki. Sekä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n että Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toiminta on tapahtunut vuodesta 1994 lukien osoitteessa Keskuskatu 6 eli Makkaratalossa, jonne toiminnallisen yhteistyön sekä mainonta- ja markkinointiyhteistyön puitteissa myös Suomen Kirurgipalvelu Oy on rakentanut 17.5.1999 avatun laitoksensa ja sairaalansa. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n ajanvaraus- ja vastaanottotilat kyseisessä osoitteessa eli ns. Makkaratalossa on sovittu siirrettäväksi Suomen Kirurgipalvelu Oy:lle sen toiminnan alettua.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n yhteistyökumppani on Makkaratalossa 4. kerroksessa ollut vuodesta 1994 vuoteen 1996 Orto-Sport Lääkäriasema Oy. Vuodesta 1996 vuoteen 1998 yhteistyökumppanina on ollut Helsingin Silmäkirurgia Oy 6. kerroksessa. Vuoden 1999 alusta lukien käytössä ovat olleet omat tilat A-rapun 4. kerroksessa. Suomen Kirurgipalvelu Oy:n omistaman ja ylläpitämän laitoksen ja sairaalan valmistuttua yhteistyökumppani on Suomen Kirurgipalvelu Oy 8. kerroksessa.

Yhteistyön sisältö on vaihdellut yhteistyökumppaneittain ja laajimmillaan se on tarkoittanut yhteistyökumppanin osallistumista Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n tavaramerkillä/toiminimellä/kaupallisella tunnuksella "Kirurgipalvelu" tapahtuvan mainonnan ja markkinoinnin aiheuttamiin kustannuksiin sekä yhteistyökumppanin omistamassa ja ylläpitämässä laitoksessa tapahtuvaan potilaiden vastaanotto- ja leikkaustoimintaan. Kun yhteistyö on loppunut Helsingin Silmäkirurgia Oy:n kanssa, on sitä kielletty 26.11.1998 kirjallisesti käyttämästä kaupallista tunnusta "Kirurgipalvelu" toiminnassaan sekä markkinoinnissaan ja mainonnassaan.

Hyvän liiketavan vastaisesti sekä mainonnan kansainvälisten perussääntöjen vastaisesti Helsingin Silmäkirurgia Oy ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy ovat kuitenkin yhteistyön päättymisestä huolimatta edelleen käyttäneet liiketoiminnassaan sekä markkinoinnissaan ja mainonnassaan kaupallista tunnusta "Kirurgipalvelu", jota tunnusta aikaisemmin kyseisessä osoitteessa eli Makkaratalossa ovat käyttäneet Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy jo vuodesta 1994 lukien. Kaupallisten tunnusten sekoitettavuus ja siitä johtuva mm. kuluttajille aiheutuva epäselvyys tarjottavien palvelujen kaupallisesta alkuperästä ja palvelujen tarjoajasta on syntynyt vastaajayhtiöiden SopMenL:n vastaisen menettelyn seurauksena. Kysymys on hakijayhtiöiden harjoittaman markkinoinnin ja mainonnan orjallisesta jäljittelystä.

Erottavaksi tekijäksi ei riitä se, että saman kaupallisen tunnuksen "Kirurgipalvelu" käyttämisen yhteydessä vastaajayhtiöt käyttävät etuliitteenä paikannimeä "Keskuskadun Kirurgipalvelu". Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy on 9.12.1997 rekisteröinyt kyseisen nimen "Keskuskadun Kirurgipalvelu" aputoiminimekseen ilman Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n suostumusta. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy ovat Helsingin käräjäoikeudessa 9.4.1999 nostamassaan kanteessa vaatineet kyseisen aputoiminimen rekisteröintiä kumottavaksi.

Helsingin Kirurgipalvelu Oy on toiminut Helsingissä riidan kohteena olevaa kaupallista tunnusta käyttäen seuraavasti: osoitteessa Keskuskatu 6 eli ns. Makkaratalossa Orto-Sport Lääkäriasema Oy:n tiloissa vuosina 1994-1998, osoitteessa Keskuskatu 6 Helsingin Silmäkirurgia Oy:n laitoksen tiloissa vuosina 1996-1998, osoitteessa Keskuskatu 6 Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n tiloissa vuoden 1999 alusta 17.5.1999 saakka ja osoitteessa Keskuskatu 6 Suomen Kirurgipalvelu Oy:n tiloissa 17.5.1999 lukien. Yhtiö on joutunut toimimaan edelleen myös vastaajayhtiöiden omistamassa ja ylläpitämässä laitoksessa pakon sanelemasta syystä. Koko vastaajayhtiöiden omistaman ja ylläpitämän laitoksen olemassaolon ajan suurin osa siellä tapahtuneesta plastiikkakirurgian liiketoiminnasta on ollut Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n liiketoimintaa. Lisäksi lääkäriasematoiminta kyseisessä laitoksessa on lääkäripalvelujen osalta tapahtunut Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toimiluvan perusteella.

Suomen Kirurgipalvelu Oy perustaa oikeutensa riidan kohteena olevaan kaupalliseen tunnukseen sillä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:ltä olevaan voimassa olevaan lupaan. Yhtiö on aloittanut liiketoimintansa 17.5.1999 avaamassaan laitoksessa ja sairaalassa 8. kerroksessa osoitteessa Keskuskatu 6. Yhtiöllä on useita osakkeenomistajia ja yhtiöllä on itsenäinen intressi asiassa. Matti Pakkanen ei käytä yhtiössä määräysvaltaa. Yhtiö ei ole ollut osallisena missään niistä väitetyistä toimista, joiden perusteella vastaajayhtiöt ovat omassa markkinatuomioistuimessa vireillä olevassa hakemuksessaan vaatimuksia esittäneet.

Hakijoiden mielestä niillä on kaikilla parempi oikeus käyttää riidan kohteena olevaa kaupallista tunnusta kuin vastaajayhtiöillä. Helsingin Silmäkirurgia Oy:llä on ollut oikeus käyttää ko. kaupallista tunnusta yhtiöiden välisessä yhteismainonnassa ja -markkinoinnissa yhtiön toiminnan alkamisesta eli kesästä 1996 vuoden 1998 kesään saakka. Kysymys on nimenomaan ollut Helsingin Silmäkirurgia Oy:n osallistumisesta siihen yhteismainontaan ja -markkinointiin, jota Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy ovat vuodesta 1994 harjoittaneet. Osallistumalla sanottuun yhteismarkkinointiin Helsingin Silmäkirurgia Oy on saanut tätä vastaavan hyödyn, mutta yhteistyön päättyessä sille ei kuitenkaan voi jäädä parempaa oikeutta yhteismainonnassa ja -markkinoinnissa käytettyyn kaupalliseen tunnukseen kuin sen alkuperäisellä käyttäjällä on ollut.

Vastaajayhtiöiden harjoittama hakijoiden kaupallisen tunnuksen käyttäminen liiketoiminnassa sekä markkinoinnin ja mainonnan orjallinen jäljittely on SopMenL:n vastaista riippumatta siitä, katsooko tavaramerkkilain ja toiminimilain perusteella toimivaltainen tuomioistuin Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä olevan yksinoikeutta käyttää tavaramerkkiä "Kirurgipalvelu" sekä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy:llä olevan yksinoikeutta käyttää toiminimen iskuosaa ja toissijaista tunnusta "Kirurgipalvelu". Sekoitettavuutta syntyisi SopMenL:n vastaisesti siinäkin tapauksessa, että yhtiöt harjoittaisivat liiketoimintaa eri paikkakunnilla ja myös mainostaisivat toimintaansa vain paikallisesti.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n hyvä maine perustuu yhtiön pitkäaikaisen toiminnan luomaan tunnettuvuuteen korkeatasoisia, lähinnä esteettiseen kirurgiaan ja silmäkirurgiaan liittyviä palveluja tarjoavana laitoksena ja sairaalana. Tampereella toimintaa on harjoitettu vuodesta 1976 lukien Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toimesta ja Helsingissä vuodesta 1994 lukien Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toimesta. Yhtiöiden toiminnan lähtökohtana ja hyvän maineen perustana ovat olleet laadukas potilaan käsittely ja laadukas taudin hoito.

Tällä hetkellä tapahtuva Helsingin Silmäkirurgia Oy:n ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:n menettely, jossa liiketoiminnassa sekä markkinoinnissa ja mainonnassa luvatta käytetään hakijayhtiöiden kaupallista tunnusta, on SopMenL:n vastaista. Toiminta tapahtuu ilman, että kaupallisen tunnuksen Kirurgipalvelu alkuperäinen käyttäjä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy voi kontrolloida kyseisellä kaupallisella tunnuksella tarjottavien palvelujen tasoa. Toisen kaupallisella tunnuksella toimiminen voi siten aiheuttaa vahinkoa Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:lle ja myös kaupallisen tunnuksen käyttöoikeuden omaaville Helsingin Kirurgipalvelu Oy:lle ja Suomen Kirurgipalvelu Oy:lle.

Se, että tällainen tilanne vallitsee kaupallisen tunnuksen käyttöä koskevasta kiellosta huolimatta, merkitsee nimenomaan Helsingin Silmäkirurgia Oy:n ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:n menettelyn olevan SopMenL:n vastaista. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä on ollut oikeus valita yhteistyökumppaninsa ilman, että se joutuu tahtomattaan luopumaan kaupalliseen tunnukseensa liittyvistä oikeuksista. Helsingin Silmäkirurgia Oy:n ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:n menettely tarkoittaa Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kaupallisen tunnuksen käyttöön liittyvän oikeuden riistämistä.

Vastaajayhtiöiden toiminta on ollut kummankin yhtiön osalta 6. kerroksessa osoitteessa Keskuskatu 6 olevan laitoksen eli lääkäriaseman omistamista ja ylläpitämistä kesästä 1996 lukien. Vastaajayhtiöillä ei ole toimilupiensa mukaan ollut toimialanaan lääkäripalvelujen tarjoamista ennen kuin 5.5.1999 lukien. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaajayhtiöiden liiketoiminta on ollut vastaajayhtiöiden väitteistä huolimatta ainoastaan laitoksen omistamista ja ylläpitämistä ja että mm. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy ovat harjoittaneet liiketoimintaa vastaajayhtiöiden omistamassa laitoksessa.

Vuoden 1996 kesästä vuoden 1998 kesään kestänyt yhteistyö on hyödyttänyt kumpaakin osapuolta. Helsingin Silmäkirurgia Oy on hyötynyt yhteismarkkinoinnista, sillä sen omistamassa ja ylläpitämässä laitoksessa erikoislääkäreiden suorittamat vastaanotot ja leikkaukset ovat lisääntyneet laitoksen käyttöastetta nostavasti. Yhteistyön päättymisen jälkeen vastaajayhtiöillä ei ole ollut enää oikeutta käyttää toiminnassaan kaupallista tunnusta "Kirurgipalvelu" ja sen hyvää mainetta ja liikearvoa oman liiketoimintansa edistämiseksi.

HELSINGIN SILMÄKIRURGIA OY:N JA KESKUSTAN SILMÄKLINIKKA HELSINKI OY:N VASTAUS

Vastaajat ovat kiistäneet menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Vastaajat ovat myös vaatineet, että hakijat velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 58.148,28 markalla laillisine korkoineen sekä asianosaiskuluina 5.000 markkaa.

Kysymyksessä on vastakanne vastaajien 3.3.1999 päivättyyn hakemukseen, jossa vastaajat ovat vaatineet Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n hyvän liiketavan vastaisen ja sopimattoman menettelyn sekä totuudenvastaisen ja harhaanjohtavan markkinoinnin kieltämistä. Suomen Kirurgipalvelu Oy:n aloitettua toimintansa Keskuskatu 6:n 8. kerroksessa 17.5.1999 on kyseinen yhtiö jatkanut Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n harjoittamaa lainvastaista toimintaa. Vastakanne on vain osa asian viivyttämistä ja sekoittamista. Siinä on pyritty kääntämään täysin selvät ja riidattomat faktat ylösalaisin, jotta Helsingin Silmäkirurgia Oy:n ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:n hakemus ei menestyisi. Mitään itsenäistä merkitystä vastakanteella ei ole.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n 7.1.1999 alkanut toiminta Helsingissä on kokonaisuudessaan siirretty 17.5.1999 Suomen Kirurgipalvelu Oy:lle. Vastakanne on päivätty 6.5.1999 eli 11 päivää ennen toiminnan siirtymistä. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä ei ole siten oman ilmoituksensa mukaan Helsingissä enää mitään toimintaa, vaan se on selkeästi ollut vain bulvaani, joka on käynnistänyt Suomen Kirurgipalvelu Oy:n Helsingin toimipisteen, jotta kyseinen yhtiö voisi väittää saaneensa "Kirurgipalvelu" tunnukseen Helsingin Silmäkirurgiaa ja Keskustan Silmäklinikka Helsinkiä paremman oikeuden. Vastaajayhtiöiden toiminta ei siten loukkaa Pirkanmaan Kirurgipalvelua, eikä Pirkanmaan Kirurgipalvelulla ole mitään muuta intressiä toimia hakijana kuin tukea Suomen Kirurgipalvelun hakemusta.

Plastiikkakirurgi Juha Piironen on toiminut samanaikaisesti sekä Helsingin Silmäkirurgia Oy:n että Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toimitusjohtajana. Piironen toimi Helsingin Silmäkirurgia Oy:n toimitusjohtajana 10.6.1998 saakka. Väitteet siitä, että Helsingin Kirurgipalvelu ei olisi antanut Helsingin Silmäkirurgialle lupaa käyttää Kirurgipalvelu -nimeä tai Helsingin Kirurgipalvelu nimeä, ovat tätä taustaa vasten käsittämättömiä. Molempien yhtiöiden toimitusjohtaja Piironenhan on itse molempien yhtiöiden juoksevan hallinnon hoitajana ja siten markkinoinnista vastaavana henkilönä käyttänyt Helsingin Silmäkirurgiasta nimeä Kirurgipalvelu ja myös nimeä Helsingin Kirurgipalvelu. Piirosen toimiessa Helsingin Silmäkirurgian toimitusjohtajana yhtiö painatti lukuisia esitteitä ja keväällä 1998 laajalevikkisen asiakaslehden, jossa nimenomaan käytettiin Helsingin Silmäkirurgiasta nimeä Helsingin Kirurgipalvelu.

Ainoa, jolla on intressiä toimia asiassa, on plastiikkakirurgi Matti Pakkasen hallinnoima ja välittömästi sekä välillisesti omistama Suomen Kirurgipalvelu Oy, joka tällä hetkellä harjoittaa toimintaansa kaksi kerrosta vastaajayhtiöiden yläpuolella. Kyseisen yhtiön esittämät vaatimuskohdat 1-4 ovat kuitenkin ilmeisen perusteettomia. Koska yhtiö on aloittanut toimintansa vasta 17.5.1999, yhtiöllä ei voi missään tapauksessa olla parempaa oikeutta "Kirurgipalvelu" -tunnuksen tai -sanan käyttämiseen kuin vastaajilla. Vastaajat eivät ole voineet jäljitellä tämän markkinointia eivätkä vastaajat ole missään vaiheessa esittäneet sellaista tietoa, että Suomen Kirurgipalvelu on toiminut tai toimii edelleen vastaajayhtiöiden yhteydessä. Siten kaikki vaatimuskohdat tulee Suomen Kirurgipalvelu Oy:n esittäminä hylätä. Muilla hakijoilla ei ole intressiä asiassa.

Vastakanne perustuu sille ajatukselle, että Pirkanmaan Kirurgipalvelulla olisi maanlaajuinen yksinoikeus "Kirurgipalvelu"-sanaan ja siitä muodostettuun tunnukseen ja että se voisi siten harkintansa mukaan jaella eri tahoille ja myös peruuttaa kyseisen sanan tai tunnuksen käyttölupia tai lupia sisällyttää sana "Kirurgipalvelu" jonkin yhtiön toiminimeen. Selvää on kuitenkin, että koska Keskuskadun Kirurgipalvelu on Keskustan Silmäklinikka Helsingin rekisteröity aputoiminimi, yhtiöllä on ollut täysi oikeus käyttää nimeä liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan. "Kirurgipalvelu"-iskuosa on hakijoiden ja vastaajien toiminimien ja aputoiminimen lisäksi ainakin seitsemässä muussa kaupparekisteriin merkityssä toiminimessä ja aputoiminimessä. "Kirurgipalvelu"-sana on siten tulkittu yleiskielen sanaksi, eikä sana muiden rekisteröityjen toiminimien vuoksi ole voinut maanlaajuisesti vakiintua hakijoille.

Yleiskielen sanana kirurgipalvelu-sana kuvaa toiminnan laatua, palvelumuotoa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielenhuolto-osaston antaman lausunnon mukaan sana kuuluu selvästi suomen yleiskieleen. Sana on verrattavissa esim. sanoihin lukkopalvelu, siivouspalvelu, asianajopalvelu ja lääkärikeskus. Kyseisen kaltaisiin, normaalissa käytössä oleviin sanoihin elinkeinonharjoittaja ei voi saada yksinoikeutta ilman selvää vakiinnuttamista. Pääkaupunkiseudulla sana on intensiivisen ja laajan markkinoinnin avulla vakiintunut vastaajille.

Helsingin Silmäkirurgia Oy on toukokuusta 1996 lukien ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy maaliskuusta 1997 lukien harjoittanut Helsingissä osoitteessa Keskuskatu 6, 6. kerros, normaalia lääkäriasematoimintaa tarjoten asiakkailleen silmä- ja plastiikkakirurgisia palveluja. Toimintaa on vuodesta 1996 lähtien tähän päivään saakka harjoitettu "Kirurgipalvelu" -tunnuksella, ja yhtiöt ovat tulleet tunnetuiksi juuri tällä tunnuksella. Yhtiöt ovat vuodesta 1996 vuodenvaihteeseen 1998-1999 harjoittaneet Pirkanmaan Kirurgipalvelun ja vähäisemmässä määrin Helsingin Kirurgipalvelun kanssa yhteismarkkinointia, jonka tarkoituksena on ollut hyödyttää kaikkia yhtiöitä. Mikään yhteismarkkinointiin osallistuneista yhtiöistä ei ole käyttänyt markkinoinnissaan tai toiminnassaan koko toiminimeään. Vuosien kuluessa Helsingin Silmäkirurgia ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki ovat tulleet tunnetuiksi Helsingissä toimivana Kirurgipalveluna ja Pirkanmaan Kirurgipalvelu Tampereella toimivan Kirurgipalveluna.

Keväällä 1998 valtaosa Helsingin Silmäkirurgian tamperelaisista omistajista ostettiin pois yhtiöstä ja yhtiöiden omistus siten eriytettiin. Helsingin Silmäkirurgian ja Keskustan Silmäklinikka Helsingin sekä toisaalta Pirkanmaan Kirurgipalvelun välit tulehtuivat siten, että Pirkanmaan Kirurgipalvelun toimitusjohtaja Matti Pakkanen päätti perustaa Helsinkiin kilpailevan yhtiön Suomen Kirurgipalvelun, joka sijoitettiin täysin samaan osoitteeseen vastaajien kanssa.

Markkinatuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu tutkia, loukkaako toiminta hakijoiden toiminimi- ja tavaramerkkilaissa suojattua yksinoikeutta. Tästä huolimatta hakijat vetoavat siihen, että heillä olisi yksinoikeus "Kirurgipalvelu" -sanan ja -tunnuksen käyttämiseen. Tämä johtuu nähtävästi siitä, että hakijoilla ei ole mitään SopMenL:n mukaisia perusteita hakemukselleen.

Hakijoiden mielikuvituksellinen väite, että toimintaa Helsingissä olisi aina harjoittanut Pirkanmaan Kirurgipalvelu eivätkä suinkaan vastaajat, on ilmeisesti perusteena hakijoiden vaatimuskohdalle 3. Toisin kuin hakijat, vastaajat eivät ole missään yhteydessä väittäneet, että hakijoiden liiketoiminta tapahtuisi vastaajien omistamassa tai ylläpitämässä laitoksessa. Eihän vastaajilla ole edes minkäänlaista järkevää motiivia tällaisen väitteen esittämiseen, mikä jo itsessään osoittaa väitteen perusteettomuuden.

Väite Pirkanmaan Kirurgipalvelun toiminnasta Helsingissä ei muutoinkaan pidä paikkaansa. Vastaajat ovat harjoittaneet jo vuodesta 1996 lähtien normaalia lääkäriasematoimintaa Helsingissä, mutta Pirkanmaan Kirurgipalvelu ei ole toiminut Helsingissä muutoin kuin hyvin lyhyen ajan vuosina 1994-1995. Vastaajien käsityksen mukaan toiminta on ollut tuolloin kuitenkin hyvin epäsäännöllistä ja suppeaa. Toimipisteen mainontakaan ei ole ollut pitkäkestoista tai intensiivistä. Keväällä 1999 Pirkanmaan Kirurgipalvelulla ei taas ollut lainkaan toimenpidetiloja Helsingissä, vaan ainoastaan vastaanottotilat. Yhtiö ei ole siten voinut harjoittaa Helsingissä silmä- ja plastiikkakirurgisten toimenpiteiden tarjoamista, eli alalla normaaliksi lääkäriasematoiminnaksi katsottavaa toimintaa.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toimitusjohtajaa Matti Pakkasta, Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toimitusjohtajaa Juha Piirosta ja Helsingin Silmäkirurgia Oy:n ja Silmäklinikka Helsinki Oy:n hallituksen jäsentä Seppo Pajaria, sekä hakijoiden nimeäminä todistajina talouskonsultti Eero Heikki Tapani Rauhalaa, markkinointisihteeri Anneli Anita Mäkistä, erikoislääkäri Börje Wilhelm Sundellia ja asiakaspäällikkö Hannu Sakari Huitulaa, sekä vastaajien nimeämänä todistajana ortopedi Ahmed Hattabia. Kuultavat ja todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.

Pakkanen: Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:ssä on kaikki kirurgian alan spesialiteetit, ei tosin avosydänkirurgiaa ja sepelvaltimoleikkauksia. Kaikki kuultavan toiminta lääkärinä on samalla Pirkanmaan Kirurgipalvelun liiketoimintaa. Kuultava perusti useille paikkakunnille vastaanottoja ja markkinoi ympäri maata. Yhtiön kirurgit käyvät vastaanotoilla ympäri maata ja myös plastiikkakirurgiaan erikoistunut sairaanhoitaja pitää ilmaista vastaanottoa plastiikkakirurgiaan hakeutuville potilaille samoilla paikkakunnilla. Tunnus Kirurgipalvelu tuli käyttöön siinä vaiheessa, kun ruvettiin kokoavaa markkinointia vahvemmin tekemään. Eräs mainostoimisto teki Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:lle Kirurgipalvelu-tunnuksen vinokirjoituksella joskus 1980-luvun alussa. Se on sen jälkeen ollut tavallaan yhtiön tavaramerkki. Kun pyöreä logo otettiin käyttöön vuonna 1994, kaikki materiaali muutettiin samassa yhteydessä. Kirurgipalvelu-nimisiä yrityksiä ei silloin ollut muualla.

Helsinkiin suunniteltiin pitkään Kirurgipalvelua. Se toteutui silloin, kun Juha Piironen perusti Helsingin Kirurgipalvelun, jossa kuultava oli hänen kanssaan OrtoSport-yhtiössä töissä. Kun yhteistyö Orto-Sportin kanssa loppui, kuultava ei jatkanut toimintaa Helsingissä, mutta Juha Piironen jatkoi. Kuultavalla ei ollut toimintaa Helsingissä kevään 1995 ja toukokuun 1996 välisenä aikana. Orto-Sport -yhteistyön jälkeen perustettiin Helsingin Silmäkirurgia, jonka kanssa oltiin yhteistyössä. Tämä toiminta tapahtui Juha Piirosen firman Helsingin Kirurgipalvelun sairaalan luvilla. Helsingin Silmäkirurgian kanssa tehty yhteistyö on ollut markkinointi- ja mainontayhteistyötä siten, että he ovat maksaneet osaltaan sitä markkinointia, joka on tullut heidän hyväkseen. Kirurgipalvelu-tunnuksen käytöstä ei ollut sovittu mitään eikä ollut kysymys siitä, että liiketunnus olisi jollekin luovutettu tai että tunnus vakiinnutettaisiin vastaajien tunnukseksi.

Kuultavalla ei ole määräysvaltaa Suomen Kirurgipalvelussa, ei esim. osake-enemmistöä yhtiössä. Kuultava omistaa henkilökohtaisesti Suomen Kirurgipalvelun osakkeista noin 47,5 prosenttia. Kuultava ei omista Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n osakkeita.

Kirurgipalvelu-sana oli esillä jo silloin, kun Helsingin Silmäkirurgiaa perustettiin keväällä 1996. Ensimmäisiä hallituksen kokouksia pidettäessä Pirkanmaan Kirurgipalvelun konsultti ilmoitti, että se on yleiskielen sana, jota ei voi rekisteröidä. Myöhemmin kuultavan tiedustellessa, eikö asiasta pitäisi sopia, sama konsultti ja Juha Piironen ilmoittivat, että kyseistä yleiskielen sanaa ei tarvitsisi rekisteröidä ja että toiminta sujuu hyvin sillä lailla, että kaikki ovat ulospäin samaa kirurgipalvelua. Mitään ongelmaa siinä ei ollut. Mitään kirjallista lupaa ei annettu eikä mistään määräajoista puhuttu, eikä silloin voitu ennakoidakaan, että toiminta olisi mitenkään määräaikaista. Kirurgipalvelu-tunnusta on käytetty joka käänteessä vastaajien elinkeinotoiminnassa. Keskuskadun Kirurgipalvelu -aputoiminimen osalta ei kenelläkään ole ollut mitään huomauttamista. Kaikki mainonta Pirkanmaan Kirurgipalvelun kanssa on ollut yhteisymmärryksessä tehtyä ja molemmat ovat siihen osallistuneet.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kilpaileva toiminta ei tullut vastaajayhtiöille täysin yllätyksenä, sillä Matti Pakkanen oli jo syksyllä 1998 käynyt neuvotteluja OrtoSportin ostamisesta. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Pakkanen olisi halunnut keväällä 1998 ostaa myös Suomen Silmäkirurgia Oy:n, joka sen jälkeen myytiin Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:lle. Kauppahinta 1,3 miljoonaa markkaa muodostui yhtiön liiketoiminnasta ja nimen arvosta. Helsingin Silmäkirurgia Oy on harjoittanut normaalia lääkäriasematoimintaa. Yhtiö on hoitanut laskutuksen sekä maksanut toimintaan liittyvät maksut ja markkinoinnin.

Vastaajayhtiöt ovat harjoittaneet yhteistyötä myös Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n kanssa, jonka toimiluvan mukainen toimintaosoite on vastaajayhtiöiden toimitilat. Yhteistyö ei ole päättynyt, vaan samat plastiikkakirurgit ovat leikkaamassa ja Helsingin Kirurgipalvelu edelleen toimii vastaajayhtiöiden tiloissa.

Rauhala: Todistaja on tehnyt Pirkanmaan Kirurgipalvelulle konsulttitöitä taloushallinnon alueella vuodesta 1988 ja Helsingin Silmäkirurgialle vuodesta 1996 vuoteen 1998. Pirkanmaan Kirurgipalvelun liiketoiminta muodostuu n. 65 prosenttisesti silmätautien hoidosta ja n. 20 prosenttisesti plastiikkakirurgiasta, ja n. 15 prosenttia jää useammalle pienelle alueelle. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on käyttänyt liiketoiminnassaan palvelujensa kaupallisena tunnuksena pelkästään Kirurgipalvelu-sanaa ainakin 1980luvun alusta, jolloin tyylitelty Kirurgipalvelu-kirjasinmalli on kehitetty. Vihreävalkoista, pyöreää, naista kukan terälehdissä -sisältävää logoa yhtiö on käyttänyt vuodesta 1994 lähtien.

Helsingin Silmäkirurgia Oy:n liiketoiminta on koostunut plastiikkakirurgiasta ja silmäkirurgiasta, silmätautien hoidosta. Tätä toimintaa voidaan kuvata laitoksen tai sairaalan ylläpitämiseksi, mikä todistajan käsityksen mukaan on sama asia kuin lääkäriasematoiminnan harjoitta minen. Ainakin plastiikkakirurgian toiminta on Helsingin Silmäkirurgian toimitiloissa ollut Helsingin Kirurgipalvelun toimiluvan varassa.

Sundell: Todistaja on erikoistunut plastiikkakirurgiaan ja toiminut 1966-1990 Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan plastiikkakirurgian osaston ylilääkärinä. Todistaja on kouluttanut plastiikkakirurgeja, mm. Matti Pakkasen. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on ollut ensimmäisiä yksityisiä kirurgipalveluja tarjoavia yrityksiä Suomessa. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:stä käytetään yleisesti nimeä Kirurgipalvelu. Todistaja ei muista minkään muun tahon käyttäneen Kirurgipalvelu-nimeä vastaavien palveluiden tarjoamisessa. Nimi Kirurgipalvelu ja pyöreä logo ovat käsitteitä, jotka liittyvät Matti Pakkaseen. Todistaja on ollut siinä käsityksessä, että myös se Kirurgipalvelu, joka on toiminut Helsingissä, on ollut Pirkanmaan Kirurgipalvelu. Todistaja ei ole tuntenut tarkemmin näiden yritysten sisäisiä järjestelyjä.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on perustettu vuonna 1976, Helsingin Kirurgipalvelu Oy vuonna 1994 ja Suomen Kirurgipalvelu Oy vuonna 1999. Yhtiöiden toimialana on harjoittaa mm. lääketieteellistä tutkimus- ja hoitotoimintaa sekä ylläpitää tutkimus- ja hoitolaitosta ja sairaalaa. Helsingin Silmäkirurgia Oy on perustettu vuonna 1996. Yhtiön toimialana on harjoittaa mm. lääketieteellistä tutkimusja hoitotoimintaa sekä ylläpitää tutkimus- ja hoitolaitosta. Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy on perustettu vuonna 1997. Yhtiön toimialana on mm. silmälääkäripalvelujen tuottaminen ja silmälääketieteeseen liittyvä koulutusja konsultointitoiminta.

Asiassa on käynyt ilmi, että Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toiminta Helsingissä on loppunut ja yhtiön toiminta on siirtynyt toukokuussa 1999 Suomen Kirurgipalvelu Oy:lle. Vastaajayhtiöiden yhteistoiminta Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n kanssa on esitetyn selvityksen mukaan jatkunut edelleen..

Markkinatuomioistuin toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu tutkia, onko jonkun toiminimi- tai tavaramerkkilakiin perustuvaa yksinoikeutta mahdollisesti loukattu tai kenellä on parempi oikeus toiminimeen tai tavaramerkkiin. Markkinatuomioistuin ei voi myöskään tutkia asianosaisten välisen sopimuksen tulkintaan liittyviä seikkoja.

Asiassa on käynyt ilmi, että vastaajayhtiöt ovat perustamisestaan lähtien harjoittaneet Helsingissä lääkäriasematoimintaa ja sen markkinointia yhdessä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa käyttäen tyylitellysti kirjoitettua nimeä "Kirurgipalvelu" ja edellä mainittua pyöreää vihreävalkoista logoa. Yhteismarkkinointi on esitetyn selvityksen mukaan ollut laajaa. Yhteismarkkinoinnin aikana markkinointia on suunniteltu yhdessä siten, että sekä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy että vastaajayhtiöt ovat osallistuneet markkinoinnin suunnitteluun. Markkinoinnista aiheutuneet kustannukset on maksettu siten, että sekä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n että vastaajien osuus on usein ollut noin puolet kustannuksista.

Vastaajayhtiöt ovat Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa harjoitetussa yhteisessä mainonnassa ja muussa markkinoinnissa käyttäneet tyylitellysti kirjoitettua nimeä "Kirurgipalvelu" Helsingissä siten, että Helsingin Silmäkirurgia Oy on käyttänyt sanottua tunnusta vuodesta 1996 lähtien. Mainitun yhteisen markkinoinnin perusteella sanottu tunnus on kyseisiä palveluja käyttävien asiakkaiden keskuudessa Helsingissä yhdistetty vastaajayhtiöihin. Esitetyn selvityksen mukaan vastaajayhtiöt ovat tulleet tunnetuiksi Helsingissä toimivana "Kirurgipalveluna", ja Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy Tampereella toimivana "Kirurgipalveluna". Esitetyn selvityksen perusteella mainitun tunnuksen on katsottava tulleen tunnetuksi Helsingissä ensisijaisesti sinä aikana, jolloin hakijayhtiöt ovat käyttäneet sanottua tunnusta yhteisessä markkinoinnissa Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa.

Ilmaisu "Kirurgipalvelu" on sanat "kirurgi" ja "palvelu" käsittävä, kyseisen toiminnan luonnetta kuvaava yleissana. Asiassa on käynyt ilmi, että Suomessa toimii asianosaisten lisäksi useita lääkäripalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden toiminimeen sisältyy sana "Kirurgipalvelu" asianomaisen paikkakunnan tai paikan nimen lisäksi. Asianosaisten käyttämän nimen "Kirurgipalvelu" tyylitelty kirjoitusasu on Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:lle suunniteltu, mutta vastaajayhtiöt ovat Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa yhteistoiminnassa sopimuksen perusteella käyttäneet mainittuja tunnuksia markkinoinnissaan.

Kysymys vastaajien käyttämän tunnuksen mahdollisesta sekoitettavuudesta hakijoiden käyttämään tunnukseen sekä vastaajien oikeudesta käyttää sanottua tunnusta riippuu toiminimi- ja tavaramerkkilain sekä asianosaisten välisen sopimuksen tulkinnasta, johon markkinatuomioistuin ei voi ottaa kantaa. Tunnusta "Kirurgipalvelu" koskevan hakijoiden vaatimuksen on katsottava perustuvan väitettyyn parempaan oikeuteen käyttää ko tunnusta. Myös mainonnan jäljittelyä koskevan hakijoiden vaatimuksen on katsottava perustuvan vastaajayhtiöiden käyttämien tunnusten sekoitettavuuteen sekä väitettyyn parempaan oikeuteen sanottujen tunnusten suhteen.. Hakijat eivät ole väittäneet, että vastaajat olisivat muulla tavoin jäljitelleet hakijoiden markkinointia. Markkinatuomioistuin ei näin ollen esitetyillä perusteilla voi tutkia asiaa tältä osin.

Hakijat eivät ole näyttäneet, että vastaajayhtiöt olisivat esittäneet sellaista tietoa, että hakijayhtiöiden liiketoiminta tapahtuisi edelleen vastaajayhtiöiden omistamassa ja ylläpitämässä laitoksessa.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajayhtiöt eivät ole elinkeinotoiminnassaan menetelleet hyvän liiketavan vastaisesti eivätkä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimattomasti.

Vastaajat ovat vaatineet, että hakijat velvoitetaan maksamaan oikeudenkäyntikulujen lisäksi asianosaiskuluja. Markkinatuomioistuin katsoo, että koska vastaajat eivät ole esittäneet perusteluja tälle vaatimukselleen, hakijoiden maksettavaksi ei voida tuomita vaadittuja asianosaiskuluja.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Hakemus jätetään tutkimatta siltä osin kuin sen on katsottava perustuvan toiminimi- ja tavaramerkkilakiin sekä asianosaisten väliseen sopimukseen. Tutkittuaan asian muilta osin markkinatuomioistuin hylkää Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n, Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n ja Suomen Kirurgipalvelu Oy:n hakemuksen.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy, Helsingin Kirurgipalvelu Oy ja Suomen Kirurgipalvelu Oy velvoitetaan suorittamaan Helsingin Silmäkirurgia Oy:lle ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista viisikymmentäkahdeksantuhatta sataneljäkymmentäkahdeksan (58.148) markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Kortekangas, Myllynen ja Paloranta