Legislator Case Law & Legislation
MT:2000:015 AI generated

Market court dismisses unfair competition claim against sports club for bingo promotion due to lack of business operator status.

Case Number MT:2000:015
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The market court dismissed the plaintiff's request for an injunction against the defendant sports club regarding its promotion of bingo tickets. The court found that while the defendant operated a bingo hall, the plaintiff failed to provide sufficient evidence that the defendant engaged in commercial communication or constituted a business operator under the relevant unfair competition law. Consequently, the court ruled that the legal prerequisites for examining the unfair competition claim were not met.

Legislator headnote

AI generated

SopMenL 1 §; The court held that the Unfair Competition Act applies only to business operators, and a claim for an injunction cannot be examined if the respondent cannot be proven to be a business operator based on the evidence presented.

Keywords

AI generated
unfair competition law business operator status commercial communication market court jurisdiction evidence burden sports club activity bingo promotion

Cited Legislation

AI generated
SopMenL 1 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kemin Petanque ry, väliintulijana Kemin Pallotoverit ry, vastaan Kemin Urheilu- ja järjestötoiminnan Tuki ry. Hakija oli vaatinut vastaajayhdistykselle bingopeli-ilmoittelua koskevaa kieltoa. Vastaaja oli vaatinut hakemuksen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että hakija ei ollut elinkeinonharjoittaja.

Bingopelin toimeenpano oli luvanvaraista toimintaa, ja lupa siihen voitiin myöntää vain kotimaiselle rekisteröidylle yhteisölle, jolla on aatteellinen tarkoitus. Bingopelin toimeenpanoon sovellettiin bingoasetusta ja arpajaislakia. Arpajaislain mukaan arpajaisia saa toimeenpanna ainoastaan viranomaisen luvalla varojen hankkimiseksi hyväntekeväisyyttä varten tai muuhun aatteelliseen tarkoitukseen. Bingopelin toimeenpanoa ja siihen liittyvää toimintaa valvoo luvan myöntänyt viranomainen. Vaikka bingopelin toimeenpanoon ja sen avulla tapahtuvaan varainhankintaan sinänsä ei voitu soveltaa SopMenL:n säännöksiä, saattoi elinkeinotoiminnan puitteissa tapahtuvaan bingopelin toimeenpanoon liittyä sellaista kaupallista viestintää, jonka osalta SopMenL:n soveltamisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän.

Hakijana olevan yhdistyksen toiminnan tarkoitus oli sen sääntöjen mukaan mm. edistää petánqueurheilua ja levittää petánquen harrastusta. Hakija oli saanut luvan bingopelin toimeenpanoon yhdessä väliintulijana olleen urheiluseuran kanssa. Sääntöjensä mukaan hakija oli aatteellista toimintaa harjoittava yhdistys. Hakija oli ilmoittanut painattaneensa etuseteleitä ja lähettäneensä niitä rekisteröidyille bingoasiakkailleen. Näyttöä varsinaisesta kaupallisesta viestinnästä hakija ei ollut kuitenkaan oman toimintansa osalta esittänyt.

Hakija ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hakijayhdistys harjoittaisi sellaista toimintaa, että hakijaa olisi voitu pitää SopMenL:ssa tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana. Hakemusta ei siten voitu ottaa tutkittavaksi markkinatuomioistuimessa.

SopMenL 1 §

KEMIN PETANQUE RY:N VAATIMUKSET

Kemin Petanque Oy on vaatinut, että Kemin Urheilu- ja järjestötoiminnan Tuki ry:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) säännösten nojalla sakon uhalla

1) kielletään käyttämästä markkinoinnissaan ja muussa elinkeinotoiminnassaan hyväkseen Finnbingon nimeä, Finnbingon markkinoimia etuseteleitä tai muutoinkaan käyttämästä elinkeinotoiminnassaan hyväkseen Finnbingon nimeä tai Finnbingon tai siihen läheisesti viittaavalla merkinnällä varustettuja "Finnbingon etuseteleitä" tai "Finnbingon etusetelivihkoja" tai muutoinkaan minkäänkielisiä viittauksia Finnbingoon tai Finnbingon toimintaan,

2) velvoitetaan poistamaan markkinoilta kaikki "Finnbingon etuseteli"- ja "Finnbingon etusetelivihko"-merkinnällä varustetut sekä kaikki muutkin tuotteet, joissa on viittaus Finnbingoon, ja

3) velvoitettaan julkaisemaan Kemi-Tornio -alueen sanomalehdessä (Pohjolan Sanomat) ilmoituksen siitä, että se ei enää markkinoi tuotteita harhaanjohtavin viittauksin Finnbingoon.

Hakija on myös vaatinut, että kiellot määrätään väliaikaisesti heti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen ratkaisu.

Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 65.294,80 markalla laillisine korkoineen ja asianosaiskuluina 9.795,58 markkaa.

Hakija harjoittaa bingotoimintaa ja on markkinatuomioistuimesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu elinkeinonharjoittaja. Hakija on marraskuun lopussa 1999 toteuttanut markkinointikampanjan, jonka puitteissa hakija on painattanut 900 kappaletta etusetelivihkoa, joihin on sisältynyt 20 ja 50 markan arvoisia etuseteleitä yhteensä 790 markan arvosta kuhunkin vihkoon eli yhteensä 711.000 markan arvosta. Etusetelivihkoissa on käytetty Finnbingon nimeä ja tuotemerkkiä sen perusteella, että hakijalla on Peli-Suomi ry:n jäsenenä oikeus käyttää Finnbingon nimeä oman bingotoimintansa markkinoinnissa. Hakijan painattamat etusetelivihkot on lähetetty hakijan rekisteröimille asiakkaille marraskuun 29.-30. päivinä 1999. Etuseteleitä on ollut tarkoitus käyttää koko joulukuun ajan.

Vastaaja markkinoi joulukuun 1999 alussa Kemissä toimivien ja vastaajan hallinnoimien Klubi Vitosbingo ja Keidasbingo -nimisten bingojen palveluja 9-11.12.1999 väliselle ajanjaksolle sekä bingon pelipöydillä olleissa esitteissä että asiakkaille henkilökohtaisesti postitetuissa asiakaskirjeissä siten, että markkinoinnissa käytettiin Finnbingo-tuotemerkkiä/nimeä ilman asianmukaista lupaa. Markkinoinnissa todettiin mm., että "Finnbingon joulukuun etuseteli vihko käy nyt myös Klubi Vitosbingolla ja Keidasbingolla." Markkinointi-ilmoituksissa esitettiin Finnbingon merkillä varustettu etuseteli ja ilmoitettiin etusetelin arvoksi 730 markkaa. Hakijan ja vastaajan kesken ei ole sovittu mitään etusetelien yhteiskäytöstä.

Hakija reagoi vastaajan markkinointiin tuolloin heti vaatimalla vastaajan edustajaa lopettamaan kyseinen sopimaton menettely välittömästi. Hakijan edustaja Antti Kiviniemi on reklamoinut vastaajaa sopimattoman markkinoinnin johdosta 7.12.1999 ja kieltänyt vastaajan edustajaa Ari Vainionpäätä käyttämästä hakijan markkinointimateriaalia ilman hakijan lupaa hakijan toimintaa loukkaavalla/vahingoittavalla tavalla. Hakija on lisäksi 9.12.1999 kirjallisesti tiedoksi annetulla reklamaatiolla vaatinut vastaajan hallinnoimaa bingoa lopettamaan Finnbingon etuseteleitä koskevan harhaanjohtavan ja Finnbingon toimintaa vahingoittavan markkinoinnin ja käyttämisen sekä korvaamaan Finnbingolle aiheutuneet menetykset ja kustannukset. Vastaaja ei kuitenkaan lopettanut menettelyään eikä peruuttanut sopimatonta markkinointiaan. Vastaajan sopimattomasta menettelystä on aiheutunut hakijalle vahinkoa pelkästään joulukuun etusetelivihkon lainvastaisen käytön ja markkinoinnin osalta.

Vastaajan menettely on sopimatonta ja vahingollista myös siinä mielessä, että kuluttajille on syntynyt sellainen täysin perusteeton käsitys, että hakijan ja vastaajan hallitsemat bingot olisivat yhteistyössä keskenään. Finnbingo ja Finnbingo Santa tunnetaan Peli-Suomi ry:n/Finnbingon tuotemerkkeinä ja toiminiminä ja yhdistetään Finnbingo-nimen alla tapahtuvaan toimintaan laajalla alueella koko Suomessa. Kemin Petánque ry on Peli-Suomi ry:n jäsen ja jäsenyytensä perusteella oikeutettu käyttämään Finnbingo-tuotemerkkiä ja -tunnistetta. Finnbingo on Kemissä erittäin tunnettu ja arvostettu bingo. Lisäksi hakija on käyttänyt markkinointiin merkittävässä määrin rahaa, minkä vuoksi edellä mainitun merkinnän käyttäminen antaa ansaitsematonta hyötyä merkinnän ja sitä kautta Finnbingon etusetelien luvattomalle käyttäjälle. Kyseessä olevia etusetelivihkoja käytetään ainakin Finnbingon Oulun, Rovaniemen, Kemin ja Tornion bingoilla, minkä vuoksi kaikki viittaukset Finnbingon nimeen viittaavat heti hakijan toimintaan.

Vastaajan menettely on sopimatonta myös sen vuoksi, että se edellä mainituin tavoin johtaa kuluttajia harhaan tuotteen alkuperästä ja laadusta sekä antaa kuluttajille virheellisen kuvan hakijan/Finnbingon toiminnasta. Hakijan asiakkaisiin on vastaajan toimesta kohdistettu myös henkilökohtaista kuluttaja-/asiakasmainontaa, jossa on käytetty edellä mainitunlaista sopimatonta menettelyä ja käytetty ilman Finnbingon oikeudenhaltijoiden lupaa Finnbingon nimeä ja markkinointimateriaalia. Menettely on tosiasiassakin ollut omiaan vaikuttamaan hakijan tuotteiden ja palveluiden kysyntään ja siten vahingoittanut hakijan elinkeinotoimintaa. Finnbingon etuseteleitä on myös tosiasiallisesti käytetty vastaajan hallinnoimilla bingoilla ja aiheutettu vahinkoa hakijalle.

Hakija paljoksuu vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta.

VÄLIINTULIJAN LAUSUNTO

Kemin Pallotoverit ry on väliintulijana ilmoittanut yhtyvänsä Kemin Petánque ry:n vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Väliintulija on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan väliintulijan oikeudenkäyntikulut 9.172,26 markalla laillisine korkoineen.

Kemin Petánque ry ja Kemin Pallotoverit ry ovat yhdessä saaneet päätöksen ja luvan bingopelin toimeenpanemiseen 26.1.1999. Molemmat yhdistykset ovat vastanneet toiminnan organisoinnista ja siihen liittyvistä tehtävistä. Vastaajan sopimaton menettely on kohdistunut molempiin luvanhaltijoihin samanaikaisesti, minkä vuoksi Kemin Pallotoverit ry katsoo olevansa asianosainen yhdessä alkuperäisen hakijan kanssa.

KEMIN URHEILU- JA JÄRJESTÖTOIMINNAN TUKI RY:N VASTAUS

Vastaaja on ensisijaisesti vaatinut, että hakemus jätetään tutkittavaksi ottamatta sillä perusteella, että hakija ja vastaaja eivät ole SopMenL:ssa tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia. Siltä varalta, että hakemus kuitenkin tutkitaan, vastaaja on kiistänyt menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut, että hakijan hakemus hylätään. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 35.708,40 markalla laillisine korkoineen sekä asianosaiskuluina 3.000 markkaa.

SopMenL koskee vain elinkeinotoimintaa. Hakija ja vastaaja eivät ole markkinatuomioistuimesta annetun lain 6 a §:n 1 mom:ssa tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia. Tämä johtuu siitä, että bingotoiminta ei ole elinkeinotoimintaa. Bingopelin toimeenpanossa ei ole kysymys elinkeinon harjoittamisesta, vaan arpajaisten toimeenpanemisesta varojen hankkimiseksi hyväntekeväisyyttä varten tai muuhun aatteelliseen tarkoitukseen. Hakemus on näin ollen jätettävä tutkittavaksi ottamatta tai joka tapauksessa hylättävä.

Bingopelien osalta korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut tässä asiassa kysymyksessä olevia asianosaisia koskevan päätöksen 29.9.1999 n:o 2597. KHO:n päätöksessä on todettu, että bingopelin toimeenpano ei ole elinkeinotoimintaa. Mainitussa jutussa Kemin Urheilu- ja järjestötoiminnan Tuki ry valitti Kemin Petánque ry:n ja Kemin Pallotoverit ry:n yhteisestä bingoluvasta katsoen, ettei lupaa olisi pitänyt myöntää yhteisesti, koska vain Kemin Pallotoverit ry:llä oli vastaajan käsityksen mukaan oikeus saada kyseinen bingolupa. KHO katsoi, ettei vastaajalla ollut valitusoikeutta jutussa, koska ratkaisu ei koskenut kilpailevan yhdistyksen oikeutta, velvollisuutta tai etua välittömästi ja koska bingopelin toimeenpanemisessa ei ollut kysymys elinkeinotoiminnasta.

Saman tyyppiseen asiaan on ottanut kantaa myös kilpailuvirasto. Kilpailuvirasto on antanut kilpailuneuvostolle 15.6.1998 esityksen, jossa otetaan kantaa arpajaisten järjestämiseen elinkeinona. Kilpailuvirasto toteaa, ettei arpajaisten järjestämistä ole yleensä pidetty elinkeinotoimintana, mutta kyseisessä tapauksessa sitä oli pidettävä elinkeinona, koska arpajaisten järjestäjinä olivat elinkeinonharjoittajat, arpajaisia ammatikseen harjoittavat arpajaistoimistot. Kilpailuneuvosto on päätynyt asiallisesti samanlaiseen ratkaisuun. Nyt käsiteltävänä olevan jutun asianosaisten osalta KHO on todennut, ettei bingotoiminnan harjoittaja ole elinkeinonharjoittaja, joten tältä osin tulkinnan tulisi olla selvä.

Ennen kuin hakija aloitti uutena bingona toimintansa Kemissä, bingojen välillä oli sellaista yhteistyötä, että eri bingojen tarjouskuponkeja hyväksyttiin ristikkäisesti. Hakijan aloitettua bingotoimintansa on käytäntönä näyttänyt olevan, että bingoalalla eri tarjouksiin reagoidaan siten, että toisessakin bingossa myönnetään samanlainen etu. Menettely on kuluttajien edun mukaista. Asiassa ei ole voinut tulla kenellekään bingojen yhteistyöstä mitään virheellistä tai harhaanjohtavaa käsitystä. Vastaajan ilmoitus kuponkimahdollisuudesta oli toimitettu vain vastaajan rekisteröidyille pelaajille ja siitä ilmoitettiin pöytätelineessä vastaajan liikehuoneiston sisällä. Hakijan väite siitä, että kuluttajaa olisi voitu johtaa harhaan tuotteen alkuperän tai laadun osalta, on vastaajan näkemyksen mukaan perusteeton. Mikäli asiakas on pelannut bingossa, hän ei voi erehtyä alkuperästä tai laadusta. Vastaaja haluaa lisäksi painottaa, ettei ole ottanut etukuponkeja vastaan kuin ajanjaksona 9.-11.12.1999.

Vastaaja ei ole käyttänyt hyväkseen hakijan mainetta tai markkinointiaineistoa. Hakija ei ole Finnbingon tuotemerkin haltija, vaan Finnbingon tuotemerkki kuuluu Peli-Suomi ry:lle. Puhevalta Finnbingo-tuotemerkin suhteen kuuluu Peli-Suomi ry:lle, ei hakijalle. Hakija on vain jäsenenä Peli-Suomi ry:ssä. Myöskään väliintulijalla ei ole Finnbingo-tuotemerkin osalta puhevaltaa.

Santabingo taas on rovaniemeläinen bingo, jonka pelilipukkeen vastaaja on kuvannut edellä mainittuun pelihuoneistossa olleeseen ilmoitukseen ja jäsenille menneeseen kirjeeseen. Lipuke on kopioitu näihin ilmoituksiin vain malliksi. Se ei voi aiheuttaa sekaantumisvaaraa, koska hakijan bingoa ei voida sekoittaa rovaniemeläiseen Santabingoon.

Hakija vaatii, että vastaaja velvoitetaan poistamaan markkinoilta kaikki tuotteet, joissa on viittaus Finnbingoon. Vaatimus on vastaajan mielestä epäselvä ja toteutuessaan sellaisenaan velvoittaisi vastaajan toimenpiteisiin markkinoilla tavalla, jota hakijakaan ei voine tarkoittaa. Pyydettyä velvoitetta ei voida muutoinkaan vastaajan näkemyksen mukaan pitää SopMenL:n 8 §:n tarkoittamana sopivana oikaisutoimena. Määräystä ei tule myöskään antaa, koska vastaaja on hakijan 9.12.1999 antaman kiellon perusteella heti kampanja-ajan päätyttyä 11.12.1999 muuttanut kysymyksessä olevaa markkinointia. Bingot voinevat kuitenkin edelleen hyväksyä ristiin toistensa alennuskuponkeja.

Markkinatuomioistuimen päätöksen julkaiseminen vastaajan kustannuksella sanomalehdessä on vastaajan mielestä tarpeetonta, koska pelimahdollisuudesta on ilmoitettu edellä selostetulla tavalla vain vastaajan rekisteröidyille pelaajille tai pelihuoneistoissa. Lehti-ilmoituksen julkaisemiseen velvoitteen tehostamiseksi ei voida asettaa uhkasakkoa. Kiellon tehostaminen uhkasakolla on muutenkin tarpeetonta, koska vastaaja ei jatka tai uudista kantajan kuvaamaa markkinointia.

Vastaaja paljoksuu hakijan vaatimia oikeudenkäyntikuluja. Hakijan asianosaiskuluiksi vastaaja hyväksyy korkeintaan 3.000 markkaa.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa Kemin Petánque ry:n puheenjohtajaa Antti Kiviniemeä, Kemin Pallotoverit ry:n varapuheenjohtajaa Raino Mannialaa ja Kemin Urheilu- ja järjestötoiminnan Tuki ry:n hallituksen jäsentä Ari Vainionpäätä, sekä hakijan nimeämänä todistajana eläkeläinen Vilho Johannes Väätäistä. Kuultavat ja todistaja ovat kertoneet mm. seuraavaa.

Kiviniemi: Hakijayhdistyksessä on viisi varsinaista jäsentä ja sen johtokunnassa on kolme jäsentä. Johtokunta valitaan joka vuosi. Kemin Pallotoverit ry:n varapuheenjohtaja Raino Manniala on harrastustoiminnassa mukana. Jäsenet harjoittelevat joka viikko, talvisin ulkohallissa, ja käyvät myös kilpailuissa.

Hakija ei ole saanut kyseisestä bingotoiminnasta kovinkaan paljoa rahaa, koska yhdistyksellä oli alussa velkaa huomattava summa. Tällä hetkellä yhdistys saa petánquen pyörittämiseen noin 25.000-30.000 markkaa vuosittain. Pelitoimintaan liittyvät asiat joudutaan ostamaan, eli bingonpyörityslaitteet ja pöydät, ja niistä on velkaa jäljellä. Toiselle mukana olevalle osapuolelle eli KTP85:lle, joka harrastaa jalkapalloa, jaetaan osa rahoista joka kuukausi. Mukana on lisäksi eräs kolmas osapuoli.

Vastaajan ilmoituksessa mainituista etuseteleistä asiakkaat kertoivat kuultavalle heti aamulla, että vastaajan bingon pöytämainoksissa on ilmoitettu, että vastaajan molemmissa bingoissa ruvetaan käyttämään kyseisiä etuja. Asiakkaiden piirissä oli herännyt kysymys siitä, ovatko nämä kaksi bingoa yhdistyneet. Kuultavan reaktio vastaajan ilmoitteluun oli se, että vastaajaan pitää ottaa heti yhteyttä ja kieltää välittömästi tämän tyyppinen toiminta. Vastaaja ilmoitti, ettei se aio lopettaa sitä, jolloin kuultava ryhtyi toimenpiteisiin, jotka johtivat kieltohakemuksen tekemiseen. Palloseurojen yhdistymisestä on tietenkin keskusteltu ja samoin siitä yhdistyvätkö bingot, mutta mitään virallisia keskusteluja bingoseurojen yhdistymisestä ei ole koskaan ollut. Tietenkin osalle asiakkaista on mennyt huhutieto, että bingot ovat yhdistymässä.

Manniala: Kemin Pallotoverit ry:lle tulee useita satojatuhansia markkoja vuosittain heidän ja Kemin Petánque ry:n pyörittämistä bingopeleistä. Se on lähes sata prosenttia koko yhdistyksen budjetista. KTP85 on kuultavan mielestä Suomen toiseksi maineikkain palloseura ROPS:n jälkeen, ja sen mainetta on vastaajan taholta käytetty hyväksi lupaa kysymättä.

Väätäinen: Todistaja pelaa silloin tällöin bingoa. Todistaja ei ole rekisteröitynyt erityisesti mihinkään bingoon, vaan hän käy pelaamassa useissa bingoissa. Syksyllä 1999 jalkapalloseurat Kemissä alkoivat yhdistyä. Oli puhetta myös siitä, että bingotkin yhdistyisivät. Joulukuussa Finnbingosta tuli ostosetelit asiakkaille, myös todistajalle. Kemissä asuvalle todistajan naispuoliselle kaverille tuli eräänä pyhän seutuna kirje, jossa sanottiin, että samat setelit käyvät myös ns. Vitosbingossa. Todistaja ihmetteli, kuinka sama bingovihko voi kahteen bingoon käydä. Todistaja kävi kirjeen kanssa Kemin Petánquen johtajan Kiviniemen puheilla kysymässä, ovatko bingot yhdistymässä. Kiviniemi ilmoitti todistajalle, että yhdistymisestä ei ole kysymys.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhdistyksen, Kemin Petánque ry:n toiminnan tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan edistää petánqueurheilua ja levittää petánquen harrastusta sekä kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa ja terveyttä. Väliintulijan, Kemin Pallotoverit ry:n toiminnan tarkoituksena on mm. toimia toimialueellaan laaja-alaisena liikunta- ja kulttuuripalveluja tarjoavana järjestönä sekä huolehtia erityisesti jäsentensä ruumiillisen ja henkisen kunnon kehittämisestä. Vastaajayhdistyksen, Kemin Urheilu- ja järjestötoiminnan Tuki ry:n toiminnan tarkoituksena on toimia liikuntapoliittisia tavoitteita edistävänä ja toteuttavana järjestönä sekä huolehtia jäsentensä toiminnalle tarkoituksenmukaisten toimintaolosuhteiden luomisesta ja toiminnan tukemisesta. Kaikki mainitut yhdistykset voivat sääntöjensä mukaan hankkia varoja toimintaansa varten mm. jäsenmaksuja keräämällä sekä esim. arpajaisia järjestämällä ja bingotoimintaa harjoittamalla.

Vastaaja on joulukuussa 1999 ilmoittanut bingohallinsa pelipöydissä, että Finnbingon etusetelivihko käy kolmen päivän ajan myös vastaajan bingopeleissä. Ilmoitukseen on kuvattu Rovaniemellä toimivan Finnbingo Santa nimisen bingopelin toimeenpanijan etuseteli. Vastaaja on myös lähettänyt rekisteröidyille bingoasiakkailleen kirjeen, jonka mukana on ollut sama ilmoitus kuin pelipöydissä. Vastaaja on Lounais-Lappi nimisessä ilmaisjakelulehdessä 9.12.1999 julkaistussa bingopeliään koskevassa ilmoituksessa ilmoittanut, että lähes kaikki bingoetusetelit ovat käytössä.

Hakija on vaatinut, että vastaajaa kielletään elinkeinotoiminnassaan käyttämästä Finnbingon nimeä ja Finnbingon etuseteleitä tai muutoinkaan viittaamasta Finnbingoon, jota nimeä hakijalla ja väliintulijalla on nimen haltijana olevan yhdistyksen jäseninä oikeus käyttää bingopelin toimeenpanossa. Vastaaja on vaatinut ensisijaisesti hakemuksen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että hakija ja väliintulija sen enempää kuin vastaajakaan eivät ole elinkeinonharjoittajia.

Markkinatuomioistuin toteaa, että bingopelin toimeenpano on luvanvaraista toimintaa. Bingoasetuksen (623/1980) 1 §:n mukaan lupa bingopelin toimeenpanemiseen voidaan myöntää vain kotimaiselle rekisteröidylle yhdistykselle tai itsenäiselle säätiölle taikka muulle sellaiselle yhteisölle, jolla on sosiaalinen, sivistyksellinen tai muu aatteellinen tarkoitus. Bingoasetus on annettu arpajaislain (491/1965) nojalla. Arpajaislain mukaan arpajaisia saadaan toimeenpanna ainoastaan viranomaisen luvalla varojen hankkimiseksi hyväntekeväisyyttä varten tai muuhun aatteelliseen tarkoitukseen. Hakija on yhdessä väliintulijan kanssa saanut viranomaiselta luvan bingopelin toimeenpanemiseen. Myös vastaajalla on lupa bingopelin toimeenpanoon. Bingopelin toimeenpanoa ja siihen liittyvää toimintaa valvoo luvan myöntänyt viranomainen.

EY:n tuomioistuin on 21.9.1999 asiassa C-124/97, jossa asianosaisena on ollut mm. Markku Juhani Läärä, antamassaan ratkaisussa katsonut, että palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat EY:n perustamissopimuksen määräykset eivät ole esteenä sellaiselle Suomen lainsäädännön kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa yhdelle ainoalle julkiselle toimielimelle annetaan raha-automaattitoiminnan harjoittamiseen yksinoikeuksia, kun otetaan huomioon ne yleisen edun mukaiset päämäärät, joiden vuoksi tätä lainsäädäntöä on pidettävä perusteltuna. Asia, jonka käsittelyä varten ennakkoratkaisupyyntö oli tehty, koski Suomen arpajaislain ja raha-automaattiasetuksen soveltamista.

Sanotussa Läärä -tuomiossa viitattiin tuomioistuimen asiassa C-275/92 antamaan ns. Schindler -tuomioon ja lausuttiin mm., että vaikka Schindler -tuomio koski arpajaisten järjestämistä, sen perustelut soveltuvat myös muihin rahapeleihin, jotka ovat ominaispiirteiltään arpajaisia vastaavia. EY:n tuomioistuin katsoi Läärä -tuomion ratkaisun perusteluissa, että tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia perustamissopimuksen määräyksiä voidaan soveltaa peliautomaatteihin, koska niitä oli pidettävä tavaroina, jotka voidaan tuoda maahan tai viedä maasta, vaikka automaatit onkin tarkoitus saattaa yleisön käytettäviksi pelitoiminnassa. Kuitenkin se, että maahan tuotu tavara oli tarkoitettu palvelun tarjoamista varten, ei sinänsä merkinnyt sitä, että tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä ei voitaisi soveltaa.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on bingopelin toimeenpanolupaa koskevassa ratkaisussaan 29.9.1999/2597 katsonut, että bingopelin toimeenpanemisessa ei ole kysymys elinkeinotoiminnasta, vaan arpajaisten toimeenpanemisesta varojen hankkimiseksi hyväntekeväisyyttä varten tai muuhun aatteelliseen tarkoitukseen niin kuin arpajaislaissa säädetään. Asianosaisina sanotussa KHO:ssa käsitellyssä asiassa olivat mm. hakijayhdistys ja vastaajayhdistys.

Bingopelin toimeenpanoon sovelletaan paitsi bingoasetusta myös arpajaislakia ja toimintaa valvotaan viranomaistoimin. Bingopelin toimeenpano bingoasetuksen mukaisesti edellyttää siihen tarvittavaa henkilökuntaa ja toimitiloja sekä muutoinkin asianmukaisia puitteita toiminnalle. Lupa bingopelin toimeenpanoon voidaan bingoasetuksen mukaan myöntää ainoastaan taloudellisesti kannattavalle toiminnalle. Vaikka bingopelin toimeenpanoon ja sen avulla tapahtuvaan varainhankintaan sinänsä ei voida soveltaa SopMenL:n säännöksiä, saattaa elinkeinotoiminnan puitteissa tapahtuvaan bingopelin toimeenpanoon liittyä kaupallista viestintää, jonka osalta SopMenL:n soveltamisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän.

SopMenL:ia sovelletaan kuitenkin ainoastaan elinkeinotoiminnaksi luonnehdittavaan toimintaan. Jotta SopMenL:iin perustuva kieltohakemus voitaisiin tutkia ja ratkaista markkinatuomioistuimessa, hakemuksen tekijän ja tämän vastapuolen on oltava elinkeinonharjoittajia.

Esillä olevassa asiassa hakijana olevan yhdistyksen toiminnan tarkoitus on sen sääntöjen mukaan edistää petánqueurheilua ja levittää petánquen harrastusta sekä kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa ja terveyttä. Hakija on saanut luvan bingopelin toimeenpanoon yhdessä väliintulijana olevan urheiluseuran kanssa. Sääntöjensä mukaan hakija on aatteellista toimintaa harjoittava yhdistys. Hakija on väittänyt toimintansa olevan elinkeinotoimintaa. Hakija on esittänyt nipun etuseteleitä, joissa on merkintä "Finnbingo Kemi". Hakija on ilmoittanut painattaneensa etuseteleitä ja lähettäneensä niitä rekisteröidyille bingoasiakkailleen. Näyttöä varsinaisesta kaupallisesta viestinnästä hakija ei ole oman toimintansa osalta esittänyt.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että hakija ei ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hakijayhdistys harjoittaisi sellaista toimintaa, että hakijaa voitaisiin pitää SopMenL:ssa tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana. Hakemusta ei näin ollen voida ottaa tutkittavaksi markkinatuomioistuimessa.

Vastaaja on vaatinut asianosaiskuluina 3.000 markkaa. Koska vastaajan edustajan kuulemisen todistelutarkoituksessa markkinatuomioistuimen istunnossa on katsottava olleen tarpeellista, vastaajalla on oikeus saada korvaus kohtuullisista asianosaiskuluistaan.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin jättää Kemin Petánque ry:n hakemuksen, johon Kemin Pallotoverit ry on väliintulijana yhtynyt, tutkittavaksi ottamatta.

Kemin Petánque ry ja Kemin Pallotoverit ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Kemin Urheilu- ja järjestötoiminnan Tuki ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kolmekymmentäviisituhatta seitsemänsataakahdeksan (35.708) markkaa 40 penniä. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä Vuotuisen viivästyskoron määrä on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Kemin Petánque ry ja Kemin Pallotoverit ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Kemin Urheilu- ja järjestötoiminnan Tuki ry:lle asianosaiskuluina kolmetuhatta (3.000) markkaa.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Häyhä, Henriksson, Kortekangas, Maijala, Paloranta ja Sario