Court partially allowed trademark ban appeal, ruling modified Camel Boots logo distinct from tobacco mark.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court partially revoked a ban imposed by the Product Control Centre on Timmen Oy for using a modified Camel Boots trademark. While the court acknowledged the logo's resemblance to the tobacco mark, it found the straight-line font and distinct lettering for 'Boots' created sufficient visual differences. Consequently, the court ruled the new logo did not mislead consumers into associating it with tobacco products.
Legislator headnote
AI generatedTupakkalaki 1998:1; 13 §: A trademark modification does not constitute a confusingly similar use if the visual elements, such as font orientation and letter sizing, create a distinct impression that separates the mark from the original tobacco product trademark.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Timmen Oy vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV). Markkinatuomioistuin oli ratkaisussaan 1998:1, pysyttäen osittain voimassa STTV:n 13.11.1996 antamassa päätöksessä Timmen Oy:lle määrätyn kiellon, kieltänyt tupakkalain säännösten nojalla Timmen Oy:tä mm. käyttämästä Camel Boots -jalkineiden mainonnassa sellaista Camel-sanan sisältävää tunnusta, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa ja samaa kirjasinlajia käyttäen kuin Camel-merkkisen savukkeen tunnuksessa. Mainitun kiellon tehosteeksi ei ollut asetettu uhkasakkoa, mutta STTV oli myöhemmin 8.9.1999 antamassaan päätöksessä asettanut uhkasakon sanotun kiellon tehosteeksi. STTV:llä oli tupakkalain säännösten nojalla ollut oikeus asettaa uhkasakko määräämänsä ja markkinatuomioistuimen osittain vahvistaman kiellon tehosteeksi. Asetettua uhkasakkoa ei voitu poistaa eikä sen määrää voitu pitää liian korkeana.
Markkinatuomioistuimen ratkaisun 1998:1 antamisen jälkeen Timmen Oy oli sanomalehdessä julkaistussa ilmoituksessa mainostanut Camel Boots jalkineita.Tunnusta Camel oli muutettu siten, että se oli kirjoitettu suoraan, kun se mainitun ratkaisun perusteena olleessa mainonnassa oli kirjoitettu kaarevaan muotoon. Myös yksittäisten kirjainten kirjoitustapaa oli muutettu aikaisempaa suoremmaksi. Sanat Camel ja Boots oli kirjoitettu alakkain siten, että sana Boots oli kirjoitettu sanan Camel alle keskelle ja sana Camel oli kirjoitettu suuremmilla kirjaimilla kuin sana Boots. STTV oli katsonut ko. Camel Boots -mainonnassa käytetyn uuden Camel-tunnuksen olevan yhä tupakkatuotteelle vakiintunut, tunnistettavasti muunnettu tunnus ja kieltänyt sakon uhalla Timmen Oy:tä käyttämästä mainonnassa vakiintunutta tupakkatuotteen tunnusta tunnistettavasti muunnettuna.Timmen Oy on tupakkalain säännösten nojalla vaatinut markkinatuomioistumessa, että STTV:n määräämä kielto kumotaan.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Camel-tunnuksen muuntelua eri kirjoitustapaa käyttäen oli esiintynyt myös Camel-savukkeiden tunnuksessa. Tunnus Camel oli kirjoitettu suoralle riville myös eräiden Camelsavukepakkausten kyljessä. Vaikka kirjainten kaarevia muotoja oli uudessa Camel-tunnuksessa vähennetty, niitä oli kuitenkin edelleen kaikissa tunnuksen kirjaimissa. Tunnuksen Camel Boots osia oli painotettu siten, että myös uudessa Camel Boots -tunnuksessa sanojen kirjainkokojen suhde eli sana Camel isommalla kuin sana Boots, ja asettelu eli sana Boots sanan Camel alla keskellä oli samanlainen kuin savukerasiassa, jossa Camel-sanamerkin alla keskellä oli sana Lights, Filters tai Cigarettes. Tunnuksen muunteleminen kuvatulla tavalla ei siten ratkaisevasti erottanut sanottua tunnusta Cameltupakkatuotteen tunnuksesta. Camel-tunnuksen oli näin ollen muuntelun jälkeenkin katsottava olevan edelleen tupakkatuotteelle vakiintunut, tunnistettavasti muunnettu tunnus.
Vaikka Camel Boots -tuotteiden ko. mainonnassa oli mainostettu tavanomaiseen tapaan jalkineita, sanotussa mainonnassa oli kuitenkin käytetty tupakkatuotteen tunnuksena jo pitkään käytetyn tunnuksen kanssa lähes samanlaista tunnusta. Menettely, jossa oli sanotulla tavalla käytetty tunnistettavasti muunnettua Camel-savukkeen tunnusta sisällyttämällä se osaksi muun tuotteen mainontaa, oli ollut tupakkalain 8 §:n 1 mom:n vastaista. STTV:n määräämä, uhkasakolla tehostettu kielto oli siten pidettävä voimassa.
Tupakkalaki_8_§_1_mom_18_§_1_mom ja 21_§_3_mom
TIMMEN OY:N VAATIMUKSET
Timmen Oy on vaatinut, että markkinatuomioistuin toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (tupakkalaki) nojalla kumoaa sosiaali ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) 8.9.1999 antaman päätöksen, jolla on asetettu 500.000 markan uhkasakko 13.11.1996 STTV:n Timmen Oy:lle antaman kiellon tehosteeksi sekä jossa päätöksessä on määrätty Timmen Oy:lle 500.000 markan sakon uhalla tehostettu mainontakielto koskien uutta Camel Boots tunnusta päätöksessä tarkemmin määritellyllä tavalla. Toissijaisesti Timmen Oy on vaatinut, että asetetut uhkasakot poistetaan tai pienennetään sellaiselle summalle, joka ei ole epäsuhteessa Timmen Oy:n liikevaihtoon ja tulokseen. Timmen Oy on myös vaatinut, että STTV velvoitetaan korvaamaan Timmen Oy:n oikeudenkäyntikulut 226.680 markalla laillisine korkoineen.
Markkinatuomioistuimen 30.3.1998 antaman päätöksen jälkeen Camel Boots mainonnassa ja myynnin edistämisessä on käytetty uutta Suomen markkinoille kehitettyä Camel Boots tunnusta, joka ei ole tupakkalain nojalla eikä markkinatuomioistuimen päätöksen perusteellakaan kielletty. Timmen Oy ei ole käyttänyt markkinatuomioistuimen 30.3.1998 kieltämää Cameltunnusta myymiensä tuotteiden mainonnassa. STTV:n päätökseen sisältyvät kiellot on muotoiltu liian laajoiksi siten, että ne ulottuvat laajemmalle kuin vain tapahtuneeseen mainontaan.
Markkinatuomioistuin on aikaisemmin käsitellyt Camel Boots mainontaa asiassa Dno 27/96. Timmen Oy on jo silloin esittänyt mm. seuraavaa. Camel Boots on erittäin tunnettu jalkinetavaramerkki, joka on vakiinnuttanut itselleen erittäin vahvan aseman sekä kansainvälisesti että Suomen jalkinemarkkinoilla. Camel Boots on käsite, jonka lähes kaikki kuluttajat tuntevat ja yhdistävät laatujalkineisiin. Camel Boots on jalkinemerkkinä tunnetumpi kuin merkki "Camel" tupakkamerkkinä. Nykyisen tupakkamainontaa koskevan kieltosäännöksen laatijan kannanoton mukaan muille tuotteille vakiintuneiden tupakkamerkkien käytölle ei ole estettä, jos ne eivät toisessa yhteydessä samalla ole omiaan yleisesti johtamaan ajatuksia määrättyyn tupakkaan. Jopa tupakkamerkin kanssa lähes identtisellä Camellogolla oli tehtyjen selvitysten mukaan kyky yksilöidä jalkinetuotteet niin, että keskivertokuluttajalle ei syntynyt tupakkamielikuvaa kun kyseiseen logoon yhdistettiin sana Boots ja kuva jalkineesta.
Kun markkinatuomioistuin oli 30.3.1998 antanut päätöksensä, ryhtyivät Salamander AG ja Worldwide Brands Inc. (WBI) suunnittelemaan uutta logoa Camel Boots tuotteiden Suomen mainontaa varten markkinatuomioistuimen ratkaisussa viitoitettujen periaatteiden mukaisesti. Hakijan taholta esitettiin STTV:lle uusi logoehdotus 12.8.1998. STTV:n edustajat ilmoittivat tällöin, että he katsovat ehdotetun logon olevan tupakkalain vastainen tunnistettavasti muunneltu tupakalle vakiintunut tunnus. Tämän jälkeen laadittiin kaksi toisistaan poikkeavaa logoehdotusta, jotka esiteltiin STTV:lle neuvottelussa 25.8.1998. Kun STTV:n edustajat ilmoittivat näidenkin olevan lainvastaisia, hakija pyysi ohjeita siitä, miten logoa pitäisi muuttaa, jotta STTV voisi hyväksyä sen. Tähän STTV ilmoitti, että he eivät ole mainostoimisto, joka suunnittelee logoja. Mainostajan pitäisi itse suunnitella logonsa niin, ettei lakia rikota.
Tuotevalvontakeskuksen tehtäviin ei kuulu mainonnan suunnittelu eikä se voi esittää etukäteen näkemystä siitä, mitkä kaikki edellä kuvatut tunnistettavuuselementit yksinään tai erilaisina yhdistelminä muodostavat lainvastaisen, tunnistettavasti muunnetun logon verrattuna kielletyksi katsottuun Camel-tunnukseen tai missä eri elementtien yhdistelmissä logon jonkin kirjaimen sakaraa tai kaarevuutta muuttamalla on luotu logo, jossa tunnus ei enää ole tunnistettavissa tupakkalaissa ja markkinatuomioistuimen päätöksessä kielletyksi Cameltunnukseksi.
STTV:n päätöksen perustelut uuden Camel Boots logon osalta perustuvat professori Merja Salon lausuntoon ja Otantatutkimus Oy:n kuluttajatutkimukseen. Professori Merja Salo on taideteollisen korkeakoulun professori. Hänen koulutuksensa ja kokemuksensa ei anna hänelle mitään erityisiä kvalifikaatioita lausua mainonnan vaikutuksista kuluttajiin. Lausunnossaan hän ilmoittaa arvioineensa Camel-sanamerkkiä taustansa perusteella kahdesta näkökulmasta: semiotiikan ja tupakkamainonnan historian. Salo ilmoittaa, että semiotiikka on tieteenala, joka tutkii merkitysten muodostumista erilaisissa merkkijärjestelmissä. Tupakkamainonnan historiaan Salo ilmoittaa perehtyneensä tehdessään väitöskirjaansa (Nautinnon, vaaran ja varoituksen merkit...).
Professori Salo on lausunnossaan esittänyt erilaisia lausumia ja olettamia Camel Boots tuotteiden mainonnan historiasta, jotka on toistettu STTV:n päätöksen perusteluissa. Nämä lausunnot ja olettamukset perustuvat professori Salon tietämättömyyteen Camel Boots tuotteiden historiasta. Kun professori Salo on tehnyt väitöskirjaansa ja lausuntonsa, hän on olettanut, että Camel Boots tuotteet on pantu markkinoille tupakanvalmistajan aloitteesta tupakkamainontakieltosäännösten kiertämiseksi. Tälle olettamukselle ei ole väitöskirjassa esitetty mitään perusteita. Tutkija rinnastaa Camel Boots tuotteet Marlboro Classics tuotteisiin ja vertailee niitä tupakkatuotteiden oheistuotteisiin.
Markkinatuomioistuinjutussa DN:o 27/96 kuultiin todistajana vientijohtaja Andreas Heydtiä, joka vahvisti, että aloitteen Camel-tavaramerkin lisensioimiselle jalkinetuotantoon teki Salamander AG. Tuotteet lanseerattiin Saksan markkinoille, jossa ei ollut tupakkamainontakieltoa. Andreas Heydtin todistajankertomus ja Camel Boots tuotteisiin liittyvät muut tosiseikat (kuten tuotteiden yksilöinti tavaramerkissä sanalla "Boots" sekä kuva jalkineesta kaikissa mainoksissa) osoittavat, että Camel Boots tuotteita ei ole pantu markkinoille tupakan mainontakiellon kiertämiseksi. Camel-tupakan oheistuotteita on esiintynyt markkinoilla ja esiintyy edelleenkin joissakin maissa, joissa tupakkamainonta on sallittu. Näiden tuotteiden levikki on kuitenkin aina ollut pieni ja satunnainen. Ne erottuvat selkeästi Camel Boots tuotteista ja muista Camel lisenssituotteista, eikä niillä ole mitään tekemistä näiden kanssa. Suomessa niitä ei ole myyty tupakkalain voimassaoloaikana.
Nykyinen Camel Boots mainonta poikkeaa täysin Camel tupakkamainonnasta. Professori Salon väitöskirjansa eräiden kuvien perusteella tekemät päätelmät perustuvat noin 15 vuotta sitten julkaistuun vanhentuneeseen mainosaineistoon. Salon arvelut typograafisen muuntelun pyrkimyksistä (modernisointi) ovat spekulatiivisia ja paikkansapitämättömiä sekä vailla merkitystä tässä jutussa. Vertailun kohteena voi olla ainoastaan savukerasiassa oleva Camel-logo (joka on ainoa, jonka suomalaiset kuluttajat säännöllisesti näkevät) ja edellä mainittu uusi Camel Boots logo. Lisäksi on huomioitava, että mainoksen vaikutusta voidaan tutkia ainoastaan koko mainoksen perusteella, ei pelkän logon perusteella.
Timmen Oy ei ole käyttänyt jalkineiden mainonnassa sellaista Camel-sanan sisältävää tunnusta, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa ja samaa kirjasinlajia käyttäen kuin Camel-merkkisen savukkeen tunnuksessa. STTV:n uhkasakkopäätös perustuu siihen, että Natta Oy on Camel Boots ja Camel Bags tuotteiden yhteismainoksessa pitänyt esillä laukkuja, joissa on kaareva Camel-logo. Ilmoitus toteutettiin yhteismainoksena kustannussyistä ja paremman näkyvyyden saavuttamiseksi. Kumpikin osapuoli suunnitteli kuitenkin oman osansa ilmoituksesta itse. Hakijayhtiö ei ole osallistunut Natta Oy:n kuva-aiheiden valintaan. Kaarevat Camel-logot ovat laukuissa, joita hakijayhtiö ei myy eikä mainosta. Jalkineita ei edes voida mainostaa näyttämällä laukkuja. STTV:n asettama uhkasakko on jo tästä syystä perusteeton.
Siinäkin tapauksessa, että Timmen Oy:n voitaisiin katsoa olevan vastuussa myös Natta Oy:n ilmoitusosan kuvamateriaalista, on asetettu uhkasakko perusteeton. Natta Oy:ltä saatujen tietojen mukaan laukut on esitetty sellaisina kuin ne ovat. Edellisen markkinatuomioistuinkäsittelyn aikana on käynyt ilmi, ettei Camel Boots ja Camel Bags tuotteita voida tuotantoteknisistä ja logistisista syistä valmistaa Suomen markkinoille erilaisilla logoilla kuin muille markkinoille. Tuotteet valmistetaan, varastoidaan ja jaellaan massatuotteina. Erilaisten tuotteiden valmistus ja jakelu Suomen markkinoille nostaisi kustannukset niin korkeiksi, että myynti Suomeen olisi lopetettava. Osapuolet ovat myös olleet yhtä mieltä siitä, että kaarevan logon pitäminen tuotteissa on sallittua.
Mainonnassa ei saa esittää harhaanjohtavaa kuvaa mainostettavasta tuotteesta. Harhaanjohtavan kuvan esittäminen on kielletty mm. EU:n mainontadirektiivin, Suomen kuluttajansuojalain ja mainonnan kansainvälisten perussääntöjen nojalla. Mikäli STTV:n kieltoa noudatettaisiin, se johtaisi seuraaviin tilanteisiin: a) Tuotteesta pitäisi mainoksessa retusoida pois tuotelogo. Tällöin mainos olisi harhaanjohtava, koska tuotetta ei näytetä sellaisena kuin se todellisuudessa on. b) Tuotteessa oleva kaareva logo pitäisi mainoksessa retusoimalla korvata uudella suoralla Camel Boots (tai Bags) logolla. Tässäkin tapauksessa mainos olisi harhaanjohtava, koska kuluttaja ei voisi löytää kaupasta sellaisia tuotteita, mitä hän on nähnyt mainoksissa. c) Tuotetta ei näytetä mainoksessa lainkaan. Tämä olisi ensinnäkin kohtuuton mainonnan rajoitus. Lisäksi se toimisi myös STTV:n tavoitteiden vastaisesti, koska tuotteen näyttäminen mainoksessa on omiaan vahvistamaan kuluttajan tuoteassosiaatiota ja poistamaan muita assosiaatioita.
Natta Oy ei ole pitänyt kaarevaa Camel Bags logoa esillä ilmoituksessa mainonnallisessa tarkoituksessa. Kyseisessä mainoksessa laukkuja on kolme ja niissä olevat logot ovat hädin tuskin näkyvissä. Kun ilmoituksen yläosaan on painettu uusi Camel Bags mainontalogo isoilla kirjaimilla, on ajatus siitä, että kuluttaja kiinnittäisi huomiota laukuissa oleviin logoihin, kaukaa haettu. Hakijayhtiö ei ole rikkonut markkinatuomioistuimen asettamaa mainontakieltoa. Timmen Oy on agentuuriliike, jonka vuosittainen liikevaihto koostuu provisiotuloista. Vuosiliikevaihto on ainoastaan 1 miljoonaa markkaa. Näillä perusteilla 500.000 markan uhkasakon asettaminen hakijayhtiölle on sekä perusteetonta että suhteetonta.
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVALVONTAKESKUKSEN VASTAUS
STTV on vaatinut, että Timmen Oy:n hakemus hylätään ja STTV:n 8.9.1999 tekemä Camel Boots jalkineiden mainontaa ja myynninedistämistä koskeva päätös ja kieltojen tehosteeksi asetetut uhkasakot pidetään voimassa. Lisäksi STTV pyytää, että Timmen Oy velvoitetaan korvaamaan STTV:n oikeudenkäyntikulut 58.000 markalla laillisine korkoineen.
Hakija ja vastaaja ovat eri mieltä tupakkalain 8 §:n tulkinnasta. STTV katsoo, että Timmen Oy:n käyttämässä, Salamander AG:n ja Worldwide Brands Inc:n suunnittelemassa uudessa logossa on tupakkalain vastainen tunnistettavasti muunneltu tupakkatuotteelle vakiintunut tunnus. Timmen Oy:n markkinatuomioistuimelle tekemän hakemuksen tapahtumain kulkua koskevasta selostuksesta nähdään, että yhtiön tarkoituksena ei ole ollut etsiä Camel Boots jalkineille omaa, selkeää tunnusta, vaan pyrkimyksenä on ollut vanhan, tupakkatuotteelle alkujaan laaditun tunnuksen säilyttäminen mahdollisimman samanlaisena kuin se alun perin on ollut. Markkinatuomioistuin on päätöksessään 1998:1 kieltänyt Timmen Oy:tä käyttämästä tätä tupakalle vakiintunutta tunnusta jalkineiden mainonnassa. Hakijan esittämä kuvaus ei muuta STTV:n 8.9.1999 antaman päätöksen perusteita, vaan vahvistaa niitä.
Timmen Oy haluaa säilyttää yhteyden Camel-tupakalle tyypilliseen tuotteen täsmentämistapaan sijoittamalla Boots-sanan Camel-sanan alle ja kirjoittamalla sen edellistä pienemmillä kirjaimilla. Boots-sana ei eriytä jalkineita muusta tuoteperheestä, vaan se yhdistää niitä. Sana Boots ei kerro mitään kengistä täysin suomenkielisille kuluttajille, vaikka sana kirjoitettaisiin kuinka suurilla tai pienillä kirjaimilla tahansa. Mikä tahansa merkki yhdistettynä isoon kengän kuvaan kertoo, että kysymys on kengistä. Se ei edellytä Camel ja Boots sanojen kirjoittamista alakkain. Kuluttajan ja lain tulkinnan kannalta ei ole olennaista, mitä ja miten jotakin sakaraa on muunneltu, vaan minkä vaikutelman tunnus kokonaisuutena antaa. Logomallit osoittavat, että todellista pyrkimystä tunnuksen muuttamiseen ei ole.
Salo jatkaa: "Todettuani typografisen muuntelun tuottamat erot varsinaisen Camel-sanan kohdalla vähäisiksi, haluan vielä tuoda esiin sanamerkin asetteluun ja sen osien painotukseen liittyvät kaltaisuudet, jotka lähentävät Camelasusteiden merkkejä Camel-savukkeen sanamerkkiin: kaksi sanaa sisältävissä Camel Boots ja Camel Bags sanamerkeissä sanojen kirjainkokojen suhde (Camel isommalla kuin Boots tai Bags) ja asettelu (Boots tai Bags on Camel-sanan alla ja keskellä) ovat samat kuin savukerasiassa, jossa Camel-sanamerkin alla keskellä on sanamerkki Lights tai Filters." Johtopäätöksenä Camelsanamerkin ilmaisullisesta muuntelusta Salo toteaa, että merkki on hänen mielestään edelleen tupakkatuotteelle vakiintunut, tunnistettavasti muunnettu tunnus.
STTV ei pidä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän yleistä keskinäistä vertailua relevanttina tämän asian ratkaisemisen kannalta. Kvalitatiivisilla ja semioottisilla tutkimuksilla on vakiintunut asema osana markkinoinnin tutkimusta erityisesti silloin, kun tutkitaan kuluttajien ostokäyttäytymistä. Otantatutkimus Oy:n ja Taloustutkimus Oy:n tekemien tutkimusten tulokset eivät kumoa vaan täydentävät toisiaan. Otantatutkimus Oy:n tutkimuksessa on tutkittu, miten Camel-sanan kirjoitusasun muuttaminen vaikuttaa tunnistamiseen. Tutkimuksen tulos osoitti, että yksin esitettyinä kaikki testattavat Camel-logot toivat valtaosalle haastateltavista mieleen savukkeet. Vasta logoja rinnakkain vertailtaessa tuloksissa näkyi selkeitä eroja.
Taloustutkimus Oy on esittänyt tutkittaville mainoksia ja kysynyt, minkä tuotteiden mainoksia he muistivat nähneensä. Suurimmalle osalle esitetyistä mainoksista on tyypillistä, että niissä on selkeät kuvat mainostettavista tuotteista. Katsojilta on kysytty heidän näkemiänsä tuotteita. Muiden tuotteiden kuin Camel-tuotteiden kohdalla tulokset on kirjattu yhtenä ryhmänä tuotemerkkejä erittelemättä. Siksi tutkimuksen perusteella ei saada selkeää kuvaa toisaalta tuotteiden ja toisaalta tuotemerkkien muistaneiden määrästä. Taloustutkimus Oy:n viimeiseen kysymykseen noin joka viides ei osannut vastata. Vaikuttaa siltä, että vastaajille jäi epäselväksi, mihin kysymyksellä pyrittiin.
STTV ei missään vaiheessa ole pyrkinyt kieltämään hakijan jalkineiden mainontaa. Kysymys on ainoastaan tupakkatuotteen tunnukseksi vakiintuneen Camel-sanan käytöstä näiden tuotteiden markkinoinnissa. Jos tuote on laadultaan hyvä ja tyylikkäästi muotoiltu, se pysyy markkinoilla, vaikka sen tuotemerkkiä muutettaisiinkin. Yritys, jolle sen oma tuote on tärkeä ja jota johdetaan liiketaloudellisella tiedolla ja taidolla, ennakoi ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja sopeuttaa toimensa niiden mukaisesti. Tupakan mainontakielto ei ole tullut yllätyksenä ja se on ollut Suomessa voimassa jo kaksikymmentä vuotta. Tänä aikana olisi ollut aikaa ja mahdollisuus miettiä uudelleen yrityksen markkinointistrategia, jos siihen olisi ollut todellista halua.
Hakija ja STTV ovat eri mieltä elinkeinonharjoittajan vastuusta yhteismarkkinoinnissa. Markkinatuomioistuin on 30.3.1998 antamassaan päätöksessä 1998:1 kieltänyt Timmen Oy:tä käyttämästä jalkineiden mainonnassa sellaista Camel-sanan sisältävää tunnusta, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa ja samaa kirjasinlajia käyttäen kuin Camel-merkkisen savukkeen tunnuksessa. Päätöksen jälkeen Timmen Oy on lokamarraskuussa 1998 julkaissut yhteismainoksen Natta Oy:n kanssa. Tässä mainoksessa Camel-tunnusta on käytetty markkinatuomioistuimen mainitun päätöksen vastaisesti.
Timmen Oy on markkinatuomioistuimen päätöksestä tietoisena tehnyt Natta Oy:n kanssa yhteismainoksen, jossa Camel-tunnus on esitetty markkinatuomioistuimen kieltämässä muodossa mainoksessa kuvatuissa Natta Oy:n maahantuomissa laukuissa. Julkaistessaan yhteismainoksen myös Timmen Oy vastaa sen koko sisällöstä. Muu tulkinta tekisi kiellon kiertämisen helpoksi. Yhtä hyvin kuin mainostaja vastaa mainonnassaan käyttämiensä asiantuntijalausuntojen ja tyytyväisten asiakkaiden kertomusten sisällöstä, hän vastaa myös yhteismainontakumppaninsa mainosviestin sisällöstä. Markkinatuomioistuimen ratkaisukäytännössä on vahvistettu periaate, että markkinoinnista on vastuussa se elinkeinonharjoittaja, jonka lukuun markkinointi on suoritettu.
Kaarevan Camel-tunnuksen käyttöä itse Camel Boots jalkineissa ei ole kielletty. Eri asia on, jos Cameltuoteperheen kiellettyjä tunnuksia ryhdytään käyttämään tavalla, jota voidaan pitää mainontana. Jos Camel-tunnus esitetään huomiota herättävästi tuotteessa, tuotteen luonne muuttuu, tuotteesta tulee mainosväline. Mainontakieltoa ei voida kiertää esittämällä mainos esimerkiksi vaatteessa, laukussa tai muussa vastaavassa henkilökohtaisessa tuotteessa. Mitä huomiota herättävämpi tunnus on, sitä suurempi on vaara, että tuote luokitellaan mainosvälineeksi. Tuote voidaan luokitella mainosvälineeksi myös silloin, kun sen kuvaa tarkoituksellisesti käytetään mainoksessa luomaan mielikuvaa tai muistuttamaan tupakasta. Tupakan mainontaa tai epäsuoraa mainontaa sisältävää tuotetta ei saa Suomessa myydä.
Natta Oy:n osalta STTV toteaa, että yhtiö on 17.3.1999 päivätyssä kirjeessään ilmoittanut olevansa Arpajaisyhdistys ry:n tytäryhtiö. Arpajaisyhdistys ry:n kokouksessa on kesäkuussa 1999 tehty päätös yksiköiden lakkauttamisesta. Hallitus on vahvistanut toiminnan lakkauttamisen vuoden 1999 loppuun mennessä. Natta Oy:n ilmoituksen mukaan Natta Oy on näihin päätöksiin liittyen irtisanonut maahantuontisopimuksensa Camel Trophy Adventure Bags ja Camel Bags tuotteiden valmistajan Michael Beheim International Fashionin kanssa. Kuten tiedetään, Camel Trophy on Camel-tupakan ja Land Rover -autojen yhteistyönä toistuvasti järjestettävä kilpailu. Timmen Oy:n menettely osoittaa, että pelkkä kielto ei ole riittävä estämään lainvastaisen menettelyn jatkamista tai toistamista. Tämän vuoksi on syytä tehostaa kieltoa uhkasakolla.
Hakija ja STTV ovat eri mieltä kiellon yleisluontoisuudesta ja laajuudesta. STTV on muotoillut kiellon niin yksinkertaiseksi kuin on katsottu välttämättömäksi suoritettu markkinointitoimi ja lain tavoitteet huomioon ottaen. Kielto perustuu Timmen Oy:n ja Natta Oy:n yhteismainonnassa käytettyyn tunnukseen. STTV korostaa, että kiellon tarkoituksena on ehkäistä Camel-tunnuksen käyttö tunnistettavasti muunneltuna. STTV on myös perustellut päätöksensä. Ei ole elinkeinoelämän eikä yksityisen yrityksen etu, että viranomainen ryhtyy sanelemaan tiukasti, miten yrityksen on tunnuksensa muotoiltava. Yritystoimintaan kuuluu aina riski ja riskinhallinta on osa sitä ammattitaitoa, mitä yritykseltä edellytetään. Halu toimia lain ja muiden yhteiskunnallisten normien mukaisesti on keskeistä yritysetiikalle. Yritys ei voi vierittää vastuuta markkinointitoimiensa suunnittelusta valvontaviranomaisille.
Timmen Oy on Natta Oy:n kanssa julkaisemallaan yhteismainoksella rikkonut STTV:n 13.11.1996 antamaa kieltoa sellaisena kuin markkinatuomioistuin on sen päätöksessään 1998:1 pysyttänyt. Pelkkä kielto ei siis ole riittänyt lopettamaan tupakkalain 8 §:n vastaista menettelyä. Tämän vuoksi STTV katsoo, että kieltoa on tehostettava tuntuvalla uhkasakolla. Uhkasakon määräksi STTV on asettanut 500.000 markkaa.
Timmen Oy on jatkanut markkinointiaan siten, että sen jalkineiden mainonnassa käyttämää Camel Boots -logoa on muutettu niin vähän, että alkuperäinen yhteys Cameltupakkaan säilyy. Camel-sana on haluttu pitää erillään Boots-sanasta asettamalla sanat alakkain. Yksinään käytettynä Camel-sana luo mielikuvan tupakasta. Myös Camel Boots -yhdistelmä on omiaan muistuttamaan tupakasta. Muutettua tunnusta on käytetty suomalaisilla internet-sivuilla olleissa mainoksissa myös keltaisena, jota on pidettävä Camel tupakkatuotteen tunnukselle vakiintuneena värinä. Tupakka-ala on itse omilla toimillaan saanut aikaan sen, että mm. Camel ja Marlboro -tuoteperheiden kautta tapahtuva epäsuora mainonta on muodostunut yleisesti tunnetuksi, myös markkinointikirjallisuudessa esitetyksi esimerkiksi mainontakiellon kiertämisestä.
Hakijan esittämästä oikeudenkäyntikululaskusta ei ilmene, kohdistuuko laskutus myös hallintomenettelyssä syntyneisiin kuluihin, vai vain oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa tarkoitettuihin oikeudenkäyntikuluihin. STTV kiistää laskusta Taloustutkimus Oy:n suorittaman tutkimuksen osuuden 25.000 markkaa sekä paljoksuu työmääränä laskutettua osuutta, jonka STTV arvioi laskutettua tuntuvasti pienemmäksi.
TODISTELU
Asiassa on kuultu hakijan nimeämänä todistajana tutkimusjohtaja Hannu Tapio Ilkasta ja STTV:n nimeäminä todistajina toimitusjohtaja Raimo Ilmari Valdemar Hannosta ja professori Merja Hannele Saloa. Todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.
Todistajan lähtökohta on se, että asianomainen merkkituote on nimeltään Camel Boots tai Camel Bags. Jos siitä otetaan osia pois, ei tällä toisella merkillä voida tutkia toisen merkin mielleyhtymiä, eli pelkällä Camel-sanalla ei voida tutkia Camel Bootsia eikä Camel Bagsia. Sellaisella tutkimuksella, jossa olisi esitetty ainoastaan Camel-sana eri kirjasinlajeilla kirjoitettuna, ei olisi voitu tutkia kyseisen Camel Boots ja Camel Bags -mainoksen herättämiä assosiaatioita. Tehty tutkimus osoittaa, että keskeisistä tuotteista, jotka olivat mukana joko tuotemerkillä tai ilman merkkiä, suurin osa maininnoista liittyi jalkineisiin, kenkiin tai laukkuihin. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kyseisessä Camel Boots ja Camel Bags -mainoksessa ei mainosteta tupakkaa.
Camel-tuotteiden mainonnasta todistajan tutkimuksessa on mm. vuodelta 1976 eräs kuva, jossa on kameli ja tyttö, ja orientaalisuus näkyy savukeaskissa ja tytön t-paidassa. Mainos on todistajan mielestä kohdistettu nuoriin naisiin. Samalta vuodelta on eräs toinen esimerkki Cameltuoteperheestä. Kysymys on lehti-ilmoituksen kautta tilattavista oheistuotteista, joita mainoksessa edustavat nahkatuote, t-paita ja paperikassi. Näissä kaikissa on nimenomaan kameli ja kaareva Camel-logo. Vuodelta 1982 on Camel Boots -mainos, jossa Camel-logo on suorassa, eli se on itse asiassa jo tuossa vaiheessa ollut tässä muodossa. Mainonnan sisältö on muuttunut siten, että seikkailu on tullut siihen mukaan. Merkkiä on tuettu erilaisilla kilpailuilla ja ralleilla. Vuodelta 1988 on eräs Came- savukkeen mainos, jossa on Camel-logo alkuperäisenä, vuonna 1914 tavaramerkiksi rekisteröitynä tunnuksena.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) on 8.9.1999 tekemällään päätöksellä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (tupakkalaki) 20 §:n 2 mom:n nojalla asettanut Timmen Oy:lle 500.000 markan suuruisen uhkasakon, jolla on tehostettu STTV:n 13.11.1996 antamaa kieltoa sellaisena kuin markkinatuomioistuin on sen 30.3.1998 antamassaan päätöksessä 1998:1 pysyttänyt, ja siltä osin kuin Timmen Oy on sen jälkeen toimeenpannut markkinatuomioistuimen päätöksessä kiellettyä mainontaa. Uhkasakko on asetettu seuraavan kiellon tehosteeksi: STTV kieltää tupakkalain 8 §:n 1 mom:n ja 19 §:n 1 mom:n nojalla Timmen Oy:tä käyttämästä jalkineiden mainonnassa sellaista Camel-sanan sisältävää tunnusta, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa ja samaa kirjasinlajia käyttäen kuin Camel-merkkisen savukkeen tunnuksessa.
STTV on myös hakemuksen kohteena olevassa, 8.9.1999 antamassaan päätöksessä tupakkalain 8 §:n 1 mom:n ja 18 §:n nojalla kieltänyt Timmen Oy:tä 500.000 markan sakon uhalla käyttämästä mainonnassaan vakiintunutta tupakkatuotteen tunnusta tunnistettavasti muunnettuna. Päätöksen mukaan kielto tarkoittaa Camel-sanan sisältävää tunnusta, jossa sanat Camel ja Boots on asetettu alakkain samalla tavoin kuin savukerasiassa on alakkain asetettu sana Camel ja savukkeen laatua osoittava sana, kuten Lights tai Filters, ja jossa sanan Camel ja sen alle kirjoitetun toisen sanan kirjainkokojen suhteet, Camel isommilla kirjaimilla kuin Boots, ovat Boots-mainonnassa ja savukerasiassa samanlaiset, sekä jossa sanassa Camel käytetyn kirjasinlajin muuntelu on vain vähäistä verrattuna Camel-savukerasian suurimmalla ulkopinnalla esiintyvän Camel-sanan kirjasinlajiin.
Markkinatuomioistuin on ratkaisussaan 1998:1, pysyttäen osittain voimassa STTV:n 13.11.1996 antamassa päätöksessä Timmen Oy:lle määrätyn kiellon, kieltänyt tupakkalain 8 §:n 1 mom:n, 18 §:n 1 mom:n ja 21 §:n 3 mom:n nojalla Timmen Oy:tä käyttämästä jalkineiden mainonnassa sellaista Camel-sanan sisältävää tunnusta, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa ja samaa kirjasinlajia käyttäen kuin Camel-merkkisen savukkeen tunnuksessa, sekä käyttämästä sanotunlaisen tunnuksen yhteydessä Camel-savukkeen tunnuksena käytettävää kamelin kuvaa.
Markkinatuomioistuin toteaa, että Timmen Oy tuo maahan ja markkinoi Suomessa Camel Boots -jalkineita. Cameltavaramerkillä myytäviä jalkineita valmistaa Salamander AG niminen yhtiö Saksassa. Camel-tavaramerkki on otettu käyttöön ko. jalkineissa 1978. Suomessa ko. tuotteita on myyty vuodesta 1983 lähtien. Timmen Oy myy ko. jalkineita edelleen vähittäiskauppiaille Suomessa.
1. Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (tupakkalaki) 20 §:n 2 mom:n mukaan STTV voi tehostaa tupakkalain säännösten perusteella antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla. STTV:n oikeutta asettaa uhkasakko määräämänsä kiellon tehosteeksi ei ole tupakkalaissa rajoitettu.
STTV ei ollut asettanut 13.11.1996 Timmen Oy:lle määräämänsä kiellon tehosteeksi uhkasakkoa. STTV on myöhemmin edellä mainitussa 8.9.1999 antamassaan päätöksessä asettanut uhkasakon sanotun kiellon tehosteeksi siltä osin kuin markkinatuomioistuin on ratkaisussaan 1998:1 pysyttänyt sanotun STTV:n määräämän kiellon voimassa ja siltä osin kuin Timmen Oy on sen jälkeen toimeenpannut markkinatuomioistuimen päätöksessä kiellettyä mainontaa.
STTV on uhkasakon asettamispäätöksensä perusteeksi esittänyt, että Timmen Oy on jatkanut markkinatuomioistuimen ratkaisussa 1998:1 kiellettyä mainontaa ja että yhtiö on siten rikkonut sanotussa ratkaisussa määrättyä kieltoa. Markkinatuomioistuin toteaa tältä osin, että STTV:llä on ollut tupakkalakiin perustuva oikeus asettaa uhkasakko edellä mainitun kiellon tehosteeksi. Uhkasakon asettamisen edellytyksenä ei tupakkalain mukaan ole, että aikaisemmin määrättyä kieltoa on rikottu. Markkinatuomioistuin ei ota kantaa siihen, onko STTV:n määräämää ja markkinatuomioistuimen osaksi vahvistamaa kieltoa mahdollisesti rikottu.
Edellä mainituilla perusteilla markkkinatuomioistuin katsoo, että STTV:llä on ollut oikeus asettaa mainittu uhkasakko kieltopäätöksensä tehosteeksi. STTV:n asettamaa sanottua uhkasakkoa ei siten voida markkinatuomioistuimen päätöksellä poistaa. Asetettua uhkasakkoa ei myöskään voida pitää määrältään liian korkeana.
2.Markkinatuomioistuimen ratkaisun 1998:1 antamisen jälkeen on Ilta-Sanomat nimisessä lehdessä julkaistu 24.10.1998 ja 13.11.1998 välisenä aikana mainosta, jossa on markkinoitu Camel Boots -jalkineita ja Camel Bags laukkuja. Mainoksessa on ollut tuotteiden tunnuksia tarkoittava isokokoinen merkintä "Camel Boots" ja "Camel Bags". Tunnusten alapuolella on ollut kuvia markkinoiduista jalkineista ja laukuista.
Markkinatuomioistuin toteaa, että edellä mainitun ratkaisun 1998:1 antamisen jälkeen, 6.7.1998 on annettu Euroopan Yhteisöjen direktiivi tupakkatuotteiden mainontaa ja niiden hyväksi tapahtuvaa sponsorointia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (98/43/EY). Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi voimaan 30.7.2001 mennessä. Direktiivin voimaantuloa voidaan lehtimainonnan osalta lykätä yhdellä vuodella. Direktiivin 3 artiklan mukaan tupakkatuotteiden mainonta ja sponsorointi kaikissa muodoissaan on kielletty. Samassa artiklassa on kielletty myös muiden tuotteiden tai palvelujen mainonnassa käyttämästä tupakkatuotteista käytettävää nimeä muutoin kuin sellaisessa muodossa, joka selvästi erottuu tupakkatuotteesta käytetystä nimestä.
Asiassa on käynyt ilmi, että markkinatuomioistuimen edellä mainitun ratkaisun 1998:1 antamisen jälkeen Camel-tunnusta on muutettu tunnuksen haltijoiden toimesta. Edellä mainittu mainos on ollut mustavalkoinen ja myös sanottu tunnus on siinä ollut mustavalkoisena. Muutettua tunnusta on STTV:n suullisesti asian käsittelyn aikana antaman ilmoituksen mukaan käytetty Camel Boots -jalkineiden mainontaa sisältävillä suomalaisilla internet-sivuilla värillisenä siten, että tunnuksen hallitsevana värinä on ollut keltainen. STTV ei ole yksilöinyt tarkemmin ilmoittamaansa sanottua internet-sivuilla ollutta mainontaa. Timmen Oy ei ole kuitenkaan kiistänyt, etteikö sanotunlaista mainontaa olisi ollut.
Esitetyn selvityksen mukaan edellä mainitun Ilta-Sanomat lehdessä olleen mainoksen on julkaissut hakija yhdessä kyseisiä laukkuja markkinoivan elinkeinonharjoittajan kanssa. Jalkineiden osalta mainoksen alareunassa on mainittu jälleenmyyjän eli Timmen Oy:n yhteystietoja.
STTV:n 8.9.1999 antaman kieltopäätöksen kohteena olevassa mainoksessa on esitelty Camel-tunnuksella markkinoituja tuotteita, jalkineita ja laukkuja. Tunnus Camel on ollut mainoksessa otsikkona molempien tuotteiden osalta. Mainoksessa on markkinoitu myös Timmen Oy:n tuotteita ja mainos on hyödyttänyt myös hakijayhtiötä. Mainoksessa suoritettu markkinointi on näin ollen tapahtunut myös Timmen Oy:n lukuun.
Tupakkalain 8 §:n 1 mom:n mukaan tupakkatuotteen mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Epäsuorana mainontana pidetään ko. säännöksen mukaan erityisesti tupakkatuotteen myynnin edistämistä muun hyödykkeen mainonnan yhteydessä siten, että muun hyödykkeen tunnuksena käytetään sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteelle vakiintunutta tunnusta tai että siitä muutoin välittyy mielikuva tietystä tupakkatuotteesta.
Markkinatuomioistuimen ratkaisun 1998:1 antamisen jälkeen Camel Boots -jalkineiden markkinoinnissa käytettyä tunnusta Camel on muutettu siten, että se on kirjoitettu suoraan, kun se ko. ratkaisun perusteena olleessa mainonnassa oli kirjoitettu kaarevaan muotoon. Myös yksittäisten kirjainten kirjoitustapaa on muutettu aikaisempaa suoremmaksi. Sanat Camel ja Boots on kirjoitettu alakkain ja siten, että sana Boots on kirjoitettu sanan Camel alle keskelle ja sana Camel on kirjoitettu isommilla kirjaimilla kuin sana Boots. Esillä olevassa asiassa on kysymys siitä, onko sanotulla tavalla muutettua Camel-tunnusta muutettu siten, että sitä ei enää voida pitää tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteen tunnuksena.
Markkinatuomioistuimen ratkaisun 1998:1 antamisen jälkeen Camel Boots -tuotteiden markkinoinnissa käytettyä Camel-tunnusta on esitetyn selvityksen mukaan muutettu typografisesti siten, että se on kirjoitettu suoralle riville, kun perinteinen Camel-sanamerkki on ollut keskeltä ylöspäin kaartuva. Tunnuksen kirjainten muotoja on muutettu poistamalla alkuperäisistä kirjaimista kaarevia muotoja ja typografisia erikoisuuksia, esim. poistamalla A-kirjaimen huipulla ollut vasensuuntainen pääte.
Esitetyn selvityksen mukaan Camel-tunnusta on Camel Boots -tuotteiden markkinoinnissa käytetty suoralle riville kirjoitettuna aikaisemminkin. Tunnus Camel on esiintynyt ja esiintyy edelleen suoraan kirjoitettuna myös eräiden Camel-savukepakkausten kyljessä. Camel Boots tuotteiden mainonnassa käytettyä tunnuksen muuntelua eri kirjoitustapaa käyttäen on siten esiintynyt myös Camelsavukkeiden tunnuksessa. Camel-tunnukseen sisältyvien kirjaimien, esim. A-kirjaimen muuntelua on myös tapahtunut aikaisemminkin. Camel-tunnusta on esitetyn selvityksen mukaan muunneltu sekä tupakan että muiden Camel-tuotteiden mainonnassa.
Vaikka kirjainten kaarevia muotoja on hakemuksen kohteena olevassa uudessa Camel-tunnuksessa vähennetty, niitä on kuitenkin edelleen kaikissa tunnuksen kirjaimissa. Tunnuksen Camel Boots osia on painotettu siten, että uudessa Camel Boots -tunnuksessa sanojen kirjainkokojen suhde eli sana Camel isommalla kuin sana Boots, ja asettelu eli sana Boots sanan Camel alla keskellä, ovat samankaltaiset kuin savukerasiassa, jossa Camelsanamerkin alla keskellä on sana Lights, Filters tai Cigarettes. Tunnuksen muunteleminen kuvatulla tavalla ei ole siten ratkaisevasti erottanut sanottua tunnusta Camel-tupakkatuotteen tunnuksesta. Camel-tunnuksen on näin ollen muuntelun jälkeenkin katsottava olevan edelleen tupakkatuotteelle vakiintunut, tunnistettavasti muunnettu tunnus.
Vaikka Camel Boots -tuotteiden ko. mainonnassa on mainostettu tavanomaiseen tapaan jalkineita, sanotussa mainonnassa on kuitenkin käytetty tupakkatuotteen tunnuksena jo pitkään käytetyn tunnuksen kanssa lähes samanlaista tunnusta. Menettely, jossa on sanotulla tavalla käytetty tunnistettavasti muunnettua Camel-savukkeen tunnusta sisällyttämällä se osaksi muun tuotteen mainontaa, on ollut tupakkalain 8 §:n 1 mom:n vastaista.
Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että STTV:n edellä selostettu, uhkasakolla tehostettu kielto on pidettävä voimassa.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Markkinatuomioistuin hylkää Timmen Oy:n hakemuksen sekä pysyttää voimassa STTV:n 8.9.1999 antamassa päätöksessä asetetun uhkasakon ja muutettua Camel tunnusta koskevan uhkasakolla tehostetun kiellon.
Timmen Oy velvoitetaan suorittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista viisikymmentäkahdeksantuhatta (58.000) markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Kojo, Kortekangas, Maijala, Myllynen, Paloranta ja Sario
Asiassa äänestys Jäsen Sario, jonka lausuntoon jäsenet Kojo, Maijala ja Paloranta yhtyivät, lausui:
Markkinatuomioistuimen ratkaisun 1998:1 antamisen jälkeen Camel Boots -tunnuksessa sana Camel on kirjoitettu suoralle riville, kun se aikaisemmin on ollut kirjoitettuna kaarevassa muodossa. Tunnus Camel on kirjoitettu selvästi erilaisilla kirjaimilla kuin Camelsavukerasiassa. Uudessa Camel Boots -tunnuksessa kaikki kirjaimet ovat erilaisia kuin Camel-savukkeen tunnuksessa. Sanaa Boots ei ole sijoitettu tunnukseen samalla tavoin kuin sanat Lights, Filters tai Cigarettes esiintyvät Camel-tunnuksella myytävien tupakkatuotteiden tunnuksen yhteydessä.
Camel Boots -tunnus on ilmeeltään erilainen kuin Cameltupakkatunnus jo sen vuoksi, että sana Camel on kirjoitettu suorassa muodossa. Sana Boots on kirjoitettu paitsi muodoltaan erilaisilla kirjaimilla myös selvästi suuremmilla kirjaimilla kuin sanat Lights, Filters tai Cigarettes tupakkatuotteiden tunnuksen yhteydessä. Sanan Boots sijoittaminen sanan Camel alle yksilöi, että kysymyksessä ei ole tupakkamerkki, vaan jalkinemerkki. Sana Boots on kirjoitettu selkeästi ja niin isokokoisilla kirjaimilla, että se aina havaitaan mainonnassa. Sanaa Boots ei voi sekoittaa sanoihin Lights, Filters tai Cigarettes.
Camel Boots -tunnus on vakiintunut jalkineiden tunnukseksi. Camel Boots on yksi tunnetuimpia jalkinemerkkejä Suomessa. STTV:n päätöksessä kiellon perusteena mainittu edellä selostettu sanomalehtimainos, jossa muutettu Camel Boots -tunnus on ollut mustavalkoisena, mielletään selkeästi jalkinemainokseksi. Muutetun Camel Boots -tunnuksen käyttämisestä muussa mainonnassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä.
STTV:n kiellon perusteena olevassa mainoksessa on mainostettu selkeästi jalkineita. Mainoksessa oleva muutettu Camel Boots -tunnus on eronnut niin selkeästi tupakkatuotteiden tunnuksena käytettävästä Cameltunnuksesta, että sitä ei enää voida yhdistää tupakkatuotteiden tunnuksena käytettyyn tunnukseen Camel. Tunnuksen Camel Boots ei sanotussa mustavalkoisessa mainoksessa edellä kuvatulla tavalla käytettynä voida katsoa viittaavan Camel-merkkiseen tupakkatuotteeseen. Sanotusta Camel Boots -mainoksesta ei siten voida katsoa välittyvän mielikuvaa tupakasta.
Edellä mainitsemillani perusteilla kumoan STTV:n edellä selostetun päätöksen siltä osin kuin siinä on kielletty Timmen Oy:tä käyttämästä jalkineiden mainonnassa vakiintunutta, Camel-sanan sisältävää tupakkatuotteen tunnusta edellä selostetulla tavalla muunnettuna. Katson myös, että molempien asianosaisten on itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan tässä asiassa. Muilta osin yhdyn markkinatuomioistuimen enemmistön kantaan.