Market Court dismisses trademark claims but allows unfair competition injunction against misleading marketing.

Hakijoiden ja vastaajayhtiön yhteisen markkinoinnin perusteella mainitut "Kirurgipalvelu" tunnukset oli ko. palveluja käyttävien asiakkaiden keskuudessa yhdistetty Helsingissä hakijayhtiöihin. Hakijayhtiöt olivat yhteisen markkinoinnin perusteella tulleet tunnetuiksi "Helsingin Kirurgipalveluna" ja vastaajayhtiö "Tampereen Kirurgipalveluna". Mainittujen tunnusten katsottiin tulleen tunnetuiksi Helsingissä ensisijaisesti sinä aikana, jolloin hakijayhtiöt olivat käyttäneet sanottuja tunnuksia yhteisessä markkinoinnissaan vastaajayhtiön kanssa.

Vastaajayhtiön aloitettua hakijayhtiöiden kanssa kilpailevan toiminnan se oli markkinoinnissaan käyttänyt samanlaista aineistoa kuin mitä asianosaiset olivat käyttäneet yhteismarkkinoinnissaan ja jota käyttämällä hakijayhtiöt olivat tulleet tunnetuiksi lääkäripalvelujen tarjoajina. Vastaajayhtiön markkinoinnissa ei ollut ilmoitettu yhtiön toiminimeä eikä muullakaan tavalla erotettu palvelujen tarjoajaa hakijayhtiöistä. Vastaajayhtiön markkinoinnissa oli käytetty samaa osoitetta ja samaa tyyliteltyä karttaa kuin mitä hakijayhtiöiden osoitteen yhteydessä oli käytetty. Markkinoinnista ei ollut käynyt ilmi, että palvelujen tarjoaja oli hakijayhtiöistä erillinen yhtiö. Vastaajayhtiön markkinointi oli omiaan sekoittamaan vastaajayhtiön tarjoamat palvelut hakijoiden tarjoamiin palveluihin.

Vastaajayhtiön aineistossa ollut maininta siitä, että toiminta Helsingissä on aloitettu 1996, oli ollut omiaan antamaan sellaisen kuvan, että kysymys olisi vastaajayhtiön toiminnan aloittamista koskevasta ajankohdasta. Kuitenkin ko. toiminta Helsingissä aloitettiin mainittuna vuonna Helsingin Silmäkirurgia Oy:n eikä vastaajayhtiön toimesta. Markkinoinnissa olleet maininnat muuttamisesta uusiin tiloihin ja tiedot uudesta ajanvarausnumerosta olivat ko. yhteydessä saattaneet antaa virheellisen kuvan, että maininta tarkoittaisi hakijoita. Vastaajayhtiön markkinoinnissa yhtiön nimenä käytetty ilmaisu "Kirurgipalvelu Oy" oli ollut omiaan herättämään epätietoisuutta siitä, mistä yhtiöstä oli kysymys ja omiaan lisäämään sekaannusta siitä, minkä yhtiön palvelujen tarjoamisesta oli kysymys.

Vastaajayhtiön markkinointi oli aiheuttanut sekaantumisvaaraa tarjottujen palvelujen kaupallisen alkuperän suhteen. Markkinointi oli hyvän liiketavan vastaista. Kielto määrättiin myös vastaajayhtiön toimitusjohtajalle Matti Pakkaselle.

Hakemus jätettiin tutkimatta siltä osin kuin se perustui toiminimi- ja tavaramerkkilakiin sekä asianosaisten väliseen sopimukseen.

SopMenL_1_§

HELSINGIN SILMÄKIRURGIA OY:N JA KESKUSTAN SILMÄKLINIKKA HELSINKI OY:N VAATIMUKSET

Hakijat ovat vaatineet, että Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 2 ja 6 §:n nojalla sakon uhalla kielletään

1. käyttämästä Helsingin toimipisteen markkinoinnissa lehtiilmoituksissa ja internetsivuilla sekä mainoskilvissä ja esitteissä harhaanjohtavaa tunnusta "Kirurgipalvelu", joka sekoittaa palvelun kaupallisen alkuperän hakijoiden palveluun, tai toissijaisesti,

2. markkinoimasta Helsingin toimipisteen palveluita lehtiilmoituksin ja internetsivuilla sekä mainoskilvissä ja esitteissä nimellä "Kirurgipalvelu" ilman, että selvästi ilmenee palvelujen tarjoajan olevan hakijoista erillinen yhtiö;

3. käyttämästä Helsingin toimipisteen markkinoinnissa lehti-ilmoituksissa ja internetsivuilla sekä mainoskilvissä ja esitteissä sekä suullisissa ilmoituksissaan hyväksi hakijoiden mainetta ja goodwilliä antamalla sellainen kuva, että palveluita tarjoavat hakijayhtiöt;

4. harjoittamasta plastiikkakirurgian tai silmäkirurgian erikoislääkärin vastaanottoa Helsingissä osoitteessa Keskuskatu 6 siten, että palvelun tarjoaja on sekoitettavissa hakijayhtiöihin ja ilman, että palvelu erottuu hakijoiden tarjoamasta palvelusta;

5. markkinoimasta Helsingin toimipisteen osalta lehtiilmoituksissa ja internetsivuilla sekä mainoskilvissä ja esitteissä toimiluvan vastaisesti silmäkirurgian palveluita;

6. käyttämästä Helsingin toimipisteen markkinoinnissa lehti-ilmoituksissa ja internetsivuilla sekä mainoskilvissä ja esitteissä harhaanjohtavia ja totuudenvastaisia lausumia "me uudistamme myös itseämme", "olemme muuttaneet", "vastaanottomme on uusissa tiloissa", "olemme avanneet uudet vastaanottotilat", "uudet plastiikkakirurgian vastaanottotilat", "uusi kätevä ajanvarausnumero", "alkukesästä uudet toimenpidetilat";

7. ilmoittamasta internetsivuillaan, että yhtiön Helsingin toimipiste on aloittanut toimintansa vuonna 1996, ja käyttämästä internetsivuilla, ajanvarauskortissa, lehtiilmoituksissa ja esitteissä Helsingin Kirurgipalvelun sijainnilla varustettua tyyliteltyä ja hakijoiden käyttämää karttaa;

8. käyttämästä internetsivuilla totuudenvastaisesti toiminimeä "Kirurgipalvelu Oy";

9. käyttämästä Helsingin toimipisteen markkinoinnissa Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n ja Helsingin Silmäkirurgia Oy:n yhteisesti laatimaa ja käyttämää esite- ja markkinointimateriaalia;

10. kertomasta asiakkaille, että hakijan/hakijoiden toimipiste tulee vaihtamaan nimeä ja/tai logoa;

11. antamasta asiakkaille suullisissa lausumissaan sellaista kuvaa, että vastaajayhtiö ja hakijat ovat yhtä ja samaa yritystä; sekä

12. harjoittamasta muuta vastaavaa tai samankaltaista toimintaa.

Hakijat ovat vaatineet, että vaaditut kiellot määrätään SopMenL:n 6 §:n 2 mom:n nojalla myös toimitusjohtaja Matti Pakkaselle henkilökohtaisesti siten, että hän ei voi välittömästi tai välillisesti harjoittaa kiellettyä toimintaa.

Hakijat ovat vaatineet, että kiellot määrätään SopMenL:n 8 §:n nojalla väliaikaisesti heti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen ratkaisu.

Lisäksi hakijat ovat vaatineet, että vastaajat on velvoitettava korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut 87.222,42 markalla laillisine korkoineen sekä asianosaiskuluina 10.000 markkaa.

Helsingin Silmäkirurgia Oy ja Keskustan Silmäklinikka Oy harjoittavat yhdessä plastiikkakirurgian ja silmäkirurgian erikoislääkärin vastaanottotoimintaa Helsingissä osoitteessa Keskuskatu 6, 6 kerros. Keskustan Silmäklinikka Helsingillä on rekisteröitynä aputoiminimenään "Keskuskadun Kirurgipalvelu" ja yhtiö omistaa 57,3 % Helsingin Silmäkirurgian osakkeista. Molemmat yhtiöt ovat käyttäneet laaja-alaisessa markkinoinnissa aktiivisesti Kirurgipalvelu-tunnusta.

Helsingin Silmäkirurgia Oy:n perustivat vuonna 1996 joukko tamperelaisia silmäkirurgeja. Tarkoituksena oli perustaa Helsinkiin vastaava kirurgipalvelutoimintaa harjoittava yksikkö kuin mikä Pirkanmaan Kirurgipalvelulla oli ja on edelleen Tampereella. Tampereen Silmäkirurgia Oy, Tampereen Lääkäritalo Oy ja eräät tamperelaiset silmä- ja plastiikkakirurgit omistivat myös yhtiön osake-enemmistön alkuvaiheessa, mutta kesän 1998 osakejärjestelyiden jälkeen vain pieni osa osakkeista on edellä mainituilla tahoilla. Erikoista kuitenkin on, että Tampereen Lääkäritalo omistaa edelleen yhtiöstä 11,5 %, sillä kyseinen yhtiö omistaa myös Pirkanmaan Kirurgipalvelusta 99 %. Vastaajayhtiön omistava yhtiö on siten edelleen vähemmistöomistaja Helsingin Silmäkirurgiassa.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu on siis perustanut uuden toimipisteen Helsinkiin ja valinnut kaikista mahdollisista vaihtoehdoista saman Keskuskadulla olevan osoitteen kuin mikä hakijoilla on. Ainoa perustelu toiminnalle on se, että yhtiö haluaa käyttää hyväksi hakijoiden kyseisellä Keskuskadun osoitteella Kirurgipalvelu-tunnuksella luomaa liikearvoa (goodwill). Goodwillin hyväksikäyttäminen on erityisen hylättävää myös sillä perusteella, että kesän 1998 osakekaupoissa Keskustan Silmäklinikka Helsinki osti Tampereen Silmäkirurgialta (eli tamperelaisilta silmälääkäreiltä, omistajana mm. Pietilä) 50 % Helsingin Silmäkirurgian osakkeista maksaen niistä 1,3 miljoonaa markkaa. Kyseinen kauppahinta koostui lähes yksinomaan juuri Kirurgipalvelu-tunnuksen goodwillistä Helsingissä. Nykyisellä toiminnallaan vastaajayhtiö pyrkii rahastamaan uudelleen Kirurgipalvelun goodwillin Helsingissä, mistä tämä on jo saanut täyden maksun.

Vastaajayhtiön toiminta loukkaa Keskuskadun Silmäklinikka Helsingin rekisteröimää aputoiminimeä Keskuskadun Kirurgipalvelu, sillä vastaajayhtiö tarjoaa samalla tunnuksella/aputoiminimellä samaa palvelua samasta Keskuskadun osoitteesta, eli pyrkii osoittamaan olevansa Keskuskadun Kirurgipalvelu. Toiminta loukkaa myös hakijoiden pääkaupunkiseudulla vakiinnuttamaa aputoiminimeä ja tavaramerkkiä (logoa) eli tunnusta "Kirurgipalvelu". Käsiteltävä asia sivuaa toiminimi- ja tavaramerkkiriitaa sekä sopimusrikkomusasiaa. Asia on kuitenkin saatettu markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi vain siltä osin kuin kyse ei ole sen toimivaltaan kuulumattomasta toiminimi- ja tavaramerkkilain tulkinnasta tai sopimuksen sisällön selvittämisestä.

Ilmoituksissa olevia tietoja on tarkasteltava kokonaisuutena. Kaikki ilmoituksissa olevat tiedot yhdessä hakijoiden vuosia käyttämän Kirurgipalvelu-tunnuksen ja muun ilmoituksen sisältämän informaation ja siitä puuttuvan informaation kanssa antavat kuluttajalle sen kuvan, että Helsingin Silmäkirurgia ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki olisivat muuttaneet vastaajayhtiön tiloihin. On myös muistettava, että ilmoituksia luetaan pintapuolisesti ja oleellista on se, minkälaisen kokonaiskuvan ilmoitus palvelun tarjoajasta antaa.

Ilmoituksilla pyritään tarkoitushakuisesti harhaanjohtamaan kuluttajia siten, että Keskuskadulla oleva Kirurgipalvelu toimii enää vain Pirkanmaan Kirurgipalvelun toimipisteen yhteydessä. Tätä käsitystä on pyritty vahvistamaan myös mainoskilpimuutoksella ja muilla toimenpiteillä. Tällä tavalla Pirkanmaan Kirurgipalvelu pyrkii törkeällä tavalla kuluttajia harhaanjohtamalla hyväksikäyttämään hakijoiden Keskuskadulla luomaa Kirurgipalvelun liikearvoa vieden yhtiöiden asiakkaita.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu mainosti 22.2. ja 2.3.1999 julkaistussa Helsingin Sanomien ilmoituksissaan internetsivujaan www.kirurgipalvelu.com. Kyseisten sivujen ensimmäisessä kappaleessa on todettu, että Helsingissä Kirurgipalvelu aloitti toimintansa vuonna 1996. Tämä markkinoinnissa käytetty lausuma on totuudenvastainen, sillä yhtiö on aloittanut toimintansa Helsingissä vasta tammikuussa 1999 saatuaan 7.1.1999 toimiluvan toiminnan harjoittamiseen. Helsingin Silmäkirurgia on se yhtiö, joka on harjoittanut toimintaa Kirurgipalvelu-tunnuksella Helsingissä vuodesta 1996 lähtien. Markkinoinnissa pyritään siten totuudenvastaisesti antamaan se kuva, että Pirkanmaan Kirurgipalvelu on harjoittanut Helsingissä toimintaa vuodesta 1996 lukien ja/tai että se jatkaa Helsingissä Helsingin Silmäkirurgian toimintaa, vaikka kyse on täysin eri kilpailevasta yhtiöstä.

Internetsivuilla on myös Kirurgipalvelun sijaintimerkinnällä varustettu tyylitelty kartta, joka on laadittu hakijoiden esitettä varten. Hakijat ovat käyttäneet markkinoinnissaan identtistä tyyliteltyä karttaa, jossa Kirurgipalvelun kohdalle on merkitty Kirurgipalvelu-tunnuksen osana oleva naisen pää. Sama kartta on painettu myös vastaajayhtiön ajanvarauskarttaan kääntöpuolelle. Kortteja jaetaan kaikille Helsingin toimipisteessä ajan varanneille ja mahdollisesti varaaville asiakkaille. Kartan käyttäminen vastaajayhtiön Helsingin toimipisteen markkinoinnissa on harhaanjohtavaa ja hakijoiden kannalta sopimatonta menettelyä. Internetsivun loppuun on kirjoitettu tekijänoikeutta osoittava merkintä "Copyright Kirurgipalvelu Oy". Tämä tieto on totuudenvastainen, sillä Kirurgipalvelu Oy nimistä yritystä ei ole olemassa, vaan kyse on Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:stä. Internetsivuilta ei mistään myöskään ilmene, että kyse on Pirkanmaan Kirurgipalvelun tarjoamista palveluista.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu jakaa ja lähettää potentiaalisille asiakkaille Helsingin toimipisteestään Pirkanmaan Kirurgipalvelun ja Helsingin Silmäkirurgian yhteismarkkinointia varten laadittuja korkealaatuisia esitteitä. Esitteitä on jaettu postissa 2.2.1999 ja jaettu henkilökohtaisesti 3.2. ja 26.2.1999. Lisäksi esitteisiin on merkitty sana "tarra" Pirkanmaan Kirurgipalvelun liimaaman tarran kohdalle. Samoja esitteitä voi tilata myös vastaajayhtiön internetsivujen palautelomakkeella.

Kummankin osapuolen tarkoituksena oli yhteismarkkinointia harjoitettaessa tehdä "Kirurgipalvelu"tunnus Helsingissä tunnetuksi Helsingin Silmäkirurgian tunnuksena ja Tampereella Pirkanmaan Kirurgipalvelun tunnuksena. Esitteissä on tässä tarkoituksessa Helsingin osalta Helsingin Silmäkirurgian yhteystiedot ja Tampereen osalta Pirkanmaan Kirurgipalvelun yhteystiedot. Esitteiden tarkoitus on ollut markkinoida Kirurgipalvelu-tunnuksen alla samoja palveluja Tampereella Pirkanmaan Kirurgipalvelun suorittamina ja Helsingissä Helsingin Silmäkirurgian suorittamina. Tämä tarkoitus käy esitteistä selvästi ilmi. Esitteet on yhteisesti suunniteltuja, laadittuja ja kustannettuja. Vastaajayhtiön harjoittama esitteiden luvaton hyväksikäyttö oman kilpailevan toimipisteen markkinoinnissa Helsingissä on verrattavissa minkä tahansa kilpailevan yrityksen esitteiden luvattomaan käyttämiseen. Suomen Kirurgipalvelulla, jolle vastaajayhtiön Helsingin toimipisteen toiminta on siirtynyt, ei ole mitään oikeutta kyseisiin esitteisiin.

Myös Pirkanmaan Kirurgipalvelun toimintaa koskeviin suullisiin tiedusteluihin vastaajayhtiöstä on ilmoitettu totuudenvastaisesti, että kuudennen kerroksen yritys tulee vaihtamaan nimeä ja logoa, ja että kuudennen kerroksen tiloihin tulee jäämään toukokuussa enää silmäkirurgia, koska kaikki plastiikkakirurgit siirtyvät lopullisesti heille. Totuudenvastaisesti/harhaanjohtavasti on myös ilmoitettu, että neljännen kerroksen Kirurgipalvelussa toimii kahdeksan kirurgia, vaikka vastaajayhtiöllä ei ole vielä toimenpidetiloja Helsingissä eikä yhtiön Helsingin toimipisteessä voi siten toimia yhtään kirurgia.

Heti mainoskilpien vaihtamisen jälkeen sattui myös konkreettinen potilasturvallisuutta vaarantava tapaus äidin tuotua noin neljävuotiasta lastaan silmätulehduksen vuoksi hakijoille hoidettavaksi. Aika oli varattu hakijoilta puhelimitse ja äiti ja lapsi olivat etsineet hakijoiden toimitiloja kovassa pakkasessa ja olleet 45 minuuttia vastaajayhtiön oven ulkopuolella soittamassa summeria luullen tätä paikkaa hakijayhtiöiden toimitiloiksi. Koska vastaajayhtiöllä ei ollut säännöllistä päivystystä eikä mitään päivystysnumeroa kyseisissä tiloissa, erehdys ei edes selvinnyt, vaan lopulta asiakkaat lähtivät kotiin ilman, että lapsi pääsi lääkärin tutkittavaksi. Saatuaan tietää tästä asiasta seuraavana päivänä hakijoilta lähti lääkäri poikkeuksellisesti Vantaalle hoitamaan kyseistä potilasta ja suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Tapaus kuitenkin osoittaa, että vakavamman sairastapauksen ollessa kyseessä yhtiöiden välinen sekaantuminen saattaa johtaa jopa kohtalokkaisiin seurauksiin.

Markkinatuomioistuin on useissa päätöksissään todennut, että sen toimivaltaan ei kuulu tutkia, loukkaako markkinoinnissa käytetty tunnus elinkeinonharjoittajan toiminimitai tavaramerkkilaissa suojattua yksinoikeutta nimen tai tunnuksen käyttöön. Hallituksen esityksessä SopMenL:ksi on mainittu, että kiellettynä markkinointitoimenpiteenä voivat olla tunnusmerkit, kuten tuotenimet, iskulauseet ja tavaramerkki. Markkinatuomioistuin on useissa ratkaisuissaan todennut, että se voi tutkia, aiheuttaako käytetty tunnus sekaantumisvaaran palvelujen kaupallisen alkuperän osalta. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa kuluttajilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, että Kirurgipalvelu-tunnuksella Keskuskadulla palveluja tarjoaa kaksi eri yritystä. Tätä virheellistä käsitystä myös vastaajayhtiön henkilökunta auliisti ylläpitää.

Sekaannusta tapahtuu hakijoiden ja vastaajayhtiön välillä käytännössä useasti päivittäin. Asiakkaita, yritysten edustajia ja palveluntarjoajia menee jatkuvasti väärään yritykseen. Myös posti jaetaan täysin sattumanvaraisesti jompaan kumpaan yritykseen ja postia joudutaan siksi päivittäin toimittamaan toiselle yritykselle. Asiakkaat ovat tottuneet lähettämään postia hakijoille Kirurgipalvelunimellä, jolloin postinkantajalla ei ole mitään edellytyksiä tietää, kummalle yritykselle posti jaetaan. Sekaantumista lisää se, että Keskuskatu 6:n portaiden numeroinnit menevät siten, että hakijat ovat osoitteessa Keskuskatu 6, jossa siis ei ole mitään kirjainta, ja vastaajayhtiö osoitteessa Keskuskatu 6 A. Tästä huolimatta on esim. vastaajayhtiön esitteiden yhteystietojen päälle liimaamissa tarroissa mainittu harhaanjohtavasti Keskuskatu 6 eli hakijoiden porras. Vastaajayhtiön lehti-ilmoituksissa on mainittu Keskuskatu 6 A.

Vastaajien menettelyn ilmeisenä tarkoituksena on hyödyntää kilpailijan eli hakijoiden mainetta ja liikearvoa, goodwilliä sekä vakiintunutta asiakaskuntaa Keskuskadulla. Tämä tehdään hyväksikäyttämällä hakijoiden tunnusta, jolle on syntynyt merkittävä goodwillarvo Keskuskadulla ja jäljittelemällä sopimattomasti hakijoiden markkinointia. Menettely on myös vastoin mainonnan kansainvälisiä perussääntöjä, joissa mm. toisen nimen, tunnusmerkin, logon ja/tai tavaramerkin käyttäminen on kiellettyä samoin kuin toisen yrityksen mainonnalla ja muutoin hankkiman maineen ja tunnettuisuuden (goodwill) hyväksikäyttäminen. Edelleen kiellettyä on toisen mainonnan jäljittely sellaisella tavalla, että se on omiaan johtamaan kuluttajia harhaan ja aiheuttamaan sekaannusta.

Helsingin Silmäkirurgian toiminta on alusta lähtien ollut normaalia lääkäriasematoimintaa, johon kuuluu, että lääkärit eivät ole yhtiön palveluksessa, vaan toimivat itsenäisinä yrittäjinä laskuttaen palkkionsa oman yhtiönsä lukuun. Lääkärit tarjoavat palveluksiaan yleensä usealle muullekin lääkäriasemalle. Hakijoilla toimii seitsemän silmälääkäriä, joista Juhani Pietilä toimii myös vastaajayhtiöllä. Hakijoilla toimii lisäksi viisi plastiikkakirurgia, jotka kaikki toimivat myös vastaajayhtiöllä. Kaikki lääkärit ja kirurgit laskuttavat palkkionsa omille yhtiöilleen. Kukaan lääkäreistä ei ole koskaan laskuttanut mitään Pirkanmaan Kirurgipalvelulle.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toiminta Helsingin toimipisteessä on voimakkaasti henkilöitynyt yhtiön toimitusjohtajaan, plastiikkakirurgi Matti Pakkaseen. Hän on se, joka on anonut lääninhallituksesta toimilupaa ja hänet on merkitty toimiluvassa lain edellyttämäksi vastaavaksi johtajaksi. Vastaajayhtiön markkinoinnissa on käytetty usein Pakkasen valokuvaa ja Pakkanen on muutoinkin Helsinkiin perustetun toimipisteen takana. Pakkanen on plastiikkakirurgi ja toimilupaa on aluksi haettu nimenomaan plastiikkakirurgian erikoislääkärin vastaanottoa varten.

PIRKANMAAN KIRURGIPALVELU OY:N JA MATTI PAKKASEN VASTAUS

Vastaajat ovat ensisijaisesti vaatineet hakemuksen jättämistä tutkittavaksi ottamatta sen vuoksi, että asia ei kuulu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Toissijaisesti vastaajat ovat kiistäneet menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Vastaajat ovat myös vaatineet, että hakijat velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 58.816,32 markalla laillisine korkoineen siten, että Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n osuus kuluista on 2/3 ja Matti Pakkasen osuus 1/3. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet, että hakijat velvoitetaan maksamaan asianosaiskuluina Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:lle 10.000 markkaa ja Matti Pakkaselle 5.000 markkaa.

Hakijoiden ja Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n välinen erimielisyys liittyy yksinomaan naisen kasvot ja kukan terälehdet sisältävän tavaramerkin Kirurgipalvelu sekä toiminimen iskuosan ja toissijaisen tunnuksen Kirurgipalvelu käyttämiseen liiketoiminnassa. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on kieltänyt Helsingin Silmäkirurgia Oy:tä käyttämästä erimielisyyden kohteena olevaa tavaramerkkiä ja liiketunnusta. Kysymyksessä ovat Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n omistama ja pitkään käyttämä sekä maanlaajuisesti vakiinnuttama yhdistelmämerkki Kirurgipalvelu sekä yhtiön liiketoiminnassaan maanlaajuisesti käyttämä ja vakiinnuttama toiminimen iskuosa ja toissijainen tunnus Kirurgipalvelu.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toiminta on alkanut vuonna 1976, josta lähtien yhtiö on tarjonnut pääasiassa esteettiseen kirurgiaan ja silmäkirurgiaan liittyviä palveluja Tampereella toimivassa laitoksessaan ja sairaalassaan. Vuodesta 1994 lähtien toimintaa on harjoitettu laajemmin myös Helsingissä. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on harjoittanut markkinointi- ja mainontayhteistyötä Helsingin Silmäkirurgia Oy:n kanssa kahden vuoden ajan vuoden 1996 kesästä vuoden 1998 kesään, mutta yhteistyö on päättynyt.

Riidan kohteena olevan tavaramerkin rekisteröimistä koskevat hakemukset sekä hakemuksiin liittyvä väitemenettely ovat vireillä patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkiosastolla. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on kantajana Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevissa tavaramerkkioikeuden ja toiminimioikeuden vahvistamista koskevissa kanteissa sekä tavaramerkin ja toiminimen loukkaamista koskevissa kanteissa, joissa vastaajina ovat Helsingin Silmäkirurgia Oy ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy. Samassa yhteydessä vaaditaan Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:n rekisteröimän aputoiminimen Keskustan Kirurgipalvelu rekisteröinnin kumoamista sekä vastaajayhtiöiden oikeudenkäynnin aikana mahdollisesti rekisteröimien muiden, sanan Kirurgipalvelu sisältävien toiminimien ja aputoiminimien kumoamista.

Hakijayhtiöiden ja Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toiminta pääkaupunkiseudulla ovat sekoitettavissa toisiinsa. Tämä johtuu siitä, että osoitteessa Keskuskatu 6 sekä 6. kerroksessa että 8. kerroksessa ilmoitetaan toimivan Kirurgipalvelu siten, että kummankin palvelujen tarjoajan kaupallisena tunnuksena on lisäksi naisen kasvot ja kukan terälehdet käsittävä pyöreä vihreävalkoinen merkki. Tämä johtuu siitä, että hakijayhtiöiden mielestä niillä olisi parempi oikeus käyttää sanaa Kirurgipalvelu ja mainittua merkkiä kuin Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä, saman konsernin emoyhtiöllä Helsingin Kirurgipalvelu Oy:llä ja edellä mainittujen yhteistyökumppanilla Suomen Kirurgipalvelu Oy:llä.

Vastaajat ovat harjoittaneet liiketoimintaa Helsingissä jo aikaisemmin. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n erikoislääkäri Matti Pakkanen ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n erikoislääkärit Juha Piironen ja Hannu Lehtonen ovat toimineet Orto-Sport Lääkäriasema Oy:n tiloissa kesästä 1994 lähtien Helsingin Silmäkirurgia Oy:n omistaman ja ylläpitämän laitoksen avaamiseen saakka kesällä 1996. Lääkärinpalkkiot on kaikkien kolmen plastiikkakirurgin osalta laskuttanut Helsingin Kirurgipalvelu Oy. Se, että potilaita on jossain määrin myös siirretty Tampereelle Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n laitokseen ja sairaalaan leikattavaksi Matti Pakkasen toimesta, on ollut Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n liiketoimintaa.

Toiminta Orto-Sport Lääkäriasema Oy:n tiloissa on tapahtunut Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toimitusjohtajan ja erikoislääkärin Juha Piirosen nimiin haetun toimiluvan perusteella. Helsingin Silmäkirurgia Oy:n avattua laitoksensa kesällä 1996 Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toimilupa on siirtynyt neljännestä kerroksesta kuudenteen kerrokseen. Plastiikkakirurginen leikkaustoiminta on tapahtunut tämän toimiluvan perusteella siis myös Helsingin Silmäkirurgia Oy:n laitoksessa. Helsingin Kirurgipalvelu Oy on laskuttanut kaikkien muiden Helsingin Silmäkirurgia Oy:n laitoksessa toimivien plastiikkakirurgien lääkärinpalkkiot paitsi Kai Lassilan. Plastiikkakirurgien Juha Piironen, Minna Rautio, Jorma Rautio, Hannu Lehtonen ja Matti Pakkanen vastaanotto- ja leikkaustoiminta kuudennessa kerroksessa on ollut Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n liiketoimintaa. Mainitut plastiikkakirurgit ovat myös Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n erikoislääkäreitä. Helsingin Silmäkirurgia Oy:n omistajat ovat puolestaan silmälääkäreitä.

Suomen Kirurgipalvelu Oy:n avattua laitoksensa ja sairaalansa kahdeksanteen kerrokseen toukokuussa 1999 toimivat kaikki mainitut plastiikkakirurgit sen tiloissa. Mainitut plastiikkakirurgit ovat kuitenkin myös Helsingin Silmäkirurgia Oy:n laitoksen listalla, joten Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toimintaa edelleen tapahtuu myös kuudennessa kerroksessa. Sekoitettavuustilanteesta ei kuitenkaan ole päästy eroon yhteistyön päättymisen jälkeen ja Helsingin Silmäkirurgia Oy:tä on tästä syystä kielletty käyttämästä kysymyksessä olevaa toiminimeä, tavaramerkkiä ja kaupallista tunnusta. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on toiminut hakijoiden hakemuksessa esittämien joidenkin vaatimuskohtien mukaisesti, mutta katsoo näissä vaatimuskohdissa kiellettäväksi vaaditun toiminnan sallituksi. Vastaajat ilmoittavat kuitenkin, että hakijayhtiöiden hakemuksessaan esittämät tosiseikat eivät ole muilta osin riidattomia.

Hakijayhtiöiden mielestä merkitystä on ollut sillä, että Orto-Sport Lääkäriasema Oy:n tiloissa tapahtunut liiketoiminta ei ole ollut laajuudeltaan kovin mittavaa ja että toiminta Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n osalta on tarkoittanut lähinnä myyntikonttorin pitämistä. Vastaajien mielestä merkitystä ei ole ensinnäkään liiketoiminnan laajuudella tai sisällöllä. Tosiasia on, että liiketoimintaa on harjoitettu samassa osoitteessa aikaisemmin ja sitä on myös markkinoitu ja mainostettu. Koska Helsingin Kirurgipalvelu Oy on emoyhtiö Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa samassa konsernissa, on luonnollista, että kummankin yhtiön toiminta tukee toisen toimintaa.

Helsingin Silmäkirurgia Oy:n kanssa päättyneen yhteistyön jälkeen Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy, Helsingin Kirurgipalvelu Oy ja Suomen Kirurgipalvelu Oy ovat markkinoineet ja mainostaneet tarjoamiaan palveluja yhdessä. Tampereella sijaitsevan laitoksensa ja sairaalansa lisäksi Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä on ollut joulukuusta 1998 lukien ajanvaraus- ja vastaanottotilat myös Helsingissä osoitteessa Keskuskatu 6 A, 4. kerros. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n, Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n ja Suomen Kirurgipalvelu Oy:n markkinointi- ja mainontayhteistyön lisäksi yhtiöillä on ollut käytössään joulukuusta 1998 lukien yhteinen valtakunnallinen ajanvarausnumero ja tietokonepohjainen yhteinen ajanvarausjärjestelmä.

Hakijat tuntuvat perustavan paremman oikeutensa kysymyksessä olevaan kaupalliseen tunnukseen siihen, että kesällä 1996 alkanut yhteistyö ei lainkaan voisi päättyä ja yhteistyön päättyessäkin niille jäisi parempi oikeus yhteismarkkinoinnissa käytettyihin toiminimen iskuosaan, tavaramerkkeihin ja kaupallisiin tunnuksiin ylipäätään. Markkinatuomioistuinasiassa kysymys ei ole sopimussuhteen päättymisen syystä tai muista sopimussuhteeseen liittyvistä seikoista.

Hakijoiden ja vastaajayhtiön toiminnan sekoitettavuus johtuu hakijoista itsestään. Sekoitettavuutta kärjistää se, että hakijayhtiöt eivät ole tyytyneet käyttämään Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:n joulukuussa 1997 rekisteröimää aputoiminimeä Keskuskadun Kirurgipalvelu, vaan käyttävät siinä sanaa Kirurgipalvelu samalla tavoin tyylitellysti kirjoitettuna kuin Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on käyttänyt jo 1980-luvun alusta. Silloin, kun sana Keskuskadun on ollut tyylitellyn sanan Kirurgipalvelu edessä, se on ollut pienemmällä tekstillä kirjoitettu siten, että ainoastaan sana Kirurgipalvelu yhdistetään palvelujen tarjoajaan. Sekoitettavuus kärjistyy myös sen johdosta, että hakijayhtiöt käyttävät naisen kasvot ja kukan terälehdet käsittävää pyöreää vihreävalkoista merkkiä kaikissa yhteyksissä sanan Kirurgipalvelu ohessa. Tämä logo ja kaupallinen tunnus on teetetty eräällä mainostoimistolla vuonna 1994 Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toimeksiannosta.

Hakijat ovat itse syyllistyneet harhaanjohtavaan ilmoitteluun käyttämällä kiellosta huolimatta Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n tavaramerkkiä ja toiminimen iskuosaa. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on näin ollen joutunut markkinoimaan ja mainostamaan toimintaansa enemmän kuin tavallista, mikä on aiheuttanut lisäkustannuksia. Myös Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n liikevoitto on pienentynyt ja liikearvo kärsinyt hakijayhtiöiden menettelyn seurauksena. Hakijat ovat itse toimineet SopMenL:n vastaisesti käyttämällä Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n hyvää mainetta ja liikearvoa oikeudetta hyväkseen omassa liiketoiminnassaan. Vastaajayhtiö on yhdessä Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n ja Suomen Kirurgipalvelu Oy:n kanssa tehnyt tähän asiaan liittyvän vastakanteen tämän asian hakijoita vastaan.

Tunnuksen Kirurgipalvelu osalta kysymys on rekisteröimättömän, mutta Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n mielestä vakiinnutetun toiminimen iskuosan ja tavaramerkin käyttämisestä yhteistyön päättymisen jälkeen ja siitä, että muukin kuin ns. fantasianimi saa suojaa. Nimi Kirurgipalvelu on keksitty nimi, joka on alalla tunnettu ja vakiinnutettu nimenomaan Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n tarjoamien palvelujen tunnukseksi maanlaajuisesti vuodesta 1976 lukien.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä on mielestään yksinoikeus ja joka tapauksessa parempi oikeus kuin hakijayhtiöillä sellaiseen kaupalliseen tunnukseen, joka sisältää sanan Kirurgipalvelu, sen tyyliteltyyn kirjoitustapaan ja sen yhteydessä olevaan pyöreään logoon. Hakijayhtiöt vaativat käytön kieltämistä Helsingissä. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n mainonta ja markkinointi on kyseisellä kaupallisella tunnuksella tapahtunut ja tapahtuu edelleen maanlaajuisesti.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy ei ole liiketoiminnassaan sekä mainonnassaan ja markkinoinnissaan käyttänyt hyväkseen hakijoiden mainetta ja goodwilliä. Kysymyksessä on Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n riidan kohteena olevalle kaupalliselle tunnukselleen ja toiminnalleen luomasta hyvästä maineesta ja goodwillistä, jota hakijat ovat kesällä 1998 päättyneen yhteistyön jälkeen oikeudetta käyttäneet hyväksi.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä ei tällä hetkellä ole omia toimitiloja osoitteessa Keskuskatu 6 Helsingissä. Kyseisessä osoitteessa sekoitettavuustilanne vallitsee korostetusti hakijayhtiöiden ja Suomen Kirurgipalvelu Oy:n laitoksen ja sairaalan välillä. Hakijayhtiöiden toiminta, jonka kaupallisena tunnuksena kiellosta huolimatta edelleen on käytetty Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kaupallista tunnusta, on aiheuttanut kysymyksessä olevan riidattoman sekoitettavuustilanteen. Sekoitettavuustilanne vallitsee maanlaajuisesti Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kanssa ja paikallisesti erityisesti Suomen Kirurgipalvelu Oy:n kanssa.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy ei kiistä, etteikö se olisi julkaissut hakijayhtiöiden mainitsemia ilmoituksia Helsingin Sanomissa aikavälillä 9.12.1998-2.3.1999 riidan osapuolten välisen yhteistyön päättymisen jälkeen. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:llä on ollut mielestään oikeus jatkaa kaupallisen tunnuksensa käyttämistä hakijayhtiöiden jatkettua oikeudetonta menettelyään 26.11.1998 tapahtuneen kirjallisen kiellon jälkeen. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy ei ole mainonnassaan ja markkinoinnissaan ilmoittanut hakijayhtiöiden toimipisteen siirtyneen. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on markkinoinut kaikessa materiaalissa, johon hakijayhtiöt viittaavat, omaa liiketoimintaansa ja uuden yhteistyökumppaninsa Suomen Kirurgipalvelu Oy:n liiketoimintaa.

Hakijayhtiöt ovat vaatineet, että vastaajayhtiö ei saisi ilmoittaa toimintansa alkaneen Helsingissä vuonna 1996 ja siinä yhteydessä käyttää kysymyksessä olevan logon sisältävää tyyliteltyä karttaa. Vastaajayhtiön liiketoiminta Helsingissä on alkanut jo vuonna 1994 ja se on jatkunut hakijayhtiöiden kanssa olleen yhteistyön ajan ja sen jälkeenkin. Tyylitellyn kartan osalta kysymys on vastaajayhtiölle suunnitellusta ja sen käyttämästä mainosja markkinointimateriaalista. Helsingin karttaa käytetään yhteismarkkinoinnissa Suomen Kirurgipalvelu Oy:n kanssa.

Internetsivuilla on virhe siltä osin kuin kysymys on toiminimestä Kirurgipalvelu Oy. Ohjelmoija on käyttänyt Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:stä virheellisesti mainittua lyhennettä, koska vastaajayhtiö yleisesti tunnetaan Kirurgipalveluna. Esite- ja muun mainos- ja markkinointimateriaalin osalta kysymys on vastaajayhtiön materiaalista. Materiaali sisältää kysymyksessä olevan kaupallisen tunnuksen ja on ollut ulkonäöltään samanlaisena vastaajayhtiön käytössä jo ennen hakijayhtiöiden perustamista.

Vastaajayhtiö ei ole liiketoiminnassaan esittänyt, että se olisi sama yritys kuin hakijayhtiöt. Yhteistyön päättymisen jälkeen vastaajayhtiön tarkoitus on ollut päinvastainen ja se on korostunut hakijayhtiöiden oikeudettoman menettelyn johdosta.

Hakijat ovat viitanneet siihen, että kesällä 1998 tapahtuneiden Helsingin Silmäkirurgia Oy:n osakkeiden kauppojen seurauksena olisi samalla kaikki kaupallisen tunnuksen Kirurgipalvelu käyttöön liittyvät oikeudet Helsingissä luovutettu. Mainitussa osakekaupassa myyjänä ei ole ollut kumpikaan tämän asian vastaajista. Kyseiset osakekaupat eivät vastaajien mielestä liity tähän markkinatuomioistuinasiaan.

Hakijoiden kanteessaan kuvaamassa mainonnassa on ollut kysymys Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n mainonnasta eikä Matti Pakkasen henkilökohtaisesta mainonnasta. Matti Pakkasen mielestä hän yhtiössä toimivana toimitusjohtajana ja erikoislääkärinä ei ole sellaisessa asemassa, että häntä henkilökohtaisesti ylipäätään voitaisiin pitää erikseen markkinatuomioistuinkanteen kohteena. Hakijat eivät ole esittäneet mitään perustetta SopMenL:n 6 §:n 2 mom:n edellyttämälle erityisen syyn vaatimukselle. Matti Pakkasen toimitusjohtajan ja erikoislääkärin aseman ei ole edes väitetty poikkeavan siitä, mitä muussa liiketoiminnassa ja erityisesti lääkäriasematoiminnassa on pidettävä tavanmukaisena.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa Helsingin Silmäkirurgia Oy:n ja Silmäklinikka Helsinki Oy:n hallituksen jäsentä Seppo Pajaria, Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toimitusjohtajaa Matti Pakkasta ja Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n toimitusjohtajaa Juha Piirosta, sekä hakijoiden nimeäminä todistajina oikeustieteen ylioppilas Maisa Karoliina Pölöstä ja ortopedi Ahmed Hattabia ja vastaajien nimeäminä todistajina talouskonsultti Eero Heikki Tapani Rauhalaa, markkinointisihteeri Anneli Anita Mäkistä, erikoislääkäri Börje Wilhelm Sundellia ja asiakaspäällikkö Hannu Sakari Huitulaa. Kuultavat ja todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.

Kirurgipalvelu-sana oli esillä jo silloin, kun Helsingin Silmäkirurgiaa perustettiin keväällä 1996. Ensimmäisiä hallituksen kokouksia pidettäessä Pirkanmaan Kirurgipalvelun konsultti ilmoitti, että se on yleiskielen sana, jota ei voi rekisteröidä. Myöhemmin kuultavan tiedustellessa, eikö asiasta pitäisi sopia, sama konsultti ja Juha Piironen ilmoittivat, että kyseistä yleiskielen sanaa ei tarvitse rekisteröidä ja että toiminta sujuu hyvin sillä lailla, että kaikki ovat ulospäin samaa kirurgipalvelua. Mitään ongelmaa siinä ei ollut. Mitään kirjallista lupaa ei annettu eikä mistään määräajoista puhuttu, eikä silloin voitu ennakoidakaan, että toiminta olisi mitenkään määräaikaista. Kirurgipalvelu-tunnusta on käytetty joka käänteessä hakijoiden elinkeinotoiminnassa. Keskuskadun Kirurgipalvelu -aputoiminimen osalta ei kenelläkään ole ollut mitään huomauttamista. Kaikki mainonta Pirkanmaan Kirurgipalvelun kanssa on ollut yhteisymmärryksessä tehtyä ja molemmat ovat siihen osallistuneet.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n kilpaileva toiminta ei tullut hakijayhtiöille täysin yllätyksenä, sillä Matti Pakkanen oli syksyllä 1998 käynyt neuvotteluja OrtoSportin ostamisesta. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Pakkanen olisi halunnut keväällä 1998 ostaa myös Helsingin Silmäkirurgia Oy:n, joka sen jälkeen myytiin Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:lle. Kauppahinta 1,3 miljoonaa markkaa muodostui yhtiön liiketoiminnasta ja nimen arvosta. Helsingin Silmäkirurgia Oy on harjoittanut normaalia lääkäriasematoimintaa. Yhtiö on hoitanut laskutuksen sekä maksanut toimintaan liittyvät maksut ja markkinoinnin.

Hakijayhtiöt ovat harjoittaneet yhteistyötä myös Helsingin Kirurgipalvelu Oy:n kanssa, jonka toimiluvan mukainen toimintaosoite on hakijayhtiöiden toimitilat. Yhteistyö ei ole päättynyt, vaan samat plastiikkakirurgit ovat leikkaamassa ja Helsingin Kirurgipalvelu edelleen toimii hakijayhtiöiden tiloissa.

Pakkanen: Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:ssä on kaikki kirurgian alan spesialiteetit, ei tosin avosydänkirurgiaa ja sepelvaltimoleikkauksia. Kaikki kuultavan toiminta lääkärinä on samalla Pirkanmaan Kirurgipalvelun liiketoimintaa. Kuultava perusti useille paikkakunnille vastaanottoja ja markkinoi ympäri maata. Yhtiön kirurgit käyvät vastaanotoilla ympäri maata ja myös plastiikkakirurgiaan erikoistunut sairaanhoitaja pitää ilmaista vastaanottoa plastiikkakirurgiaan hakeutuville potilaille samoilla paikkakunnilla. Tunnus Kirurgipalvelu tuli käyttöön siinä vaiheessa, kun ruvettiin kokoavaa markkinointia vahvemmin tekemään. Eräs mainostoimisto teki Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:lle Kirurgipalvelutunnuksen vinokirjoituksella joskus 1980-luvun alussa. Se on sen jälkeen ollut tavallaan yhtiön tavaramerkki. Kun pyöreä logo otettiin käyttöön vuonna 1994, kaikki materiaali muutettiin samassa yhteydessä. Kirurgipalvelunimisiä yrityksiä ei silloin ollut muualla.

Helsinkiin suunniteltiin pitkään Kirurgipalvelua. Se toteutui silloin, kun Juha Piironen perusti Helsingin Kirurgipalvelun, jossa kuultava oli hänen kanssaan OrtoSport-yhtiössä töissä. Kun yhteistyö Orto-Sportin kanssa loppui, kuultava ei jatkanut toimintaa Helsingissä, mutta Juha Piironen jatkoi. Kuultavalla ei ollut toimintaa Helsingissä kevään 1995 ja toukokuun 1996 välisenä aikana. Orto-Sport- yhteistyön jälkeen perustettiin Helsingin Silmäkirurgia, jonka kanssa oltiin yhteistyössä. Tämä toiminta tapahtui Juha Piirosen firman Helsingin Kirurgipalvelun sairaalan luvilla. Helsingin Silmäkirurgian kanssa tehty yhteistyö on ollut markkinointi- ja mainontayhteistyötä siten, että he ovat maksaneet osaltaan sitä markkinointia, mikä on tullut heidän hyväkseen. Kirurgipalvelu-tunnuksen käytöstä ei ollut sovittu mitään eikä ollut kysymys siitä, että liiketunnus olisi jollekin luovutettu tai että tunnus vakiinnutettaisiin hakijoiden tunnukseksi.

Kuultavalla ei ole määräysvaltaa Suomen Kirurgipalvelussa, ei esim. osake-enemmistöä yhtiössä. Kuultava omistaa henkilökohtaisesti Suomen Kirurgipalvelun osakkeista noin 47,5 prosenttia. Kuultava ei omista Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n osakkeita.

Rauhala: Todistaja on tehnyt Pirkanmaan Kirurgipalvelulle konsulttitöitä taloushallinnon alueella vuodesta 1988 ja Helsingin Silmäkirurgialle vuodesta 1996 vuoteen 1998. Pirkanmaan Kirurgipalvelun liiketoiminta muodostuu n. 65 prosenttisesti silmätautien hoidosta ja n. 20 prosenttisesti plastiikkakirurgiasta, ja n. 15 prosenttia jää useammalle pienelle alueelle. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on käyttänyt liiketoiminnassaan palvelujensa kaupallisena tunnuksena pelkästään Kirurgipalvelu-sanaa ainakin 1980luvun alusta, jolloin tyylitelty Kirurgipalvelu-kirjasinmalli on kehitetty. Vihreävalkoista, pyöreää, naista kukan terälehdissä -sisältävää logoa yhtiö on käyttänyt vuodesta 1994 lähtien.

Helsingin Silmäkirurgia Oy:n liiketoiminta on koostunut plastiikkakirurgiasta ja silmäkirurgiasta, silmätautien hoidosta. Tätä toimintaa voidaan kuvata laitoksen tai sairaalan ylläpitämiseksi, mikä todistajan käsityksen mukaan on sama asia kuin lääkäriasematoiminnan harjoittaminen. Ainakin plastiikkakirurgian toiminta on Helsingin Silmäkirurgian toimitiloissa ollut Helsingin Kirurgipalvelun toimiluvan varassa.

Sundell: Todistaja on erikoistunut plastiikkakirurgiaan ja toiminut 1966-1990 Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan plastiikkakirurgian osaston ylilääkärinä. Todistaja on kouluttanut plastiikkakirurgeja, mm. Matti Pakkasen. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on ollut ensim mäisiä yksityisiä kirurgipalveluja tarjoavia yrityksiä Suomessa. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:stä käytetään yleisesti nimeä Kirurgipalvelu. Todistaja ei muista minkään muun tahon käyttäneen Kirurgipalvelu-nimeä vastaavien palveluiden tarjoamisessa. Nimi Kirurgipalvelu ja pyöreä logo ovat käsitteitä, jotka liittyvät Matti Pakkaseen. Todistaja on ollut siinä käsityksessä, että myös se Kirurgipalvelu, joka on toiminut Helsingissä, on ollut Pirkanmaan Kirurgipalvelu. Todistaja ei ole tuntenut tarkemmin näiden yritysten sisäisiä järjestelyjä.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 20.10.1999 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijoiden väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Helsingin Silmäkirurgia Oy harjoittaa mm. lääketieteellistä tutkimus- ja hoitotoimintaa sekä ylläpitää tutkimus- ja hoitolaitosta. Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy harjoittaa mm. silmälääkäripalveluiden tuottamista. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy harjoittaa mm. lääketieteellistä tutkimus- ja hoitotoimintaa sekä ylläpitää tutkimus- ja hoitolaitosta ja sairaalaa. Matti Pakkanen on Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n toimitusjohtaja.

Helsingin Silmäkirurgia Oy on perustettu 1996 ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy 1997. Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on perustettu 1976. Helsingin Silmäkirurgia Oy:n perustajina olivat eräät tamperelaiset kirurgit, joiden tarkoituksena oli perustaa Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:tä vastaava kirurgipalvelutoimintaa harjoittava yhtiö Helsinkiin. Mainitut tamperelaiset kirurgit omistivat Helsingin Silmäkirurgia Oy:n osakepääoman vuoteen 1998 saakka, jolloin osake-enemmistö siirtyi Keskustan Silmäklinikka Oy:lle.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy on vuoden 1998 loppupuolella ryhtynyt markkinoimaan Helsingissä hakijayhtiöiden kanssa kilpailevaa toimintaa. Helmikuussa 1999 Helsingin Sanomissa julkaistuissa mainoksissa on ilmoitettu mm. uusista vastaanottotiloista ja alkukesästä avattavista uusista toimenpidetiloista sekä uudesta ajanvarausnumerosta. Eräässä mainoksessa on ilmoitettu myös: "Olemme muuttaneet!" Palvelujen tarjoajan nimeksi mainoksissa on ilmoitettu Kirurgipalvelu ja osoitteeksi on merkitty Keskuskatu 6 A, 4 krs Helsinki. Mainoksissa on kuvia eräistä kirurgeista, mm. Matti Pakkasesta.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:n internetsivuilla on otsikon "Kirurgipalvelu" alla markkinoitu Helsingin toimipistettä mm. seuraavasti: "Kirurgipalvelu on --- toiminut Tampereella jo vuodesta 1977. Helsingissä Kirurgipalvelu aloitti toimintansa vuonna 1996. --- Helsingissä Kirurgipalvelulla toimii tällä hetkellä lääkärin vastaanotto. Kirurgipalvelun sairaala aloittaa toimintansa toukokuussa 1999." Osoitteeksi on merkitty Helsingin toimipisteen osalta Keskuskatu 6 A, 4. kerros. Otsikon "Kirurgipalvelu, Helsinki" alla on tyylitelty kartta, johon on merkitty toimitilojen osoite. Samalla sivulla on mainittu mm. seuraavaa: "Huom! Toimenpidetilat otetaan käyttöön saman talon 8. kerroksessa toukokuussa 1999---". Seuraavalla sivulla on otsikon "Kirurgipalvelu, Tampere" alla ollut Tampereen toimipisteen sijaintia kuvaava vastaavanlainen kartta. Internetsivujen lopussa on tekijänoikeutta osoittamaan tarkoitettu merkintä "Copyright Kirurgipalvelu Oy".

Vastaajayhtiö on jakanut helmikuussa 1999 hakijayhtiöiden ja vastaajayhtiön yhteismarkkinoinnissa käytettyjä esitteitä vastaavia esitteitä ja asiakaslehtiä, joissa on esitelty silmäkirurgi- ja plastiikkakirurgipalveluja. Osoitteeksi esitteisiin ja lehtiin on merkitty "Tampereen Kirurgipalvelu" ja vastaajayhtiön osoite sekä "Helsingin Kirurgipalvelu" ja katuosoitteeksi Keskuskatu 6". Asiakaslehdissä ja esitteissä on mainittua osoitetta käytetty mm. siten, että hakijayhtiöiden osoitetietojen päälle on liimattu tarra, jossa mainittu osoite on ollut. Asiakaslehdissä on mainittu mm. toiminnan laajentumisesta Helsinkiin 1996. Esitteissä on lueteltu sekä hakijayhtiöissä että vastaajayhtiössä toimivia kirurgeja. Eräissä esitteissä on osoitetietojen yhteydessä ollut sekä Helsingin että Tampereen "Kirurgipalvelun" sijaintia osoittava edellä selostettu tyylitelty kartta.

Vastaajayhtiön ajanvarauskortin toisella puolella on myös edellä mainittu tyylitelty Helsingin toimipisteen sijaintia esittelevä kartta. Katuosoitteeksi ajanvarauskorttiin on merkitty "Keskuskatu 6 A, 4 krs."

Vastaajayhtiön toiminta Helsingissä on siirtynyt toukokuussa 1999 Suomen Kirurgipalvelu Oy:lle. Vastaajayhtiö ei ilmoituksen mukaan sen jälkeen ole harjoittanut mainitunlaista lääkäriasematoimintaa Helsingissä.

Asiassa on käynyt ilmi, että hakijayhtiöt ovat perustamisestaan lähtien harjoittaneet Helsingissä lääkäriasematoimintaa ja sen markkinointia edellä mainittuja tunnuksia käyttäen. Esitetyn selvityksen mukaan asianosaisten vuosina 1996-1998 harjoittama yhteismarkkinointi on ollut laajaa. Yhteismarkkinoinnin aikana on markkinointia suunniteltu yhdessä siten, että sekä hakijayhtiöt että vastaajayhtiö ovat osallistuneet markkinoinnin suunnitteluun, esim. mainostekstien laatimiseen. Markkinoinnista aiheutuneet kustannukset on maksettu siten, että sekä hakijayhtiöiden että vastaajayhtiön osuus on usein ollut noin puolet kustannuksista. Sanottuun yhteismarkkinointiin on jossain määrin osallistunut myös edellä mainittu Helsingin Kirurgipalvelu Oy.

Asianosaisten yhteistoiminnassa laadituissa esitteissä ja asiakaslehdissä oli palvelujen tarjoaja ilmoitettu usein siten, että Tampereella toimiva vastaajayhtiö oli merkitty nimellä "Tampereen Kirurgipalvelu" ja Helsingissä toimivat hakijayhtiöt nimellä "Helsingin Kirurgipalvelu". Toisinaan nimet oli merkitty "Kirurgipalvelu Helsinki" ja "Kirurgipalvelu Tampere" ja kummankin nimen yhteyteen oli otettu edellä mainittu tyylitelty kartta ao. toimipisteen sijainnista. Yhteisessä lehtimainonnassa oli myös usein käytetty sekä hakijoiden Helsingissä sijaitsevan että vastaajayhtiön Tampereella sijaitsevan toimipisteen osoitetta. Myös muussa markkinointiaineistossa oli palvelujen tarjoajat ilmoitettu vastaavalla tavalla. Markkinointimateriaali oli esitetyn selvityksen mukaan pysynyt yleisilmeeltään samanlaisena koko yhteismarkkinoinnin ajan.

Markkinatuomioistuin toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu tutkia, onko jonkun yksinoikeutta toiminimeen tai tavaramerkkiin mahdollisesti loukattu tai kenellä on parempi oikeus toiminimeen tai tavaramerkkiin. Markkinatuomioistuin ei myöskään voi tutkia asianosaisten välisen sopimuksen tulkintaan perustuvia seikkoja.

Ilmaisu "kirurgipalvelu" on sanat "kirurgi" ja "palvelu" käsittävä, kyseisen toiminnan luonnetta kuvaava yleissana. Asiassa on käynyt ilmi, että Suomessa toimii asianosaisten lisäksi useita lääkäripalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden toiminimeen sisältyy sana "Kirurgipalvelu" asianomaisen paikkakunnan tai paikan nimen lisäksi. Asianosaisten käyttämän nimen "Kirurgipalvelu" tyylitelty kirjoitusasu ja pyöreä vihreävalkoinen logo on vastaajayhtiölle suunniteltu, mutta hakijayhtiöt ovat vastaajayhtiön kanssa yhteistoiminnassa sopimuksen perusteella käyttäneet mainittuja tunnuksia markkinoinnissaan.

Kysymys siitä, kenellä asianosaisella on parempi oikeus käyttää tyylitellysti kirjoitettua nimeä "Kirurgipalvelu" ja edellä selostettua pyöreää vihreävalkoista logoa, riippuu toiminimi- ja tavaramerkkilakien sekä asianosaisten välisen sopimuksen tulkinnasta, joka ei kuulu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Samoin kysymys siitä, onko vastaajayhtiö käyttänyt sopimattomasti hakijayhtiöiden kanssa yhteisesti laadittua markkinointiaineistoa, riippuu asianosaisten välisen sopimuksen tulkinnasta. Asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaajayhtiö olisi markkinoinut palveluja toimiluvan ehtojen vastaisesti. Hakijat eivät ole esittäneet myöskään riittävää näyttöä siitä, että vastaajayhtiön markkinoinnissa olisi suullisesti väitetty hakijoiden ja vastaajayhtiön olevan yhtä ja samaa yritystä.

Vastaajayhtiön aineistossa oleva maininta siitä, että toiminta Helsingissä on aloitettu 1996, on ollut omiaan antamaan sellaisen kuvan, että kysymys olisi vastaajayhtiön toiminnan aloittamista koskevasta ajankohdasta. Kuitenkin kyseinen toiminta Helsingissä aloitettiin mainittuna vuonna Helsingin Silmäkirurgia Oy:n eikä vastaajayhtiön toimesta. Markkinoinnissa olleet maininnat muuttamisesta uusiin tiloihin ja tiedot uudesta ajanvarausnumerosta ovat kyseisessä yhteydessä saattaneet antaa virheellisen kuvan, että maininta tarkoittaisi hakijoita. Esitetyn selvityksen mukaan vastaajayhtiön markkinoinnissa on myös suullisesti esitetty virheellisiä tietoja siitä, että hakijayhtiöiden toiminnassa tulisi tapahtumaan muutoksia.

Vastaajayhtiön markkinoinnissa on myös käytetty yhtiön nimenä ilmaisua "Kirurgipalvelu Oy". Sen käyttäminen on ollut omiaan herättämään epätietoisuutta siitä, mistä yhtiöstä on kysymys. Sanotun ilmaisun käyttäminen vastaajayhtiön edellä selostetussa markkinoinnissa on ollut omiaan lisäämään sekaannusta siitä, minkä yhtiön palvelujen tarjoamisesta on kysymys.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajayhtiön markkinointi on aiheuttanut sekaantumisvaaraa tarjottujen palvelujen kaupallisen alkuperän suhteen. Vastaajayhtiön markkinointi on näin ollen ollut hyvän liiketavan vastaista.

Matti Pakkanen on vastaajayhtiön toimitusjohtaja. Pakkanen on ollut vastuussa vastaajayhtiön markkinoinnista ja hän on muutoinkin toiminut vastaajayhtiön lukuun. Hän on myös ollut perustamassa Suomen Kirurgipalvelu Oy nimistä yhtiötä, jolle vastaajayhtiön toiminta Helsingissä on siirtynyt toukokuussa 1999. Näin ollen on erityistä syytä määrätä kielto myös Pakkaselle henkilökohtaisesti.

Vastaajat ovat paljoksuneet hakijoiden esittämiä oikeudenkäyntikuluja. Ottaen myös huomioon, että hakijoiden vaatimuksista osa on jätetty tutkimatta ja osa on hylätty, vastaajien maksettavaksi vaadittuja oikeudenkäyntikuluja on alennettava. Koska hakijayhtiöt eivät ole esittäneet perusteita vaatimilleen asianosaiskuluille, niitä ei voida määrätä vastaajien maksettavaksi.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Hakemus jätetään tutkimatta siltä osin kuin sen on katsottava perustuvan toiminimi- ja tavaramerkkilakiin sekä asianosaisten väliseen sopimukseen. Tutkittuaan asian muilta osin markkinatuomioistuin kieltää SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy:tä ja Matti Pakkasta, kumpaakin kahdensadantuhannen (200.000) markan sakon uhalla markkinoimasta Helsingissä hakijayhtiöiden tarjoamien palvelujen kanssa kilpailevia lääkäripalveluja

- siten, ettei markkinoinnista selkeästi ilmene, että vastaajayhtiö on hakijayhtiöistä erillinen yhtiö, kuten

- käyttämällä edellä perusteluissa selostetussa markkinoinnissa ilmaisuja, joiden mukaan toimipiste on muuttanut tai toimii uusissa tiloissa ja että sillä on uusi ajanvarausnumero, taikka antamalla muita vastaavia, hakijoiden toimipisteen tai toiminnan muuttumiseen viittaavia paikkansapitämättömiä tietoja,

- käyttämällä markkinoinnissaan edellä perusteluissa mainittua tyyliteltyä karttaa,

- ilmoittamalla markkinoinnissaan, että vastaajayhtiö on aloittanut lääkäriasematoiminnan harjoittamisen Helsingissä vuonna 1996, tai

- käyttämällä markkinoinnissaan nimenään ilmaisua "Kirurgipalvelu Oy".

Kieltoja on noudatettava heti.

Pirkanmaan Kirurgipalvelu Oy ja Matti Pakkanen velvoitetaan suorittamaan Helsingin Silmäkirurgia Oy:lle ja Keskustan Silmäklinikka Helsinki Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asiassa esitetyt vaatimukset hylätään enemmälti.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Kortekangas, Myllynen ja Paloranta