Market Court dismisses unfair competition claim over 'best' and 'largest' advertising terms in competitor event ads.

International Media Research Oy vastaan Veronmaksajain Keskusliitto ry. Asianosaiset olivat järjestäneet yhdessä Vero Ý98 nimisen tapahtuman. Yhteistoimintasuhteen päätyttyä asianosaiset olivat ryhtyneet järjestämään kumpikin tahoillaan omaa vastaavaa tapahtumaansa.

Vastaajan Vero Ý99 tapahtumaa koskevissa lehti-ilmoituksissa oli ollut sana "paras" mainosten otsikkona. Ilmaisu oli yleinen ja yksilöimätön ja sitä oli siten pidettävä lähinnä yleisenä kehumisena. Mainosten kohderyhmän ei voitu olettaa mieltäneen sitä varsinaiseksi tosiasiaväitteeksi.

Tapahtuman sisällöstä oli mainoksissa käytetty ilmaisua "asiantuntevin verotuksen, sijoituksen ja talouden yleisötapahtuma". Vastaaja oli ainoa Suomessa toimiva varsinainen veronmaksajajärjestö, joka tunnettiin verotukseen liittyvästä neuvontatoiminnasta. Vastaajalla oli ollut verotusasioihin liittyvää seminaariosaamista ja vastaaja oli myös vastannut pääosin asianosaisten yhdessä järjestämän Vero Ý98 tapahtuman sisällön suunnittelusta. Hakijan ja vastaajan erikseen järjestämät tapahtumat eivät olleet kävijäkuntansa puolesta ainakaan kokonaisuudessaan toistensa kanssa kilpailevia tapahtumia. Ilmaisu "asiantuntevin" oli mainoksissa yleinen ja yksilöimätön. Mainosten kohderyhmän ei voitu olettaa mieltävän ko. ilmaisua siten, että siinä suoranaisesti verrattaisiin vastaajan järjestämää tapahtumaa hakijan tapahtumaan. Kohderyhmän kannalta ilmaisua "asiantuntevin" oli ko. yhteydessä esitettynä pidettävä lähinnä yleisenä kauppiaallisena kehumisena.

Vastaajan mainoksessa ollut ilmaisu "maan suurin verotuksen, sijoituksen ja talouden yleisötapahtuma" oli viitannut lähinnä tapahtuman kävijämäärään. Vastaajan mainostamaa tapahtumaa ei kävijämäärältään ollut voitu verrata hakijan vastaavaan kilpailevaan tapahtumaan, koska sitä ei ollut järjestetty aikaisemmin. Muut Suomessa järjestetyt verotukseen liittyvät tapahtumat olivat olleet kuitenkin selvästi kävijämääriltään pienempiä. Sanotun ilmaisun ei voitu katsoa kyseisessä yhteydessä pelkästään jäsenille menneessä julkaisussa esitettynä antaneen virheellistä kuvaa vastaajan järjestämästä tapahtumasta.

Vastaaja ei ollut ilmaisuja "paras", "asiantuntevin" ja "suurin" kuvatulla tavalla käyttämällä menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti. Vastaajan mainoksissa olleet ilmaisut "Yhteistyömme Media Research Oy:n kanssa on päättynyt. Varmistaaksenne paikkanne näytteilleasettajana varatkaa näyttelytilanne Vero Ý99 tapahtumaan suoraan Veronmaksajain Keskusliiton toimistosta." sekä ilmaisu "Veronmaksajain Keskusliiton viime tammikuussa järjestämä Vero Ý98 eivät myöskään olleet hyvän liiketavan vastaisia eivätkä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomia.

SopMenL_1_§

INTERNATIONAL MEDIA RESEARCH OY:N VAATIMUKSET

International Media Research Oy on vaatinut, että Veronmaksajain Keskusliitto Skattebetalarnas Centralförbund ry:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 ja 2 §:n nojalla sakon uhalla kielletään käyttämästä markkinoinnissaan

1. ilmaisuja "paras", "maan suurin", "asiantuntevin" tai muuta vastaavaa väittämää,

2. ilmaisua "yhteistyömme Media Research Oy:n kanssa on päättynyt. Varmistaaksenne paikkanne näytteilleasettajana varatkaa näyttelytilanne Vero Ý99 tapahtumaan suoraan Veronmaksajain Keskusliitosta" tai muuta vastaavaa ilmaisua, jossa annetaan kuva, jonka mukaan hakija ei enää järjestäisi veromessuja, ja

3. ilmaisua "Veronmaksajain Keskusliiton viime tammikuussa järjestämä Vero Ý98" tai muuta vastaavaa ilmaisua, jossa väitetään, että vastaaja olisi yksin ollut mainitun tapahtuman järjestäjä.

Hakija on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan julkaisemaan Vero Ý99 tapahtumansa markkinoinnissa käyttämässään valtakunnallisissa talousalan lehdissä ilmoituksen, jossa todetaan hakijan olleen mukana järjestämässä Vero Ý98 tapahtumaa. Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 34.342 markalla laillisine korkoineen.

Hakija ja vastaaja järjestivät yhteistyössä Wanhassa Satamassa Helsingissä 7.-8.1.1998 Vero Ý98 nimisen messutapahtuman. Messuja markkinoitiin useissa alan lehdissä sekä myös Veronmaksajain Keskusliiton internet-sivuilla. Tapahtuma keräsi eri arvioiden mukaan kaikkiaan 5.000-6.000 kävijää.

Idea Vero Ý98 messujen järjestämisestä syntyi hakijayhtiön toimitusjohtajalle Timo Nikanderille keväällä 1997. Hakijan aloitteesta vastaaja tuli mukaan hankkeeseen toisena järjestäjänä. Vastaajan valitseminen yhteistyökumppaniksi johtui siitä, että tarvittiin taho, joka kykeni järjestämään tapahtuman yhteydessä veroseminaarin. Yhteistyökumppanin valintaan vaikutti myös osapuolten aikaisempi muu yhteistyö.

Yhteistyön varmistuttua tapahtumaa ryhdyttiin myymään ja jo kesällä 1997 messujen paikkavarausten lukumäärä oli sitä luokkaa, että messujen kannattavuudesta voitiin olla varmoja. Myöhemmin kuitenkin kävi selväksi, että osapuolet olivat hankkeessa erilaisin toivein ja tavoittein. Tämä kävi ilmeiseksi viimeistään silloin, kun messujen päätyttyä Wanhan Sataman ulkopuolelle oli pystytetty ulkomainostaulu, jossa vastaaja toivotti omissa nimissään kävijät tervetulleiksi Vero Ý99 tapahtumaan. Hakijalle selvisi, että vastaaja oli omimassa tapahtumaa täysin itselleen unohtaen useissa yhteyksissä mainita järjestäjäkumppaninsa ja koko Vero Ý99 messujen idean kehittäjän International Media Research Oy:n osuuden tapahtumassa. Tosiasiassa hakija oli se, joka myös myi messuosastot.

Osapuolten välisen yhteistyösopimuksen vielä voimassaollessa Vero Ý99 messujen suunnittelu ja järjestelyt oli siis aloitettu hakijalle tästä mitään kertomatta ja siitä mitenkään keskustelematta. Voimassa tuolloin vielä ollut yhteistyösopimus kattoi kuitenkin veromessujen yhteisen järjestelyn aina vuoteen 2002. Yhteistyö tuli näin selvästi mahdottomaksi. Hakijan aloitteesta yhteistyösopimus purettiin yhteisestä sopimuksesta 28.1.1998. Tässä vaiheessa vastaaja ryhtyi suunnittelemaan Vero Ý99 tapahtumaansa jo pitkin kevättä 1998 useissa eri julkaisuissa usealla erilaisella ilmoituksella. Lisäksi vastaaja on lähettänyt asiaa koskevaa suorapostia. Kaikki nämä ilmoitukset ovat SopMenL:n 1 ja 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ja sopimattomia.

Markkinoinnin lainvastaisuutta voidaan perustella myös mainonnan kansainvälisten perussääntöjen artikloihin 1, 2, 5 ja 6 viittaamalla. Paitsi että markkinointi on hyvän tavan vastaista se sisältää myös hakijan vastaavaan messutapahtumaan kohdistuvaa perustelematonta vertailua. Erityisesti perussääntöjen artiklassa 21 esitetään se kohtuullinen ja itsestään selvä vaatimus, että todistettavissa olevia seikkoja koskevien väitteiden paikkansapitävyys on voitava näyttää toteen. Näin ei tässä tapauksessa edes voisi olla.

Ilmoituksissaan vastaaja edelleen, useita kuukausia osapuolten välisen yhteistyösopimuksen purkautumisen jälkeen, kertoo yhteistyön hakijan ja vastaajan välillä päättyneen. Tämä on esitetty tavalla, josta lukija saa helposti käsityksen, että yhteistyön päätyttyä Veronmaksajain Keskusliitto jatkaa tulevina vuosina yksinään vuonna 1998 ensi kerran järjestettyä tapahtumaa. Näinhän ei ole, vaan kumpikin järjestää vuonna 1999 oman veroaiheisen messutapahtumansa. Edelleen tästä ilmoituksesta saa käsityksen, että hakija ei enää järjestä sellaista tapahtumaa, koska ilmoituksen lukijaa kehotetaan varmistamaan paikkansa näytteilleasettajana ja varaamaan paikkansa vastaajan toimistosta. Tällainen väite on hakijaa loukkaava ja sen toimintaa selvästi vähättelevä sen lisäksi, että väite on sopimaton. Markkinointia on tältä osin selvästi pidettävä sanotun lain 1 ja 2 §:n vastaisena.

Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen artiklassa 7 kielletään toisen elinkeinonharjoittajan halventaminen. Näin on tässä tapauksessa, kyseisiä mainoksia kokonaisuutena arvioiden tehty. Vastaaja toteaa ilmoituksissaan järjestäneensä vuoden 1998 verotapahtuman. Tämä väite ei pidä paikkaansa, vaan se on esitetty selvästi hakijaa loukkaavalla tavalla ja tämän toimintaa ja osuutta tapahtumassa vähätellen ja sen jopa kokonaan sivuuttaen. Markkinointi on tältäkin osin selvästi mainittujen lainkohtien vastaista.

Vastaajan markkinointi on aiheuttanut ja edelleen aiheuttaa suurta sekaannusta kohderyhmässä. Hakija myy parhaillaan omaa tapahtumaansa aktiivisesti. Jokaisen myyntitapahtuman yhteydessä hakijan edustaja joutuu selvittämään, mistä vastaajan markkinoinnissa on kysymys ja vakuuttamaan, että hakija oli todella mukana järjestämässä Vero Ý98 messuja ja on edelleen järjestämässä Vero Ý99 tapahtumaa toisin kuin vastaajan lehti-ilmoittelussa annetaan ymmärtää. Vastaajan markkinoinnista aiheutuu tästä syystä hakijalle selvää taloudellista vahinkoa.

Kyseinen tapahtuma on vain kerran vuodessa ja sen myynti on tehtävä hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Lainvastaisen markkinoinnin oikaisu on hakijan elinkeinotoiminnan kannalta tarpeellinen toimenpide. Ilman oikaisua hakijalla on suuri työ saada yhteistyökumppaninsa ja muut hakijan omasta vuoden 1999 verotapahtumasta kiinnostuneet tahot riittävän nopeasti ja tehokkaasti vakuuttuneiksi siitä, että hakija on kokenut verotapahtuman järjestäjä ja että hakija on edelleen järjestämässä tällaista tapahtumaa.

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY:N VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt markkinointinsa olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 36.197,40 markalla laillisine korkoineen.

Osapuolten näkemykset tilaisuuden järjestämisestä poikkesivat toisistaan niin merkittävästi, että yhteistyösopimus purettiin 28.1.1998 suullisella sopimuksella, joka vahvistettiin kirjallisesti 27.2.1998. Sopimuksen mukaan osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään vaatimuksia yhteistyösopimuksen päättymisen johdosta.

Veronmaksajien tavoite tilaisuuden järjestämiselle oli mm. keventää tammikuun puhelinneuvontaruuhkaa, koska tilaisuudessa jäseniä voitiin neuvoa yhdellä kertaa, antaa vastinetta liiton jäsenmaksulle antamalla jäsenille ilmainen sisäänpääsy ja herättää yleistä verokeskustelua. Hakijan kannalta kyse oli pelkästään liiketoiminnasta eli tavasta ansaita tuloja näyttelypaikkojen myynnillä. Näkemysero tilaisuuden järjestämisestä johti siihen, että hakijan aloitteesta yhteistyösopimus purettiin.

Hakijan väite siitä, että yhteistyö olisi päättynyt siitä syystä, että vastaaja olisi ollut omimassa tilaisuuden itselleen, on väärä. Wanhan Sataman ulkopuolelle pystytetyssä ulkomainostaulussa ei ollut kummankaan osapuolen nimeä, vaan taulussa toivotettiin kävijät tervetulleiksi vuoden 1999 tapahtumaan. Ulkoilmataulussa oli teksti: "Kiitos käynnistä! Vero Ý99. Tapaamme jälleen tammikuussa 7-8.1.1999 klo 10.00-18.00".

Vastaaja ei ollut aloittanut Vero Ý99 tapahtuman suunnittelua yhteistyösopimuksen voimassa ollessa. Hakija sen sijaan oli. Hakija oli joulukuussa ilmoittanut suullisesti tammikuun 1999 tilavarauksesta ja tällöin vastaaja oli ymmärtänyt varauksen kohdistuneen yllä mainittuihin päivämääriin. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että hakija oli omissa nimissään Veronmaksajia kuulematta tai informoimatta varannut toisen ajankohdan tapahtumalle. Esim. neuvottelussa 14.1.1998 hakijayhtiön toimitusjohtaja kieltäytyi ilmoittamasta, onko tilavaraus tehty. Osoituksena tästä hakijan toiminnasta on se, että edellä mainitussa ulkomainostaulussa oli väärä päivämäärä (7.-8.1.1999) Vero Ý99 tapahtumalle, koska hakija ei ollut kertonut tekemänsä varauksen oikeasta ajankohdasta. Sopimuksen mukaan tilojen vuokraaminen oli hakijan tehtävänä.

Hakija ryhtyi järjestämään omaa "erityisesti pk-yrityksille suunnattua tapahtumaa". He mainostavat tilaisuutta Vero Ý99 Yritysten ja yrittäjien verotuksen, talouden ja sijoittamisen ammattitapahtumana. Hakijayhtiön toimitusjohtaja on myös lehtilausunnoissaan todennut, että Vero Ý98 tapahtuman kohderyhmä ei kelvannut hakijalle, koska tapahtumassa "oli liikaa karvalakkiväkeä, liikaa tavallisia Virtasia". Tämän vuoksi hakija järjestää omaa tilaisuuttaan toisenlaiselle kävijäjoukolle. Heidän verotapahtumansa eroaa siis suurelta osin Vero Ý98 tapahtumasta. Sen sijaan Veronmaksajat päättivät järjestää samanlaisen tapahtuman kuin Vero Ý98. Tapahtuman sisältö ja kutsupohja on samanlainen.

Hakija on vaatinut, että vastaajaa kielletään käyttämästä markkinoinnissaan ilmaisua "yhteistyömme Media Research Oy:n kanssa on päättynyt. Varmistaaksenne paikkanne näytteilleasettajana varatkaa näyttelytilanne Vero Ý99 tapahtumaan suoraan Veronmaksajien Keskusliitosta". Hakijan mukaan ilmaisussa annetaan kuva, jonka mukaan hakija ei enää järjestäisi veromessuja. Yhteistyön päättymisestä on ilmoitettu myös hakijan intressissä, koska näin on voitu vähentää tiedon puutteesta aiheutuvia sekaannuksia ja väärinkäsityksiä, joista aiheutuu haittaa molemmille osapuolille. Veronmaksajat eivät ole markkinoinnissaan antaneet kuvaa, jonka mukaan hakija ei enää järjestäisi veromessuja. Veronmaksajat ovat ainoastaan informoineet yhteistyön päättymisestä ja ilmoittaneet, mistä Veronmaksajien seuraavan vuoden tapahtuman tilavaraukset voi tehdä. Lienee kohtuutonta vaatia, että Veronmaksajat olisi samassa yhteydessä markkinoinut myös hakijan tilaisuutta ja ilmoittanut, miten varaukset hoidetaan siihen tapahtumaan.

Hakija on vaatinut, että vastaaja ei saisi markkinoinnissaan käyttää ilmaisua "Veronmaksajien Keskusliiton viime tammikuussa järjestämä Vero Ý98" tai muuta vastaavaa ilmaisua. Veronmaksajat on viitannut tapahtumaan siitä syystä, että he vastasivat tapahtuman sisällöstä, markkinoinnista, tiedotuksesta ja kutsupohjasta. Kävijätutkimuksen mukaan neljä viidesosaa tapahtuman kävijöistä tuli tilaisuuteen Veronmaksajien kutsulla. Veronmaksajat ei ole markkinoinnissaan missään tapauksessa väittänyt, että se olisi järjestänyt Vero Ý98 tilaisuuden yksin.

Hakijan omassa markkinoinnissa viitataan Vero Ý98 tapahtumaan mainitsematta lainkaan, että tapahtuman sisällöstä vastasi Veronmaksajat ja että pääosa tapahtuman kävijöistä oli Veronmaksajien jäseniä. Esim. Talouselämä lehdessä 17/98 hakija ilmoittaa: "Ensimmäinen järjestämämme Vero Ý98 tapahtuma oli kävijämäärältään menestys". Vastaavanlainen ilmoitus on julkaistu myös Arvopaperi-lehden numerossa 4/1998.

Edellä mainitut ilmoitukset osoittavat, että hakijan mainokset ovat samanlaisia kuin ne mainokset, joista hakija moittii Veronmaksajia. Hakijan markkinoinnista ei ilmene, että Vero Ý98 tapahtuma oli myös Veronmaksajien järjestämä. Sitä paitsi Veronmaksajat on viitannut ilmoituksissaan myös siihen, että hakija oli ensimmäisen verotapahtuman järjestämisessä yhteistyökumppanina. Totuudenmukaisesti on ilmoitettu, että yhteistyö on kuitenkin päättynyt.

Veronmaksajien ilmoitukset on julkaistu Veronmaksajien omien lehtien lisäksi talousalan lehdissä eli Talouselämässä, Kauppalehdessä ja Taloussanomissa. Tähänastiset ilmoitukset on suunnattu näytteilleasettajina toimiville yrityksille eikä yleisölle. Yleisömarkkinointi tapahtuu myöhemmin. Kysymyksessä on mainossarja, jossa ensimmäinen ilmoitus oli otsikoitu "Tiedote", toinen "Paras" ja viimeisin ilmoitus "Varaa ajoissa". Sen jälkeen, kun Veronmaksajat on havainnut hakijan järjestävän tapahtumaa samalla nimellä "Vero Ý99" on vastaaja pyrkinyt selkeyttämään markkinointia, jotta sekaantumisvaaraa ei syntyisi. Veronmaksajat on muuttanut ilmoitusten ulkoasua. Tilaisuutta mainostetaan "Veronmaksajien Vero Ý99".

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu hakijan nimeäminä todistajina toimitusjohtaja Juha Pekka Närhiä ja toimitusjohtaja Olli Jaakko War‚nia. Todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.

War‚n: Todistaja työskentelee yrityksessä, joka on ollut näytteilleasettajana mm. Vero Ý98 tapahtumassa. Hakijayhtiön toimitusjohtaja tarjosi todistajan työnantajayhtiölle mahdollisuutta osallistua tapahtumaan. Todistaja oli ymmärtänyt tuolloin Veronmaksajain Keskusliiton aseman lähinnä sellaiseksi, että se olisi saattanut olla yksi näyttelyyn osallistujista. Vero Ý98 tapahtuman jälkeen todistaja oli saanut Veronmaksajain Keskusliitolta kirjeen, jossa markkinoitiin Vero Ý99 tapahtumaa ja ilmoitettiin, että yhteistyö hakijayhtiön kanssa oli päättynyt. Kirje huolestutti todistajaa, koska todistajan työnantajayhtiö oli jo edellisessä tapahtumassa ilmoittautunut myös seuraavaan vastaavaan tapahtumaan. Nämä kaksi Vero Ý99 tapahtumaa ovat todistajan käsityksen mukaan osittain päällekkäisiä. Todistajan työnantajayhtiö on mukana molemmissa Vero Ý99 tapahtumissa, mutta seuraavan kerran todennäköisesti vain jommassakummassa tapahtumassa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiö, International Media Research Oy, joka harjoittaa mm. messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämistä, on vastaajan, Veronmaksajain Keskusliitto ry:n kanssa järjestänyt tammikuussa 1998 "Vero Ý98" nimisen messutapahtuman. Hakijan tehtäviin on ko. tapahtuman järjestämisessä kuulunut mm. näyttelytilojen myynti näytteilleasettajille ja tapahtuman markkinointi. Vastaaja on mm. vastannut pääosin tapahtuman sisällön suunnittelusta sekä markkinoinut tapahtumaa yleisölle ja tiedottanut siitä jäsenilleen. Asianosaisten yhteistyön päätyttyä hakija on ryhtynyt suunnittelemaan ja markkinoimaan mm. pk-yrityksille suunnattua "Vero Ý99 messut" tapahtumaansa ja vastaaja on ryhtynyt markkinoimaan mm. jäsenilleen suunnattua "Vero Ý99" tapahtumaansa.

Vastaaja on julkaissut mm. Talouselämä lehdessä 15.5.1998 mainoksen, jossa on markkinoitu vastaajan mainittua tapahtumaa nimellä "Veronmaksajien vero Ý99". Mainoksessa on ollut otsikkona sana "Paras" ja siinä on sanottu mm. seuraavaa: "Veronmaksajain Keskusliiton järjestämä asiantuntevin verotuksen, sijoituksen ja talouden yleisötapahtuma Vero Ý99 kerää taas yleisön ja näytteilleasettajat. --- Veronmaksajain Keskusliiton viime tammikuussa järjestämä Vero Ý98 veti jo lähes 6000 kävijää, neljä viidestä tuli liiton jäsenille lähetetyllä kutsukortilla. Sama 170 000 henkilö- ja yritysjäsenten kohderyhmä takaa yleisömenestyksen myös ensi vuonna. ---"

Vastaajan julkaisemassa Hyvät yhteydet 1998 julkaisussa olevassa ilmoituksessa, jossa on ollut otsikko "12 hyvää syytä olla Veronmaksajien jäsen", on mainittu myös "Ilmainen sisäänpääsy vuosittain järjestettävään, maan suurimpaan verotuksen, sijoituksen ja talouden yleisötapahtumaan". Samalla sivulla olevassa "Veronmaksajain Vero Ý99" mainoksessa sanotaan mm. seuraavaa: "Maan suurin verotuksen, sijoituksen ja talouden yleisötapahtuma ---".

Kauppalehdessä ja Taloussanomat lehdessä viikolla 8/1998 sekä Taloustaito julkaisussa viikoilla 3 ja 5/1998 samoin kuin Finanssi julkaisussa 3.4.1998 julkaistussa vastaajan mainoksessa on ollut mm. maininta "Yhteistyömme Media Research Oy:n kanssa on päättynyt. Varmistaaksenne paikkanne näytteilleasettajana varatkaa näyttelytilanne Vero Ý99 tapahtumaan suoraan Veronmaksajain Keskusliiton toimistosta."

Vastaajan mainoksissa ollut sana "paras" on ollut mainosten otsikkona. Ilmaisu on ollut yleinen ja yksilöimätön ja sitä on siten pidettävä lähinnä yleisenä kehumisena. Mainosten kohderyhmän ei voida olettaa mieltäneen ko. markkinointi-ilmaisua varsinaiseksi tosiasiaväitteeksi.

Ilmaisu "maan suurin verotuksen, sijoituksen ja talouden yleisötapahtuma" on ollut mainoksessa, joka on julkaistu vastaajan jäseniä koskevia tietoja sisältäneessä julkaisussa. Mainoksessa on sanottu myös, että kaikki vastaajayhdistyksen jäsenet saavat kutsun tapahtumaan. Ilmaisun "maan suurin" on mainoksen asiayhteydessä katsottava viittaavan lähinnä tapahtuman kävijämäärään. Vastaajan mainostamaa tapahtumaa ei kävijämäärältään ole voitu verrata hakijan vastaavaan kilpailevaan tapahtumaan, koska sitä ei ole järjestetty aikaisemmin. Muut Suomessa järjestetyt verotukseen liittyvät tapahtumat ovat olleet kuitenkin selvästi kävijämääriltään pienempiä. Vaikka vastaajan ei ole ollut mahdollista esittää näyttöä siitä, että mainostettu tapahtuma olisi hakijan tapahtumaa suurempi, vastaajan käyttämän mainitun ilmaisun ei kuitenkaan voida katsoa ko. yhteydessä pelkästään jäsenille menneessä julkaisussa esitettynä antaneen virheellistä kuvaa vastaajan järjestämästä tapahtumasta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaaja ei ole käyttämällä mainoksissaan ilmaisuja "paras", "asiantuntevin" ja "maan suurin" menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti.

2. Vastaajan mainoksessa oleva ilmaisu "Yhteistyömme Media Research Oy:n kanssa on päättynyt. Varmistaaksenne paikkanne näytteilleasettajana varatkaa näyttelytilanne Vero Ý99 tapahtumaan suoraan Veronmaksajain Keskusliiton toimistosta" on sanamuotonsa mukaan kohdistettu näytteilleasettajiin. Maininta asianosaisten yhteistyön päättymisestä on pitänyt paikkansa. Mainoksessa ei viitata epäasiallisella tavalla hakijaan eikä hakijan järjestämään tapahtumaan. Mainoksista ei kohderyhmälle voida katsoa välittyvän sellaista kuvaa, että hakija ei enää järjestäisi kyseisenkaltaisia tapahtumia.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaaja ei ole mainittua ilmaisua mainoksissaan käyttämällä menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti.

3. Vastaajan edellä mainituissa, Kauppalehdessä, Talouselämässä ja Finanssi julkaisussa olleissa mainoksissa on ollut ilmaisu "Veronmaksajain Keskusliiton viime tammikuussa järjestämä Vero Ý98". Se, että vastaaja on ollut järjestämässä ko. tapahtumaa, on ollut paikkansapitävä tieto. Hakija on vastaajan tavoin asianosaisten yhdessä järjestämän tapahtuman jälkeen ryhtynyt omalla tahollaan järjestämään kilpailevaa Vero Ý99 tapahtumaa. Sekä hakija että vastaaja ovat ryhtyneet markkinoimaan omaa tapahtumaansa näytteilleasettajille ja kävijöille. Vastaajan mainoksessa ei ole väitetty, että vastaaja olisi yksin ollut Vero Ý98 tapahtuman järjestäjä.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaaja ei ole ko. ilmaisua mainoksissaan käyttämällä menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin hylkää International Media Research Oy:n hakemuksen.

International Media Research Oy velvoitetaan suorittamaan Veronmaksajain Keskusliitto ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kolmekymmentäkuusituhatta satayhdeksänkymmentäseitsemän (36.197) markkaa 40 penniä. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassaoleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Lindholm, Bärlund, Kivipato, Kortekangas, Maijala, Roselius ja Viljanen

---

[SV]

International Media Research Oy mot Skattebetalarnas Centralförbund rf. Parterna hade tillsammans arrangerat tillställningen Vero '98 (Skatter '98). Efter att samarbetsförhållandet hade upphört hade parterna på var sitt håll börjat arrangera en egen motsvarande tillställning.

I tidningsannonserna som gällde svarandens tillställning Vero '99 hade ordet "bäst" ingått som rubrik för annonserna. Uttrycket var allmänt och ospecificerat och skulle därför främst anses som allmänt skryt. Målgruppen för reklamerna kunde inte anses ha uppfattat uttrycket som ett egentligt faktapåstående.

Uttrycket "landets största tillställning för allmänheten i fråga om beskattning, placering och ekonomi" i svarandens reklam hade syftat främst på antalet besökare vid tillställningen. Den tillställning som svaranden marknadsfört hade i fråga om antalet besökare inte kunnat jämföras med sökandens motsvarande, konkurrerande tillställning, eftersom den inte hade arrangerats tidigare. De övriga tillställningar i anslutning till beskattning som hade arrangerats i Finland hade dock klart varit mindre i fråga om antalet besökare. Då uttrycket hade framförts i en publikation som distribuerats enbart till medlemmarna kunde det i detta sammanhang inte anses ha gett en felaktig bild av den tillställning som svaranden arrangerade.

Genom att använda uttrycken "bäst", "den mest sakkunniga" och "den största" på det sätt som beskrivits har svaranden i sin näringsverksamhet inte förfarit i strid med god affärssed och inte heller i övrigt otillbörligt med hänsyn till sökanden. Uttrycken i svarandens reklamer "Vårt samarbete med Media Research Oy har upphört. Ni garanterar Er en plats som utställare genom att reservera en utställningsplats vid Vero '99 direkt på Skattebetalarnas Centralförbunds byrå." samt uttrycket "Vero '98 som Skattebetalarnas Centralförbund arrangerade i januari i fjol" stred inte heller mot god affärssed och var inte heller i övrigt otillbörliga med hänsyn till sökanden.

OtillbFörfL_1_§