Consumer Protection Court bans misleading price comparison claims and unsubstantiated price guarantee promises.

Yhtiö oli käyttänyt hintojen edullisemmuutta kuvaamaan ilmaisuja "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa, mutta jos niin hassusti pääsee meidän tuotteidemme kohdalla käymään, niin 125 % hintaerosta takaisin", "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa" ja "jotta kenenkään ei koskaan milloinkaan tarvitsisi tuntea itseään tyhmäksi, me lanseeraamme nyt hintatakuun". Sanotunlaiset edullisemmuutta kuvaavat ilmaisut olivat olleet hallitsevassa asemassa yhtiön mainoksissa. Näiden edullisemmuutta kuvaavien ilmaisujen yhteydessä yhtiö oli antanut "hintatakuuksi" nimittämänsä lupauksen, jonka mukaan, jos kuluttaja löytää tuotteen halvemmalla muualta, yhtiö hyvittää kuluttajalle tuotteiden hintaeron 125 prosenttisesti. Tuotteiden edullisimmuutta koskevat edellä mainitut ilmaisut yhdessä "hintatakuuksi" nimitetyn lupauksen kanssa saattoivat antaa kuluttajalle kuvan, että yhtiö oli luotettavalla tavalla selvittänyt, että sen markkinoimat tuotteet olivat hinnaltaan edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden myymälöissä.

Yhtiö ei ollut esittänyt riittävää ja luotettavaa selvitystä siitä, että sen markkinoimat tuotteet olisivat hinnaltaan yleisesti edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden markkinoimat vastaavat tuotteet. Yhtiö oli näin ollen käyttämällä markkinoinnissaan edullisimmuutta kuvaavia ilmaisuja, ja esittämästä tällaisten ilmaisujen yhteydessä lupauksen hyvittää kuluttajalle hinnanerotus, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä ja käyttämällä tällaisesta lupauksesta ilmaisua "hintatakuu", menetellyt markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomasti.

KSL_2_luku_1_§ ja 7_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUKSET

KA on vaatinut, että Gigantti Oy Ab:tä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 2 ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään

1. tekemästä kuluttajiin kohdistuvassa kodintekniikkatuotteita koskevassa markkinoinnissa tarjousta, jonka mukaan kuluttajalla on oikeus, jos tuote, jota tarjous koskee, loppuu myymälästä kolmen päivän sisällä tarjouksen esittämisestä, eikä Gigantti Oy Ab pysty tuotetta toimittamaan seitsemän päivän kuluessa tilauksesta, saada vastaavan tai paremman tuotteen tarjouksessa luvatulla hinnalla siten, että tätä järjestelmää esitetään erityisenä etuna tai kutsutaan "saatavuustakuuksi" tai muulla tavoin järjestelmän yhteydessä käytetään takuuseen viittaavia ilmaisuja, ja

2. käyttämästä kuluttajiin kohdistuvassa markkinoinnissaan ilmaisuja, joiden mukaan yhtiön kodintekniikkatuotteet ovat edullisimpia ja esittämästä samassa yhteydessä lupausta hyvittää kuluttajalle hinnanerotus, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä ja käyttämästä tällaisesta lupauksesta ilmaisua "hintatakuu" tai muuta takuuseen viittaavaa ilmaisua.

KA on myös KSL:n 2 luvun 8 §:n nojalla vaatinut, että hänen määräämänsä väliaikainen kielto pidetään voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Gigantti Oy Ab markkinoi kodintekniikkaa 20-sivuisella värikkäällä erikoisliitteellä Helsingin Sanomissa 16.9.1999. Liitteen sivulla kolme yhtiö kertoi: "Avajaisten jälkeen alamme soveltaa saatavuustakuuta. Jos ilmoittelussamme esiintyvä tavara pääsee loppumaan kolmen päivän sisällä ilmoituksesta, saat vastaavan tai paremman tuotteen tasan samaan hintaan." Lisäksi liitteen sivulla yksi ja kaksi yhtiö kertoi: "Meillä on kaikki aina halvinta.", "Ja itse asiassa tuntuvasti halvempaa. Voit olla varma, että marssitpa Giganttiin milloin tahansa, mikä tahansa kodintekniikan tuote mielessäsi, saat sen edullisemmin kuin muualta. Tarjousten kyttäily on siis ohi, voit käyttää senkin ajan vastedes tuottavammin." ja "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa."

Gigantti Oy Ab:ltä pyydettiin 21.9.1999 kirjallista sitoumusta siitä, että he tulevat luopumaan saatavuustakuun käyttämisestä vastaisessa markkinoinnissaan ja markkinoimasta itseään halvimpana liikkeenä, ellei väitteen tueksi voida esittää riittävän laajaa, esim. asiaan erikoistuneen tutkimuslaitoksen suorittamaa tutkimusta. Gigantti Oy Ab sitoutui 28.9.1999 toimittamassaan vastineessa varmistumaan tosiasiaväitteiden paikkansapitävyydestä luotettavalla puolueettomalla tutkimuksella etukäteen. Sen sijaan Gigantti Oy Ab kieltäytyi allekirjoittamasta sitoumusta saatavuustakuun osalta.

Gigantti Oy Ab markkinoi Helsingin Sanomissa 27.10.1999 saatavuus- ja hintatakuuta. Ilmoitus oli lähes identtinen 24.10.1999 samassa lehdessä julkaistun ilmoituksen kanssa. Erona 24.10. julkaistuun ilmoitukseen oli se, että 27.10. julkaistu ilmoitus oli mustavalkoinen. Samoin yhtiö julkaisi mainitussa lehdessä 28.10.1999 saatavuus- ja hintatakuuta koskevan ilmoituksen, joka oli identtinen 24.10.1999 julkaistun ilmoituksen kanssa.

1. Gigantti Oy Ab:n lupaus vastaavan tai paremman tuotteen saamisesta tasan samaan hintaan, jos ilmoittelussa esiintyvä tavara pääsee loppumaan kolmen päivän sisällä, eikä yhtiö pysty toimittamaan tuotetta 7 päivän kuluessa tilauksesta, luo kuluttajalle voimakkaan vaikutelman tuotteen erityisestä saatavuudesta. Markkinointi antaa kuluttajalle sellaisen kuvan, että myyjä on niin varma tuotteen saatavuudesta, että hän voi taata sen. Tällainen lupaus voidaan ymmärtää väitteeksi siitä, että markkinoituja tuotteita on aina kylliksi saatavilla tietyn määräajan.

Gigantti Oy Ab:n lupauksen ehdot merkitsevät kuitenkin samalla varausta siitä, että markkinoituja tuotteita ei välttämättä olekaan kuluttajien saatavilla. Tämä varaus tosiasiallisesti kumoaa sen, mitä kuluttaja mieltää tarjouksella luvattavan. Markkinoitujen tuotteiden satavuus itseasiassa jätetään sattumanvaraiseksi seikaksi ilman, että myyjä riittävästi varautuu tuotteiden kohtuullisesta saatavuudesta tai siitä, että niitä ylipäätään on kuluttajan saatavilla. Markkinoitujen tuotteiden saatavuuden turvaaminen on kuitenkin myyjän ensisijainen velvollisuus.

KSL:n 2 luvun 1 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Lain 2 luvun 2 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. KA on kuultuaan Kaupan Keskusvaliokuntaa laatinut erikoistarjousmarkkinointia koskevat ohjeet ja pitää ohjeita markkinoinnin valvonnan lähtökohtana. Ohjeiden vastaista menettelyä pidetään KSL:n markkinointisäännösten rikkomisena.

Erikoistarjousmarkkinointiohjeen mukaan "erikoistarjous on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti". "Erikoistarjous tulisi, mikäli mahdollista, julkaista vasta kun tarjoustuotteen toimitukset myyntipisteisiin on varmistettu." "Mikäli erikoistarjoustuote varotoimista huolimatta loppuu erikoistarjouksen kestoaikana, myyjän on varauduttava hyvittämään kuluttajalle aiheutunut haitta. Kuluttajalle voidaan esimerkiksi antaa vastaava tuote erikoistarjouksen ehdoilla tai hänelle voidaan antaa mahdollisuus ostaa erikoistarjoustuote myöhemmin."

Gigantti Oy Ab:n lupaus saattaa vaikeuttaa kuluttajien järkiperäistä, heidän kannaltaan olennaisiin seikkoihin perustuvaa päätöksentekoa. Myyjän lupaus voi pyrkiä ohjaamaan kuluttajan ostopäätöstä epätoivottavaan suuntaan. Jos myyjä lupaa kuluttajalle vastaavan tai paremman tuotteen kuin loppuunmyyty, ei kuluttaja hyödy siitä välttämättä lainkaan. Ns. parempi tuote saattaa sisältää ominaisuuksia, joista ei ole kuluttajalle käytännössä mitään konkreettista hyötyä. Sama pätee myös ns. vastaaviin tuotteisiin. Niissä saattaa esimerkiksi olla tiettyjä ominaisuuksia, joita kuluttaja ei tarvitse, mutta ei niitä joita loppuunmyydyssä, kuluttajan ostopäätöksen synnyttäneessä tuotteessa oli. Lupauksen käyttöön saattaa sisältyä se riski, että se toimii markkinoinnissa ainoastaan houkuttimena, jolla saadaan kuluttaja liikkeeseen, jolloin hänelle tarjotaan ostettavaksi muu kuin hänen ostopäätöksensä synnyttänyt, ilmoittelussa esiintynyt tuote.

Kun jo KSL:n säännökset edellyttävät, että markkinoinnissa annettujen tietojen on oltava totuudenmukaisia, ei saatavuuslupauksen kumoavaa "saatavuustakuuksi" nimitettyä järjestelmää voida pitää sellaisena lisäetuna, joka antaisi kuluttajalle paremman aseman kuin lainsäännökset. Koska yritys on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen markkinoimia tuotteita on tarjolla koko tarjouksen kestoajan, on yrityksen kuluttajille tekemä lupaus siten merkityksetön jo senkin vuoksi, ettei se anna kuluttajille mitään lisäetua, johon tämä ei jo lain perusteella olisi oikeutettu.

KSL:n lähtökohta on, että tavaran hinta maksetaan sen jälkeen, kun tavara on luovutettu kuluttajalle. Etukäteislaskutus on poikkeuksellinen järjestely, joka saattaa muodostua kuluttajan kannalta kohtuuttomaksi. Etukäteislaskutus ei anna kuluttajalle mahdollisuutta tarkastaa tuotetta ennen kauppahinnan maksamista. Suoritusten samanaikaisuuden periaate ei kuluttajan kannalta toteudu.

Koska Gigantti Oy Ab:n tulee jo KSL:n perusteella huolehtia siitä, että sen markkinoinnin kohteena olevia tuotteita on kuluttajien saatavissa koko markkinoinnissa ilmoitetun kestoajan, sekä siitä, että tuotteiden saatavuudessa olevista rajoituksista tiedotetaan kuluttajille asianmukaisesti, yhtiö on menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti ja markkinoinut kuluttajia harhaanjohtavasti esitellessään tätä järjestelmää erityisenä lisäetuna ja käyttämällä sen yhteydessä takuuseen viittaavia ilmaisuja.

2. KSL:n 2 luvun 1 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Markkinatuomioistuin on ratkaisussaan 1997:2 KSL:n 2 luvun 1 §:n nojalla kieltänyt kuluttajien kannalta sopimattomana kuluttajiin kohdistuvassa tietokonelaitteistojen ja -tarvikkeiden markkinoinnissa käyttämästä ilmaisuja, joiden mukaan markkinoijan tuotteet ovat edullisimpia, ja esittämästä samassa yhteydessä lupausta hyvittää kuluttajalle hinnanerotus, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä.

Lupaus hintaeron 125 %:sta hyvittämisestä, jos kuluttaja löytää tuotteen halvemmalla toisesta liikkeestä, luo voimakkaan vaikutelman hintatason erityisestä edullisuudesta. Markkinointi antaa kuluttajille kuvan, että myyjä on niin varma tuotteidensa edullisuudesta, että voi ottaa lupauksensa mukaisen riskin. Gigantti Oy Ab:n lupaus voidaan jo itsessään ymmärtää väitteeksi siitä, että yhtiön hintataso on alan edullisin.

Gigantti Oy Ab:n antaman lupauksen ehdot merkitsevät samalla varausta siitä, että hinnat saattavatkin olla halvemmat muualla. Tämä varaus itse asiassa kumoaa sen mitä kuluttaja mieltää tarjouksella luvattavan. Hintavertailujen tekeminen jätetään viime kädessä kuluttajan itsensä tehtäväksi ilman, että myyjä on varmistunut hintatasonsa edullisuudesta. Hintojen edullisuuden varmistaminen on kuitenkin sen osapuolen velvollisuus, joka markkinoinnissaan vetoaa hintatason edullisuuteen. Tällaisena pätevänä edullisuustutkimuksena voidaan pitää puolueettoman tahon vertailukelpoisista tuotteista tekemää hintatutkimusta.

Hintatakuun käyttöä rajoittavat ehdot osoittavat yhtiön olevan tietoinen siitä, että rajoitusten piiriin kuuluvia tuotteita (tietokoneet, GSM-puhelimet ja viihde/hyötyohjelmat, software) on tarjolla myös yhtiön hintoja alemmilla hinnoilla. Yhtiö ei myöskään ole muiden tuotteiden osalta osoittanut olevansa hintatasoltaan edullisin. Myöskään yhtiön "hintapartioiden" suorittama hintakontrolli muissa liikkeissä ei ole auttanut Gigantti Oy Ab:n tavoitetta toteutumaan. Yhtiö on myös itse Helsingin Sanomissa 24.10.1999 ilmoituksessaan myöntänyt hintojen objektiivisen vertailun vaikeaksi. KA:lle antamassaan sitoumuksessa yhtiö sitoutui olemaan käyttämättä edullisinväitettä markkinoinnissaan, ellei väitteen tueksi voida esittää riittävän laajaa tutkimusta. Edullisemmuusväitettä ei kuitenkaan voida perustaa vain sen väitteen varaan, että hintaero hyvitetään kuluttajalle, jos sama tuote myydäänkin edullisemmin muualla.

Markkinatuomioistuin on ratkaisun 1997:2 perusteluissa todennut, että "markkinoinnissa esitettävien, todistettavissa olevia seikkoja, kuten esim. tuotteen hintaa koskevien ilmaisujen on perustuttava tosiasioihin. Tuotteen hinnan edullisemmuutta koskevat ilmaisut mielletään kuluttajien piirissä yleensä tosiasioita koskeviksi ilmaisuiksi." "Myös tuotteiden markkinoinnissa esitetty yleinen edullisemmuusväite saattaa vaikuttaa voimakkaastikin tuotteiden kysyntään. Yleistä edullisemmuutta koskevan väitteen esittäjän on tarvittaessa kyettävä näyttämään väitteensä toteen."

Gigantti Oy Ab on markkinoinnissaan käyttänyt tuotteiden edullisemmuutta koskevia ilmaisuja, ja näiden ilmaisujen yhteydessä ilmoittanut, että jos kuluttaja löytää tuotteen halvemmalla muualta, yhtiö hyvittää kuluttajalle tuotteiden hintaeron. Nämä edullisemmuutta koskevat ilmaisut yhdessä "hintatakuuksi" nimitetyn lupauksen kanssa saattavat markkinatuomioistuimen ratkaisun 1997:2 perustelujen mukaan "antaa kuluttajalle kuvan, että yhtiö on luotettavalla tavalla selvittänyt, että sen markkinoimat tuotteet ovat hinnaltaan edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden myymälöissä."

Gigantti Oy Ab on käyttämällä markkinoinnissaan esim. ilmaisuja "se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa", "jotta kenenkään ei koskaan milloinkaan tarvitsisi tuntea itseään tyhmäksi, me lanseeraamme nyt hintatakuun", joiden mukaan yhtiön tuotteet ovat kilpailevien liikkeiden tuotteita edullisempia, ja esittämällä tällaisten ilmaisujen yhteydessä lupauksen hyvittää kuluttajalle hinnanerotus, mikäli kuluttaja löytää identtisen, alkuperäispakkauksessaan olevan tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä, menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti.

Huomioon ottaen Gigantti Oy Ab:n Helsingin Sanomissa suorittaman markkinoinnin huomiotaherättävyys, julkaistujen ilmoitusten määrä, markkinoinnin kuluttajissa herättämä kiinnostus sekä se, että yhtiö on tietoisesti, KA:lta saamastaan selvityksestä huolimatta, toiminut KSL:n vastaisesti, on tarpeellista, että KA:n määräämä väliaikainen kielto pidetään voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Gigantti Oy Ab:lle määrättävää kieltoa on tehostettava riittävän suurella uhkasakolla ottaen huomioon yhtiön menettelyn tahallisuus, markkinointiin käytetty rahamäärä, liikkeessä asioineiden kuluttajien lukumäärä sekä yhtiön markkamääräinen myynti ja Elkjöp-konsernin tulos.

Gigantti Oy Ab on markkinoinut kodintekniikkaa näyttävästi ja suurisuuntaisesti. Lähes kaikki Helsingin Sanomissa julkaistut mainokset ovat olleet värimainoksia ja vähintään yhden sivun kokoisia. Ilmoittelu on listahintoina arvioiden maksanut noin 1,8 miljoonasta markasta 3,7 miljoonaan markkaan. Markkinointiin käytetty markkamäärä riippuu Helsingin Sanomien välissä jaettavien erikoisliitteiden painosmääristä. Yhtiön myymälässä on ilmoituksen mukaan pelkästään kahden ensimmäisen viikon aikana käynyt "kymmeniä tuhansia ihmisiä. Eikä pelkästään katselemassa, siitä on todisteena huikea 40 miljoonan markan myynti samana aikana." Helsingin Sanomissa 10.10.1999 julkaistussa ilmoituksessa todetaan: "Vaikka hulina ei enää ole ihan avajaispäivien kaltaista, kauppa käy ja laadukasta kodintekniikkaa lähtee talosta maailmalle suuria määriä." Nämä seikat on otettava huomioon yhtiölle määrättävää uhkasakkoa asetettaessa.

GIGANTTI OY AB:N VASTAUS

Gigantti Oy Ab on kiistänyt menettelynsä olevan KSL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Yhtiö on myös vaatinut KA:n määräämän väliaikaisen kiellon kumoamista.

KA:n vaatimukset ovat niin laajat ja epätäsmällisesti määritellyt, että kieltoa ei lähtökohtaisestikaan voida määrätä vaaditussa laajuudessa ja vaaditulla tarkkuudella. KA:n argumentointi perustuu markkinatuomioistuimen päätöksen 1997:2 argumentointiin. Kyseinen tapaus ei kuitenkaan sovellut nyt käsiteltävänä olevaan tilanteeseen. Myöskään viitatussa tapauksessa 1997:2 ei vaadittu "takuu" sanan käyttämisen kieltoa sellaisenaan. Tämän sanan kieltäminen ei olekaan Gigantti Oy Ab:n käsityksen mukaan mahdollista.

Saatavuustakuusta yhtiö on edelleen perustellusti eri mieltä KA:n kanssa. Yhtiö ei ole myöskään rikkonut sitoumustaan varmistua tosiasiallisten väitteiden paikkansapitävyydestä luotettavalla tutkimuksella etukäteen. Tällaiset tutkimukset on tehty, minkä perusteella myös hintatakuuta on voitu markkinoida ja soveltaa. Tutkimuksen jälkeenkään ei ole esitetty edullisuutta koskevia superlatiiveja markkinoinnissa. KA antaa myös väärän kuvan yhtiön markkinoinnista väittäen sitä "suureksi ja värikkääksi" ja väittäen sen keskittyvän vain saatavuus- ja hintatakuuseen. Hintatakuun sisältö on selvitetty ja sitä on sovellettu eikä se anna kuluttajille harhaanjohtavaa tietoa. Markkinointi on täysin rehellistä ja kuluttajien kannalta edullista.

1. KA katsoo, että "markkinointi antaa kuluttajalle sellaisen kuvan, että myyjä on niin varma tuotteen saatavuudesta, että hän voi taata sen". Tältä osin KA on oikeassa. Gigantti Oy Ab pyrkii käytettävissä olevin keinoin tilaamaan markkinoimiaan erikoistarjoustuotteita niin paljon, että ne riittäisivät kaikille kysyjille, joiden tarkkaa määrää ei luonnollisestikaan koskaan voida tarkasti ennalta arvioida. Tällainen menettely poikkeaa tiedossa olevasta kilpailijoiden toiminnasta, jolloin hankitaan vain muutamia tuotteita asiakkaiden houkuttelemiseksi. Tällaista saatavuustakuuta eivät muut pystykään antamaan.

KA tukeutuu Kaupan Keskusvaliokunnan erikoistarjousmarkkinointia koskeviin ohjeisiin ja arvostelee sitä, että "ilmoituksesta ei kuitenkaan selviä se, mitä vastaavalla tai paremmalla tuotteella tarkoitetaan tai kuka sen määrittelee". KA:n käsityksen mukaan kuluttajan voi olla mahdoton varmistua siitä, onko joku tuote toista parempi. KA unohtaa sen, että ostaja voi kieltäytyä ottamasta takuun tarkoittamaa vastaavaa tai parempaa tuotetta, mikäli ei tällaista haluakaan. Gigantti Oy Ab:n käsityksen mukaan on kuluttajan kannalta rehellisempää ja edullisempaa pyrkiä varmistamaan tuotteiden saatavuus ja sen lisäksi antaa saatavuustakuu, jonka sisältö on markkinoinnissa selvitetty, kuin pelkästään mainita erikoistarjoustuotteiden lukumäärä. Onhan selvää, että kuluttaja on ensin mainitussa tilanteessa edullisemmassa asemassa kuin tilanteessa tuotteiden loputtua ilman takuuta.

Ristiriitaiseksi KA:n perustelun tekeekin se, että hän kritisoi Gigantti Oy Ab:n lupausta vastaavasta tai paremmasta tuotteesta kun hän samaan aikaan perustaa kantansa erikoistarjousmarkkinointiohjeisiin, joiden mukaan "mikäli erikoistarjoustuote varotoimista huolimatta loppuu erikoistarjouksen kestoaikana, myyjän on varauduttava hyvittämään kuluttajalle aiheutunut haitta. Kuluttajalle voidaan esimerkiksi antaa vastaava tuote erikoistarjouksen ehdoilla tai hänelle voidaan antaa mahdollisuus ostaa erikoistarjoustuote myöhemmin." Gigantti Oy Ab on toiminut juuri mainitun siteeratun markkinointiohjeen mukaan ja vielä lisäksi antanut saatavuustakuun. Tämä ei voi olla kuluttajan kannalta sopimatonta tai harhaanjohtavaa.

KA tuokin perusteluissaan toistuvasti esille arvostelun massiivisesta markkinoinnista, joka koskee pientä määrää tarjoustuotteita. Tällainen markkinointi ei kuitenkaan ole Gigantti Oy Ab:n harjoittaman markkinoinnin kanssa samanlaista. Gigantti Oy Ab suunnittelee ja toteuttaa tarjoustuotteita koskevat markkinoinnit kilpailijoista poikkeavalla tavalla. Koko Elkjöp-konsernin konseptiin kuuluu hintojen seuraaminen ja halvimpien hintojen noudattaminen. Konseptin kolme elementtiä ovat seuraavat: 1. myymälöissä on laatumerkit ja laajin valikoima, 2. tuotteilla on halvimmat hinnat ja 3. myymälöissä on paras palvelu asiakkaille. Tähän konseptiin liittyvä saatavuus- ja hintatakuu on yhdenmukainen markkinoinnissa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Konseptin mahdollistaa - kaikista kilpailijoista poiketen konsernilla Ruotsissa Jönköpingissä oleva 42.000 neliömetrin suuruinen keskusvarasto. Tähän keskusvarastoon hankitaan ennen erikoistarjoustuotteita koskevia kampanjoita tarvittavat määrät tuotteita, josta eri myymälät Pohjoismaissa saavat täydennystä useana päivänä viikossa. Tämä järjestely mahdollistaa saatavuustakuun. Kysymyksessä on siis poikkeuksellinen järjestely verrattuna ilmeisesti KA:nkin tarkoittamiin katteettomia lupauksia sisältäviin järjestelyihin markkinoinnissa.

Saatavuustakuu-järjestelmä on sellainen lisäetu, joka antaa kuluttajalle paremman aseman kuin lain säännökset. Kuluttajalla on varmasti parempi asema saadessaan hyväksi saatavuustakuun kuin ilman sitä. Lisäksi on myös inhimillistä, että toisinaan tuote ennalta arvaamattoman kysynnän vuoksi voi loppua, jolloin saatavuustakuu on varmasti kuluttajalle edullinen instituutio ilman sopimattomuutta tai harhaanjohtavuutta.

KA arvostelee myös sitä, että saatavuustakuu sisältäisi tilausmyynnin elementtejä. Johtopäätös ei ole oikea. Kuluttajan ei suinkaan tarvitse ostaa tilaamaansa ns. parempaa tuotetta, mikäli se ei hänen mielestään sellainen ole. Erikoistarjoustuotetta koskeva käsirahan tai kauppahinnan maksuvelvoite on enemmän kuin luonnollinen. Saatavuustakuuseen liittyy Gigantti Oy Ab:n velvoite ryhtyä etsimään Euroopasta kyseisenlaista tuotetta mikäli sitä ei olisi edes em. keskusvarastossa. Tällaisiin ponnisteluihin ryhtyminen ilman varmuutta maksusta ei olisi perusteltua. Ns. normaalihintaisen tuotteen voi tilata ilman käsirahan tai kauppahinnan maksua. Tällainen "etukäteislaskutus" ei voi olla poikkeuksellisenakaan kuluttajan kannalta kohtuutonta. Kun erikoistarjoustuotteet ovat poikkeuksellisen edullisia ja niitä on vaikeata hankkia, on käsirahan pyytäminen perusteltua.

Gigantti Oy Ab on ilmoittanut tuotteiden saatavuudesta ja niissä olevista rajoituksista niin laajalti kuin se on mahdollista. Kukaan ei voi ennakoida sitä, että joskus kysyntä yllättää suuruudellaan myyjän huolimatta ennakkovalmisteluista. Tämän vuoksi saatavuustakuu antaakin hyvän ja oikean informaation eikä aiheuta pettymyksiä kuluttajalle.

Hintatakuun antaminen ei siten kumoa sitä, "mitä kuluttaja mieltää tarjouksella luvattavan". Hintavertailua ei suinkaan jätetä kuluttajan itsensä tehtäväksi ilman, että myyjä on varmistunut hintatasonsa edullisuudesta, kuten tapauksessa 1997:2 on tapahtunut. Gigantti Oy Ab on siis itse varmistunut hintatasonsa edullisuudesta (eikä siis silti tehnyt tapauksen 1997:2 superlatiiveja sisältävää markkinointia). Ajan tasalla oleva muu kuin Gigantti Oy Ab:n itsensä tekemä hintavertailu ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Hintatarkkailua suorittava lääninhallitus ei kykene omankaan ilmoituksensa mukaan tällaista tekemään eikä muita vaihtoehtoja ole tiedossa.

Täysin epälooginen ja virheellinen on väite siitä, että "hintatakuun käyttöä rajoittavat ehdot osoittavat yhtiön olevan tietoinen siitä, että rajoitusten piiriin kuuluvia tuotteita (tietokoneet, GSM-puhelimet ja viihde/hyötyohjelmat, software) on tarjolla myös yhtiön hintoja alemmilla hinnoilla". Kyseiset tuotteet ovat erittäin nopeasyklisiä eli niiden elinkaari on erittäin lyhyt. Tällaisten osalta Gigantti Oy Ab ei voi antaa hintatakuuta, joten se mainitaan erikseen.

Gigantti Oy Ab ei ole perustanut siten edullisemmuusväitettään jota se ei siis ole tehnyt KA:n tarkoittamalla tavalla, "vain sen väitteen varaan, että hintaero hyvitetään kuluttajalle, jos sama tuote myydäänkin edullisemmin muualla". Hintatakuu - ei siis edullisemmuusväite - perustetaan siis luotettaviin tutkimuksiin eikä mihinkään väitteeseen. Tällaisen tutkimuksen voi mainostaja tehdä myös itse. Gigantti Oy Ab ei ole KA:n väittämällä tavalla puhunut markkinoinnissa edullisemmuudestaan sen jälkeen, kun se on lanseerannut hintatakuun, vaan hintatakuun yhteydessä on kerrottu, että "kannattaa ostaa mistä halvimmalla saa" ja että "on tyhmää maksaa liikaa".

Gigantti Oy Ab:n markkinointi ei ole ollut sen huomiota herättävämpää kuin kilpailijoidenkaan. Sitä on tapahtunut ainoastaan Helsingin Sanomissa, mikä on otettava huomioon. Mahdollisen uhkasakon suuruutta harkittaessa on luonnollisesti otettava huomioon KA:n sallima kilpailijoiden toiminta sekä se, että yhtiö on tuloksetta pyrkinyt neuvottelemaan markkinoinnistaan KA:n kanssa. Yhtiö ei ole rikkonut KSL:n markkinointisäännöksiä eikä varsinkaan tietoisesti. Yhtiö on noudattanut täysin KA:lle antamaansa sitoumusta. Markkinointi ei ole ollut "poikkeuksellisen näyttävää ja suurisuuntaista".

Yhtiö ei ole menetellyt "välinpitämättömästi" hintatakuun osalta. Yhtiö on allekirjoittanut KA:n vaatiman sitoumuksen kaikilta muilta osin paitsi kieltäytynyt luopumasta saatavuustakuun käytöstä. Tätä koskeva KA:n vaatimus perustui siis ainoastaan siihen, että takuu-sanaa ei saisi käyttää markkinoinnissa muutoin kuin tuotteen teknisten ominaisuuksien osalta, josta yhtiö on KA:n kanssa eri mieltä. Hintatakuuta ja saatavuustakuuta koskeva nyt esitetty perustelu on saatettu yhtiön tietoon ensimmäisen kerran väliaikaisen kiellon yhteydessä.

KA katsoo, että Gigantti Oy Ab:n markkinointitoimenpiteet ovat jonkinlaista "kikkailua", jossa olisi kuluttajan kannalta jotain sopimatonta ja harhaanjohtavaa. Kaikki yhtiön hintatakuuta ja saatavuustakuuta koskeva informaatio on ollut oikeata ja takuita on sovellettu. Markkinoinnissa on tarkoin selvitetty takuiden sisältö eikä sitä ole jätetty kuluttajille epäselväksi. Gigantti Oy Ab:n markkinointi noudattaa koko konsernin konseptia ja sitä on sovellettu Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Mainittujen maiden kuluttajansuojalainsäädäntö on keskenään samansisältöistä. Tästä huolimatta Ruotsissa ja Tanskassa ei ole ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin konserniyhtiöiden hinta- ja saatavuustakuuta koskevien markkinointitoimenpiteiden johdosta. Norjassa kuluttaja-asiamies on nimenomaisesti selvittänyt asiaa ja todennut hintatakuusta ja edullisemmuusväitteestä, että ne eivät aiheuta toimenpiteitä.

KA on siis saanut sen sitoumuksen, jota hän on Gigantti Oy Ab:ltä vaatinut, lukuun ottamatta saatavuustakuu-termin käyttämistä. Tähän suostumatta jättämistään Gigantti Oy Ab on perustellut sillä, että KA vaati, ettei takuu-termiä saisi käyttää harhaanjohtavasti. Gigantti Oy Ab ilmoittikin KA:lle, että termiä ei tultaisi käyttämään harhaanjohtavasti, vaan sen sisältö tultaisiin markkinoinnissa selvittämään tarkasti kuluttajille. Näin on tapahtunut.

Vasta nyt väliaikaisessa markkinointikiellossaan ja hakemuksessaan KA on perustellut saatavuustakuun ja hintatakuun kieltämistä muilla argumenteilla kuin alkuperäisellä kategorisella takuu-termin kieltämisellä. Gigantti Oy Ab katsoo, että takuu-sanaa voidaan käyttää muussakin yhteydessä kuin ainoastaan kuvaamaan tuotteen käyttökelpoisuutta tai ominaisuuksia. Gigantti Oy Ab voi esim. antaa takuun siitä, että liike on auki klo 9-20, "aukiolotakuu". Tässä ei voi olla mitään moitittavaa. Eri asia on, jos takuu-termiä käytettäisiin harhaanjohtavasti, mitä nyt ei suinkaan ole se, että se liitetään jonkun tuotteen saatavuuden takaamiseen tai jonkun tuotteen hintaan. Kysymyksessä on kuluttajien etu sekä taloudellisessa että informaation saamisen mielessä.

KA:n argumentaatio perustuu tapauksen 1997:2 argumentaatioon. Gigantti Oy Ab ei ole esittänyt edullisimmuusväitteitä yhdessä hintatakuuta koskevan markkinoinnin kanssa. Jo tältä osin päätös ei voi soveltua nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Lisäksi Gigantti Oy Ab on selvittänyt KA:lle ja markkinatuomioistuimelle, että tuotteet ovat edullisempia kuin kilpailijoilla ja että tämä on luotettavalla tavalla selvitetty. Tältäkin osin Gigantti Oy Ab:n tilanne poikkeaa ratkaisevasti mainitusta tapauksesta. Myös jutun yksityiskohdat poikkeavat nyt käsiteltävänä olevasta tapauksesta. Tapauksessa 1997:2 hintatakuu sisälsi sen, että yhtiö hyvittäisi ostajalle kaupantekohetkellä hinnanerotuksen. Gigantti Oy Ab:n hintatakuu sisältää sen, että takuu on voimassa 30 arkipäivää tuotteen ostohetkestä. Gigantti Oy Ab ei ole myöskään rajoittanut lupaustaan loppuunmyyntien tai poistomyyntien osalta, kuten tapauksessa 1997:2 oli tehty.

TODISTELU

Asiassa on kuultu vastaajan nimeämänä todistajana Gigantti Oy Ab:n palveluksessa olevaa myyntipäällikkö Kai Olavi Ollilaa. Todistaja on kertonut mm. seuraavaa.

Todistajan toimenkuvaan kuuluu vastaajayhtiön valikoima ja markkinointi tuotealueella eli tuotteet markkinoinnissa, niiden määrät ja hintataso. Gigantin hankinnat suoritetaan yhteisostoina Skandinavian tasolla, jolloin liikkeiden määrä on niin suuri, että hintataso pystytään saamaan alhaiseksi. Ulosmyyntihintatason määrittämiseksi tehdään tiistaisin ja torstaisin hintatarkastusta kilpailijoiden luona. Myös puhelimitse tarkistetaan hintoja. Se johtuu siitä, että Gigantin myyjät eivät ole kilpailijoiden liikkeissä toivottuja henkilöitä eikä kaikille sovi, että hintoja tarkastetaan. Hinnan tarkastaminen puhelimitse ei ole niin luotettava keino kuin paikan päällä käyminen. Kilpailijoiden lehti- ja internetmainontaa tarkastetaan päivittäin. Kilpailijoiden hintailmoitteluun reagoidaan sillä tavalla, että löydetään se halvin hinta Gigantille. Kuluttajien vetoaminen hintatakuuseen on ollut vähäistä myynnin volyymiin verrattuna.

Erikoistarjoustavaraa varataan kampanjaa kohti satoja kappaleita. Pääsääntöisesti kampanjatavara varataan Tammiston myymälään. Gigantin liikkeissä on samanlainen valikoima tuotteita kaikissa Skandinavian maissa. Tavarat varastoidaan Jönköpingissä olevaan keskusvarastoon. Kakkia tuotteita ei välttämättä varastoida Tammistossa olevaan varastoon, vaan siellä on tietty puskurivarasto, johon tilataan lisää tavaraa keskusvarastosta. Jos saatavuustakuun piiriin kuuluva tuote kuitenkin pääsee loppumaan myymälästä, tuote pyritään hankkimaan myöhemmin asiakkaalle tai tarjoamaan hänelle vastaava tuote. Asiakas maksaa käsirahan, josta hän saa kuitin. Kuittiin merkitään, mitä hänelle jää maksettavaksi. Siihen pitäisi ohjeistuksen mukaan merkitä myös tavaran toimituspäivä. Suullisesti kerrotaan asiakkaalle, miten sitten käy, jos tavaraa ei löydy Jönköpingistäkään.

VÄLIAIKAINEN KIELTO

Käsitellessään asiaa istunnossaan 10.11.1999 markkinatuomioistuin on antanut seuraavan väliaikaisen kiellon:

Markkinatuomioistuin kieltää KSL:n 2 luvun 1, 2, 7 ja 8 §:n nojalla Gigantti Oy Ab:tä 750.000 markan sakon uhalla väliaikaisesti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen ratkaisu, kuluttajiin kohdistuvassa markkinoinnissa

1. käyttämästä ilmaisua "saatavuustakuu" sillä tavoin kuin sitä on käytetty Gigantti Oy Ab:n mm. siinä mainoksessa, joka on julkaistu Helsingin Sanomien erikoisliitteenä 26.10.1999, ja

2. käyttämästä ilmaisuja, joiden mukaan Gigantti Oy Ab:n tuotteet ovat muiden liikkeiden tuotteita edullisempia ja sen yhteydessä käyttämästä ilmaisua "hintatakuu".

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Gigantti Oy Ab on myymälän avajaisten yhteydessä markkinoinut kodintekniikkaa Helsingin Sanomien mukana 16.9.1999 jaetulla 20-sivuisella erikoisliitteellä, jossa on kerrottu mm. seuraavaa: Avajaisten jälkeen alamme soveltaa saatavuustakuuta. Jos ilmoittelussamme esiintyvä tavara pääsee loppumaan kolmen päivän sisällä ilmoituksesta, saat vastaavan tai paremman tuotteen tasan samaan hintaan." Mainoksessa on myös sanottu: "Meillä on kaikki aina halvinta.", "Ja itse asiassa tuntuvasti halvempaa. Voit olla varma, että marssitpa Giganttiin milloin tahansa, mikä tahansa kodintekniikan tuote mielessäsi, saat sen edullisemmin kuin muualta. Tarjousten kyttäily on siis ohi, voit käyttää senkin ajan vastedes tuottavammin." ja "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa."

Yhtiön useampisivuisessa mainoksessa, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 26.10.1999, on ollut ensimmäisellä sivulla seuraava otsikko: "Meidän isä on vahvempi kuin teidän isä, ja jos ei ole niin 125 prosenttia erotuksesta takaisin." Toisella sivulla on ollut seuraava otsikko: "Jos löydätte meiltä ostamanne tuotteen muualta halvemmalla, niin 125 % hintaerosta takaisin." Mainoksessa on esitetty sama "hintatakuu" ja sama "saatavuustakuu" kuin edellä mainitussa mainoksessa. Sekä mainoksen ensimmäisellä että viimeisellä sivulla on yhtiön nimen alla sanottu: "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa."

Vastaavanlaisia ilmaisuja on käytetty myös yhtiön mainoksissa, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa 27. ja 29.10.1999.

1. Yhtiö on mainoksissaan ilmoittanut, että jos tuote, jota tarjous koskee, loppuu myymälästä kolmen päivän sisällä tarjouksen esittämisestä, eikä yhtiö pysty tuotetta toimittamaan seitsemän päivän kuluessa tilauksesta, kuluttajalla on oikeus saada vastaava tai parempi tuote tarjouksessa luvatulla hinnalla. Yhtiö on käyttänyt sanotusta tarjouksestaan ilmaisua "saatavuustakuu".

Kuluttajakaupassa annettavaa takuuta koskevat säännökset ovat KSL:n 5 luvussa. Näiden säännösten mukainen takuusitoumus on yleensä myyjän kuluttajalle antama korjaustakuu tai laatutakuu, joka merkitsee myyjälle laajempaa vastuuta myymästään tavarasta kuin hänellä lain mukaan olisi. Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi (HE 8/1977) on lausuttu mm., että takuu on myyjän lisäsitoumus, eikä myyjä voi antamalla takuun rajoittaa muista säännöksistä aiheutuvaa vastuutaan. Hallituksen esityksen perusteluissa on lausuttu myös, että takuu-sanan käyttöä tilanteessa, jossa myyjän puolelta ei sitouduta mihinkään, voitaneen usein pitää sopimattomana taikka harhaanjohtavana markkinointina.

Markkinatuomioistuimen ratkaisun 1980:7 perusteluissa on todettu, että kuluttaja mieltää takuun merkitsevän hänelle jotain sellaista etua, jota hän ei ilman takuuta saisi. Perusteluissa todettiin, että myös KSL:ssa on edellytetty, että takuu on lisäsitoumus. Useista markkinatuomioistuimen aikaisemmista ratkaisuista käy ilmi, että markkinoinnissa ei saa käyttää ilmaisua takuu, jos luvattu takuu ei merkitse kuluttajille mitään sellaista etua, jota he eivät saisi jo suoraan lain nojalla (esim. ratkaisut 1989:10, 1995:14 ja 1997:8).

Erikoistarjousmarkkinoinnissa on hyväksyttävänä käytäntönä ollut, että mainostettujen tuotteiden on oltava kuluttajien saatavissa koko erikoistarjouksen ilmoitetun kestoajan, ellei markkinoinnissa ole mainittu rajoituksista. Jos mainostettu erikoistarjoustuote kuitenkin myyjän varotoimista huolimatta loppuu tarjousaikana, tästä saattaa aiheutua tuotetta myymälään ostamaan tulleelle kuluttajalle haittaa. Myyjän on tällöin yleensä jollakin tavoin hyvitettävä kuluttajalle aiheutunut haitta. Myyjä voi esimerkiksi antaa kuluttajalle vastaavan tuotteen erikoistarjouksen ehdoilla tai järjestää kuluttajalle mahdollisuuden ostaa erikoistarjoustuote myöhemmin.

Yhtiön lupaus vastaavan tai paremman tuotteen saamisesta samaan hintaan, jos mainostettu tuote loppuu kolmen päivän sisällä, eikä yhtiö pysty toimittamaan tuotetta seitsemän päivän kuluessa, on omiaan luomaan kuluttajalle vaikutelman tuotteen erityisen varmasta saatavuudesta. "Saatavuustakuu" on esitetty yleisenä, koskemaan kaikkia markkinoituja tuotteita. Markkinoinnissa käytetty ilmaisu "saatavuustakuu" voidaan ymmärtää lupaukseksi siitä, että kaikkia yhtiön markkinoimia tuotteita on riittävästi kuluttajien saatavilla.

Yhtiön mainoksissa esitetyn "saatavuustakuun" sanamuodosta käy toisaalta ilmi, että yhtiö ei ole ollut varma mainostettujen tuotteiden saatavuudesta koko tarjousajan. Lupausta tarjota kuluttajalle loppuneen tarjoustuotteen tilalle vastaava tai parempi tuote samaan hintaan ei voida pitää asianmukaisena ilmoituksena siitä, että tuotteita on saatavilla rajoitetusti. Vaikka yhtiö on mainosten sanamuodon mukaan itsekin epäillyt tuotteiden riittävyyttä, yhtiö ei ole kuitenkaan mainoksissaan ilmoittanut tuotteiden saatavuutta koskevista rajoituksista.

Yhtiön mainoksessa käytetty ilmaisu "emmekä pysty toimittamaan tuotetta 7 päivän kuluessa tilauksesta" merkitsee asiassa esitetyn selvityksen mukaan sitä, että kuluttajan on, saadakseen mainostetun tuotteen myöhemmin, tehtävä kyseistä tuotetta koskeva tilaus. Esitetyn selvityksen mukaan kuluttajan on lisäksi tuotteen myöhemmin saadakseen maksettava tuote tai ainakin käsiraha siitä etukäteen. Tämä poikkeaa myymälässä tapahtuvassa kuluttajakaupassa yleisesti noudatettavasta käytännöstä, jossa tavaran hinta yleensä maksetaan vasta tavaran luovutushetkellä. Kuluttajan saadessa tavaran vasta myöhemmin hänellä ei myöskään ole tilaisuutta tarkastaa tavaraa ennen kauppahinnan tai sen osan maksamista.

Yhtiön esittämä lupaus siitä, että kuluttajalla on oikeus saada loppuneen erikoistarjoustuotteen tilalle vastaavan tai paremman tuotteen, saattaa olla kuluttajan kannalta käytännössä ongelmallinen. Hän ei voi tietää, millainen loppuneen tarjoustuotteen tilalle luvattu tuote on ominaisuuksiltaan ja missä suhteessa se poikkeaa mainoksessa esitellystä tuotteesta. Kuluttaja ei voi varmistua siitä, että tilalle tarjottava tuote on hänen kannaltaan yhtä hyvä tai parempi kuin mainoksessa esitelty tuote. Kuluttaja ei voi tietää, onko tilalle tarjotussa tuotteessa niitä ominaisuuksia, joiden vuoksi hän on valinnut juuri mainoksessa esitellyn erikoistarjoustuotteen. Vaikka tilalle tarjottava tuote olisi yhtiön puolesta valittu erityisen huolellisesti, se ei kuitenkaan välttämättä kaikissa tapauksissa kuluttajan kannalta vastaa hänen valitsemaansa mainostettua erikoistarjoustuotetta.

Markkinointia koskevien yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan myyjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että markkinoituja tuotteita on tarjolla koko tarjouksen kestoajan. Kuluttajalle on vakiintuneen käytännön mukaan yleensä tarjottu erikoistarjoushinnalla mainostetun, myymälästä loppumaan päässeen tuotteen tilalle vastaava tuote tarjoushinnalla. Yhtiön mainostama "saatavuustakuu" ei ole merkinnyt kuluttajan kannalta mitään ylimääräistä etua eikä muutoinkaan mitään sellaista, mihin hän ei olisi oikeutettu jo suoraan lain ja alalla yleensä noudatetun käytännön perusteella.

Yhtiön markkinointi, jonka mukaan kuluttajalla on tarjoustuotteen loppuessa lyhyessä ajassa tarjouksen tekemisestä, ja jollei yhtiö pysty tuotetta toimittamaan muutamien päivien kuluessa kuluttajan tilauksesta, saada vastaavan tai paremman tuotteen tarjouksessa luvatulla hinnalla, ja tämän lupauksen kutsuminen saatavuustakuuksi , on ollut kuluttajien kannalta sopimatonta.

2. Markkinatuomioistuin on useissa aikaisemmissa ratkaisuissaan todennut, että markkinoinnissa esitettävät, mitattavissa olevia seikkoja koskevat väitteet markkinoijan on kyettävä tarvittaessa näyttämään toteen (esim. ratkaisut 1992:2, 1998:11 ja 1999:12). Ratkaisun 1997:2 perusteluissa markkinatuomioistuin on lausunut mm., että markkinoinnissa esitettävien, todistettavissa olevia seikkoja, kuten esim. tuotteen hintaa koskevien ilmaisujen on perustuttava tosiseikkoihin. Perusteluissa on lausuttu, että tuotteen hinnan edullisemmuutta koskevat ilmaisut mielletään kuluttajien piirissä yleensä tosiasioita koskeviksi ilmaisuiksi.

Markkinatuomioistuimen ratkaisussa 1997:2 on kielletty käyttämästä markkinoinnissa ilmaisuja, joiden mukaan markkinoidut tuotteet ovat edullisimpia ja esittämästä samassa yhteydessä lupausta hyvittää kuluttajalle hinnanerotus, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä. Ratkaisun perusteluissa lausuttiin mm., että tuotteiden edullisemmuusväite saattaa vaikuttaa voimakkaastikin tuotteiden kysyntään. Perustelujen mukaan yleistä edullisemmuutta koskevan väitteen esittäjän on tarvittaessa kyettävä näyttämään väitteensä toteen.

Yhtiön mainoksissaan käyttämä ilmaisu, jonka mukaan yhtiö hyvittää 125 prosenttia hinnanerotuksesta, jos kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä, antaa kuvan, että yhtiön hintataso on erityisen edullinen. Se on omiaan antamaan kuvan, että yhtiö on niin varma hintojensa edullisimmuudesta, että se voi ottaa taloudellisen riskin lupaamalla maksaa hinnanerotuksen 125 prosenttisesti. Kun sanotunlaisesta lupauksesta käytetään ilmaisua hintatakuu, se saatetaan kuluttajien piirissä helposti ymmärtää väitteeksi siitä, että yhtiön tuotteiden hinnat ovat selvästi edullisempia kuin muissa liikkeissä. Mainittu hintatakuuksi nimitetty lupaus on esitetty yleisenä koskemaan kaikkien markkinoitujen tuotteiden hintoja.

Yhtiö on ilmoittanut tarkastavansa joka viikko kilpailijoiden tuotteiden hintoja ja sen perusteella asettavansa omat hintansa sellaisiksi, että ne ovat kilpailijoiden hintoja halvempia. Yhtiö on esittänyt näytöksi hintojen tarkastamisesta selvityksen, jossa on verrattu yhtiön omien tuotteiden hintoja kilpailijoiden tuotteiden hintoihin. Yhtiön edellä mainituissa mainoksissa, esim. 26.10.1999 julkaistussa mainoksessa markkinoimista tuotteista osa on ollut sellaisia, joista ei ole kilpailijoiden hintoja koskevia tietoja yhtiön esittämässä aineistossa. Muutamien ko. mainoksissa markkinoitujen tuotteiden osalta yhtiön hinnat olivat halvemmat kuin asianomaisessa kilpailevassa liikkeessä. Selvityksessä esitetyistä kilpailijoiden hinnoista osa oli useita viikkoja vanhoja.

Asiassa on käynyt ilmi, että kodintekniikkatuotteiden markkinoijat seuraavat tiiviisti kilpailijoiden hinnoittelua ja että hintoja alennetaan usein lyhyin väliajoin. Useita viikkoja vanhojen hintatietojen käyttäminen markkinoinnissa esitettävien edullisemmuusväitteiden perusteeksi ei sen vuoksi anna oikeata kuvaa kilpailevien liikkeiden hinnoista markkinointiajankohtana. Myöskään sellaisten tuotteiden hintojen perusteella, joita ei ole kilpailevissa liikkeissä myytävänä, ei voida tehdä johtopäätöksiä kilpailevien liikkeiden hinnoista. Yksittäisen tuotteen hinnan edullisemmuutta ei voida yleistää koskemaan tuotevalikoimaa yleisesti Hintojen edullisemmuuteen vetoavan markkinoijan on ennen markkinointiajankohtaa varmistettava, että edullisemmiksi väitettävät tuotteet todellisuudessa ovat hinnaltaan edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden myymälöissä.

Yhtiön esittämä vertailuaineisto ei osoita, että yhtiön hinnat olisivat edellä mainitussa mainoksessa mainostettujen tuotteiden osalta olleet markkinointiajankohtana halvempia kuin kilpailevissa liikkeissä. Muidenkaan edellä mainittujen mainosten osalta yhtiö ei ole esittänyt näyttöä siitä, että mainoksissa käytetyt hinnat olisivat olleet edullisempia kuin samojen tuotteiden hinnat kilpailevissa liikkeissä.

Yhtiö on mainoksissaan ilmoittanut "hintatakuun" olevan voimassa 30 päivää tuotteen ostohetkestä. Asiassa on käynyt ilmi, että kodintekniikkatuotteiden hinnat vaihtelevat usein ja lisäksi siten, että hintoja alennetaan suhteellisen vähän kerrallaan. Kuluttajan kannalta ei tällöin ole kovin mielekästä seurata kaupanteon jälkeen kyseisen tuotteen hintoja. Kuluttajan saattaa myös olla vaikea löytää muista liikkeistä tyyppinumeroltaan täsmälleen samaa tuotetta, mitä "hintatakuu" edellyttää. Yhtiön "hintatakuu" on näin ollen ehdoiltaan ja luonteeltaan sellainen, että se on omiaan jäämään kuluttajan kannalta näennäiseksi.

Yhtiö on käyttänyt hintojen edullisemmuutta kuvaamaan ilmaisuja "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa, mutta jos niin hassusti pääsee meidän tuotteidemme kohdalla käymään, niin 125 % hintaerosta takaisin", "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa" ja "jotta kenenkään ei koskaan milloinkaan tarvitsisi tuntea itseään tyhmäksi, me lanseeraamme nyt hintatakuun". Sanotunlaiset edullisemmuutta kuvaavat ilmaisut ovat olleet hallitsevassa asemassa yhtiön mainoksissa. Näiden edullisemmuutta kuvaavien ilmaisujen yhteydessä yhtiö on antanut "hintatakuuksi" nimittämänsä lupauksen, jonka mukaan, jos kuluttaja löytää tuotteen halvemmalla muualta, yhtiö hyvittää kuluttajalle tuotteiden hintaeron 125 prosenttisesti. Tuotteiden edullisimmuutta koskevat edellä mainitut ilmaisut yhdessä "hintatakuuksi" nimitetyn edellä selostetun lupauksen kanssa saattavat antaa kuluttajalle kuvan, että yhtiö on luotettavalla tavalla selvittänyt, että sen markkinoimat tuotteet ovat hinnaltaan edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden myymälöissä.

Yhtiö ei ole esittänyt riittävää ja luotettavaa selvitystä siitä, että sen markkinoimat tuotteet olisivat hinnaltaan yleisesti edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden markkinoimat vastaavat tuotteet. Yhtiö on näin ollen käyttämällä markkinoinnissaan edellä mainittuja edullisimmuutta kuvaavia ilmaisuja, ja esittämästä tällaisten ilmaisujen yhteydessä lupauksen hyvittää kuluttajalle hinnanerotus, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä ja käyttämällä tällaisesta lupauksesta ilmaisua "hintatakuu", menetellyt markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin kieltää KSL:n 2 luvun 1 ja 7 §:n nojalla Gigantti Oy Ab:tä seitsemänsadanviidenkymmenentuhannen (750.000) markan sakon uhalla kuluttajiin kohdistuvassa kodintekniikkatuotteiden markkinoinnissa

1. nimittämästä "saatavuustakuuksi" lupaustaan, jonka mukaan kuluttajalla on oikeus, jos tarjottu tuote loppuu myymälästä lyhyen ajan kuluessa tarjouksen esittämisestä, eikä yhtiö pysty tuotetta toimittamaan muutamien päivien kuluessa tilauksesta, saada vastaavan tai paremman tuotteen tarjouksessa luvatulla hinnalla, ja 2. käyttämästä toteennäyttämättömästi tuotteidensa hintojen edullisimmuutta kuvaavia ilmaisuja ja tällaisten ilmaisujen yhteydessä esittämästä lupausta edellä perusteluissa selostetulla tavalla hyvittää kuluttajalle hinnanerotus, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä ja käyttämästä tällaisesta lupauksesta ilmaisua "hintatakuu".

Kieltoja on noudatettava heti.

Vaatimukset kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Lindholm, Häyhä, Henriksson, Kivipato, Kortekangas, Maijala, Paloranta ja Sario

---

[SV]

Bolaget hade inte lagt fram någon tillräcklig och tillförlitlig utredning över att de produkter som bolaget marknadsförde i fråga om priset i allmänhet hade varit billigare än motsvarande produkter som konkurrerande affärer marknadsförde. Genom att i sin marknadsföring använda uttryck som beskrev att produkterna var förmånliga och genom att i samband med dessa uttryck ge ett löfte att gottgöra konsumenten prisskillnaden, om konsumenten hittade samma produkt till ett billigare pris i någon annan affär och genom att om detta löfte använda uttrycket "prisgaranti", hade bolaget förfarit otillbörligt med hänsyn till konsumenterna.

KSL_2_kap._1_§ och 7_§