Market court dismisses claim against STTV for failing to impose penalty under Alcohol Act s. 52. No penalty was issued, so no court review is possible.

Alkoholilaki_52_§

CHYMOS JUOMAT OY:N VAATIMUKSET

STTV on 11.12.1995 tekemässään hakijalle lähettämässään päätöksessä dn:o 68/61/95 lausunut mm. seuraavaa: "Chymos Juomat Oy:n Green Fizz hedelmäsiideri ei täytä nykyisen alkoholijuomaasetuksen määritelmää. Tuote on kuitenkin hyväksytty siideriksi vuonna 1993 ja se on ollut markkinoilla asetusta valmisteltaessa ja sen tullessa voimaan. Uuden siiderimääritelmän voimaantulolle tarpeelliseksi kohtuulliseksi siirtymäajaksi määritellään yksi vuosi, jonka kuluessa Green Fizz hedelmäviinin etiketistä ja esittelystä on poistettava siideriä tarkoittavat ilmaisut tai tuotteen koostumusta on muutettava."

Chymos Juomat Oy on alkoholilain 52 §:ään nojautuen saattanut asian markkinatuomioistuimeen. Hakija on vaatinut, että markkinatuomioistuin toteaa Chymos Juomat Oy:n valmistaman Green Fizz siiderin täyttävän alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen (22.12.1994/1344) siideriä koskevan määritelmän ja että Chymos Juomat Oy voi käyttää Green Fizz tuotteen esittelyssä ja markkinoinnissa sekä ilmaisua hedelmäsiideri että siideri, minkä vuoksi markkinatuomioistuimen tulee kumota STTV:n päätös asiassa. Mikäli STTV:n päätöstä ei muuteta, päätöksessä on todettava, että hakijalle myönnetty yhden vuoden siirtymäaika alkaa sinä päivänä, jolloin markkinatuomioistuin antaa päätöksen asiassa. Hakija on lisäksi vaatinut, että STTV velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 83.082 markalla laillisine korkoineen.

STTV:n päätöksessä oli valitusosoitus, jonka mukaan päätökseen tyytymätön sai hakea siihen muutosta korkeimmalta hallintooikeudelta. Hakija toimi valitusosoituksen mukaisesti. Korkein hallintooikeus antoi 28.1.1997 valituksen johdosta päätöksen. Päätöksen mukaan kyseessä on valituskiellon alainen asia, minkä vuoksi valitus jätettiin korkeimmassa hallintooikeudessa tutkimatta. Päätöksessään korkein hallintooikeus antoi hakijalle ohjeen saattaa asia markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hakija on edellä mainittujen vaatimusten lisäksi vaatinut, että STTV määrätään korvaamaan myös hakijalle korkeimmassa hallintooikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 61.000 markalla laillisine korkoineen.

Hakijan valmistama Green Fizz hedelmäsiideri koostuu omenaviinistä, omenamehusta (tiivisteestä valmistetusta), kuohuviinistä, sokerista ja vedestä. Raaka-aineena on käytetty omenaa, valkoherukkaa ja karviaista. Omenan osuus on 90 % hedelmä/marjaraaka-aineista. Green Fizz tuote on vuonna 1993 asianmukaisesti hyväksytty markkinoitavaksi siiderinä.

Siiderin määrittely on 1.1.1995 voimaan tulleessa alkoholijuomia ja väkiviinaa koskevassa asetuksessa. Aikaisemmin voimassa olleessa asetuksessa siideri määriteltiin hedelmäviiniksi, joka on valmistettu yksinomaan käymisen avulla tuoreista ja kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista tai täysmehutiivisteistä ja jonka alkoholipitoisuus on enintään 8,5 tilavuusprosenttia. Nykyisin voimassa olevassa asetuksessa siiderin määritelmä on muutoin sama kuin aikaisemmin, mutta valmistustapaa koskeva vaatimus "yksinomaan käymisen avulla" on jätetty pois.

Koska siideri on siis alkoholijuoma-asetuksen mukaan eräs hedelmäviinien laji, myös sen esittelystä ja kuvauksesta säädetään asetuksen 2 §:ssä. Pykälän 2 mom:n mukaan siideristä, joka on valmistettu pääasiassa omenoista, voidaan käyttää nimitystä siideri, ja siideristä, joka on valmistettu pääasiassa päärynöistä, tulee käyttää nimitystä päärynäsiideri tai perry.

STTV:n päätöksessä ei mainita sitä lain tai asetuksen kohtaa, johon päätös perustuu. STTV on myöhemmin ilmoittanut, että päätös on perustunut alkoholijuoma-asetuksen 1 §:n 1 mom:n 4 kohtaan, joka sisältää siiderin yleisen määritelmän. Tässä asetuksen kohdassa ei ole käytetty siiderin raakaaineen osalta määrettä "pääasiassa", kuten asetuksen 2 §:n 2 kohdassa, joka koskee siiderin esittelyä ja kuvausta. Alkoholijuoma-asetuksen 1 §:n 1 mom:n 4 kohdan ja 2 §:n 2 kohdan välillä on näennäinen ristiriita, jonka väärä tulkinta on STTV:n päätöksen perustana.

Alkoholijuoma-asetuksen kahden kohdan sanamuotojen ristiriitaisuus voidaan tulkita joko niin, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut, että siiderin raaka-aineena voi olla yksinomaan omena tai päärynä tai että siiderin pääasiallisena raaka-aineena voi olla vain omena tai päärynä, mutta tuotteissa voi olla mukana jossain määrin muutakin raakaainetta. STTV katsoo, että siiderin tulee olla valmistettu yksinomaan omenasta tai päärynästä taikka näiden sekoituksesta. Tämä tulkinta merkitsee, että pääasiassa omenasta koostuvan siiderin ainoa mahdollinen muu raaka-aine on päärynä.

Kun Green Fizz siideri hyväksyttiin 1993 markkinoitavaksi siiderinä, tuolloin voimassa ollut alkoholilainsäädäntö ei määritellyt siideriä. Alkoholijuomateollisuuden raaka-aineita ja tuotantoa sääteli Alko tuottajien kanssa tekemiensä valmistussopimusten nojalla. Ei ole mitään syytä sille, miksi alkoholijuoma-asetuksella olisi haluttu sulkea pois markkinoilta tuote, joka oli vain paria vuotta aikaisemmin laillisesti hyväksytty markkinoitavaksi siiderinä. Green Fizz siiderin etiketissä tuodaan ilmi se, että se on valmistettu kuohuviinimenetelmällä. Mikäli STTV haluaa kuluttajaa informoitavan vielä laajemmin siiderin koostumuksen osalta, ei sopiva keino ole estää Green Fizzin markkinointia siiderinä, vaan korkeintaan edellyttää etikettimerkintöjen tarkentamista. Tällöin sama velvoite on luonnollisesti asetettava muillekin valmistajille.

Alkoholilain 49 §:n 2 mom:n mukaan STTV voi kieltää alkoholijuoman luovuttamisen markkinoille tai korvauksetta velvoittaa poistamaan alkoholijuoman markkinoilta, jos tuote tai sen esittely ovat siitä annettujen säännösten ja määräysten vastaisia tai jos juoman laatua tai siitä mahdollisesti aiheutuvia terveydellisiä haittoja ja vaaroja ei ole asianmukaisesti valvottu tai jos kielto on muutoin perusteltua ihmisten terveyden suojelemiseksi. Alkoholilain ja sen perusteella säädettyjen asetusten tarkoituksena on kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholin aiheuttamia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Näiden haittojen ehkäiseminen on myös STTV:n toimivallan tarkoitus. Green Fizz siiderin koostumuksella ei ole mitään yhteyttä mainittuihin tavoitteisiin.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVALVONTAKESKUKSEN VASTAUS

STTV on vaatinut, että Chymos Juomat Oy:n hakemus hylätään ja että STTV:n päätös pidetään voimassa. STTV on 10.12.1997 päivätyssä kirjeessään täsmentänyt vaatimustaan seuraavasti: STTV ilmoittaa vaativansa, että markkinatuomioistuin hylkää Chymos Juomat Oy:n vaatimukset ja STTV:n päätöksen pysyttäen kieltää Chymos Juomat Oy:tä käyttämästä Fizz-juoman etiketissä tai esittelyssä ilmaisua siideri tai sitä tarkoittavia vieraskielisiä ilmaisuja, jos juoman valmistuksessa on käytetty raaka-aineena muita hedelmiä tai marjoja kuin omenaa tai päärynää. STTV on vaatinut, että Chymos Juomat Oy:n oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus hylätään lakiin perustumattomana. Siltä varalta, että markkinatuomioistuin kuitenkin katsoisi, että oikeudenkäyntikuluja voidaan laillisesti vaatia ja tuomita tässä asiassa, STTV on vaatinut, että Chymos Juomat Oy velvoitetaan korvaamaan STTV:n oikeudenkäyntikulut 29.505 markalla laillisine korkoineen.

Alkoholilain 3 §:n 4 mom:n mukaan alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta ja esittelystä sekä raaka-aineista säädetään asetuksella. Alkoholilain 43 §:n 1 mom:n mukaan alkoholijuoman valmistaja vastaa siitä, että tuote ja sen päällysmerkinnät ja muu esittely ovat siitä annettujen säädösten ja määräysten mukaisia ja saman pykälän 2 mom:n mukaan STTV ohjaa ja valvoo valmistajan vastuun toteutumista. Asetuksen 1 §:n mukaan siideri on eräs raaka-ainekoostumukseltaan tarkoin rajattu hedelmäviinien alamääritelmä. Niinpä hedelmäviinistä voidaan käyttää nimeä siideri ainoastaan silloin, kun sen valmistukseen on käytetty hedelmäraaka-aineista vain omenaa tai päärynää tai näiden seoksia.

Alkoholilain 43 §:n 1 mom:n mukaan alkoholijuoman valmistaja vastaa siitä, että tuote ja sen päällysmerkinnät sekä muu esittely ovat tuotteesta annettujen säännösten ja määräysten mukaisia. STTV:n tehtävänä on valvoa, että 43 §:n säännöksiä noudatetaan. STTV voi valvontatoiminnassaan ryhtyä alkoholilain 48 ja 49 §:ien perusteella tarpeellisiin toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi.

STTV on päätöksessään esittänyt Chymos Juomat Oy:lle tulkinnan, että Green Fizz juoma ei täytä edellä mainitun asetuksen siiderille määritettyjä ehtoja. Hakija oli aloittanut siiderin valmistuksen vuonna 1993 ja Oy Alko Ab:n osto-osasto hyväksyi tuotteen myyntiin. Koska tämä hyväksyminen oli alkoholilain 64 §:n siirtymäsäännösten mukaan edelleen voimassa, annettiin valmistajalle tilanteen korjaamiseksi kohtuulliseksi katsottu yhden vuoden siirtymäaika saattaa tuote vastaamaan alkoholijuoma-asetuksen ehtoja. STTV:n alkoholijuomien valmistus- tai tukkumyyntilupapäätökseen liitetään aina alkoholilain 51 §:n 2 momentin mukainen valitusosoitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nyt oli kuitenkin kysymys alkoholilain 48 §:n 1 mom:n mukaisesta toiminnasta, jolloin asian oikea käsittelyosoite olisi ollut markkinatuomioistuin.

STTV on päätöksessään todennut Green Fizz tuotteen esittelyn säännösten vastaiseksi ja lain 48 §:n 1 mom:n nojalla antanut valmistajalle ohjeet säännöksen vastaisen menettelyn korjaamiseksi. STTV on antanut tarvittavien toimenpiteiden suorittamiselle kohtuulliseksi katsomansa yhden vuoden siirtymäajan joko muuttaa Green Fizz tuotteen koostumusta tai sitten juoman esittelyä. Päätökseen liitetty virheellinen valitusosoitus lisää tuota siirtymäaikaa vielä yli vuodella. Hakijalla on katsottava olleen täysin riittävästi aikaa mukautua alkoholisäädökseen.

STTV:n alkuperäistä päätöstä ei ollut kirjoitettu kiellon muodossa vaan velvoittavan toimintaohjeen muotoon, vaikka päätökseen sisältyykin ajatus lainvastaiseksi katsotun toiminnan jatkamisen kieltämisestä. Koska markkinatuomioistuimessa asiaa käsitellään kieltovaatimuksena, STTV on täsmentänyt päätöksen sanamuotoa edellä mainitulla tavalla.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) on 11.12.1995 Chymos Juomat Oy:lle antamassaan päätöksessä lausunut mm. seuraavaa:

"Suomessa siideri määritellään alkoholijuoma-asetuksessa (24.3.1995/460) hedelmäviiniksi, joka on valmistettu tuoreista tai kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä. Raaka-ainevaihtoehtoja ovat omena ja päärynä ja jos käytetään pääasiassa omenaa, voidaan käyttää nimitystä siideri. Jos siideri on valmistettu pääasiassa päärynästä, tulee käyttää nimitystä päärynäsiideri tai perry. Hedelmäviinin alkoholipitoisuuden on oltava enintään 14-tilavuusprosenttisilla juomilla kokonaan käymisestä peräisin. Siiderin alkoholipitoisuus rajataan kuitenkin enintään 8,5 tilavuusprosenttiin. Muuten on voimassa, mitä hedelmäviinistä on säädetty. Jos siiderin määritelmä olisi yhtä laaja kuin hedelmäviinillä, ei olisi syytä yrittää määritellä siideriä erikseen.

Chymos Juomat Oy:n Green Fizz-hedelmäsiideri ei täytä nykyisen alkoholijuoma-asetuksen määritelmää. Tuote on kuitenkin hyväksytty siideriksi vuonna 1993 ja se on ollut markkinoilla asetusta valmisteltaessa ja sen tullessa voimaan. Uuden siiderimääritelmän voimaantulolle tarpeelliseksi kohtuulliseksi siirtymäajaksi määritellään yksi vuosi, jonka kuluessa Green Fizz hedelmäviinin etiketistä ja esittelystä on poistettava siideriä tarkoittavat ilmaisut tai tuotteen koostumusta on muutettava."

STTV on asian valmisteluvaiheessa ilmoittanut täsmentävänsä päätöstään siten, että STTV on vaatinut, että markkinatuomioistuin STTV:n päätöksen pysyttäen kieltää Chymos Juomat Oy:tä käyttämästä ko. juoman etiketissä tai esittelyssä ilmaisua siideri tai sitä tarkoittavia vieraskielisiä ilmaisuja, jos juoman valmistuksessa on käytetty raaka-aineena muita hedelmiä tai marjoja kuin omenaa tai päärynää.

Markkinatuomioistuin toteaa, että STTV:n päätöksen kohteena oleva Green Fizz tuote on tullut markkinoille vuonna 1993. Asianmukainen valmistus- ja myyntilupa on ollut voimassa 11.12.1995, jolloin STTV on antanut mainitun päätöksen.

STTV:n 11.12.1995 antamassa päätöksessä ei ollut mainittu, mihin säädökseen päätös on perustunut, mutta STTV oli myöhemmin asian käsittelyssä ilmoittanut, että päätöksen perusteena on ollut alkoholilain 48 §. Täsmentäessään vaatimuksiaan myöhemmin STTV ei ole ilmoittanut, mihin lainkohtaan täsmennetty vaatimus perustuu.

Alkoholilain 48 §:n mukaan, jos alkoholijuoman mainontakiellon tai muun markkinointi- tai myynninedistämistoimintaa koskevan säännöksen noudattamisen valvontaa suoritettaessa tai muuten havaitaan epäkohtia taikka säännösten tai määräysten vastaista toimintaa, STTV:n on annettava asianmukaiset ohjeet epäkohtien poistamiseksi tai virheellisen toiminnan lopettamiseksi sekä asetettava määräaika, jonka kuluessa näin on meneteltävä. Jollei korjausta ole tapahtunut asetetussa määräajassa taikka jos ohjeissa mainittua toimintaa ei ole lopetettu tai jos se on uudistettu asetetun määräajan jälkeen, STTV voi asettaa tehosteeksi uhkasakon tai uhan, että vaadittu toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Alkoholilain 52 §:n mukaan STTV:n asettamaan uhkasakkoon tai teettämisuhkaan ei saa hakea valittamalla muutosta. Se, jolle STTV on antanut mainitun uhkasakon tai teettämisuhan, voi hakemuksella saattaa asian markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi.

STTV on edellä mainitussa päätöksessään ilmoittanut Chymos Juomat Oy:lle, että yhtiön valmistama ja markkinoima alkoholijuoma ei täytä alkoholilain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä. STTV on alkoholilain 48 §:n mukaisesti antanut yhtiölle ohjeita epäkohdan poistamiseksi. Yhtiölle on päätöksessä annettu vaihtoehtoja epäkohtien poistamiseksi sekä vuoden pituinen määräaika edellytettyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. STTV ei ole myöhemmin antanut yhtiölle sellaista päätöstä, jossa olisi todettu, että havaittuja epäkohtia ei ole poistettu asetetussa määräajassa, eikä asettanut mainitussa säännöksessä edellytettyä teettämisuhkaa.

STTV voi alkoholilain 49 §:n nojalla määrätä paitsi alkoholijuoman markkinointia koskevan kiellon tai väliaikaisen kiellon myös kiellon luovuttaa markkinoille säännösten tai määräysten vastaista alkoholijuomaa. STTV ei ole antanut sanottuun lainkohtaan perustuvaa kieltopäätöstä tässä asiassa.

Markkinatuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole annettu sellaista kieltoa, väliaikaista kieltoa, uhkasakkoa tai teettämisuhkaa, jota koskeva päätös tai määräys voitaisiin alkoholilain 52 §:n nojalla käsitellä markkinatuomioistuimessa. Hakemus on näin ollen jätettävä markkinatuomioistuimessa tutkittavaksi ottamatta.

Hakemuksen kohteena olevaa asiaa ei STTV:n päätöksen muoto huomioon ottaen olisi ollut välttämätöntä saattaa oikeuskäsittelyyn. Ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännökset kokonaisuudessaan molemmat asianosaiset saavat pitää heille markkinatuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäynnistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden kulujen osalta asiassa on jo annettu lainvoimainen päätös.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin jättää Chymos Juomat Oy:n hakemuksen tutkimatta.

Oikeudenkäyntikuluja koskevat, puolin ja toisin esitetyt vaatimukset hylätään.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Airikkala, Maijala, Oksala-Leino, Ollikainen, Reinamo ja Sario