Legislator Case Law & Legislation
MD:1998:019 AI generated

Market Court dismisses unfair competition claim against competitor's brochure for not being confusing and not misleading.

Case Number MD:1998:019
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Market Court dismissed the plaintiffs' request to prohibit the defendant from continuing its marketing activities under the Act on Unfair Competition in Business. Although the defendant's brochure shared some visual features with the plaintiffs' materials, the court found the documents were not confusing due to distinct layouts, specific company names, and unique logos. Furthermore, the claim that the brochure falsely stated a 3.5 km railway line was rejected because the target audience of professional employees would not be misled by this minor discrepancy regarding the internal yard track.

Legislator headnote

AI generated

Act on Unfair Competition in Business s. 1; Act on Unfair Competition in Business s. 2: A competitor's advertisement is not considered unfair or misleading if it is not likely to cause confusion with another trader's goods or services and does not create a false impression regarding material facts for the target audience.

Keywords

AI generated
unfair competition confusion of goods misleading advertising market court competitor brochure

Cited Legislation

AI generated
Act on Unfair Competition in Business s. 1
Act on Unfair Competition in Business s. 2
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Teollisuusmaalaamo Ky M. Fingerroos ja Markku Juhani Fingerroos vastaan Aurakorro Oy. Kysymys korroosionestomaalausta koskevasta esitteestä.

Vastaajan esitteessä oli esitelty vastaajan harjoittamaa toimintaa ja vastaajan toimipaikkoja mm. Suomen kartan avulla. Vastaajan esitteessä oli samankaltaisia piirteitä kuin hakijayhtiön esitteessä. Esitteiden yksityiskohdat poikkesivat kuitenkin Suomen karttaa lukuunottamatta selkeästi toisistaan, eivätkä esitteet asetteluiltaankaan olleet samanlaiset. Vastaajan esitteeseen oli merkitty isokokoisella tekstillä vastaajan toiminimi ja esitteessä oli myös vastaajan pitkään käyttämä ruiskumaalaria esittävä logo. Esitteessä ei ollut viitattu hakijoihin eikä näiden harjoittamaan liiketoimintaan. Vastaajan esite ei ollut sekoitettavissa hakijoiden esitteeseen. Vastaaja ei ollut muutoinkaan ko. esitettään käyttämällä menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijoiden kannalta sopimattomasti.

Vastaajan esitteessä oli mainittu myös: "Omaa rautatietä 3,5 km". Vastaajan tuotantolaitoksen tontilla olevaa rautatietä oli käytetty tuotantolaitoksen sisäiseen tavaransiirtoon. Radan kilometrimäärä oli pienempi kuin mitä vastaajan esitteessä oli ilmoitettu. Vastaajan markkinoinnin kohderyhmälle, joka käsitti pääasiassa isoissa yrityksissä työskenteleviä ammattihenkilöitä, ei ollut voinut syntyä ko. esitteen perusteella virheellistä kuvaa mainitun radan tosiasiallisesta luonteesta. Radan kilometrimäärällä ei ollut myöskään olennaista merkitystä kohderyhmän kannalta. Edellä mainittu ilmaisu ei ollut antanut ko. radasta virheellistä kuvaa potentiaalisille asiakkaille. Mainittu ilmaisu ei ollut hyvän liiketavan vastainen eikä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimaton.

SopMenL_1_§

TEOLLISUUSMAALAAMO KY M. FINGERROOSIN JA MARKKU JUHANI FINGERROOSIN VAATIMUKSET

Hakijat ovat vaatineet, että Aurakorro Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 ja 2 §:n nojalla sakon uhalla kielletään jatkamasta ja uudistamasta hyvän liiketavan vastaista ja muutoin hakijoiden kannalta sopimatonta ilmoitteluaan ja markkinointiaan. Hakijat ovat myös vaatineet, että kielto määrätään väliaikaisesti heti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen ratkaisu. Lisäksi hakijat ovat vaatineet, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut 32.396,42 markalla laillisine korkoineen.

Liiketapalautakunta on mm. edellä mainituin perustein todennut vastaajan mainosesitteen olleen kokonaisuudessaan sellaisen, että sen tarkoituksena on ilmeisesti ollut pyrkimys käyttää hyväksi hakijan aikaisemmalla toiminnallaan ja markkinoinnillaan hankkimaa mainetta. Tämän johdosta liiketapalautakunta katsoi vastaajan menetelleen mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 4, 9 ja 10 artiklan vastaisesti ja täten myös sopimattomasti elinkeinotoiminnassa.

Liiketapalautakunnan antaman ratkaisun jälkeen on kuitenkin ilmennyt, että vastaaja edelleen jatkaa markkinointiaan mainosesittein, jotka olennaisilta kohdiltaan ovat lähes identtiset liiketapalautakunnalle esitettyjen esitteiden kanssa. Tällainen esite on mm. Turun seudulla ilmestyvässä ilmaisjakelulehdessä Tepsi maaliskuussa 1997 samoin kuin pintakäsittelytekniikan ja korroosioneston ammattilehden Pintatekniikka numerossa 3/1997 ja Finncorr vuosikirjassa 1997 "Korroosionesto ja pintakäsittelytekniikan palvelut", jota jaetaan ilmaiseksi Pintakäsittely '97 messujen ja konferenssien yhteydessä. Hakijat pitävät selvänä, että sama mainosesite on yleisesti käytössä vastaajalla kaikessa ilmoitusmarkkinoinnissa.

Liiketapalautakunnan lausunnon antamisen jälkeen vastaajayhtiö on muuttanut mainosesitteitään siten, että siinä ikään kuin olisi huomioitu liiketapalautakunnan lausunnon edellyttämät muutokset. Niinpä ilmoituksesta on jätetty pois viittaus Markku Juhani Fingerroosin omistamaan Finncorros Oy:n toiminimeen samoin kuin viittaus "Tuottava idea 82" palkintoon. Lisäksi ilmoituksesta on poistettu osana hakijoiden logoa käytetty tienviittamainen kuvio. Yleisilmeeltään esite on säilynyt kuitenkin entisellään. Liiketapalautakunta on nimenomaan todennut, että vastaaja on käyttänyt hyväkseen hakijan jo aikaisemmin käyttämään mainosesitteeseen sisältyviä yksityiskohtia, kuten logon sijoittelua ja toimipaikkojen esittelyä kartan muodossa. Liiketapalautakunta on nimenomaisesti pitänyt tämänkaltaista suoraa toisen mainosaineiston hyödyntämistä hyvän liiketavan vastaisena.

Hakijoiden esite on ollut käytössä ainakin 10 vuotta. Vastaaja on ottanut esitteen käyttöönsä hankkiessaan European Corrosion Oy:n (entiseltä nimeltään Finncorros Oy) konkurssipesältä konkurssipesän omistaman pintakäsittelylaitoksen. Samassa yhteydessä konkurssipesään kuulunutta hakijoiden omistamaa markkinointimateriaalia on joutunut vastaajan haltuun. Liiketapalautakunnan moittimaa esitettä onkin pidettävä täysin tämän vastaajan haltuunsa saaman materiaalin plagiointina. Uudistettu esite ei missään olennaisessa suhteessa kuitenkaan poikkea edellisestä. Sen asemointi on samanlainen ja edelleen siinä esitetään toimipaikkojen sijainti kartan muodossa.

Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 9 artiklan 2 kohdan mukaan mainoksessa ei saa sopimattomasti käyttää hyväksi toisen yrityksen tai tuotteen nimeen tai tunnusmerkkiin liittyvää taikka toisen mainonnallaan hankkimaa mainetta. Perussääntöjen 10 artiklan 1 kohdan mukaan mainoksessa ei saa jäljitellä toisen mainoksen yleissommittelua, tekstiä, iskulausetta, kuvallista esitystä, musiikkia ja äänitehosteita ym. tavalla, joka on omiaan johtamaan harhaan tai aiheuttamaan sekaannusta. Vastaajan mainosesitettä on edelleen pidettävä mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 9 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan vastaisena ja SopMenL:n 1 §:n vastaisena.

Vastaajan mainosesitteessä todetaan, että sillä on omaa rautatietä 3,5 kilometriä. Tämä rautatie on hakijoiden tietojen mukaan kuitenkin jo useita vuosia ollut epäkunnossa ja käyttökelvoton. Rautatiehallinto on purkanut radan erkanemisvaihteen yleiseen rataverkkoon jo useita vuosia sitten, ja raidesopimus on päättynyt 31.1.1995. Rautatietä on tosiasiassa n. 1,5 km ja se on ainoastaan kiinteistön sisäistä siirtorataa.

Hakijoiden ja vastaajan pintakäsittelylaitoksissa käsitellään huomattavan suuria metallikappaleita. Oma rautatie laitokseen on huomattava kilpailuetu verrattuna sellaisten kilpailijoiden laitoksiin, joilla ei ole rautatietä. Maininnalla omasta rautatiestä saatetaan kalastaa asiakkaita, jotka muutoin käyttäisivät toisen kilpailijan palveluita. Vastaajan maininta omasta 3,5 kilometrin rautatiestä on totuudenvastainen ja harhaanjohtava ilmaisu, joka on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään ja siten samalla vahingoittamaan hakijoiden liiketoimintaa. Vastaajan menettely on SopMenL:n 2 §:n vastaista.

AURAKORRO OY:N VASTAUS

Aurakorro Oy on kiistänyt menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 28.609 markalla laillisine korkoineen.

Vastaajan mainosesite poikkeaa selvästi hakijan esitteestä. Vastaaja on muuttanut esitettään aiemmasta siltä osin kuin liiketapalautakunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että esitteessä oli viitattu hakijan käytössä olevaan Finncorros Oy:n toiminimeen paikansijoituksen yhteydessä, joka viittaus sinällään olisi hyväksyttävää, mutta saattaisi sisältää toisen yhtiön hankkiman maineen hyödyntämistä. Tämän johdosta ja ns. muuttoilmoituksen käytyä tarpeettomaksi Aurakorro Oy on luopunut kaikista viittauksista mainittuun toiminimeen.

Myös viittaus Tuottava idea -82 palkintoon on esitteestä jätetty pois. Samoin logon yhteydessä muuttoaikana esiintynyt tienviittamainen kuvio on jätetty pois. Siten sellaiset yhtäläisyydet hakijan esitteisiin, jotka mahdollisesti ovat olleet ominaisia hakijalle, on jätetty pois. Kun hakija kuitenkin väittää, että esite on säilynyt yleisilmeeltään entisellään, on todettava, että kaikki tämäntyyppiset esitteet ovat periaatteessa yleisilmeeltään samanlaisia. Logon sijoittelun osalta voidaan todeta, että tuhannet eri yritykset käyttävät logoja ilmentämään yritystään, ja kirjepapereissa ja mainosesitteissä logon ainoat sijoituspaikat ovat paperin yläreunassa, joko vasemmalla, keskellä tai oikeassa reunassa. Useimmiten logo on vasemmassa reunassa. Vastaajan logo ei vähimmässäkään määrin muistuta hakijoiden käyttämää logoa, ja sitä paitsi vastaaja on käyttänyt omaa logoaan jo vuodesta 1983 lähtien. Logon sijoittelussa ei ole mitään sellaista, joka olisi hakijoiden esitteen jäljittelyä.

Suomen karttaan hakijoilla ei ole mitään yksinoikeutta, eikä sen käyttäminen ole hakijoiden omaperäinen idea. Sitä ovat monet muutkin yritykset käyttäneet omassa markkinoinnissaan. Koska vastaajayhtiö lounaisrannikolla sijaitsevana ja EteläSuomeen toimintansa keskittäneenä toimii karttaan sijoitettuna sen vasemmassa alakulmassa, on kartan ainoa luonteva sijoituspaikka siten kuin se tällä hetkellä esitteessä sijaitsee. Koska vastaaja on sijoittanut logonsa karttaan piirrettyjen viivojen yhteyteen, on piirros saatu tasapainoiseksi. Tästä syystä kartta ei voisi luontevasti sijaita esitteen vasemmassa reunassa.

Vastaajan esitteessä ei ole mainittu hakijalle kuuluvaa toiminimeä. Toimipaikkojen esittely kartalla ei voi olla hakijan yksinoikeus eikä se myöskään ole hakijan omaperäinen idea. Näin ollen se ei myöskään voi saada sellaista suojaa, etteikö joku muukin saisi vastaavalla tavalla toimipaikkoja esitellä.

Hakijan väitteille ei ole mitään asiallista perustetta. Hakija toistaa samoja väitteitä, jotka jo käsiteltiin liiketapalautakunnassa ja joiden johdosta vastaajayhtiö korjasi mainosesitettään. Hakija tuskin enää itsekään käyttää edellä mainittua esitettään, koska se sisältää vanhentunutta tietoa. Paitsi että siinä on puhelimen suuntanumeron jo pitkään vanhentuneet tiedot, toimikohteissa on mainittu myös Masku, jossa hakijayhtiöllä ei ole mitään toimintaa. Sen sijaan konkurssiin mennyt Finncorros Oy toimi Maskun toimipisteessä. Hakijalla ei ole tiettävästi toimikohteita myöskään Turussa tai Helsingissä, vaikka esitteestä helposti tällaisen vaikutelman saakin.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 16.9.1998 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijoiden väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiön toimialana on hiekkapuhallus- ja maalausliiketoiminnan harjoittaminen. Vastaajayhtiö harjoittaa mm. korroosionestomaalaustyötä. Markku Fingerroos on hakijayhtiön yhtiömies ja toimitusjohtaja. Fingerroos on aikaisemmin harjoittanut Finncorros Oy nimisessä yhtiössä mm. korroosionestomaalausta ja muuta vastaavaa liiketoimintaa.

Hakijayhtiön käytössä olleessa esitteessä on ollut mm. luettelo niistä kohteista, joihin hakijayhtiön palveluja on markkinoitu ja Suomen kartta, jonka avulla on esitelty hakijoiden toimipisteitä. Esite on mm. sommittelultaan pitkälti samanlainen kuin edellä mainitun Finncorros Oy:n käyttämä esite. Finncorros Oy:llä oli toimipiste mm. Maskussa. Hakijoiden ko. esitteessä on joitakin vanhentuneita tietoja ja hakijat ovat nyttemmin myös ottaneet käyttöön uuden esitteen.

Myös vastaajayhtiön esitteen takasivulla on luettelo niistä kohteista, joihin vastaajayhtiön palveluja on markkinoitu, sekä mm. Suomen kartta, johon on merkitty yhtiön toimipisteet. Karttaan on merkitty mm. yhtiön Maskussa sijaitseva toimipiste, johon kuuluvan tuotantolaitoksen vastaaja on ostanut syksyllä 1994 European Corrosion Oy:n (ent. Finncorros Oy) konkurssipesältä. Esitteen yksityiskohtien sijoittelu on osittain samankaltainen kuin edellä mainitussa hakijayhtiön esitteessä. Vastaajayhtiön esitteen takasivua on käytetty vastaajan mainoksena mm. alan julkaisuissa.

Vastaajan esitteessä on samankaltaisia piirteitä hakijayhtiön esitteeseen verrattuna. Esitteiden yksityiskohdat poikkeavat kuitenkin Suomen karttaa lukuunottamatta selkeästi toisistaan, eivätkä esitteet asetteluiltaankaan ole samanlaiset. Vastaajan esitteeseen on merkitty isokokoisella tekstillä vastaajan toiminimi ja esitteessä on myös vastaajan pitkään käyttämä, ruiskumaalaria esittävä logo. Vastaajan esitteessä on esitelty asianmukaisesti vastaajan harjoittamaa toimintaa ja vastaajan toimipaikkoja, mm. vastaajalle siirtynyttä Maskun toimipaikkaa. Esitteessä ei ole viitattu hakijoihin eikä näiden harjoittamaan liiketoimintaan.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajan esite ei ole ollut sekoitettavissa hakijoiden ko. esitteeseen. Vastaaja ei ole muutoinkaan mainittua esitettään käyttämällä menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijoiden kannalta sopimattomasti.

Vastaajan esitteen takasivulla on eräässä kohdassa kerrottu Maskussa olevasta tuotantolaitoksesta ja sen sijainnista. Mainitussa kohdassa on sanottu mm.: "Omaa rautatietä 3,5 km".

Vastaajan ko. tuotantolaitoksen tontilla on rautatietä, josta on aikaisemmin ollut yhdysraide valtion rataverkkoon. Yhdysraiteen oltua käyttämättä ja tultua tarpeettomaksi yhdysrata valtion rataverkkoon on katkaistu vuonna 1995. Ostettuaan ko. tuotantolaitoksen ja tontin vastaaja on ilmoituksensa mukaan vuonna 1995 lunastanut tontilla olevan radan itselleen.

Vastaajan tontilla olevaa rataa on käytetty tontilla olevan tuotantolaitoksen sisäiseen tavaransiirtoon. Radan kilometrimäärä on esitetyn selvityksen mukaan pienempi kuin mitä vastaajan esitteessä on ilmoitettu. Vastaajan markkinoinnin kohderyhmä koostuu alalla ammattimaisesti toimivista henkilöistä, joista useat toimivat isoissa yrityksissä. Näille ei ole esitteen perusteella voinut syntyä virheellistä kuvaa vastaajan tontilla olevan radan tosiasiallisesta luonteesta. Esitteessä ilmoitetulla kilometrimäärällä ei myöskään voida katsoa olevan olennaista merkitystä markkinoinnin kohderyhmän kannalta. Vastaajan esitteessä ollut ilmaisu "omaa rautatietä 3,5 km" ei ole antanut potentiaalisille asiakkaille virheellistä kuvaa vastaajan tontilla olevasta radasta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaaja ei ole mainittua ilmaisua esitteessään käyttämällä menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin hylkää Teollisuusmaalaamo Ky M. Fingerroosin ja Markku Fingerroosin hakemuksen.

Teollisuusmaalaamo Ky M. Fingerroos ja Markku Fingerroos velvoitetaan suorittamaan yhteisvastuullisesti Aurakorro Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut kaksikymmentäkahdeksantuhatta kuusisataayhdeksän (28.609) markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassaoleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Henriksson, Kojo, Kortekangas, Pallari, Roselius ja Salonen