Trademark infringement dismissed; cigarette brand used in shoe ads did not mislead consumers about tobacco origin.

Timmen Oy vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV). STTV oli kieltänyt Timmen Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta sellaista Camel Boots jalkineiden mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa, jossa käytetään hyväksi Camel sana- ja kuviotunnuksia. Kielto tarkoitti mm. sellaista Camel tunnuksen käyttämistä, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa ja samaa tai samankaltaista kirjasinlajia käyttäen kuin Camel merkkisen savukkeen tunnuksessa, ja tällaisen tunnuksen ja kamelia kuvaavan kuvion käyttämistä yhdessä. Kieltopäätöksen perusteena oli ollut lehtimainontaa, esitteitä sekä myymäläsomisteita. Mainoksissa oli sanan Camel yhteydessä käytetty sanaa Boots ja niissä oli yleensä ollut myös kuva tai kuvia ko. jalkineista.

Tavaramerkki Camel oli ollut jo pitkään yleisön keskuudessa tunnettu savukemerkki. Se oli yksi vanhimmista tupakkatuotteelle rekisteröidyistä merkeistä Suomessa. Sanotulla merkillä markkinoitujen jalkineiden tullessa markkinoille Camel merkkinen tupakkatuote oli ollut jo pitkään tunnettu yleisön keskuudessa.

Sana Camel oli ko. jalkineiden mainonnassa ollut kaarevassa muodossa ja samalla kirjasinlajilla kirjoitettuna kuin Camel savukkeiden tunnuksessa. Myös kamelin kuvaa oli sanotun tunnuksen yhteydessä vähittäisliikkeissä olleissa myymäläsomisteissa käytetty samassa muodossa kuin Camel savukkeen tunnuksessa. Camel Boots tunnuksella markkinoitujen jalkineiden mainonnassa käytetty tunnus Camel oli alunperin tullut tunnetuksi tupakkatuotteita valmistavan ja niitä tunnuksella Camel markkinoivan tupakkatuotteen valmistajan markkinoinnista. Tavaramerkkiä Camel koskeva liiketoiminta oli siirretty sittemmin samaan konserniin kuuluvalle toiselle yhtiölle, jolle tavaramerkkiä Camel koskeva päätösvalta myös oli siirtynyt. Osana Camel Boots jalkineiden eri maissa toteutettavaa mainontaa käytettiin ko. mainonnassa samanlaisia esitteitä ja muutakin yhdenmukaista markkinointimateriaalia, jonka toimitti jälleenmyyjille sanottua Camel tavaramerkkiä koskevaa päätösvaltaa käyttävä yhtiö.

Tupakkalain 8 §:n 1 mom:ssa oli epäsuorana mainontana kielletty erityisesti tupakkatuotteen myynnin edistäminen muun hyödykkeen mainonnan yhteydessä siten, että muun hyödykkeen tunnuksena käytetään sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteelle vakiintunutta tunnusta tai että siitä muutoin välittyy mielikuva tietystä tupakkatuotteesta. Sanottua säännöstä voitiin tulkita siten, että vakiintuneen tupakkatuotteen tunnuksen käyttäminen mainitulla tavalla, eli sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna, muun hyödykkeen mainonnassa välittää samalla mielikuvan myös ko. tupakkatuotteesta.

Camel Boots jalkineiden ko. mainonnassa oli mainostettu tavanomaiseen tapaan jalkineita. Kun mainonnassa oli käytetty tupakkatuotteen tunnuksina pitkän ajan käytettyjä ja laajalti yleisön keskuudessa tunnettuja edellä mainittuja Camel tunnuksia, mainonnasta oli samalla välittynyt mielikuva myös sanotusta Camel merkkisestä tupakkatuotteesta. Tupakkatuotteen tunnuksen sisällyttäminen osaksi muun tuotteen mainontaa oli tupakkalain 8 §:n 1 mom:ssa tarkoitettua myynninedistämistä, joka oli omiaan edistämään myös tupakkatuotteen myyntiä. Sanottu Camel tunnusta käyttäen toteutettu mainonta oli siten suoraan tupakkalain 8 §:n 1 mom:n vastaista tältä osin.

STTV:n määräämä kielto pysytettiin osittain voimassa ja Timmen Oy:tä kiellettiin käyttämästä jalkineiden mainonnassa sellaista Camel sanan sisältävää tunnusta, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa ja samaa kirjasinlajia käyttäen kuin Camel merkkisen savukkeen tunnuksessa, sekä käyttämästä sanotunlaisen tunnuksen yhteydessä Camel savukkeen tunnuksena käytettävää kamelin kuvaa.

Asiassa äänestys.

Tupakkalaki_8_§_1_mom., 18_§_1_mom., ja 21_§_3_mom.

TIMMEN OY:N VAATIMUKSET

Sosiaali ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) on 13.11.1996 toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (tupakkalaki) 18 §:n 1 mom:n nojalla kieltänyt Timmen Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta sellaista Camel Boots jalkineiden mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa, jossa käytetään hyväksi Camel sana ja kuviotunnuksia. Päätöksen mukaan kielto tarkoittaa seuraavilla tavoilla toteutettavaa mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa:

1. Sellaista Camel tunnuksen käyttämistä, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa samaa tai samankaltaista kirjasinlajia käyttäen kuin Camel merkkisen savukkeen tunnuksessa, 2. kohdassa 1 mainitun, kirjaimista muodostetun tunnuksen ja kamelia kuvaavan kuvion käyttämistä yhdessä, ja 3. Camel merkkisille savukkeille vakiintuneiden, savukkeiden vähittäismyyntipakkauksissa ja niiden ulkomailla toteutetussa mainonnassa käytettyjen kuvien ja muiden tunnusmerkkien käyttämistä siten, että ne ovat tunnistettavissa Camel savukkeiden tunnuksiksi tai niiden mainonnassa käytetyiksi tunnusmerkeiksi.

Timmen Oy on vaatinut, että STTV:n edellä mainittu kieltopäätös kumotaan, että päätöksessä esitetyt rajoitukset Camel Boots jalkineiden mainonnalle ja myynninedistämiselle poistetaan, ja että STTV velvoitetaan korvaamaan hakijan tai väliintulijan oikeudenkäyntikulut 180.000 markalla laillisine korkoineen.

Tupakkalain 18 §:n 1 momemtti kuuluu seuraavasti: "Jos tupakkatuotetta ... mainostetaan taikka harjoitetaan sen muuta 8 tai 9 §:n vastaista myynninedistämistä, sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voi kieltää mainontaja myynninedistämistoimen tilaajaa, sen toimeenpanijaa sekä näiden palveluksessa olevaa jatkamasta ja uudistamasta säännösten vastaista menettelyä." Lain 8 §:n 1 mom:ssa sanotaan mm. seuraavaa: "Tupakkatuotteen mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Epäsuorana mainontana pidetään erityisesti tupakkatuotteen myynnin edistämistä muun hyödykkeen mainonnan yhteydessä siten, että hyödykkeen tunnuksena käytetään sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteelle vakiintunutta tunnusta tai että siitä muutoin välittyy mielikuva tietystä tupakkatuotteesta."

Laissa on siis kielletty vain sellainen mainonta- tai myynninedistämistoimenpide, jolla edistetään tupakkatuotteen myyntiä. Kiellettyä ei sen sijaan ole käyttää samaa tavaramerkkiä tupakkatuotteessa ja muussa tuotteessa. Tällainen muun tuotteen mainonta tai myynninedistäminen ei myöskään ole kiellettyä, ellei sillä edistetä tupakan myyntiä. Hallituksen esitys tupakkalain muuttamisesta (HE 116/1993) sisälsi ehdotuksen, jonka mukaan tupakkatuotteen tavaramerkin tai muun tunnusmerkin liittäminen muun tuotteen tai palvelun mainontaan ja muuhun myynninedistämistoimintaan olisi kokonaan kielletty. Eduskunta ei hyväksynyt tätä ehdotusta.

Camel tavaramerkki koostuu sanasta Camel, joka on kirjoitettu kaarevassa muodossa tietyllä kirjasinlajilla. Tavaramerkki on rekisteröity Camel Boots jalkineiden tunnusmerkiksi tavaraluokkaan 25. Tavaramerkki on vakiintunut ensisijaisesti jalkineiden symboliksi. Mainonnassa käytetään aina tavaramerkin kanssa keskeisessä paikassa myös sanaa "Boots". Camel Boots tuotteet ovat vakiintuneet niin vahvasti suomalaisen kuluttajan mieleen, että n. 60 prosenttia miehistä spontaanisti tuntee Camel Boots jalkineet, kun ainoastaan n. 30 prosenttia kuluttajista spontaanisti tuntee Camel savukkeet. Alle 2 prosenttia tupakoitsijoista polttaa Camel savukkeita. Camel Boots jalkineiden tunnettuisuus on vuodesta 1988 vuoteen 1996 pysynyt samalla noin 60 prosentin tasolla. Camel tupakan tunnettuisuus samana ajanjaksona on laskenut 52 prosentista 31 prosenttiin. Jos Camel Boots mainonta toimisi myös tupakkamainontana, Camel tupakan tunnettuisuus ei olisi laskenut sinä aikana, jolloin tällaista mainontaa on harjoitettu.

Camel Boots mainonnassa ja myynninedistämistoimenpiteissä korostetaan voimakkaasti jalkinetuotteita. Keskeisin ja näkyvin osa mainoksista on kuva ko. tuotteista. Jalkineet ovat aina korostetusti näkyvissä mainonta- ja myynninedistämismateriaalissa ja Camel logo esiintyy aina yhdistelmänä "Camel Boots" tai "Camel Trophy Adventure Boots". Camel Boots mainokset tai myynninedistämistoimenpiteet eivät koskaan millään tavoin viestitä tupakkaa. Kuluttajille ei ko. mainonnan ja myynninedistämistoimenpiteiden perusteella synny yllykettä ostaa tupakkatuotteita. Asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että sana Camel ei lähtökohtaisesti symboloi tupakkaa, vaan tunnettua eläintä.

Camel Boots tuotteet ovat alusta lähtien olleet "oikeita", itsenäisiä tuotteita, joiden lanseeraaminen ei ole liittynyt tupakan mainontaan. Camel Boots tuotteet ovat Suomessa markkinoiden tunnetuimpia jalkineita. Suomessa ja Ruotsissa suoritetut markkinatutkimukset osoittavat, että kuluttajat assosioivat vahvasti Camel Boots markkinoinnin jalkineisiin ja laatuun. Kuluttajat eivät miellä ko. mainontaa ja myynninedistämistoimintaa tupakkatuotteiden piilomainonnaksi. Tutkimukset osoittavat, että Camel Boots on laatujalkineita symbolisoiva itsenäinen, vakiintunut tavaramerkki, jonka kuluttajat tuntevat paremmin kuin Camel tupakkamerkin. Camel Boots tuotteiden mainonta- ja myynninedistämistoimenpiteet eivät millään tavalla edistä tupakkatuotteiden myyntiä.

Mikäli STTV:n antama kielto pidetään voimassa, se tulee tuhoamaan Timmen Oy:n toimintaedellytykset. Yhtiö ja Salamander AG ovat tehneet suuria investointeja Camel Boots tuotteiden ja tavaramerkin vakiinnuttamiseksi. Kuluttajille tarkoitetut tuotteet eivät mene kaupaksi ilman mainontaa ja myynninedistämistoimenpiteitä. Kaupat eivät halua tuotteita, joita ei voi mainostaa. STTV:n antama kielto asettaa yhtiön ja Salamander AG:n kilpailuedellytysten kannalta erilaiseen asemaan kuin kilpailijat. STTV:n kiellosta aiheutuisi yhtiölle ja Salamander AG:lle suurta vahinkoa, samoin kuin tavaramerkin haltijalle WBI:lle, joka menettäisi lisenssisopimukseen perustuvat royaltinsa.

Suoritetut tutkimukset osoittavat, että Camel Boots tunnuksia on käytetty mainonnassa ja myynninedistämisessä sellaisella tavalla, että Camel Boots tuotteet erottuvat selvästi Camel tupakkatuotteista ja että Camel Boots mainoksia nähdessään kuluttajille ei synny mielikuvaa Camel tupakkatuotteista. STTV:n kielto menee pitemmälle kuin tupakkalaki sallii. STTV pyrkii päätöksellään kieltämään Camel Boots tuotteille rekisteröidyn ja vakiintuneen tavaramerkin käytön mainoksissa ja myynninedistämistoimenpiteissä pelkästään sillä perusteella, että STTV katsoo, että muun hyödykkeen tunnuksena käytetään tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteelle vakiintunutta tunnusta. Asettaessaan kiellon tällä perusteella STTV on sivuuttanut laissa olevan edellytyksen, jonka mukaan tällaisen tunnuksen käyttö mainonnassa voidaan kieltää ainoastaan, jos se edistää tupakkatuotteen myyntiä.

STTV:n päätökseen sisältyvät kiellot on muotoiltu hyvin laajoiksi siten, että ne ulottuvat laajemmalle kuin vain tapahtuneeseen markkinointiin. Tämä koskee erityisesti kieltoa 3, joka on ulotettu jopa Camel savukkeen ulkomaiseen mainontaan liittyviin kysymyksiin. Näin laajasti muotoiltu kielto merkitsee, että toimenpiteitä kohdistetaan yli sen, mistä asianosaista on kuultu. Kiellossa leimataan kaikenlainen Camel tunnuksen käyttö kielletyksi, ilman arviointia, onko kyseessä tupakan epäsuora mainonta. Kieltoja ei ole yksilöity siten, että niissä määriteltäisiin tarkemmin, millaisia mainonta- ja myynninedistämistoimenpiteitä ne koskevat. Näin yleiset kiellot eivät voi olla mainostajien toimintaohjeena. Voimassa olevassa laissa puhutaan mainonnasta, josta välittyy mielikuva tietystä tupakkatuotteesta. STTV:n päätöksessä puhutaan tunnistettavuudesta, joka on aivan eri asia. Tunnistettavuuskriteeri on hylättävä, koska se johtaa lainvastaisiin tuloksiin.

Asian käsittelyvaiheessa STTV:ssa hakijan taholta ehdotettiin kuluttajatutkimuksen tekemistä, jossa selvitettäisiin, syntyykö kuluttajille Camel Boots ja Camel Bags mainonnan perusteella mielikuva tupakkatuotteista. STTV hyväksyi ehdotuksen. Hakija ehdotti tutkimuksen suorittajan valitsemista yhdessä ja tutkimuksen suorittamista mahdollisimman objektiivisesti. Kuluttajille esitettävistä kysymyksistä olisi pyrittävä sopimaan etukäteen siten, että molemmat tahot voisivat olla yhtä mieltä siitä, että suoritettu tutkimus on objektiivinen. STTV hyväksyi nämä periaatteet. Kun osapuolet alkoivat keskustella kysymyksistä, kävi ilmi, että STTV ei halunnut tutkia konkreettisen Camel Boots ja Camel Bags mainonnan vaikutuksia kuluttajiin, vaan sen sijaan tutkia kuluttajien käsityksiä siitä, mitä he kutsuvat "Camel tuoteperheeksi". Camel tuoteperheellä STTV tarkoittaa Camel savukemerkkiä ja muita Camel nimisiä tuotteita. Tämän lähtökohtansa perusteella STTV on antanut ohjeita tutkimuksen suorittajalle.

Tupakkalaki määrittelee kielletyksi tupakkatuotteen epäsuoran mainonnan eli tupakkatuotteen myynnin edistämisen muun hyödykkeen mainonnan yhteydessä. Kielto perustuu siten konkreettisen eli kuluttajan todellisuudessa näkemän mainonnan vaikutuksiin. Konkreettinen mainonta joko välittää tai ei välitä kuluttajalle mielikuvaa tietystä tupakkatuotteesta. Tämän vuoksi abstrakti tutkimus siitä, mitä STTV kutsuu "Camel tuoteperheeksi" ei voi antaa oikeaa kuvaa Camel Boots ja Camel Bags mainonnan vaikutuksista. Kun pyritään luotettavasti mittaamaan mainonnan synnyttämiä assosiaatioita, pitäisi tutkia sitä, minkälaisia vapaita assosiaatioita mainonta synnyttää kuluttajissa. Kuluttajan vapaita assosiaatioita ei voida mitata, jos hänelle ilmoitetaan, että tutkimuksen kohteena on "tuoteperhe" tai "tuoteryhmä", koska nuo sanat pitävät jo sellaisenaan sisällään kannanoton, eli kuluttajaa kehotetaan ajattelemaan useampia tuotteita. Hänelle ei anneta tilaisuutta vapaasti kertoa mainoksen synnyttämistä assosiaatioista.

Kun asianosaiset eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, miten tutkimuksen kysymykset pitäisi muotoilla ym., STTV teetti tutkimuksen yksin. Sen jälkeen hakija päätti suorittaa oman objektiivisen kuluttajatutkimuksen. Sen valmistuttua hakija tarjosi sitä STTV:n käyttöön, mutta STTV ilmoitti, ettei markkinatutkimuksilla tule olemaan vaikutusta heidän ratkaisuunsa.

Hakijan teettämissä kuluttajatutkimuksissa kuluttajien on ilman johdattelua annettu vastata siihen, minkälaisia assosiaatioita Camel Boots mainonta heissä herättää. Toisessa tutkimuksessa ainoastaan 2, toisessa 6 prosenttia vastasi, että mainokset herättivät heissä ensimmäisenä assosiaationa tupakan. STTV:n suorituttamassa tutkimuksessa assosiaatiotaso tupakkaan oli 24 prosenttia, joka sekin on alhainen luku.

Camel Boots mainonta on toteutettu sellaisella tavalla, että se ei voi välittää konkreettisia mielikuvia tietystä tupakkatuotteesta. Se seikka, että pieni murto-osa kuluttajista ilmoittaa kysyttäessä assosioivansa Camel Boots mainonnan tupakkaan, ei merkitse sitä, että heille syntyisi konkreettinen mielikuva Camel savukkeista, kun he näkevät Camel Boots mainoksen. Yhteinen nimi tulee aina herättämään tällaisen assosiaation joissakin kuluttajissa. Tämä heikko assosiointi ei kuitenkaan mitenkään voi vaarantaa tupakkamainontakiellon tavoitteita.

Tupakkalain tarkoituksena on rajoittaa tupakan käyttöä ja kysyntää. Tähän perustuu myös mainontakielto ja piilomainontakielto. Tästä seuraa, että tarkoituksena ei ole ollut kieltää sellaista mainontatoimenpidettä, joka ei vaikuta tupakan kysyntään. Tupakkatuotteelle vakiintuneen tunnuksen käyttö muun tuotteen mainonnassa voidaan sen vuoksi luokitella sallituksi mainontatoimenpiteeksi, jos mainontatoimenpide ei ole omiaan vaikuttamaan tupakan kysyntään. Camel Boots tuotteiden mainonta ja myynninedistäminen vakiintunutta Camel Boots tunnusta ja kamelin kuvaa käyttäen ei ole tarkoitettu edistämään tupakkatuotteiden myyntiä. Se ei aikaansaa kuluttajissa vaikutusta, jolla edistettäisiin tupakkatuotteiden myyntiä.

SALAMANDER AG:N VAATIMUS

Salamander AG on pyytänyt, että yhtiö hyväksytään väliintulijaksi esillä olevassa asiassa. Salamander AG on yhtynyt Timmen Oy:n vaatimuksiin ja niiden perusteluihin. Salamander AG on esittänyt lisäksi seuraavaa.

Camel Boots tavaramerkki ja tunnukset ovat vakiintuneet vahvasti laadukkaiden jalkineiden tunnukseksi. Yhtiö on panostanut paljon resursseja ja rahaa tämän aseman saavuttamiseksi. Yhtiö myy vuosittain 1.500.000 paria Camel Boots jalkineita. Malleja on yhteensä noin 180 kappaletta. Myynnin arvo on noin miljardi Suomen markkaa. Ilman mainontaa yhtiön tuotteiden myynti laskisi dramaattisesti. Sen vuoksi yhtiön pitää jatkuvasti voida mainostaa ja harjoittaa muutakin myynninedistämistoimintaa.

Camel Boots mainonnassa fokusoidaan voimakkaasti jalkineisiin. Siinä ei pyritä luomaan minkäänlaista mielikuvaa tupakasta. Tästä pitävät huolen sekä yhtiön omat periaatteet että tavaramerkin omistajan WBI:n käyttäytymissäännöt, joissa kielletään mainostamasta Camel Boots tuotteita tavalla, joka voisi edistää tupakan myyntiä. Myös markkinatutkimukset osoittavat, että Camel Boots mainonta ei ole edistänyt tupakan myyntiä.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVALVONTAKESKUKSEN VASTAUS

STTV on kiistänyt Timmen Oy:n vaatimukset ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. STTV on vastustanut Salamander AG:n väliintulovaatimusta. STTV on vaatinut, että oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus on hylättävä lakiin perustumattomana. Siltä varalta, että markkinatuomioistuin kuitenkin katoisi, että oikeudenkäyntikuluja voitaisiin laillisesti vaatia ja tuomita, STTV on vaatinut, että Timmen Oy tai Salamander AG velvoitetaan korvaamaan STTV:n oikeudenkäyntikulut. Kuluista STTV on esittänyt tämän asian yhteydessä käsitellyn kahden muun asian kanssa yhteisen laskun, jonka loppusumma on 75.952 markkaa.

STTV:n päätöksessä selostettu Camel Boots mainos sekä muu mainonta, jossa käytetään hyväksi samoja tai samankaltaisia tunnusmerkkejä taikka muita Camel savukkeiden tunnusmerkkejä, on tupakkalain 8 §:n 1 mom:ssa kiellettyä epäsuoraa tupakkamainontaa. Timmen Oy on osallistunut tupakkalain vastaisen Camel savukkeelle vakiintuneita tunnuksia hyväksi käyttävän mainonnan ja myynninedistämistoiminnan toimeenpanoon. Kieltopäätöksen lähtökohtana ollut mainosaineisto oli moninainen siten, että STTV:llä oli tiedossa erilaista myymälämainontaa ja muuta Camel mainontaa. Siinä vaiheessa, kun lehti-ilmoitukset ilmestyivät, niistä pyydettiin selvitystä. Kieltopäätöksen lähtökohtana olivat ko. lehti-ilmoitukset, mutta kiellon perusteena on ollut myös muuta mainontaa, mm. esitteitä, joissa on ollut sana Camel kaarevassa muodossa ja samalla kirjasinlajilla kirjoitettuna kuin Camel tupakkatuotteen tunnuksessa, sekä myymäläsomisteita, joissa on esiintynyt mainittu tunnus sekä sen yhteydessä kamelin kuva.

Tupakkalain 8 §:n 1 mom:n mukaan tupakkatuotteelle vakiintuneen tunnuksen käyttäminen muun tuotteen mainonnassa sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna jo sinänsä välittää mielikuvan tietystä tupakkatuotteesta. Mielikuva syntyy tällöin juuri tupakan tunnusmerkeistä. Tällöin mainonta on kiellettyä tupakkamainontaa. Mielikuva tupakkatuotteesta voi välittyä myös muutoin, siis ilman että logoja, kirjainmerkkejä tai muita tupakkatuotteen varsinaisia tai niitä muistuttavia tunnusmerkkejä käytetään. Tämän voidaan ajatella tarkoittavan esim. visuaalisesti ulkomaisissa tupakkamainoksissa käytettävien kuvien avulla tapahtuvaa mainontaa. Mainitut mainontatavat ovat lain sanamuodon mukaan erityisesti kiellettyjä. Kiellettyä epäsuoraa mainontaa voi siis olla vielä muunkinlainen mainonta kuin se, mikä laissa tai sen perusteluissa on kuvattu.

Mainonnan tarkoituksena on aina menekin eli myynnin edistäminen. Mainonnalle on ominaista se, että kuluttaja välittömästi mainonnan tunnusmerkeistä tai muista symboleista tunnistaa tietyn mainostettavan hyödykkeen. Tuoteryhmän tai tuoteperheen mainonnalle on ominaista, että siinä käytetään sen yhteistä tunnusmerkkiä. Epäsuoralle mainonnalle on ominaista se, että kuluttaja havaitsee ja tunnistaa mainostettavan hyödykkeen mainonnassa esiintyvistä tunnuksista ja symboleista myös muun tuotteen tunnuksia ja symboleja. Yhdenmukaisuus voi olla havaittavissa kahden eri tuotteen tai tuoteryhmän mainonnassa käytettyjen tunnusten tai muiden symbolien samankaltaisuudesta.

Tuoteperheet on myynninedistämisen muoto, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä markkinoilla olevan tupakkatuotteen nimisiä muita kuin tupakkatuotteita. Tällaisen tuoteperheen muodostavat Camel-laukut ja Camel-jalkineet yhdessä Camel-savukkeiden kanssa. Tuoteperheen markkinoinnissa pyritään vahvistamaan ja suuntaamaan kuluttajien ostotottumuksia kyseisen tuoteperheen tuotteisiin, olemaan omalle merkkiperheelleen, valitsemalleen henkilökuvalle uskollinen. Tuoteperheen jonkin tuotteen mainonta ylläpitää merkkitietoisuutta ja vaikuttaa kaikkien tuoteperheen tuotteiden kysyntään. Esimerkiksi myöhemmin tehdyllä tavaramerkin eriyttämisellä ei ole merkin avulla tapahtuvan mainonnan vaikutuksen kannalta merkitystä. Tavaramerkin omistussuhteet eivät vaikuta siihen, millä tavalla kuluttajat kokevat tupakkatuotteiden kanssa samankaltaisen tavaramerkin ja mitä mielikuvia heille siitä syntyy.

Camel tavaramerkin omistaa World Wide Brands Inc (WBI) niminen yhtiö. Tavaramerkin alkuperäinen omistaja on ollut R.J.R. Reynolds Tobacco Company. WBI:n omistaa R.J.R. Nabisco Inc, joka omistaa kokonaan myös R.J. Reynolds Tobacco Companyn. WBI on lisensioinut Camel tavaramerkkiä tuotevalmistajille, mm. Salamander AG:lle.

Kaikkien Camel tuoteperheeseen kuuluvien tuotteiden mainonnassa on korostuneesti esillä Camel savukkeen tunnukseksi vakiintunut tiettyä kirjoitustapaa käyttäen kirjoitettu sana Camel, useimmissa myös savukkeiden tunnuksena käytetty kamelin kuva. Nämä Camel savukkeille vakiintuneiden tunnusten kanssa samankaltaiset tunnusmerkit ovat mainoksissa huomattavasti korostuneemmin esillä kuin niiden yhteyteen liitetty toinen sana, esim. Boots tai Adventure, jotka kirjoitetaan aina huomattavan pienin kirjasimin verrattuna sanaan Camel. Mainituista savukkeille vakiintuneiden tunnusten kanssa samankaltaisista tunnusmerkeistä välittyvä mielikuva savukkeista on niin voimakas, että kulloinkin kysymyksessä olevien muiden kuvien, kuten kenkien tai laukkujen lisääminen mainoksiin ei muuta kokonaisvaikutelmaa, joka viittaa savukkeisiin. Mielikuva syntyy tässä tapauksessa riippumatta siitä, minkälaisia ohjeita mainostajat ovat tavaramerkin oikeudenomistajilta saaneet.

STTV katsoo, että tupakkalain 8 §:n 1 mom:n nojalla voidaan puuttua tavaramerkin tai muun tunnusmerkin käyttöön, kun se on samanlainen tai siten samankaltainen tupakkatuotteelle vakiintuneen tunnusmerkin kanssa, että kuluttaja tunnistaa näiden keskinäisen yhtäläisyyden ja täten kokee muun tuotteen mainonnan samalla tupakkatuotteen mainonnaksi tai myynninedistämiseksi. Tunnusmerkin käyttäminen voidaan tällöin kieltää muun tuotteen mainonnassa. Merkitystä ei ole sillä, onko muun kuin tupakkatuotteen tavaramerkin haltija taikka esim. mainostoimisto tai somistaja ollut vilpittömässä mielessä muun kuin tupakkatuotteen mainonnassa käyttäessään samankaltaista tavaramerkkiä tai sillä onko sama yritys tai valmistaja kummankin tavaramerkin haltija tai sen käyttöoikeuden saanut. STTV ei ole kieltänyt, eikä tupakkalain nojalla voidakaan kieltää tavaran tavanomaista merkitsemistä sen tavaramerkillä.

Tupakkalaissa ei ole edellytetty, että valvontaviranomaisen velvollisuutena olisi ennen kieltopäätöksen tekoa hankkia näyttöä mainostajan myynninedistämistarkoituksesta ennen kuin se voi ratkaista kysymyksen siitä, onko tupakkalain 8 §:n 1 mom:ia rikottu. Tarkoituksen toteennäyttäminen jätettiin laista pois, koska valvontatyön kannalta keskeisenä ongelmana nähtiin juuri viranomaisen näyttövelvollisuus. Katsottiin, että valvontaviranomaisen on lähes mahdotonta selvittää muun tuotteen, esim. jalkineiden mainostajan vilpitöntä tai vilpillistä tarkoitusta tupakkatuotteen myynninedistämisen suhteen. Useinhan on kysymyksessä ulkomainen tuote ja tavaramerkin haltijana ulkomainen yritys. Tupakkalainsäädäntö on kuluttajien terveyden suojelemiseksi tarkoitettua lainsäädäntöä ja sitä voidaan mm. tässä suhteessa verrata yleiseen kuluttajansuojalainsäädäntöön.

Tavaramerkin haltijan kannalta lisenssijärjestelmän luominen on varallisuusarvoisen oikeuden myyntiä. Yritys saa vastiketta siitä, että joku muu käyttää sen tavaramerkkiä. Myyjän kannalta vastikkeen saaminen on yleensä lisensioinnin päätarkoitus. Terveeseen liiketaloudelliseen toimintaan kuuluu myös, että lisensioinnin lisäseurauksena myyjänkin tuotteet hyötyvät tavaramerkin ostajan markkinointitoimenpiteistä. Juuri tässä tarkoituksessa lisenssisopimuksiin kirjataan yksityiskohtaisia määräyksiä tavaramerkin käytöstä kuten kirjasinlajista, väreistä ja mainonnasta sekä tavaramerkkiä kantavien tuotteiden laadusta. Camel savukkeiden tavaramerkin lisensioimisen päätarkoitus voi olla tupakan myynninedistäminen, etenkin jos lisenssisopimuksista saadut tulot eivät ole savukkeen valmistajalle merkittäviä, sillä näin voidaan nimenomaan tupakkatuotteelle tärkeää tavaramerkkiä markkinoida edelleen sellaisissakin maissa, joissa tupakan mainonta on kiellettyä.

Vaikka tupakkatuotteen tavaramerkin lisensioinnin päätarkoituksena ei olisikaan tupakan myynninedistäminen, vaan esim. muut kaupalliset "hyväksyttävät" syyt, lisenssijärjestelyllä ja siihen liitetyillä tarkoilla sopimuksilla saadaan aikaan kenkien mainontaa, jolla on väistämättä positiivisia vaikutuksia ko. savukkeiden myyntiin. Tahallisuuden lievin aste toteutuu, vaikka Camel savukkeiden tavaramerkin haltija ei olisi lisenssijärjestelyllä varsinaisesti tavoitellut tupakan myynninedistämistä, mutta se olisi kuitenkin suhtautunut hyväksyvästi tai välinpitämättömästi lisensioinnin ja tavaramerkin käyttöä koskevien tarkkojen sopimusten aikaansaamaan savukkeiden myynnin edistämiseen toisten hyödykkeiden mainonnan yhteydessä.

WBI on "käyttäytymissäännöillään" ja mainontaa koskevalla ohjeistuksellaan pyrkinyt luomaan sen vaikutelman, että se itse asiassa suhtautuu paheksuen ja torjuvasti siihen mahdollisuuteen, että järjestely hyödyttäisi Camel savukkeiden myyntiä. Kuitenkin kysymyksessä on yritys hämärtää sitä tosiasiaa, että myös tämän tuoteperhemarkkinoinnin perusajatus on edistää samanaikaisesti useiden tuotteiden myyntiä mielikuvia luovalla tavaramerkillä ja sille ominaisilla käyttöyhteyksillä. Silloin, kun savukkeiden myynninedistämisen perusajatus on täydellisesti sisäänrakennettu lisenssisopimusten järjestelmään, ei yksittäisten mainonnan toimeenpanijoiden tahdontoiminnalla ole jutun arvostelussa mitään merkitystä. He toimivat ikään kuin Reynoldsin Camel savukemarkkinoinnin "välillisinä tekijöinä".

STTV:llä ei ole yleistä velvollisuutta erityisten selvitysten avulla osoittaa mainoksen vaikutusta kuluttajiin, varsinkaan kun kysymyksessä olevat tunnusmerkit muistuttavat Suomessa hyvin tunnetun ja vahvan markkinaosuuden saavuttaneen savukkeen tunnusmerkkejä. Lain valvonnan käytännön toteuttamisen kannalta joudutaan kestämättömään tilanteeseen, jos kaikissa tapauksissa olisi ennen päätöksentekoa testattava mainoksen kuluttajissa synnyttämät mielikuvat. Täydelliseen objektiivisuuteen ei päästä minkään tutkimuksen kysymysten asetannassa eikä myöskään tulosten tulkinnassa. Oli tutkimuksen tulos mikä tahansa, siitä voidaan aina esittää erilaisia näkemyksiä. Viranomaisen päätökset on perustettava lain lähtökohdista tapahtuvaan objektiiviseen ja järkevään harkintaan.

Pelkkä taloudellinen intressi ei riitä perustamaan Salamander AG:lle väliintulo-oikeutta, vaan väliintulijalla on oltava oikeudellinen väliintulointressi. Salamander AG:n väitetty intressi on yksinomaan taloudellinen. Mikäli Salamander AG:n väliintulovaatimus kuitenkin hyväksyttäisiin, STTV on kiistänyt kaikki yhtiön vaatimukset ja vaatinut niiden hylkäämistä.

STTV katsoo, että sillä ei ole velvollisuutta korvata tupakkalakia koskevassa asiassa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Markkinatuomioistuimesta annetun lain 17 §:n mukaan asiain käsittelyssä markkinatuomioistuimessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä riita-asiassa on säädetty. Kuluttajansuojalain nojalla käsiteltävissä asioissa asianosaiset vastaavat itse kuluistaan markkinatuomioistuimessa. Tätä on perusteltu lain esitöissä sillä, että kuluttajaasiamiehellä on toiminnassaan yleinen virkavastuu. Kuten kuluttajansuojalain nojalla markkinatuomioistuimeen tuotuihin asioihin, myös tupakkalain soveltamiseen liittyy voimakas yleinen etu, jota valvontaviranomainen pyrkii edistämään. Myös tupakkamainontaa koskevat kieltopäätökset tehdään virkavastuulla hallintomenettelylakia noudattaen. Tupakkalain osalta tulisikin oikeudenkäyntikulujen korvaamisessa noudattaa samoja periaatteita kuin kuluttajansuojalainsäädännön osalta.

STTV:n kieltopäätöksen jälkeen syntyviä oikeudenkäyntejä ei voi rinnastaa kahden yksityisen osapuolen välisessä riitajutussa syntyviin kuluihin. Virkavastuulla toimiva yleistä etua valvova viranomainen ei voi tehdä sopimusta lain sisällöstä. Viranomainen ja mainostaja eivät myöskään voi sopia tietyn mainonnan kieltämisestä ja esim. sopimussakon käyttämisestä. Mikäli markkinatuomioistuin kuitenkin katsoisi, että oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännökset tulevat sovellettavaksi, STTV kiinnittää markkinatuomioistuimen huomiota siihen, että sanotun luvun 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaisia korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.

TODISTELU

Asiassa on kuultu hakijan nimeäminä todistajina Salamander AG:n vientijohtajaa Andreas Rudolf Heydtiä, tutkimusjohtaja Hannu Tapio Ilkasta, tutkimusjohtaja Riitta Anneli Siikarantaa ja ekonomi Tarmo Ilmari Vahvelaista, sekä STTV:n nimeämänä todistajana tutkimuspäällikkö Eija Riitta AholaHyppöstä. Todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.

Heydt: Todistaja on ollut Salamander AG:n palveluksessa vuodesta 1976 lähtien, vuodesta 1988 lähtien vientijohtajana. Salamander AG:n tärkein artikkeli on jalkineet. Salamander AG valmistaa jalkineita muillakin kuin Camel merkillä. Camel tuotteiden osuus yhtiön jalkinetuotteista on noin 30 prosenttia. Camel Boots tuotteet tulivat Suomen markkinoille 1983. Salamander AG käyttää Camel Boots tuotteiden markkinoinnissa yleensä samaa materiaalia kaikissa maissa. Tämä materiaali tulee WBI:n kautta. Salamander AG, WBI ja mainostoimisto kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa neuvottelemaan markkinointimateriaalista.

Ilkas: Todistaja on Taloustutkimus Oy:n palveluksessa. Todistaja on työskennellyt kuluttajatutkimusten parissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1973 lähtien ja osittain jo sitä ennenkin. Todistaja on tehnyt Camel Bootseja koskevan kuluttajatutkimuksen syksyllä 1996. Taloustutkimus Oy on tehnyt maaliskuussa 1996 toisenkin kuluttajatutkimuksen, joka koski muutoin samaa aihetta, mutta siinä oli lisäksi Camel Bags mainos. Pyrkimyksenä oli selvittää näiden tuotteiden mainonnan huomioarvoa. Tutkimuksissa käytettyä menetelmää käytetään yleisesti vastaavissa tutkimuksissa ja sitä pidetään luotettavana menetelmänä mainonnan tehon selvittämisessä. Kummankin tutkimuksen mukaan Camel Boots mainokset assosioidaan kenkiin. Tutkimuksissa kävi ilmi Camel Bootsin vakiintuminen tällaisena kaksiosaisena merkkinä. Tutkimuksissa ei pelkkää Camel merkkiä tullut lainkaan esille, vaan se tuli kytkettynä Bootseihin tai kenkiin.

Siikaranta: Todistaja on ollut Taloustutkimus Oy:n palveluksessa vuodesta 1987 lähtien. Todistaja on ollut erityisen paljon tekemisissä kvalitatiivisten kuluttajatutkimusten eli ryhmäkeskusteluihin perustuvien tutkimusten kanssa. Suomen Gallup Oy:n lokakuussa 1996 tekemään tutkimukseen sisältyvään ryhmäkeskusteluun on osallistunut ainoastaan 17 henkilöä, joten siitä ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, synnyttääkö Camel Boots tuotteiden mainonta kuluttajalle myös mielikuvan Camel savukkeista. Näin pienestä määrästä henkilöitä voidaan sanoa, että tulokset ovat suuntaa-antavia mutta eivät merkitseviä. Usein tällaiset ryhmäkeskustelut toimivat eräänlaisina pilottitutkimuksina, joissa etsitään muuttujia kvantitatiiviseen tutkimukseen.

Vahvelainen: Todistaja on toiminut yli 30 vuoden ajan mm. markkinoinnin tutkijana, suunnittelijana ja konsulttitehtävissä. Todistajalla on oma konsultointialan yritys. Mainonnan kommunikaatiotehoa tutkittaessa tutkitaan sitä, kuinka tehokkaasti mainosesitys viestii niitä asioita, joita mainostaja haluaa sen viestivän. Se perustuu sellaisiin elementteihin kuin mainoksen huomioarvo, muistiarvo, sen synnyttämät assosiaatiot, kiinnostavuus, missä määrin sanoma mainoksesta välittyy, mahdollinen asennevaikutus ja uskottavuus. Taloustutkimus Oy:n vuonna 1996 tekemät Camel Boots ja Bags tutkimukset ovat selvästi mainonnan kommunikaatiotehoa koskevia tutkimuksia. Suomen Gallup Oy:n 1996 tekemä tutkimus on enemmän fokusoitunut tavaramerkin, tuotemerkin tutkimiseen. Siinä käytetty menetelmä ei vastaa normaalia mainonnan kommunikaatiotehon tutkimustapaa.

Ahola-Hyppönen: Todistaja on Taloustutkimus Oy:n palveluksessa. Aikaisemmin todistaja on Suomen Gallup Oy:n palveluksessa ollessaan suorittanut vuonna 1996 STTV:n toimeksiannosta tehdyn Camel kuluttajatutkimuksen. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että Camel yhdistetään myös tupakkaan, mutta toisaalta Camel Boots merkki elää omaa elämäänsä. Se on oma tuotemerkki, hyvälaatuiset kengät. Bagseissa ei ole vielä tätä omaa elämää aivan yhtälailla eli ne ovat tuntemattomampia ja ne saatetaan helpommin yhdistää tupakkaan. Camel Boots merkki on ollut tunnettu jo niin kauan, että vaikka tutkimuksessa tulee esille myös assosiointi tupakkaan, se ei välttämättä lisää tupakan kysyntää, vaan se on vain vanhastaan tuttu merkki. Camel logo on sama tai lähes identtinen kuin savukkeessa, ja jos se esiintyisi yksinään, se liitettäisiin helposti savukkeisiin. Mutta kun se esitetään yhteydessä Bootseihin, tämä vaikutus pienenee.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) on 13.11.1996 tekemällään päätöksellä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (tupakkalaki) 18 §:n 1 mom:n nojalla kieltänyt Timmen Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta sellaista Camel Boots jalkineiden mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa, jossa käytetään hyväksi Camel sanaja kuviotunnuksia. Päätöksen mukaan kielto tarkoittaa seuraavilla tavoilla toteutettavaa mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa:

1. Sellaista Camel tunnuksen käyttämistä, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa samaa tai samankaltaista kirjasinlajia käyttäen kuin Camel merkkisen savukkeen tunnuksessa, 2. kohdassa 1 mainitun, kirjaimista muodostetun tunnuksen ja kamelia kuvaavan kuvion käyttämistä yhdessä, ja 3. Camel merkkisille savukkeille vakiintuneiden, savukkeiden vähittäismyyntipakkauksissa ja niiden ulkomailla toteutetussa mainonnassa käytettyjen kuvien ja muiden tunnusmerkkien käyttämistä siten, että ne ovat tunnistettavissa Camel savukkeiden tunnuksiksi tai niiden mainonnassa käytetyiksi tunnusmerkeiksi.

STTV:n kieltopäätös on perustunut Helsingin Sanomissa 22.9.1996 julkaistuun mainokseen, jossa on markkinoitu Camel Boots jalkineita. Tummalla painettu sana Camel on mainoksessa ollut kaarevassa muodossa ja tietynlaisella kirjasinlajilla kirjoitettuna. Sanan Camel alapuolella oleva sana Boots on merkitty pienemmällä ja muutoinkin erilaisella tekstillä.

STTV:n ilmoituksen mukaan edellä mainitun kieltopäätöksen perusteena on ollut muutakin Camel Boots tuotteiden mainontaa, mm. esitteitä, joissa on ollut edellä mainitulla tavalla merkitty Camel Boots tunnus, sekä myymäläsomisteita, joissa on esiintynyt edellä mainittu Camel Boots tunnus sekä sen yhteydessä kamelin kuva. Hakija on ilmoittanut, että tällaisia tunnuksia sisältäviä myymäläsomisteita on ollut. STTV:n mainitsemia esitteitä on myös käytetty ko. jalkineiden markkinoinnissa. STTV ei ole tarkemmin yksilöinyt, mitä muuta mainontaa sen määräämä kieltopäätös on koskenut.

Camel tavaramerkillä myytäviä jalkineita on valmistanut Salamander AG Saksassa. Camel tavaramerkki on otettu käyttöön ko. jalkineissa 1978. Suomessa ko. tuotteita on myyty Camel merkillä vuodesta 1983 lähtien. Timmen Oy:llä on Salamander AG:n kanssa tehty yksinmyyntisopimus Camel Boots jalkineiden myynnistä Suomessa. Timmen Oy myy ko. jalkineita edelleen vähittäiskauppiaille.

Salamander AG, joka valmistaa Camel Boots jalkineita, on pyytänyt päästä väliintulijaksi esillä olevassa asiassa sen vuoksi, että asia koskee myös Salamander AG:n oikeutta. Käsitellessään asiaa istunnossaan 10.11.1997 markkinatuomioistuin on hyväksynyt Salamander AG:n väliintulovaatimuksen.

Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (tupakkalaki) 8 §:n 1 mom:n mukaan tupakkatuotteen mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Epäsuorana mainontana pidetään ko. säännöksen mukaan erityisesti tupakkatuotteen myynnin edistämistä muun hyödykkeen mainonnan yhteydessä siten, että muun hyödykkeen tunnuksena käytetään sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteelle vakiintunutta tunnusta tai että siitä muutoin välittyy mielikuva tietystä tupakkatuotteesta.

Camel Boots jalkineiden mainonnassa käytetty, edellä selostettu tunnus Camel on rekisteröity Suomen tavaramerkkirekisterissä mm. tavaraluokkaan 25, saappaat ja kengät. Myös sanotunlainen Camel tunnus yhdessä kamelin kuvan kanssa on rekisteröity mainittuun tavaraluokkaan 25. Camel tavaramerkin haltija on yhdysvaltalainen World Wide Brands Inc. (WBI), joka on R.J.R. Nabisco Inc. nimisen yhtiön tytäryhtiö. Camel tavaramerkin alkuperäinen haltija on ollut R.J.R. Reynolds Tobacco Company, joka myös on R.J.R. Nabisco Inc.:n tytäryhtiö. Camel tavaramerkkiä koskeva liiketoiminta on esitetyn selvityksen mukaan siirretty WBI:lle vuonna 1984. WBI on lisensioinut Camel tavaramerkkiä useille tuotevalmistajille, esim. Salamander AG:lle. Tavaramerkin Camel haltijana Suomen tavaramerkkirekisterissä luokassa 34 (tupakka ym.) on R.J.R. Reynolds Tobacco Company.

Tavaramerkki Camel on ollut jo pitkään yleisön keskuudessa tunnettu savukemerkki. Se on yksi vanhimmista tupakkatuotteelle rekisteröidyistä merkeistä Suomessa. Sanotulla merkillä markkinoitujen jalkineiden tullessa markkinoille Camel merkkinen tupakkatuote oli ollut jo pitkään tunnettu yleisön keskuudessa.

Camel merkillä markkinoitujen jalkineiden mainonnassa on käytetty Camel tunnuksen yhteydessä sanaa Boots ja mainoksissa on yleensä ollut myös kuva tai kuvia ko. jalkineista. Edellä kuvattu Camel tunnus on kuitenkin ollut esillä mainoksissa huomion herättäjänä suurikokoisella tekstillä merkittynä. Camel tunnusta on käytetty sekä lehtimainonnassa että myymälöissä olleissa esitteissä.

Sana Camel on ko. jalkineiden mainonnassa ollut kaarevassa muodossa ja samanlaisella kirjasinlajilla kirjoitettuna kuin Camel savukkeiden tunnuksessa. Myös kamelin kuvaa on sanotun tunnuksen yhteydessä vähittäisliikkeissä olleissa myymäläsomisteissa käytetty samassa muodossa kuin Camel savukkeen tunnuksessa.

Camel Boots tunnuksella markkinoitujen jalkineiden mainonnassa käytetty tunnus Camel on alunperin tullut tunnetuksi tupakkatuotteita valmistavan ja niitä tunnuksella Camel markkinoivan tupakkatuotteen valmistajan markkinoinnista. Tavaramerkkiä Camel koskevaa päätösvaltaa käyttää nyttemmin samaan konserniin kuuluva WBI. Osana Camel Boots jalkineiden eri maissa toteutettavaa mainontaa käytetään ko. mainonnassa samanlaisia esitteitä ja muutakin yhdenmukaista markkinointimateriaalia, jonka toimittaa jälleenmyyjille WBI. Suomessa sanotunlaista yhdenmukaista markkinointiaineistoa toimittaa vähittäisliikkeille ko. jalkineiden maahantuoja Timmen Oy.

Tupakkalain 8 §:n 1 mom:ssa on kielletty epäsuorana tupakan mainontana tupakkatuotteen myynnin edistäminen muun tuotteen mainonnassa erityisesti siten, että muun tuotteen tunnuksena käytetään sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteelle vakiintunutta tunnusta. Sanottua säännöstä voidaan tulkita siten, että vakiintuneen tupakkatuotteen tunnuksen käyttäminen mainitulla tavalla, eli sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna, muun hyödykkeen mainonnassa välittää samalla mielikuvan myös ko. tupakkatuotteesta.

Camel Boots jalkineiden ko. mainonnassa on mainostettu tavanomaiseen tapaan jalkineita. Kun mainonnassa on käytetty tupakkatuotteen tunnuksina pitkän ajan käytettyjä ja laajalti yleisön keskuudessa tunnettuja edellä mainittuja Camel tunnuksia, mainonnasta on kuitenkin samalla välittynyt mielikuva myös sanotusta Camel merkkisestä tupakkatuotteesta. Tupakkatuotteen tunnuksen sisällyttäminen osaksi muun tuotteen mainontaa on tupakkalain 8 §:n 1 mom:ssa tarkoitettua myynninedistämistä, joka on omiaan edistämään myös tupakkatuotteen myyntiä. Sanottu Camel tunnusta käyttäen toteutettu mainonta on näin ollen ollut suoraan tupakkalain 8 §:n 1 mom:n vastaista tältä osin.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että Timmen Oy:n mainonnassa käytetyt lehti-ilmoitukset ja esitteet, joissa on käytetty edellä mainittuun Camel Boots tunnukseen sisältyvää sanaa Camel kaarevassa muodossa ja samalla kirjasinlajilla kirjoitettuna kuin Camel merkkisen savukkeen tunnuksessa, sekä vähittäismyymälöissä olleet somisteet, joissa on käytetty paitsi mainittua Camel sanan sisältävää tunnusta, sen yhteydessä myös ko. savukemerkin tunnuksena käytettyä kamelin kuvaa, ovat olleet tupakkalain 8 §:n vastaisia. STTV:n edellä selostetun kiellon 1 ja 2 kohdat on näin ollen pysytettävä voimassa siltä osin kuin kiellot koskevat tunnuksen Camel käyttämistä kaarevassa muodossa samaa kirjasinlajia käyttäen kuin Camel merkkisen savukkeen tunnuksessa ja kamelin kuvan käyttämistä sanotunlaisen tunnuksen yhteydessä. STTV:n päätöksen 3 kohdassa kielletystä menettelystä ei ole esitetty selvitystä, jonka vuoksi sanottua kieltokohtaa ei voida pitää voimassa.

Markkinatuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa on markkinatuomioistuimesta annetun lain 17 §:n mukaan sovellettava soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa on säädetty. Tällaisia ovat mm. oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat oikeudenkäymiskaaren säännökset. Tupakkalain nojalla käsiteltävien asioiden osalta lakiin ei ole oikeudenkäyntikulujen osalta tehty kuluttajansuoja-asioiden käsittelyä vastaavaa poikkeusta. Tupakkalain nojalla käsiteltävissä asioissa on näin ollen sovellettava oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.

Esillä olevassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa on ratkaistu hakijan ja osa vastaajan hyväksi. Tämän vuoksi ja ottaen myös huomioon oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännökset kokonaisuudessaan molemmat asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin pysyttää osittain voimassa STTV:n 13.11.1996 antamassa päätöksessä Timmen Oy:lle määrätyn kiellon ja kieltää tupakkalain 8 §:n 1 mom:n, 18 §:n 1 mom:n ja 21 §:n 3 mom:n nojalla Timmen Oy:tä käyttämästä jalkineiden mainonnassa sellaista Camel sanan sisältävää tunnusta, jossa sana Camel on kirjoitettu kaarevassa muodossa ja samaa kirjasinlajia käyttäen kuin Camel merkkisen savukkeen tunnuksessa, sekä käyttämästä sanotunlaisen tunnuksen yhteydessä Camel savukkeen tunnuksena käytettävää kamelin kuvaa.

Kieltoa on noudatettava heti.

STTV:n määräämä kielto kumotaan muilta osin.

Oikeudenkäyntikuluja koskevat, puolin ja toisin esitetyt vaatimukset hylätään.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Tala, Airikkala, Kivipato, Maijala, Ollikainen, Sario ja Viljanen

Asiassa äänestys

Puheenjohtaja Meriluoto, jonka lausuntoon jäsenet Sario ja Viljanen yhtyivät, lausui:

Tavaramerkki Camel on tosin yksi vanhimmista tupakkatuotteelle rekisteröidyistä tavaramerkeistä Suomessa, jossa tuon tupakan markkinaosuus ei ole kuitenkaan koskaan ollut merkittävä eikä sen tunnettuisuus tupakkamerkkien joukossa mitenkään huomattava. Vaikka tuotemerkki Camel yleisön keskuudessa edelleen tiedetään myös savukemerkiksi, se tunnetaan Suomessa nykyisin huomattavasti paremmin jalkineiden tuotemerkkinä.

Sana Camel on ko. jalkineiden mainonnassa ollut kaarevassa muodossa ja samanlaisella kirjasinlajilla kirjoitettuna kuin Camel savukkeiden tunnuksessa. Myös ko. mainonnassa käytetty kamelin kuva on ollut samanlainen kuin Camel savukkeen tunnuksena käytetty vastaava kuva. Tupakkatuotteen tunnuksen käyttämistä muun tuotteen tunnuksena ei ole kuitenkaan sinänsä kielletty. Myöskään tupakkatuotteen tunnusta vastaavan tunnuksen käyttäminen muun tuotteen mainonnassa ei ole kiellettyä, ellei mainonnasta samalla välity mielikuvaa tupakkatuotteesta. Tupakkalaissa on kielletty mainoksissa käyttämästä ainoastaan sellaista tunnusta, jonka identiteetti liittyy siinä määrin tupakkatuotteeseen, että tunnus on muusta asiayhteydestä huolimatta ja muun tavaran merkkinä silti omiaan tuomaan mainonnan kohderyhmälle mieleen määrätyn tupakan.

Mainituilla perusteilla katson, että Timmen Oy ei ole Camel Boots tuotteiden mainonnassa käyttänyt tupakkatuotteelle vakiintunutta tunnusta tupakkalain 8 §:ssä kielletyllä tavalla tupakkatuotteen myynnin edistämiseksi. Katson, että STTV:n päätöksen 1 ja 2 kohdissa määrättyä kieltoa ei näin ollen voida pitää voimassa. Kieltopäätöksen 3 kohdan osalta yhdyn enemmistön perusteluissa lausuttuun. Mainitsemillani perusteilla kumoan STTV:n määräämän kiellon kokonaisuudessaan.

STTV:n velvoitan suorittamaan Timmen Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut satakahdeksankymmentätuhatta (180.000) markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassaoleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.