Legislator Case Law & Legislation
MD:1997:003 AI generated

Market court dismisses unfair competition claim against Philips for using third-party test results in advertising.

Case Number MD:1997:003
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Market Court of Finland dismissed Braun Finland Oy's complaint against Oy Philips Ab regarding the use of a third-party test in marketing materials. Philips used the term 'tarkin' (most accurate) to describe its shaver based on a review published in Tekniikan Maailma magazine, which was deemed a truthful reflection of the test results. The court ruled that the slight accuracy difference did not mislead consumers and that detailed disclosure of the test methodology was unnecessary under Finnish law.

Legislator headnote

AI generated

Sopimattoman menettelyn elinkeinotoiminnassa 1 § (1) ja (2) sekä 2 §:n nojalla; Markkinatuomioistuin hylkää väitteen, jos markkinointi viittaa puolueettomaan testin tuloksiin, eikä aiheuta virheellistä kuvaa tuotteesta tai riko hyvää liiketapaa.

Keywords

AI generated
unfair competition third party test consumer misleading good business practice marketing disclosure

Cited Legislation

AI generated
Sopimattoman menettelyn elinkeinotoiminnassa 1 § (1) ja (2) sekä 2 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Braun Finland Oy vastaan Oy Philips Ab. Kysymys Tekniikan Maailma -lehden suorittaman testin käyttämisestä markkinoinnissa. Vastaajayhtiö oli tv-mainoksessaan ja jälleenmyyjille lähetetyssä kirjallisessa markkinointiaineistossa käyttänyt markkinoimastaan parranajokoneesta ilmaisua "tarkin" ja tässä yhteydessä viitannut ko. testiin ilmoittamalla lehden numeron, jossa testi oli julkaistu. Markkinoinnissa käytetty ilmaisu "tarkin" oli ollut testin suorittajan esittämä arvio vastaajan laitteesta.

Vastaaja ei ollut markkinoinnissa esittämässään testiviittauksessa käyttänyt sellaisia ilmaisuja, jotka eivät olisi vastanneet testin tuloksia. Vaikka ero vastaajan ja hakijan parranajokoneiden ajotuloksen tarkkuudessa oli ollut testissä pieni, ilmaisun "tarkin" ei ko. yhteydessä esitettynä voitu katsoa antaneen ostajille virheellistä kuvaa testissä vertailluista hakijan ja vastaajan parranajokoneista. Markkinoinnissa ei ollut myöskään tarpeen kertoa tarkemmin kyseisenkaltaisen testin suorittamistavasta. Vastaaja ei ollut menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti.

SopMenL_1_§

BRAUN FINLAND OY:N VAATIMUKSET

Braun Finland Oy on vaatinut, että Oy Philips Ab:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännösten nojalla sakon uhalla kielletään

1. viittaamasta Tekniikan Maailman numerossa 15/96 julkaistuun parranajokonevertailuun,

2. viittaamasta 1 kohdassa tarkoitettuun vertailuun tavalla, joka on omiaan antamaan käsityksen, että Philipsin parranajokone olisi markkinoilla olevista koneista tarkin tai yleisesti ottaen muutoin niitä parempi, ja

3. viittaamasta 1 kohdassa tarkoitettuun vertailuun samalla kertomatta miten vertailu suoritettiin ja montako koehenkilöä siihen osallistui.

Braun Finland Oy on myös vaatinut, että kielto määrätään väliaikaisesti heti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen päätös. Lisäksi hakija on vaatinut, että Oy Philips Ab velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 132 000 markalla laillisine korkoineen.

Oy Philips Ab esittää tv-mainoksessaan mm. "TM Vertailu" -logon ja viisi tähteä, sanat "Testivoittaja" ja "Tarkin" sekä sitaatin "Alan viimeinen sana leikkuutekniikaltaan ja tarkkuudeltaan". Kirjallisessa, ilmeisesti jälleenmyyjille tarkoitetussa materiaalissaan Oy Philips Ab kopioi koko vertailuartikkelin. Vastaajayhtiöllä on ollut myös tv-mainontaa, jossa on vastaavalla tavalla viitattu ko. testiin. Vastaajayhtiö yrittää markkinoinnissaan kaikin puolin hyödyntää Tekniikan Maailma -lehden suorittamaa vertailua, pyrkien luomaan kuluttajille luotettavan kuvan tuotteensa parhaimmuudesta.

Suomessa on hyväksytty tuotevertailujen käyttö markkinoinnissa. Edellytyksenä on kuitenkin mm., että vertailun on suorittanut puolueeton taho, että vertailun otanta suhteessa markkinoilla olevaan valikoimaan on edustava, että vertailu on suoritettu asianmukaisella ja luotettavalla tavalla, ja että vertailu kohdistuu vertailtavien tuotteiden olennaisiin ominaisuuksiin ja eroihin.

Tekniikan Maailma on useiden vuosien aikana julkaissut mitä erilaisimpia vertailuja, joihin on viitattu myös markkinoinnissa. Jos Tekniikan Maailma ei olisi pysynyt puolueettomana, tämä olisi tuskin ollut mahdollista. Hakijalla ei ole syytä epäillä Tekniikan Maailman tarkoitusta menetellä puolueettomasti. Vaikka ko. lehden artikkelissa todetaan markkinoilla olevan muitakin tuotteita, jotka kertaluonteisina oli jätetty pois vertailusta, suhteessa hakijan tuotteisiin vertailu on ollut tarpeeksi edustava. Hakija katsoo kuitenkin, että itse vertailua ei ole suoritettu asianmukaisesti ja luotettavasti. Vertailusta kertovassa lehden artikkelissa ei mistään ilmene, miten vertailu suoritettiin. Siinä kerrotaan vain, miten tiettyjä mittauksia tehtiin.

Ihmisen kasvojen muodot ovat yksilöllisiä ja poikkeavat toinen toisistaan parranajokoneen käytön kannalta, milloin oleellisesti, milloin vähemmän oleellisesti. Sama pätee myös partakarvoihin. Niitä on mitä moninaisimpia, paksuja, pehmeitä, kiharia, suoria jne. Myös parran tiheys eri henkilöillä vaihtelee. Koska kasvonpiirteet ovat niin moninaiset kuten partakarvojen laatu ja parrankasvukin, on tuskin edes mahdollista valmistaa sellaista parranajokonetta, joka olisi paras joka tilanteessa. Tämän vuoksi, kun parranajokoneita verrataan toisiinsa, on erittäin tärkeää, että vertailuun osallistuvien henkilöiden määrä on niin suuri, että se kattaa mahdollisimman monta eri kasvo- ja partatyyppiä, jotta vertailutulos olisi tilastollisesti hyväksyttävä. Kyse on siis tilastollisesta eikä absoluuttisesta paremmuudesta.

Testiin osallistuneita koehenkilöitä oli vain viisi, joiden subjektiiviseen mielipiteeseen vertailu on perustunut. Testihenkilöt käyttivät hakijan saaman tiedon mukaan kutakin testattavaa konetta vain viisi kertaa eli viikon verran. Näiden viiden henkilön mielipide ei voi luotettavasti osoittaa, että Philipskone olisi parempi tai tarkempi kuin muut koneet. Elinkeinonharjoittajan on pystyttävä todistamaan markkinoinnissa esittämänsä väitteiden paikkansapitävyys. Tällöin eivät tyytyväisten asiakkaiden lausumat ole riittäviä.

Philishave toimii eri periaatteella kuin muut vertailussa olleet koneet. Siinä on kolme erillisjousitettua pyörivää leikkuuterää, kun taas muissa on kolme erillisjousitettua teräverkkoa. Tästä johtuen koneita käytetään hieman eri tavoin. Monivuotinen kokemus eri parranajokonevertailuista osoittaa, että Philishavekäyttäjät useimmiten pitävät enemmän Philishavesta ja ne, jotka käyttävät toisella periaatteella toimivia koneita, pitävät enemmän niistä. Kyse on siis erittäin paljon myös tottumuksesta. Tästä syystä on tärkeää, että vertailuun osallistuu sekä molempia edellä mainittuja kategorioita edustavia että perinteistä partahöylämenetelmää edustavia koehenkilöitä. Vertailutulosten tarkastamisen kannalta on myös tärkeää, että tiedetään, mitä parranajomenetelmää kukin koehenkilö itse käyttää kotonaan.

Konserniyhtiö Braun Aktiengesellschaft on testauttanut puolueettomassa laitoksessa Philishave ja Braun koneita testissä, johon osallistui 57 henkilöä, joista 9 oli Philishaven käyttäjiä, 28 Braun-koneiden käyttäjiä ja 20 partahöylän käyttäjiä. Vertailutulokset osoittavat selvästi, ettei Philishavea voida sanoa parhaaksi taikka tarkimmaksi. Päinvastoin, Braun näytti olevan tilastollisesti merkittävästi parempi ja tarkempi kuin Philishave. Tämän vertailun tulokset osoittavat selvästi ainakin sen, ettei ole perusteltua väittää Philishavea tarkimmaksi taikka muutoin paremmaksi.

Vertailuartikkelissa on viiden tähden alle kirjoitettu "Tarkin". Täten Philishaven osalta on vertailuartikkelissa korostettu tätä ominaisuutta. Jotta tällainen parhaimmuus olisi markkinoinnissa hyväksyttävä, eron tulisi kuluttajien mielestä olla merkittävä eli oleellinen. Jos ero on tarkkojen mittareiden avulla mitattavissa, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä kuluttajalle, silloin tämän korostaminen markkinoinnissa on harhaanjohtavaa. Tekniikan Maailma on todennut Braun AG:n edustajalle lähettämässään vastauksessa, että Philips näyttää suoriutuneen marginaalisesti paremmin tällä kertaa. Ero on siis ollut mitättömän pieni. Tämän vuoksi Tekniikan Maailman vertailun ei voida katsoa tuoneen esiin merkittäviä eroja parranajokoneiden olennaisissa ominaisuuksissa.

Tekniikan Maailman numerossa 15/96 julkaistu parranajokonevertailu ei täytä niitä kriteereitä, joita vaaditaan niiltä vertailuilta, joihin saadaan viitata markkinoinnissa. Vertailua ei ole tehty tarpeeksi laajasti, koska siihen on osallistunut ainoastaan viisi henkilöä. Tästä syystä vertailu ei anna luotettavaa kuvaa eri parranajokoneista ja niiden ominaisuuksista. Vertailua koskevassa artikkelissa on nimetty yksi voittaja, vieläpä superlatiiviväitteellä "Tarkin", vaikka lehti kuitenkin ilmoittaa koneiden välisen eron olleen marginaalisen.

Artikkelille ja sen käsittämälle vertailulle ei voida antaa sen enempää arvoa kuin kenen tahansa muunkaan subjektiiviselle mielipiteelle. Sananvapauden nimissä Tekniikan Maailmalla on oikeus ilmaista oma mielipiteensä asioista. Markkinoija ei kuitenkaan saa vedota markkinoinnissaan vertailuun, jollei markkinointi täytä mm. edellä mainittuja vaatimuksia. Artikkeliin viittaamalla luodaan kuluttajille kuitenkin se harhakuva, että vertailu täyttää kaikki markkinoinnissa käytettäville vertailuille asetetut vaatimukset. Tämän vuoksi siihen viittaaminen on sopimatonta.

OY PHILIPS AB:N VASTAUS

Vastaajayhtiö on kiistänyt markkinointinsa olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 21 402,80 markalla laillisine korkoineen.

Braun on hakemuksessaan väittänyt, että Tekniikan Maailman vertailutestiä ei ole suoritettu luotettavalla tavalla. Hakija korostaa hakemuksessaan muuta kuin ajotarkkuuteen perustuvaa "paremmuutta", joka olisi hakijan mukaan testattavissa yksinomaan jonkinlaisella tilastollisella selvityksellä.

Tällainen kysely, joka perustuu väestöryhmien haastatteluihin, on eräs tapa selvittää tiettyjen tuotteiden tilastollista asemaa. Tekniikan Maailman parranajokonetestissä ei ole ollut kyse tällaisesta väestökyselystä, eikä lehdessä ole väitetty näin olleenkaan. Teknisten laitteiden vertailua ei lehdissä yleensäkään suoriteta gallup-luonteisesti. Tekniikan Maailman testissä on ollut kyse viiden valitun koeajajan arvioiden ja konkreettisten parranajotulosten selvittämisestä ja vertailusta VTT:n (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) mikroskooppivalokuvausta apuna käyttäen. Tämä on hyväksyttävä vertailumenetelmä siinä missä joku toinenkin. Tällainen koeajajien arviointeihin perustuva vertailumenetelmä on sitäpaitsi yleinen ja vakiintunut teknisissä erikoislehdissä. Tekniikan Maailman testi oli teknisesti toteutettu Tampereen VTT:n valmistustekniikan laitoksen avulla. Vertailussa on kuvattu parranajon tuloksia videomikroskoopilla, jotta koeajajien havainnoille on saatu teknisesti yksiselitteistä vahvistusta.

Tekniikan Maailma ei ole millään perusteella ollut velvollinen teettämään väestökyselyä parranajokoneista. Alalla ei ole yleisesti hyväksyttyä teknistä tai tilastollista vertailustandardia.

Tekniikan Maailman suorittamassa testissä on erityisesti vertailtu parranajokoneiden ajotarkkuutta. Braunin käsityksen mukaan tämä ominaisuus ei käytännössä ole kuluttajien kannalta merkityksellinen. Koska ajotarkkuus on kuitenkin ostopäätöstä tehtäessä lehden artikkelissa olevan maininnan ja Philipsinkin näkemyksen mukaan merkittävässä asemassa, on testissä havaitusta erityisestä tarkkuudesta ollut perusteltua ja markkinaoikeudellisesti hyväksyttävää esittää siteeraus myös ilmoittelussa.

Valittujen vertailijoiden havaintoihin perustuvat tuotteiden tutkimukset ovat aikakauslehdissä vakiintuneita. Tekniikan Maailma on teknisen alan asiantuntijalehtenä perinteisesti tehnyt kuluttajien arvostamia vertailutestejä koneista ja laitteista. Vertailut perustuvat yleensä koehenkilöiden arvioihin. Nyt tehtyä parranajokoneiden vertailua on suorittanut viisi koeajajaa.

Tekniikan Maailma on numerossaan 6/1995 julkaissut sähköhammasharjojen vertailutestin. Ko. tutkimuksessa testivoittajaksi todettiin Braunin pyörivä hammasharja. Braun on näyttävästi viitannut ilmoittelussaan ko. vertailun voittotulokseen. Ko. testiin viitataan mm. Poliisiopisto 95 -nimisessä Braunin lehtisessä vuodelta 1995, joka on suunnattu kauppiaille. Lehtiseen on lukijan huomion kiinnittävin suurin painokirjaimin merkitty Tekniikan Maailman logo ja sen alle neljä tähtimerkkiä, jotka vakiintuneesti kuvaavat harjan menestystä vertailutestissä.

Ko. sähköhammasharjojen vertailutesti on toteutettu siten, että erilaisia harjoja on vertaillut seitsemän valittua koeharjaajaa. Näin saatu testitulos on hammasharjojen osalta luotettava ja vakiintuneeksi muodostuneella menetelmällä tehty. Braunin harjan voittama hammasharjatesti ei poikkea siitä vakiintuneesta tavasta, jolla lehtivertailuja yleensäkin tehdään. Samalla vertailumenetelmällä on Tekniikan Maailmassa tehty myös Philipsille voittoisa parran-ajokonevertailu. Philips vetoaa Braunin toteuttamaan vastaavaan markkinointiviittaukseen osoituksena ao. vertailumenetelmän ja markkinointiviittausten yleisestä hyväksyttävyydestä, jota Braun, Philips ja muut kulutustavaroita markkinoivat yritykset pitävät vakiintuneena käytäntönä.

Partakoneiden paremmuutta on vaikea vertailla. Siihen ei ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyjä mittaus- tms. standardeja. Tekniikan Maailman suorittama vertailu on vain eräs tapa vertailun suorittamiseksi. Lehti on perustellusti ja tiettyä traditiota noudattaen valinnut tämän testaustavan.

Philipsin mainonta on ollut totuudenmukaista, sillä Philishave oli Tekniikan Maailman ko. testissä testivoittaja. Tällä tavoin Philishave tuotetta on myös markkinoitu. Markkinoinnissa ei ole esitetty testistä muita johtopäätöksiä kuin niitä, joita testin suorittajakin on esittänyt. Hakijan kritiikki kohdistuukin itse testiin ja testaustapaan eikä Philipsin markkinointiin.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

Kuluttaja-asiamies on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 9.12.1996 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

TODISTELU

Väliaikaista kieltoa koskevaa vaatimusta käsiteltäessä asiassa on kuultu hakijan nimeämänä todistajana Braun Aktiengesellschaftin tutkimusjohtajaa Dietrich Pahlia. Todistaja on kertonut mm. seuraavaa.

Parranajokonetesteissä tähdennetään yleensä kahta eri ominaisuutta, tarkkuutta ja ajomukavuutta, ihon ärsytystä. Parranajokoneen valmistuksessa tärkeätä on saada tasapaino näiden kahden ominaisuuden välille. Jos henkilö, jolla on herkkä iho, käyttää raakaa ajomenetelmää, hänen ihonsa ärsyyntyy ja hän saattaa lopettaa parranajon ennen kuin on saanut jäljen tarpeeksi sileäksi. Jos testissä on vain viisi henkilöä koeajajina, saattaa olla, että heillä kaikilla on niin vahva iho, että he eivät tunne ihon ärsytystä ollenkaan. Viiden koehenkilön testissä tulokset saattavat olla ainoastaan satunnaisia. Jos testin luotettavuustasoa halutaan nostaa esim. 95 prosenttiin, testissä on oltava mukana vähintään 20 henkilöä. Braun AG:n eräässä puolueettomassa laitoksessa teettämän parranajokonetestin tulokset osoittavat, että Braunin malli 55 50 on tilastollisesti merkittävästi parempi kuin Philipsin malli HQ 5890.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiö, Braun Finland Oy ja vastaajayhtiö, Oy Philips Ab markkinoivat mm. parranajokoneita.

Vastaajayhtiö on syystalvella 1996 esitetyssä tv-mainoksessa käyttänyt markkinoimastaan Philishave parranajokoneesta ilmaisua "tarkin mahdollinen ajotulos" ja "testivoittaja Tekniikan Maailman partakonevertailussa". Mainoksessa on ollut Tekniikan Maailman logo ja ilmoitus siitä lehden numerosta, jossa ko. testin tulokset on julkaistu. Vastaaja on myös jälleenmyyjille jakamassaan kirjallisessa aineistossa markkinoinut ko. parranajokonetta käyttäen mm. ilmaisua "Testivoittaja" yhdessä Tekniikan Maailma -lehden logon kanssa sekä ilmaisuja "Tekniikan Maailma, 15/96" ja "tarkin". Jälleenmyyjille jaetussa aineistossa on esitelty Tekniikan Maailmassa julkaistu testistä kertova artikkeli.

Esitetyn selvityksen mukaan Tekniikan Maailman suorittamassa testissä on verrattu eri parranajokonemalleja siten, että viisi koeajajaa on käyttänyt kutakin parranajokonetta, ja vertailu on koskenut näiden koeajajien ajotulosta. Lehti on valinnut vastaajayhtiön Philishaven parranajokoneen testin voittajaksi. Lehti on testistä kertovassa artikkelissaan käyttänyt ajotuloksia selostaessaan testin voittaneesta Philishave koneesta ilmaisua "tarkin".

Markkinatuomioistuin toteaa, että viittaaminen ulkopuolisen tahon tekemään testiin markkinoinnissa on omiaan antamaan markkinoinnista luotettavan kuvan. Markkinatuomioistuimen aikaisemmista ratkaisuista käy ilmi, että markkinoinnissa esitettävissä testiviittauksissa ei saa käyttää sellaisia superlatiivi-ilmaisuja, joita testin suorittaja ei ole käyttänyt tai jotka eivät vastaa testin tuloksia (esim. ratkaisut 1987:10 ja 1989:13).

Hakemuksen kohteena oleva testi on suoritettu Tekniikan Maailma -lehden toimesta ja lehden valitsemalla menetelmällä. Kyseisenkaltaiset testit, joissa esim. aikakauslehtien toimesta vertaillaan erilaisia teknisiä laitteita, ovat muodostuneet tavanomaisiksi. Koska tällaisia testejä tekevät useimmiten asiantuntevat testaajat, testejä on yleensä pidetty puolueettomina. On myös tavanomaista, että tällaisiin testeihin viitataan tuotteiden markkinoinnissa.

Vastaajayhtiö on tv-mainoksessaan ja jälleenmyyjille lähetetyssä kirjallisessa markkinointiaineistossa käyttänyt markkinoimastaan Philishave parranajokoneesta ilmaisua "tarkin" ja tässä yhteydessä viitannut edellä selostettuun testiin ilmoittamalla lehden numeron, jossa testi on julkaistu. Markkinoinnissa käytetty ilmaisu "testivoittaja" on kuvannut testin tulosta. Ilmaisu "tarkin" on ollut sanotun testin suorittajan esittämä arvio vastaajan laitteesta.

Vastaaja ei ole markkinoinnissa esittämässään testiviittauksessa käyttänyt sellaisia ilmaisuja, jotka eivät olisi vastanneet testin tuloksia. Vaikka ero vastaajan ja hakijan parranajokoneiden ajotuloksen tarkkuudessa on esitetyn selvityksen mukaan ollut testissä pieni, ilmaisun "tarkin" ei esillä olevassa yhteydessä esitettynä voida katsoa antaneen ostajille virheellistä kuvaa testissä vertailluista hakijan ja vastaajan parranajokoneista. Markkinoinnissa ei ole myöskään ollut tarpeen kertoa tarkemmin kyseisenkaltaisen testin suorittamistavasta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että Oy Philips Ab ei ole viitatessaan ko. testiin kerrotulla tavalla menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan Braun Finland Oy:n kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin hylkää Braun Finland Oy:n hakemuksen.

Braun Finland Oy velvoitetaan suorittamaan Oy Philips Ab:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut kaksikymmentäyksituhatta neljäsataakaksi (21 402) markkaa 80 penniä. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassaoleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Kivipato, Kurkinen, Ollikainen, Sario ja Viljanen

---

[SV]

Braun Finland Oy mot Oy Philips Ab. Fråga om användning i marknadsföringen av ett test, som utförts av tidningen Tekniikan Maailma. Svarandebolaget hade i sin TV-reklam och i skriftligt marknadsföringsmaterial, som sänts till återförsäljarna om sin marknadsförda rakapparat använt uttrycket "noggrannst" och i detta sammanhang hänvisat till ifrågavarande test genom att ange det nummer av tidningen, där testet hade publicerats. Det i marknadsföringen använda uttrycket "noggrannast" hade varit det betyg som den, som utfört prövningen, hade givit svarandens apparat.

Svaranden hade inte i den hänvisning till testet, som förekom i marknadsföringen, använt sådana uttryck, som inte motsvarade testresultatet. Ehuru skillnaden mellan svarandens och sökandens apparater med avseende på noggrannhet i testet hade varit liten, kunde uttrycket "noggrannast", använt i ifrågavarande sammanhang, inte anses ha ingett köparna en felaktig bild av jämförelsen i testet av sökandens och svarandens rakapparater. Det hade ej heller varit nödvändigt att i marknadsföringen närmare redgöra för metodiken vid testet i fråga. Svaranden hade ej förfarit i strid mot god affärssed och ej heller eljest ur sökandens synpunkt otillbörligt.

OtillbFörfL_1_§