Market Court bans misleading price comparison claims and requires refund of litigation costs.

Suomen Kello- ja jalometallikauppiaat ry vastaan Kulta Ropo Ky. Vastaaja oli markkinoinnissaan käyttänyt ilmaisua "Suomen edullisimpia hintoja" ja samassa yhteydessä ilmoittanut, että mikäli ostaja saa tuotteen halvemmalla kilpailevan liikkeen myymälästä, yhtiö hyvittää ostajalle ostohetkellä tuotteen hintaeron. Nämä ilmaisut yhdessä ovat saattaneet antaa ostajalle kuvan, että yhtiö on luotettavalla tavalla selvittänyt, että sen markkinoimat tuotteet ovat hinnaltaan edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden myymälöissä. Vastaajan markkinointi oli tältä osin hyvän liiketavan vastaista. Vastaaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että vastaajan liikkeessä olisi aikaisemmin myyty lehti-ilmoituksessa 60 prosentin alennuksella tarjottuja helminauhoja vertailuhinnoiksi ilmoitetuilla korkeammilla hinnoilla. Vastaajan markkinointi oli myös tältä osin hyvän liiketavan vastaista.

SopMenL_1_§

SUOMEN KELLO JA JALOMETALLIKAUPPIAAT RY:N VAATIMUKSET

Hakija on vaatinut, että Kulta Ropo Ky:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 2 ja 6 §:n nojalla sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan

1. käyttämästä ilmaisua "Jos saat muualta halvemmalla rahat takaisin" tai muuta vastaavaa ilmaisua,

2. käyttämästä ilmaisua "Suomen edullisimpia hintoja" tai muuta vastaavaa ilmaisua, ja

3. ilmoittamasta markkinoinnissaan tuotteiden hintaa alennetuksi enemmän kuin mitä se tosiasiallisesti alittaa elinkeinonharjoittajan aikaisemmin perimän hinnan.

Hakija on myös vaatinut, että markkinatuomioistuimen kieltopäätös määrätään vastaajan kustannuksella julkaistavaksi yhdessä tai useammassa sanoma- tai aikakauslehdessä.

Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan välttämättömimmät oikeudenkäyntikulut 10.000 markalla laillisine korkoineen.

Kulta Ropo Ky on julkaissut Aamulehdessä ilmoituksen, jossa se esittää väitteen "Jos saat muualta halvemmalla - rahat takaisin". Markkinatuomioistuimen päätöksessä 1997:2 on katsottu, että tällaisen edullisemmuusväitteen näytöksi ei riitä pelkästään se, että mainostaja lupaa hyvittää tuotteiden hintaeron, jos samaa tuotetta myydään muualla halvemmalla. Mainostajan on kyettävä näyttämään toteen myös yleistä edullisemmuutta koskevat väitteet.

Kulta Ropo Ky tunnetaan erittäin agressiivista hintakilpailua harjoittavana yrityksenä. Yrityksen markkinointi perustuu pääasiassa näyttäviin hintavertailuihin. Hakemuksen kohteena olevassa ilmoituksessa käytetty ilmaisu "Jos saat muualta halvemmalla - rahat takaisin" luo sellaisen mielikuvan, että mainostaja olisi varmistunut siitä, ettei mitään vastaavia tuotteita myydä missään halvemmalla hinnalla. Kuluttajan on kuitenkin mahdotonta varmistua siitä, että hintailmoitus on totuudenmukainen. Jos kuluttaja sattuisi havaitsemaan, että jossakin tiettyä tuotetta myydäänkin halvemmalla, kuluttajalle olisi varsin hankalaa vaatia lupauksen mukaisesti rahoja takaisin ostamastaan tuotteesta. Esim. näillä perusteilla markkinatuomioistuin on aikaisemmassa päätöksessään katsonut kyseisenlaisen ilmoittelun kuluttajansuojalain vastaiseksi. Ilmoittelua, joka johtaa kuluttajaa harhaan, on pidettävä myös SopMenL:n mukaan harhaanjohtavana ja sopimattomana.

Vastaaja on käyttänyt ilmaisua "Suomen edullisimpia hintoja" mainontaa reunustavana kehyksenä. Ilmaisu luo mielikuvan siitä, että vastaajan kaikki hinnat olisivat "Suomen edullisimpia". Hakijan käsityksen mukaan vastaajalla ei kuitenkaan ole tosiasiallista näyttöä siitä, että sen tuotteiden hinnat olisivat "Suomen edullisimpia". Väite ilmoituksessa koskee yleisesti kaikkia vastaajan tuotteita. On itsestään selvää, että useiden tuotteiden kohdalla markkinoilla esiintyy vastaajaa edullisempia hintoja. Vastaajan ilmoitus sisältää siten tosiasiaväitteen, jota on pidettävä kuluttajia harhaanjohtavana ja siten SopMenL:n 1 ja 2 §:n vastaisena.

Vastaajan ilmoituksessa esitetään otsikon "Aidot viljellyt helminauhat" alla suora hintavertailu, jossa ylivedettyjen hintojen avulla verrataan tuotteiden alennushintaa niiden aikaisempaan hintaan. Hakijan tietojen mukaan Kulta Ropo Ky ei ole aikaisemmin perinyt myymälöissään korkeampia hintoja kyseisistä helminauhoista. Toisaalta, mikäli näitä korkeampia hintoja olisi tuotteista peritty välittömästi ennen ilmoituksen julkaisemista, tämä osoittaisi myymälän edullista hintatasoa koskevat väitteet itsestään selvästi perusteettomiksi.

Suomen Kello- ja jalometallikauppiaat ry on alan toimialajärjestö, jonka toimintaan kuuluu hyvien kauppiastapojen edistäminen alalla. Yhdistyksen jäsenten keskuudessa on herättänyt huomiota vastaajan agressiivinen ja erittäin näkyvä ilmoittelu. Markkinatuomioistuimen päätös on huomion kohteena, ja on erityistä syytä saattaa kieltopäätös alan tietoisuuteen. Hakemus koskee periaatteellisesti tärkeää asiaa. On olemassa erityisen pätevät perusteet määrätä päätös julkaistavaksi.

KULTA ROPO KY:N VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt markkinointinsa olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Vastaaja on pitänyt menestyksekkäästi kulta-alan vähittäismyymälää jo 22 vuotta, eikä vastaaja ole ilmoitustensa vuoksi koskaan joutunut vastaavanlaiseen tilanteeseen. Vastaaja ei ole voinut tietää, että hänen pitää jollain tavalla näyttää toteen, että hänen liikkeensä on edullisin. Vastaaja ei ole saanut mitään sellaista informaatiota, jossa olisi annettu ohjeita hinnan ilmoittamiseen. Vastaaja ihmettelee, minkä vuoksi tässä asiassa on täytynyt ryhtyä tällaiseen kieltomenettelyyn. Ensin olisi esim. voitu lähettää asiallinen kirje, jossa olisi varoitettu tai pyydetty, että ilmoittelua joltain osin korjataan. Vastaaja on heti hakemuksesta tiedon saatuaan muuttanut ilmoitteluaan, esim. lopettanut prosenttialennusten ilmoittamisen.

Vastaaja ei ole väittänyt olevansa ehdottomasti edullisin tai halvin, vaan mainoksessa sanotaan "edullisimpia hintoja". Vastaaja pystyy osoittamaan, että hänen ilmoittamansa hinnat ja alennukset pitävät paikkansa, vaikka ei sitä ole missään tutkituttanutkaan. Vastaajan myymät ketjut ovat painavia ja hyvänlaatuisia. Esim. monet ketjut hankitaan porukalla hyvin suurissa erissä ja vastaaja pystyy myymään ne pienellä katteella.

Vastaaja on ostanut aikanaan 300 kappaletta helminauhoja ja myynyt niitä ehkä 3-4 vuotta. Helminauha on sellainen artikkeli, jota ei mene niin paljon kuin esim. kelloja. Vastaajan liikkeen helminauhat ovat isokokoisia ja hyvänlaatuisia, eivät sellaisia, joita eräissä kilpailevissa liikkeissä myytiin halvemmalla. Niitä oli jäänyt vastaajan liikkeeseen vuosien varrella myymättä ehkä niiden alkuperäisen korkean hinnan takia. Vastaaja halusi päästä niistä eroon ja ilmoitti ne kovalla alennuksella lehdessä menestyksekkäästi. Vastaaja oli yrittänyt myydä niitä alkuperäisellä hinnalla, mutta joskus yritykseen jää väkisinkin vanhaa varastoa.

Vastaaja ei ole nyttemmin käyttänyt mainitunlaista ilmoittelua. Vastaajan mainoksissa ei ole enää kaksoishintoja eikä edullisemmuusväitteitä. Myöskään rahat takaisin väitteitä vastaaja ei ole enää käyttänyt.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän on lähettänyt vastaajalle tiedoksi KA:n kulta-alan markkinointiohjeet sekä markkinatuomioistuimen päätöstä 1997:2 koskevan KA:n tiedotteen "Edullisemmuusväitteet pitää todistaa - todisteeksi ei riitä pelkkä hintatakuu". Tällä toimenpiteellä asian käsittely KA:n toimistossa on päättynyt.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 24.11.1997 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Vastaajayhtiö, Kulta Ropo Ky on Aamulehdessä 12.8.1997 julkaistussa mainoksessa käyttänyt mm. seuraavaa ilmaisua: "Jos saat muualta halvemmalla - rahat takaisin". Mainoksen ylälaidassa on ollut ilmaisu "Suomen edullisimpia hintoja". Mainoksessa on myös tarjottu helminauhoja 60 prosentin alennuksella. Vastaajan Aamulehdessä 20.9.1997 olleessa mainoksessa on ollut otsikko "Vertaa itse, kuka on Suomen edullisin".

Markkinatuomioistuin on ratkaisussa 1997:2 kieltänyt käyttämästä markkinoinnissa ilmaisuja, joiden mukaan elinkeinonharjoittajan tuotteet ovat edullisimpia, ja esittämästä samassa yhteydessä lupausta hyvittää ostajalle hinnanerotus, mikäli ostaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä. Ratkaisun perusteluissa on lausuttu mm., että todistettavissa olevia seikkoja, kuten tuotteiden hinnan edullisemmuutta, koskevien ilmaisujen on perustuttava tosiasioihin. Perusteluissa on todettu, että myös yleistä edullisemmuutta koskevan väitteen esittäjän on tarvittaessa kyettävä näyttämään väitteensä toteen.

Markkinatuomioistuin on esim. ratkaisussa 1992:28 kieltänyt ilmoittamasta tuotteen hintaa alennetuksi prosenttialennuksia tai muita alennuksiin viittaavia ilmaisuja käyttäen, ellei alennusten laskemisen lähtökohtana ole käytetty samassa toimipaikassa välittömästi aikaisemmin perittyä hintaa. Ratkaisun perusteluissa on todettu mm., että alennusmyynti-ilmoittelussa tulee vertailuhintana olla se hinta, jolla tuotetta on liikkeen samassa toimipisteessä myyty välittömästi ennen alennusmyynnin alkamista.

Vastaaja on käyttänyt markkinoinnissaan tuotteiden edullisemmuuteen viittaavaa edellä mainittua ilmaisua, ja samassa yhteydessä ilmoittanut, että mikäli ostaja saa tuotteen halvemmalla kilpailevan liikkeen myymälästä, yhtiö hyvittää ostajalle ostohetkellä tuotteen hintaeron. Nämä ilmaisut yhdessä ovat saattaneet antaa ostajalle kuvan, että yhtiö on luotettavalla tavalla selvittänyt, että sen markkinoimat tuotteet ovat hinnaltaan edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden myymälöissä. Sen sijaan ilmaisua "Suomen edullisimpia hintoja" tai muuta sitä vastaavaa yleistä, oman liikkeen kehumista tarkoittavaa ilmaisua ei voida katsoa yksistään miellettävän tosiasiaa tarkoittavaksi ilmaisuksi.

Vastaaja on käyttämällä markkinoinnissaan hintojen edullisuuteen viittaavaa ilmaisua, ja esittämästä tällaisen ilmaisun yhteydessä lupauksen hyvittää ostajalle hinnanerotus, mikäli ostaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä, menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

Vastaaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, että vastaajan liikkeessä olisi aikaisemmin myyty ilmoituksessa 60 prosentin alennuksella tarjottuja helminauhoja vertailuhinnoiksi ilmoitetuilla korkeammilla hinnoilla. Vastaajan markkinointi on ollut myös tältä osin hyvän liiketavan vastaista.

Markkinatuomioistuin katsoo, että tätä päätöstä ei ole tarpeen määrätä vastaajan kustannuksella julkaistavaksi sanoma- tai aikakauslehdissä.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin kieltää SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla Kulta Ropo Ky:tä sadantuhannen (100.000) markan sakon uhalla kultaalan tuotteiden markkinoinnissaan

1. esittämästä hintojen edullisemmuuteen viittaavien ilmaisujen yhteydessä lupausta hyvittää ostajalle hinnanerotus, mikäli ostaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä, ja

2. ilmoittamasta tuotteiden hintaa alennetuksi enemmän kuin se tosiasiallisesti alittaa samassa toimipisteessä aikaisemmin perityn hinnan.

Kieltoja on noudatettava heti.

Vaatimukset kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään. Samoin hylätään vaatimus päätöksen julkaisemisesta sanoma- tai aikakauslehdissä.

Kulta Ropo Ky velvoitetaan suorittamaan Suomen Kello- ja jalometallikauppiaat ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut kymmenentuhatta (10.000) markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassaoleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Ruikka, Bärlund, Airikkala, Kivipato, Maijala, Ollikainen, Sario ja Viljanen

---

[SV]

Suomen Kello- ja jalometallikauppiaat ry mot Kulta Ropo Ky. Svaranden hade i sin marknadsföring använt uttrycket "Finlands förmånligaste priser" och i detta sammanhang meddelat att om konsumenten skulle få produkten billigare i en konkurrerande butik skulle bolaget betala köparen prisskillnaden vid inköpstillfället. Dessa uttalanden tillsammans hade kunnat inge köparen den bilden att bolaget hade på tillförlitligt sätt utrett att de av detsamma marknadsförda produkterna vore prismässigt förmånligare än i konkurrerande butiker. Svaranden hade inte företett utredning om att det i svarandens butik tidigare sålts de i tidningsannons med 60 % prisnedsättning erbjudna pärlbanden till de som jämförelsepris angivna högre priserna. Svarandens marknadsföring var också i denna del stridande mot god affärssed.

OtillbFörfL_1_§