Consumer Protection Court bans Black Market chain from offering credit without clear annual interest rate disclosure.
Legislator summary
AI generatedThe Consumer Protection Court ordered Kesko Oy to cease offering credit under the 'Black Market' brand unless annual interest rates are clearly disclosed. The court found that the chain's marketing obscured the true interest rate using smaller text, violating Finnish Consumer Protection Act provisions. Consequently, a ban with a fine threat was issued to prevent misleading consumers.
Legislator headnote
AI generatedKSL 2 luku 2 §; 7 luku 7 §: The court established that offering consumer credit without clearly and easily noticeable disclosure of the true annual interest rate constitutes misleading marketing and violates consumer protection statutes.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
KA vastaan Kesko Oy. Musta Pörssi oli Kesko Oy:n tytäryhtiön Kyhtiöt Oy:n aputoiminimi. Kesko Oy:n puolesta tehdyn ilmoituksen mukaan K-yhtiöt Oy oli "luovuttanut Kesko Oy:lle Musta Pörssi aputoiminimen käyttöoikeuden". Kesko Oy toimi Musta Pörssi ketjuun kuuluvien kauppiaiden keskusliikkeenä ja oli tehnyt kunkin kauppiaan kanssa "Musta Pörssi sopimuksen". Musta Pörssi ketjun markkinointi suunniteltiin keskitetysti Kesko Oy:n ja rahoitusyhtiön toimesta.
Nimi Musta Pörssi toimi ketjun symbolina ja sen perusteella kuluttajat erottivat ketjuun kuuluvat liikkeet muista vastaavia tavaroita myyvistä liikkeistä. Nimen Musta Pörssi lisäksi ketjuun kuuluvien liikkeiden markkinoinnissa käytettiin muitakin yhdenmukaisia elementtejä. Ketjun ja kauppiaiden yhdenmukainen markkinointi hyödytti sekä yksittäisiä ketjun kauppiaita että keskusliikkeenä toimivaa Kesko Oy:tä. Yhdenmukaisia elementtejä sisältävä alueellinenkin markkinointi, jonka välittömään laatimiseen tai rahoittamiseen Kesko Oy ei ollut osallistunut, oli tapahtunut myös Kesko Oy:n lukuun.
Musta Pörssi mainoksissa oli tarjottu kuluttajille mm. kodinelektroniikkaa tarjoamalla maksuvaihtoehdoksi "pörssitili" nimistä tililuottoa. Mainoksissa oli tieto todellisesta vuosikorosta tehty muuta tekstiä pienemmällä tekstillä. Joissakin mainoksissa korkoa koskeva maininta oli tehty niin pienellä tekstillä ja muutoinkin siten, että se oli saattanut jäädä mainoksia tavalliseen tapaan silmäilevältä kuluttajalta kokonaan huomaamatta.
Kesko Oy oli tarjoamalla Musta Pörssi nimellä julkaistuissa mainoksissa kuluttajille kulutusluottoa, kun markkinoinnissa ei samalla selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla ollut ilmoitettu todellista vuosikorkoa, menetellyt KSL:n 7 luvun 7 §:n vastaisesti. Markkinointi oli myös harhaanjohtavaa.
KSL_2_luku_2 ja 7_§ ja 7_luku_7_§
KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUKSET
KA on vaatinut, että Kesko Oy:tä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 2 ja 7 §:n sekä 7 luvun 7 ja 23 §:n nojalla sakon uhalla kielletään markkinoimasta kuluttajille kulutusluottoa, jollei markkinoinnissa samalla selkeästi ja helposti havaittavasti ilmoiteta todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä.
Musta Pörssi tunnuksen alla toimivat yritykset markkinoivat Pörssitili nimistä tililuottoa erilaisten yksilöityjen kodinkoneiden ostosten rahoitusvaihtoehdoksi. Tililuoton todellinen vuosikorko esitetään epäselvästi. Mainoksissa on tuotteen käteishinnan yhteyteen sijoitetussa lokerikossa mainittu tiliehtoja, esim. kuukausierän suuruus. Tililuoton markkinointi painottuu mainoksissa usein selvästi kuukausierien esittelyyn. Tieto todellisesta vuosikorosta on tuskin havaittavasti sijoitettu mainoksen ylä tai alareunaan.
Nimi Musta Pörssi on Kesko Oy:n tytäryhtiön Kyhtiöt Oy:n aputoiminimi. Puutteellisesta vuosikoron ilmoittamisesta huomautettiin Kyhtiöt Oy:lle, ja puutteellisuus luvattiin korjata. Kun puutteellista vuosikoron ilmoittamista kuitenkin edelleen esiintyi, KA määräsi 11.9.1995 Kyhtiöt Oy:lle uhkasakolla tehostetun kiellon. Kieltopäätöksen jälkeen Kesko Oy:n osasto Kodintekniikkakesko ilmoitti KA:lle lähettämässään kirjeessä erinäisistä toimenpiteistä, joilla KA:n määräämää kieltoa toteutettaisiin.
Kesko Oy:n ilmoituksen mukaan K-yhtiöt Oy on luovuttanut Kesko Oy:lle aputoiminimen Musta Pörssi käyttöoikeuden. Kesko Oy on tehnyt Musta Pörssi ketjuun kuuluvien kauppiaiden kanssa sopimuksen, jossa on sovittu nimellä Musta Pörssi harjoitettavasta kaupankäynnistä. Sopimuksessa Kesko Oy on varannut itselleen laajat valtuudet suunnitella Musta Pörssi mainontaa. Kesko Oy toimii Musta Pörssi liikkeiden keskusliikkeenä. Se tuo maahan pääosan kauppiaiden kauppaamista tavaroista ja antaa kauppiaille markkinointitukea. Kesko Oy:llä on tärkeä asema valtakunnallisen Musta Pörssi markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kesko Oy on ollut hyvin tietoinen Musta Pörssi nimen alla tapahtuvasta puutteellisesta kulutusluoton markkinoinnista. K-yhtiöt Oy, jolle KA:n kielto on määrätty, ei katso olevansa kaupparekisteriotteeseen merkityistä tiedoista huolimatta vastuussa aputoiminimellään Musta Pörssi harjoitetun markkinoinnin lainmukaisuudesta. K-yhtiöt Oy:n mukaan vastuu valtakunnallisesta ketjun yhteismarkkinoinnista kuuluu markkinoinnin suunnittelijana ja toteuttajana toimivalle Kesko Oy:lle, joka näin ollen olisi oikeudellisesti vastuussa K-yhtiöt Oy:n aputoiminimellä Musta Pörssi tapahtuvan markkinoinnin lainmukaisuudesta. KA katsoo, että K-yhtiöt Oy on ensisijaisesti vastuussa Musta Pörssin markkinoinnin lainmukaisuudesta. Markkinoinnista koituva taloudellinen hyöty tulee kuitenkin koko Kesko-konsernin hyväksi, myös Kesko Oy:n. Markkinointi on tehty myös Kesko Oy:n lukuun.
KSL:n 2 luvun 7 §:n mukaan markkinointia tilaavaa tai suorittavaa elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta 2 luvun säännösten vastaista markkinointia taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa markkinointia. Tällaisena elinkeinonharjoittajana pidetään myös sellaista elinkeinonharjoittajaa, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. KSL:n 7 luvun 23 § vastaa muodoltaan mainittua säännöstä. Tämän periaatteen on myös markkinatuomioistuin vahvistanut ratkaisussaan 1985:1.
Kesko Oy omistaa K-yhtiöt Oy:n ja käyttää päätösvaltaa K-yhtiöt Oy:ssä. Konsernin sisäisistä järjestelyistä johtuen Musta Pörssi tunnukseen liittyvien asioiden hoito on käytännön järjestelyin annettu Kesko Oy:lle. Järjestely on ilmeisesti hoidettu siten, että K-yhtiöt Oy on valtuuttanut Kesko Oy:n tekemään kauppiaan kanssa sopimuksen, jolla tämä saa käyttöoikeuden Musta Pörssi nimeen.
Musta Pörssi sopimuksessa määritellään ketjun jäsenyyteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Sopimuksen tavoitteena on lisätä Musta Pörssi ketjun tavaroiden myyntiä ja kilpailukykyä sekä parantaa ketjun kannattavuutta. Se ei siis määrittele Kesko Oy:n oikeudellista vastuuta Musta Pörssi tunnuksen alla tapahtuvasta markkinoinnista. Kesko Oy:n vastuu markkinoinnista määräytyy muulla tavoin. Keskeistä on se, onko Musta Pörssi nimellä tapahtunut markkinointi suoritettu myös Kesko Oy:n lukuun.
Kesko Oy:n markkinoinninohjaus ja toteutus tapahtuu kahdella tapaa. Ensiksi Kesko Oy:n Kodintekniikkakesko ohjeistaa kauppiaiden markkinointia suoraan kauppiaskohtaisilla kirjeillä tai Merita Asiakasrahoitus Oy:n kautta. Kesko Oy:n rooli on tärkeä Musta Pörssi markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Se määrittelee periaatteet ketjun markkinoinnille. Sen toimenpiteet varmistavat sen, että markkinointi on ketjun markkinointia sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Kauppiaat käyttävät Kesko Oy:ltä saamaansa mallia kauppakohtaisen markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauppiasta tähän velvoittaa Musta Pörssi sopimus. Sopimuksen mukaan kauppakohtaisen markkinoinnin tulee olla sopusoinnussa ketjun markkinoinnin kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kauppiaan velvollisuutena on toteuttaa Kesko Oy:n päättämiä markkinointitoimia omassa kauppakohtaisessa markkinoinnissaan.
Toiseksi Kesko Oy:n Kodintekniikkakeskon edustaja, jolla on Musta Pörssi ketjun vetämisvastuu, osallistuu kutsuttuna jäsenenä kauppiaista muodostuvan johtokunnan kokouksiin. Kodintekniikkakeskon toinen edustaja toimii johtokunnan sihteerinä. Kesko Oy on edustettuna kauppiaista muodostuvassa johtokunnassa, joten markkinoinnin ohjeistus voidaan käytännössä hoitaa myös tätä kautta.
Musta Pörssi nimi on selvästi esillä markkinoinnissa. Sen avulla pyritään tekemään tunnetuksi Musta Pörssi ketjua. Lähtökohtana on yhteiset markkinointisuunnitelmat, joilla pyritään edistämään kaupankäyntiä ja luomaan yhdenmukainen yrityskuva. Tämän vuoksi Kesko Oy suunnittelee ja toteuttaa valtakunnallista markkinointia, joka on pohjana kauppakohtaisen markkinoinnin suunnittelulle ja toteutukselle. Mainoksia tarkasteltaessa niiden voidaan havaita olevan samankaltaisia. Mainosten suunnittelussa on selvästi käytetty Musta Pörssi kauppiaille lähetettyä mallia. Sekä kauppiaskohtaiset mainokset että valtakunnalliset mainokset ovat tämä mallin mukaisia. Vastuu mainoksissa olevien valtakunnallisten elementtien sisällöstä kuuluu selvästi Kesko Oy:lle ja Kyhtiöt Oy:lle.
Musta Pörssi tunnus toimii siis ketjun ja toisaalta myös koko konsernin symbolina. Sillä on tietty merkitys kuluttajalle. Kuluttajalle on syntynyt tietty kuva ja käsitys Musta Pörssi ketjusta: liikkeiden tuotevalikoimasta, hinnoista, kaupanehdoista jne. Tunnuksen avulla kuluttaja erottaa ketjuun kuuluvat liikkeet sekä muista että eri ketjuun kuuluvista liikkeistä. Markkinointi, joka tehdään Musta Pörssi nimen alla, lisää aina myös ketjun tunnettuisuutta ja aputoiminimen arvon nousu on selkeää taloudellista hyötyä. Tämä hyöty tulee koko konsernin hyväksi, myös Kesko Oy:n. Siten sekä valtakunnallinen markkinointi että kauppakohtainen markkinointi tulee sekä Kesko Oy:n että kauppiaiden hyväksi. Musta Pörssi aputoiminimellä tapahtuva markkinointi on osa Kesko-konsernin markkinointia ja markkinointi on tapahtunut myös Kesko Oy:n lukuun. Kielto on siten kohdistettava myös Kesko Oy:hyn.
KSL:n 7 lukuun sisältyy myös elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta markkinoinnissa koskevia säännöksiä. Näiden perusajatuksena on, että kuluttajan päätös ottaa luottoa perustuu luotosta annettuihin asiatietoihin. Näillä markkinointisäännöksillä pyritään siihen, että luottojen markkinointi olisi maltillista, sisältäisi riittävät tiedot ja edistäisi harkitsevaa luotonottoa. KSL:n 2 luvun markkinointisäännökset asettavat myös elinkeinonharjoittajalle velvollisuuden antaa kuluttajille riittäviä ja oikeita tietoja. Näitä säännöksiä sovelletaan KSL:n 7 luvun säännösten ohella kulutusluoton markkinointiin.
KSL:n 7 luvun 7 §:n mukaan tililuottoa markkinoitaessa on ilmoitettava todellinen vuosikorko luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut KSL:n 7 luvun 22 §:n säännöksen nojalla ohjeita siitä, miten tililuoton todellinen vuosikorko on ilmoitettava kuluttajalle.
Hallituksen esityksessä kulutusluottoja koskevaksi lainsäädännöksi (HE 88/1985 s. 7) on elinkeinonharjoittajan tietojenantovelvollisuutta perusteltu sillä, että tililuoton käyttämistä koskevalla päätöksellä saattaa olla olennainen ja ehkä pitkäaikainenkin vaikutus kuluttajan talouteen. Tieto luoton todellisesta vuosikorosta antaa kuluttajalle mahdollisuuden etukäteen tehdä vertailuja luotto- ja käteisoston välillä sekä vertailla eri luottovaihtoehtoja keskenään. Lisäksi säännösten tarkoituksena on myös vaikuttaa siihen, että luottokustannukset pysyvät kohtuullisina.
Kulutusluottosäännöksiä täydentävät KSL:n 2 luvun markkinointisäännökset. Luvun 2 §:ssä kielletään antamasta markkinoinnissa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Hallituksen esityksestä kuluttajansuojalainsäädännöksi (8/1977) ilmenee, että oikeitakin tietoja sisältävä markkinointi voi johtaa harhaan, jos tiedot esitetään epäselvästi. Pääsääntö markkinointitietojen esittämisessä on, että kuluttajan kannalta merkitykselliset tiedot esitetään selkeästi ja havaittavasti.
Markkinatuomioistuimen ratkaisujen 1983:4 ja 1990:20 perusteluissa on lausuttu mm. seuraavaa: "Tieto hyödykkeen hinnasta on kuluttajan ostopäätöksen kannalta tärkeä. --- Markkinatuomioistuin katsoo, että hyödykkeen kokonaishinta on markkinoinnin hintailmoittelussa ilmoitettava selvästi ja kuluttajalle helposti havaittavalla tavalla." Markkinatuomioistuimen päätöksen 1988:7 perusteluissa todettiin mm., että kokonaishinnan selkeä esittäminen on omiaan helpottamaan kuluttajan hintavertailua.
Keskeisin tieto kulutusluotosta on tieto todellisesta vuosikorosta. Tämä tieto on kuluttajan luottopäätöksen kannalta tärkeä. Sen selkeä esittäminen helpottaa kuluttajaa vertailemaan eri luottovaihtoehtoja sekä myös luottokauppaa käteiskauppaan. Edellä esitetyt periaatteet hinnan ilmoittamisesta tulevat selvästi sovellettavaksi myös luoton markkinointiin. Todellinen vuosikorko on ilmoitettava selkeästi ja helposti havaittavasti siten, että kuluttaja voi käyttää tätä tietoa hyväkseen arvioidessaan tarjotun luoton edullisuutta.
Esittämällä todellista vuosikorkoa koskevat tiedot epäselvästi vaikeutetaan kuluttajan mahdollisuutta vertailla eri luottovaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia toisiinsa ja harkita ylipäätään luotolla ostamista. Kun lisäksi painotetaan tiettyä luottotietoa kuten kuukausierän suuruutta, annetaan mainoksessa harhaanjohtava kuva luoton edullisuudesta.
KESKO OY:N VASTAUS
Kesko Oy on kiistänyt markkinointinsa olevan harhaanjohtavaa tai muutoin KSL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.
Kesko Oy ei ole millään tavoin myötävaikuttanut hakemuksessa mainittujen ilmoitusten laatimiseen. Itsenäisten Musta Pörssi kauppiaiden opastaminen ja neuvominen ei saa aikaan juridista vastuuta heidän markkinointitoimiensa lainmukaisuudesta. Kesko Oy:llä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, että KA:n vaatimaa kieltoa jatkossa noudatettaisiin. Markkinatuomioistuimen aikaisemmasta ratkaisukäytännöstä ei löydy KA:n vaatimusta tukevia ratkaisuja.
Ilmoitukset, joihin KA on perustanut hakemuksensa, eivät ole Kesko Oy:n laadituttamia. Kesko Oy ei ole suunnitellut tai antanut toimeksiantoa suunnitella ko. ilmoituksia eikä ole kustantanut niitä. Kesko Oy ei ole tehnyt päätöstä ilmoitusten laatimisesta tai osallistunut tällaiseen päätöksentekoon. Kesko Oy:llä ei ole ollut ennakkotarkastusoikeutta ko. ilmoitusten sisällön osalta eikä se ole myöskään tosiasiassa saanut tarkastaa ko. ilmoituksia.
Ko. ilmoituksissa ei ole mainittu Kesko Oy:n nimeä vaan kussakin ilmoituksessa on erikseen mainittu ne elinkeinonharjoittajat, joiden mainoksesta on ollut kysymys. Ilmoituksissa ei ole myöskään markkinoitu tuotteita, jotka olisivat kuluttajien ostettavissa Kesko Oy:stä. Kunkin ilmoituksen taustalla on ollut yksittäinen tai useampi Musta Pörssi kauppias. Nämä kauppiaat harjoittavat pääsääntöisesti liikettään yhtiömuodossa. Kesko Oy ei ole osakkeenomistajana tai yhtiömiehenä Musta Pörssi yrityksissä eikä Kesko Oy kuulu niiden hallintoelimiin.
Musta Pörssi ketju koostuu kauppiasyrittäjistä jotka toimivat ketjuyhteistyössä keskenään. Kauppiasyrittäjien keskusliikkeenä toimii Kesko Oy. Musta Pörssi kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka kantavat liiketoiminnastaan täyden vastuun. Kauppiaiden yhteistyö perustuu kauppiaiden ja Kesko Oy:n väliseen Musta Pörssi sopimukseen. Sopimuksella kauppiasyrittäjä saa käyttöoikeuden Musta Pörssi ketjukonseptiin ja Musta Pörssi ketjutunnukseen. Kesko Oy ei allekirjoita Musta Pörssi sopimusta minkään toisen yhtiön puolesta tai asiamiehenä, vaan yksin omissa nimissään ja omasta puolestaan.
Musta Pörssi ketjun kauppiaita edustaa kauppiaista koostuvat ketjujohtokunta. Ketjujohtokunnan jäseneksi tai puheenjohtajaksi voidaan valita vain Musta Pörssi kauppias tai tämän liikkeessä päätoimisesti työskentelevä henkilö, ei sen sijaan Kesko Oy:n edustajaa. Kesko Oy:n edustajalla on oikeus olla läsnä ketjujohtokunnan kokouksissa ja nimetä ketjujohtokunnalle sihteeri. Näillä Kesko Oy:n edustajilla on kokouksissa ainoastaan läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei oikeutta osallistua ketjujohtokunnan päätöksentekoon. Musta Pörssi kauppiasketju ei ole franchising-ketju, sillä Musta Pörssi kauppiaat eivät maksa korvausta Kesko Oy:lle oikeudestaan käyttää ketjun tunnuksia ja hyödyntää ketjukonseptia.
Musta Pörssi sopimus sisältää säännöksiä sekä ketjun yhteismarkkinoinnista että kauppakohtaisesta markkinoinnista. Sopimuksen mukaan ketjun yhteismarkkinoinnin kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaa Kesko Oy ketjujohtokunnan päätösten mukaisesti. Sopimukseen sitoutuneet kauppiasyrittäjät ovat velvollisia toteuttamaan kaikki ketjujohtokunnan päättämät ketjun yhteismarkkinointitoimenpiteet sekä osallistumaan niistä aiheutuviin kustannuksiin maksamalla ketjun käyttöön markkinointimaksua. Kesko Oy on velvollinen käyttämään markkinointimaksun kokonaisuudessaan ketjun yhteisestä markkinoinnista aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
Ketjun yhteismarkkinointi käsittää tällä hetkellä noin kahden kuukauden välein ilmestyvän valtakunnallisen markkinointikirjeen sekä valtakunnalliset tv-mainoskampanjat. Vastuu valtakunnallisesta ketjun yhteismarkkinoinnista kuuluu markkinoinnin suunnittelijana ja toteuttajana toimivalle Kesko Oy:lle. KA ei ole väittänytkään, että Musta Pörssi ketjun yhteismarkkinoinnissa olisi puutteellisuuksia.
Ketjun yhteisen markkinoinnin lisäksi kauppiailla on oikeus harjoittaa markkinointia joko yksin tai yhdessä muiden kauppiaiden kanssa. Tätä kutsutaan kauppakohtaiseksi markkinoinniksi. Kaikki KA:n mainitsemat ilmoitukset edustavat kauppakohtaista markkinointia. Jokainen kauppias harkitsee itse, millaista ja kuinka laajaa kauppakohtaista markkinointia hän harjoittaa. Kesko Oy tai Musta Pörssi ketjuorganisaatio eivät osallistu kauppakohtaisen markkinoinnin toteuttamiseen tai rahoittamiseen.
Musta Pörssi sopimuksen mukaan kauppakohtaisen markkinoinnin tulee olla sopusoinnussa ketjun markkinoinnin kanssa. Koska Kesko Oy:llä ei ole mahdollisuutta ennakkotarkastaa kauppiaiden mainoksia, pyritään siihen, että kauppiaat suunnittelisivat kauppakohtaisen markkinointinsa siten, että se tukisi ketjun yhteismarkkinointia ja vahvistaisi ketjun yhteistä ilmettä. Käytännössä tällä tavoitellaan sitä, että kauppiaat käyttäisivät omassa kauppakohtaisessa ilmoittelussaan samaa fonttityyppiä ja samoja mainoshahmoja kuin mitä ketjun valtakunnallisessa yhteismarkkinoinnissa käytetään.
Kesko Oy pyrkii ketjun keskusyksikkönä opastamaan ja neuvomaan kauppiaita eri säännösten noudattamisessa. Opastusta ja neuvontaa on annettu myös kulutusluoton markkinoimisen osalta. Myös Merita Asiakasrahoitus Oy on pyrkinyt ohjeistamaan Musta Pörssi kauppiaita siten, ettei laiminlyöntejä tapahtuisi. Tällainen opastaminen ja neuvominen ei voi kuitenkaan aikaansaada Kesko Oy:lle juridista vastuuta kauppiaiden kauppakohtaisesta markkinoinnista. Neuvonnan ja opastuksen lisäksi Kesko Oy:llä ei ole muita keinoja puuttua kauppakohtaiseen markkinointiin.
KSL:n 2 luvun 7 §:n mukaan kielto ja siihen liittyvä uhkasakko voidaan kohdistaa markkinointia tilaavaan tai suorittavaan elinkeinonharjoittajaan tai erityisestä syystä tämän palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa. Kesko Oy:tä ei voida pitää minään lainkohdan tarkoittamana tahona. Koska Kesko Oy ei ole ollut millään tavoin tosiasiallisesti vastuussa ko. markkinoinnista, eikä se myöskään ole millään juridismuodollisella perusteella ko. markkinoinnista vastuussa, ei lainkohdan säätämiä edellytyksiä kohdistaa kielto ja siihen liittyvä uhkasakko Kesko Oy:öön ole olemassa. Aputoiminimen käyttöoikeuden myöntäminen toiselle ei aikaansaa vastuuta toisen markkinointitoimenpiteistä. KA:n mainitsemat markkinatuomioistuimen aikaisemmat ratkaisut eivät ole esillä olevaan tapaukseen rinnastettavia.
TODISTELU
Asiassa on kuultu Kesko Oy:n nimeämänä todistajana Musta Pörssi kauppiasta Pertti Kalevi Vaulasvirtaa. Tähän asiaan liittyvässä asiassa KA vastaan K-yhtiöt Oy on kuultu K-yhtiöt Oy:n nimeäminä todistajina Merita Asiakasrahoitus Oy:n rahoituspäällikköä Ari Valdemar Lahtista ja Kesko Oy:n johtajaa Veijo Valdemar Grönroosia. Todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.
Lahtinen: Todistaja on Pörssitilijärjestelmän puitteissa ollut yhteistyössä Musta Pörssi ketjun ja kauppiaiden kanssa. Pörssitilijärjestelmän ovat kehittäneet Kesko Oy ja Merita Asiakasrahoitus Oy yhdessä. K-yhtiöt Oy:n kanssa todistaja on ollut tekemisissä ainoastaan vuonna 1984 solmitun alkuperäisen sopimuksen puitteissa. Pörssitilin ehdot on sovittu Kesko Oy:n ja Merita Asiakasrahoitus Oy:n välillä, ja niitä on sen jälkeen tarjottu kauppiaille. Kesko-konserni on ollut mukana tässä toiminnassa mm. vuosittain tapahtuvassa valtakunnallisen markkinoinnin suunnittelussa. Kodinelektroniikkapuolella on työryhmiä, mm. pörssikorttityöryhmä. Valtakunnallisen markkinoinnin suunnittelussa ovat mukana myös logot ja muut kaupalliset tunnukset ja kuvat. Markkinoinnin suunnittelussa, esim. korttityöryhmässä ovat mukana rahoitusyhtiön edustajat, Kesko Oy:n edustajat ja ketjujohtokuntaan kuuluvia kauppiaiden edustajia.
Vaulasvirta: Musta Pörssi yhteismarkkinoinnista päättää ketjujohtokunta, ja johtokunnan alaisuudessa on työryhmiä tai toimikuntia. Tuotekohtaiset toimikunnat rakentavat tuotekohtaiset tuotevalinnat valtakunnalliseen markkinointiin ja hinnoittelevat niitä, ja johtokunta tekee sitten markkinoinnista päätökset. Kesko Oy ei valvo paikallismainontaa, jota kauppiaat tekevät. Kauppakohtaisessa mainonnassa saattaa olla elementtejä, jotka on otettu valtakunnallisesta mainonnasta.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT
Musta Pörssi on Kesko Oy:n tytäryhtiön K-yhtiöt Oy:n aputoiminimi. Aputoiminimeä Musta Pörssi koskevaksi toimialaksi on kaupparekisteriin merkitty kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja muiden vapaa-ajan tuotteiden vähittäiskauppa. Kesko Oy:n puolesta tehdyn ilmoituksen mukaan K-yhtiöt Oy on "luovuttanut Kesko Oy:lle Musta Pörssi-aputoiminimen käyttöoikeuden". Kesko Oy toimii Musta Pörssi ketjuun kuuluvien kauppiaiden keskusliikkeenä ja on solminut kunkin kauppiaan kanssa "Musta Pörssi sopimuksen".
KA on aikaisemmin kieltänyt Musta Pörssi aputoiminimen haltijaa K-yhtiöt Oy:tä sakon uhalla tarjoamasta kuluttajille kulutusluottoa, jollei samalla selkeästi ilmoiteta todellista vuosikorkoa. KA:n päätös on perustunut siihen, että markkinointi, jossa on tarjottu kulutushyödykkeiden ostosten rahoitusvaihtoehdoksi kulutusluottoa, on ollut KSL:n 7 luvun 7 §:n vastaista. KA:n kieltopäätöksen jälkeen Kesko Oy:n "Kodintekniikkakesko" osastolta on ilmoitettu KA:lle, että kieltopäätös on saatu tiedoksi ja että sitä noudatetaan. Samalla on ilmoitettu, että kieltopäätös on lähetetty tiedoksi myös Musta Pörssi kauppiaille.
Musta Pörssi liikkeissä myytäviä tuotteita on mainostettu Helsingin Sanomissa lokakuussa 1996 julkaistussa mainoksessa tarjoamalla maksuvaihtoehdoksi "pörssitili" nimistä tililuottoa. Mainoksessa on tuotteiden käteishinnan yhteyteen sijoitetussa lokerikossa mainittu tiliehtoja, mm. kuukausittaisen maksuerän suuruus. Tieto todellisesta vuosikorosta on merkitty pienellä tekstillä mainoksen yläreunaan. Vastaavanlainen mainos, jossa tieto todellisesta vuosikorosta on merkitty pienellä tekstillä mainoksen reunaan, on julkaistu esim. Helsingin Sanomissa tammikuussa 1997.
Nimen Musta Pörssi yhdenmukaisesta käytöstä markkinoinnissa on sovittu Kesko Oy:n ja Musta Pörssi ketjuun kuuluvien kauppiaiden välillä tehdyissä sopimuksissa. Sopimuksissa on sovittu muistakin markkinoinnissa käytettävistä yhdenmukaisista elementeistä. Esitetyn selvityksen mukaan valtakunnallinen Musta Pörssi markkinointi, mm. edellä mainittua "pörssitiliä" koskeva markkinointi, suunnitellaan keskitetysti Kesko Oy:n ja ketjun rahoitusyhtiönä toimivan rahoitusyhtiön toimesta. Kesko Oy:n ja kauppiaiden tekemän sopimuksen mukaan kauppiaiden markkinoinnin on, siltä osin kuin siinä käytetään sanotunlaisia yhdenmukaisia elementtejä, oltava yhdenmukaista valtakunnallisen Musta Pörssi markkinoinnin kanssa.
Nimi Musta Pörssi toimii ketjun symbolina ja sen perusteella kuluttajille syntyy käsitys esim. ketjun myymälöistä, tuotevalikoimista ja kauppaehdoista. Kuluttaja erottaa sanotun nimen perusteella ketjuun kuuluvat liikkeet muista vastaavia tavaroita myyvistä liikkeistä. Nimen Musta Pörssi lisäksi yhdenmukaisia, valtakunnallisessa markkinoinnissa käytettäviä elementtejä käytetään esitetyn selvityksen mukaan myös ketjuun kuuluvien yksittäisten kauppiaiden markkinoinnissa. Ketjun ja kauppiaiden yhdenmukainen markkinointi hyödyttää sekä yksittäisiä ketjun kauppiaita että keskusliikkeenä toimivaa Kesko Oy:tä. Sanotunlaisia yhdenmukaisia elementtejä sisältävä Musta Pörssi kauppiaiden alueellinen markkinointi, jonka välittömään laatimiseen tai rahoittamiseen Kesko Oy ei ole osallistunut, on näin ollen tapahtunut myös Kesko Oy:n lukuun.
Kulutusluottoja koskevan KSL:n 7 luvun 7 §:n mukaan tililuottoa markkinoitaessa on ilmoitettava todellinen vuosikorko luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. Hallituksen esityksessä kulutusluottoja koskevaksi lainsäädännöksi (HE 88/1985) on perusteltu velvollisuutta ilmoittaa todellinen vuosikorko mm. sillä, että tililuoton käyttämistä koskevalla päätöksellä saattaa olla olennainen ja ehkä pitkäaikainenkin vaikutus kuluttajan talouteen. Tieto luoton todellisesta vuosikorosta antaa kuluttajalle mahdollisuuden etukäteen tehdä vertailuja luotto- ja käteisoston välillä sekä vertailla eri luottovaihtoehtoja keskenään.
Markkinatuomioistuimen ratkaisussa 1996:8 on kielletty markkinoimasta tv-mainoksessa kulutusluottoa ilmoittamatta todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. Ratkaisun perusteluissa on mm. viitattu edellä mainittuihin hallituksen esityksen perusteluihin.
Musta Pörssi mainoksissa on tarjottu kuluttajille mm. kodinelektroniikkaa tarjoamalla maksuvaihtoehdoksi edellä mainittua tililuottoa. Mainoksissa on tieto todellisesta vuosikorosta tehty muuta tekstiä pienemmällä tekstillä. Joissakin mainoksissa korkoa koskeva maininta on tehty niin pienellä tekstillä ja muutoinkin siten, että se on saattanut jäädä mainoksia tavalliseen tapaan silmäilevältä kuluttajalta kokonaan huomaamatta.
Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että Kesko Oy on tarjoamalla Musta Pörssi nimellä julkaistuissa mainoksissa kuluttajille kulutusluottoa, kun markkinoinnissa ei samalla selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla ole ilmoitettu todellista vuosikorkoa, menetellyt KSL:n 7 luvun 7 §:n säännöksen vastaisesti. Koska mainoksista on puuttunut kuluttajien kannalta tärkeä tieto, markkinointi on myös ollut harhaanjohtavaa.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Markkinatuomioistuin kieltää Kesko Oy:tä KSL:n 2 luvun 2 ja 7 §:n sekä 7 luvun 7 ja 23 §:n nojalla neljänsadantuhannen (400.000) markan sakon uhalla nimellä Musta Pörssi tarjoamasta kuluttajille kulutusluottoa, jollei markkinoinnissa samalla selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla ilmoiteta todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä.
Kieltoa on noudatettava heti.
Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Ruikka, Bärlund, Airikkala, Kurkinen, Määttä, Oksala-Leino, Ollikainen ja Reinamo
---
[SV]
KO mot Kesko Oy. Musta Pörssi var bifirma till Kesko Oy:s dotterbolag K-yhtiöt Oy. Enligt ett för Kesko Oy:s räkning lämnat meddelande hade K-yhtiöt Oy "till Kesko Oy överlåtit rätten att använda bifirman Musta Pörssi". Kesko Oy verkade som centralaffär för de till Musta Pörssi kedjan hörande köpmännen och hade med var och en av dem tecknat ett "Musta Pörssi avtal". Musta Pörssi kedjans marknadsföring planerades centralt för Kesko Oy:s och finansieringsbolagets räkning.
Namnet Musta Pörssi verkade som kedjans symbol och på denna grund skilde konsumenterna de affärer, som hör till kedjan från andra affärer, som säljer motsvarande varor. Förutom namnet Musta Pörssi användes det i de till kedjan hörande butikernas marknadsföring andra enhetliga element. Kedjans och köpmännens enhetliga reklam gagnade såväl kadjans köpmän som det som centralaffär fungerande Kesko Oy. Också regional marknadsföring, där Kesko Oy inte direkt medverkat vid utformningen och finansieringen, innehöll enhetliga element och hade skett också för Kesko Oy:s räkning.
I Musta Pörssi reklam hade konsumenterna erbjudits bl.a. hemelektronik med erbjudande av "pörssitili" (börskonto) kontokredit som finansieringsalternativ. I reklamen hade uppgifter om den verkliga årliga räntan tryckts med mindre stil än övrig text. I en del annonser hade räntan nämnts med så liten stil och i övrigt på sådant sätt att den hade kunnat helt undgå att uppmärksammas av den konsument, som på vanligt sätt ögnade igenom annonserna.
Kesko Oy hade genom att i Musta Pörssis namn publicerad reklam erbjuda konsumenterna konsumentkredit, där det i marknadsföringen inte också klart och på lätt uppmärksammat sätt hade meddelats den verkliga årliga räntan, förfarit i strid med KSL 7 kap. 7 §. Marknadsföringen var dessutom vilseledande.
KSL_2_kap._2_§ och 7_kap._7_§