Market Court allows penalty for violating consumer credit interest disclosure rules via subsidiary brand.

KA vastaan K-yhtiöt Oy (yhtiö). KA oli päätöksellään kieltänyt K-yhtiöt Oy:tä ja sen aputoiminimeä Mustaa Pörssiä sakon uhalla tarjoamasta kuluttajille kulutusluottoa, jollei samalla selkeästi ilmoitettu todellista vuosikorkoa. Kielto oli perustunut siihen, että yhtiön markkinointi, jossa oli tarjottu kulutushyödykkeiden ostosten rahoitusvaihtoehdoksi kulutusluottoa, oli ollut KSL:n 7 luvun 7 §:n vastaista sen vuoksi, että markkinoinnissa ei ollut ilmoitettu todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä.

Musta Pörssi oli Kesko-konserniin kuuluvan K-yhtiöt Oy:n kaupparekisteriin merkitty aputoiminimi. Vaikka asiassa oli ilmoitettu, että K-yhtiöt Oy oli "luovuttanut Kesko Oy:lle Musta Pörssi -aputoiminimen käyttöoikeuden", tämä ei poistanut K-yhtiöt Oy:n omaa vastuuta aputoiminimensä käyttämisestä markkinoinnissa. Kyhtiöt Oy ei ollut vastustanut KA:n määräämää kieltoa, joten kielto oli tullut voimaan.

Nimi Musta Pörssi toimi ketjun symbolina ja sen perusteella kuluttajat erottivat ketjuun kuuluvat liikkeet muista vastaavia tavaroita myyvistä liikkeistä. Nimen Musta Pörssi lisäksi ketjuun kuuluvien liikkeiden markkinoinnissa käytettiin muitakin yhdenmukaisia elementtejä. Myös tarjottua tililuottoa koskevia ilmaisuja käytettiin yhdenmukaisesti Musta Pörssi markkinoinnissa. Yhdenmukaisia elementtejä sisältävä alueellinenkin Musta Pörssi markkinointi, jonka välittömään laatimiseen tai rahoittamiseen K-yhtiöt Oy tai Kesko Oy ei ollut osallistunut, oli tapahtunut myös K-yhtiöt Oy:n ja Kesko Oy:n lukuun.

KA:n kieltopäätöksen jälkeen oli lehdissä julkaistuissa Musta Pörssi mainoksissa markkinoitu kuluttajille mm. kodinelektroniikkaa tarjoamalla maksuvaihtoehdoksi "pörssitili" nimistä tililuottoa. Joistakin mainoksista oli puuttunut kokonaan maininta todellisesta vuosikorosta ja joissakin mainoksissa maininta korosta oli tehty niin pienellä tekstillä ja muutenkin siten, että se oli saattanut jäädä mainoksia tavalliseen tapaan silmäilevältä kuluttajalta kokonaan huomaamatta.

K-yhtiöt Oy oli sallimalla aputoiminimellään Musta Pörssi tarjota kuluttajille kulutusluottoa, kun markkinoinnissa ei samalla selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla ollut ilmoitettu todellista vuosikorkoa, menetellyt KSL:n 7 luvun 7 §:n säännöksen vastaisesti. Markkinointi oli myös harhaanjohtavaa. Yhtiölle määrättiin uhkasakolla tehostettu kielto. Koska KA:n määräämää kieltoa oli rikottu, kiellon tehosteeksi asetettu uhkasakko tuomittiin maksettavaksi.

KSL_2_luku_2 ja 7_§ sekä 7_luku_7_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUKSET

KA on vaatinut, että KA:n Kyhtiöt Oy:lle ja sen aputoiminimelle Musta Pörssille 11.9.1995 antaman ja voimassa olevan kieltopäätöksen tehosteeksi asettama 200.000 markan uhkasakko tuomitaan maksettavaksi.

KA on myös vaatinut, että Kyhtiöt Oy:tä ja sen aputoiminimeä Musta Pörssi kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 2 ja 7 §:n sekä 7 luvun 23 §:n nojalla sakon uhalla kielletään tarjoamasta kuluttajille kulutusluottoa, jollei markkinoinnissa samalla selkeästi ja helposti havaittavasti ilmoiteta todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä.

Musta Pörssi ketjuun kuuluvat yritykset markkinoivat Pörssitili nimistä tililuottoa erilaisten yksilöityjen kodinkoneiden ostosten rahoitusvaihtoehdoksi. Tililuotosta ilmoitetaan erilaisia tiliehtoja, mutta todellinen vuosikorko jätetään ilmoittamatta tai se esitetään epäselvästi.

Todellisen vuosikoron ilmoittamisvelvollisuutta koskevat säännökset ovat olleet voimassa vuodesta 1987 lähtien. KA:n toimisto on usein eri yhteyksissä selvittänyt luotottajille KSL:n mukaista todellisen vuosikoron ilmoittamisvelvollisuutta. K-yhtiöt Oy:tä on myös erikseen huomautettu Musta Pörssi ketjuun kuuluvien yritysten puutteellisesta kulutusluoton markkinoinnista. Kun Pörssitiliä markkinoitiin edelleen tarjoamalla yksilöityjä kodinkoneita tililuotolla siten, että mainoksissa oli mainittu tiliehtoja, esim. takaisinmaksuerä ja jätetty ilmoittamatta tililuoton todellinen vuosikorko, KA määräsi uhkasakolla tehostetun kiellon. Kodintekniikkakesko ilmoitti kirjeessään erinäisistä toimista, joilla toteutettaisiin KA:n asettama kielto. Kielto tuli voimaan 25.9.1995.

Tästä huolimatta edelleen esiintyi puutteita todellisen vuosikoron esittämisessä. Uutena piirteenä on ilmaantunut todellisen vuosikoron epäselvä esittäminen. Luotontarjoaja lähtee siitä, että koska laki vaatii ilmoittamaan todellisen vuosikoron, niin tämä velvollisuus myös täytetään. Mutta todellinen vuosikorko mainitaan mainoksessa erittäin pienellä tekstillä ja yleensä myös sellaisessa paikassa, ettei korkoa koskevaa mainintaa mainosta normaalisti lukemalla voi havaita.

Asiasta huomautettiin K-yhtiöt Oy:lle tammikuussa 1996. Kodintekniikkakesko edellytti kirjeessään kauppiaita oikaisemaan markkinointitavan. Markkinointi ei kuitenkaan korjaantunut. Lokakuussa 1996 Helsingin Sanomissa markkinoitiin erilaisten kodinkoneiden rahoitusvaihtoehdoksi Pörssitiliä. Tuotteen käteishinnan yhteyteen sijoitetussa lokerikossa mainitaan tiliehtoja kuten takaisinmaksuerän suuruus. Tililuoton markkinointi painottuu mainoksessa selvästi kuukausierien esittelyyn. Tieto todellisesta vuosikorosta on tuskin havaittavasti sijoitettu mainoksen yläreunaan.

Havaituista epäkohdista keskusteltiin Pörssitilin rahoitusyhtiön edustajan kanssa marraskuussa 1996. Pörssitilin rahoitusyhtiönä toimiessaan ko. rahoitusyhtiö osallistuu myös Pörssitilin markkinoinnin suunnitteluun. Mainosten laatimisessa kauppiaat käyttävät niitä ohjeita, joita rahoitusyhtiö ja K-yhtiöt Oy heille antavat. KA:n toimiston edustaja ilmoitti rahoitusyhtiön edustajalle, että asiassa harkitaan kieltohakemuksen tekemistä markkinatuomioistuimeen, jos markkinoinnissa havaittuja epäkohtia ei oikaista. Rahoitusyhtiön edustaja ilmoitti keskustelevansa asiasta K-yhtiöt Oy:n edustajan kanssa, joka ottaisi yhteyttä KA:n toimistoon. Asiaan ei kuitenkaan palattu, vaan markkinointi jatkui entisellään. Länsiväylä lehdessä mainostettiin joulukuussa 1996 Pörssitiliä erilaisten yksilöityjen kodinkoneiden rahoitusvaihtoehdoksi. Mainoksessa oli kerrottu käteishinnan yhteyteen sijoitetussa lokerikossa eräitä tiliehtoja. Mainoksessa ei mainittu tililuoton todellista vuosikorkoa.

Musta Pörssitilin markkinointi on aiheuttanut sen, että myös muut kulutusluottoa markkinoivat yritykset ovat alkaneet käyttää Musta Pörssitilin markkinointia esimerkkinä ja näin puutteellinen markkinointi on yleistymässä. Asialliset tiedot kulutusluotosta ovat tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa entistä tärkeämpiä kuluttajille. Markkinatuomioistuimen päätös tulisi vaikuttamaan myös alan muiden yrittäjien markkinointiin.

KSL:n 7 lukuun sisältyy elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta markkinoinnissa koskevia säännöksiä, joiden perusajatuksena on, että kuluttajan päätös ottaa luottoa perustuu luotosta annettuihin asiatietoihin. Näillä markkinointisäännöksillä pyritään siihen, että luottojen markkinointi olisi maltillista, sisältäisi riittävät tiedot ja edistäisi harkitsevaa luotonottoa. KSL:n 2 luvun markkinointisäännökset asettavat myös elinkeinonharjoittajalle velvollisuuden antaa kuluttajalle riittäviä ja oikeita tietoja. Näitä säännöksiä sovelletaan KSL:n 7 luvun säännösten ohella kulutusluoton markkinointiin.

KSL:n 7 luvun 7 §:n mukaan tililuottoa markkinoitaessa on ilmoitettava todellinen vuosikorko luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut KSL:n 7 luvun 22 §:n säännöksen nojalla ohjeita siitä, miten tililuoton todellinen vuosikorko on ilmoitettava kuluttajalle.

Hallituksen esityksessä kulutusluottoja koskevaksi lainsäädännöksi (HE 88/1985 s. 7) on elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta perusteltu sillä, että tililuoton käyttämistä koskevalla päätöksellä saattaa olla olennainen ja ehkä pitkäaikainenkin vaikutus kuluttajan talouteen. Tieto luoton todellisesta vuosikorosta antaa kuluttajalle mahdollisuuden etukäteen tehdä vertailuja luotto- ja käteisoston välillä sekä vertailla eri luottovaihtoehtoja keskenään. Lisäksi mainitusta hallituksen esityksestä (s. 5) ilmenee, että säännösten tarkoituksena on myös vaikuttaa siihen, että luottokustannukset pysyvät kohtuullisina.

1. Joulukuun 1996 Länsiväylä lehdessä on markkinoitu Pörssitiliä antamalla samalla eräitä tietoja tiliehdoista. Tietyn tuotteen yhteyteen sijoitetussa lokerikossa mainitaan esimerkinomaisesti takaisinmaksun kuukausierän markkamäärä, maksuaika, luottokustannuksia ja luottohinta.

Vastaavanlainen mainos on ollut KA:n määräämän kiellon perusteena. Kiellon perusteena olleissa mainoksissa on markkinoitu kulutushyödykkeiden hankkimiseen tarkoitettua tililuottoa, jonka tiliehdoista on mainittu mm. takaisinmaksun kuukausierä. Kysymys ei siten ole KSL:n 7 luvun 8 §:ssä tarkoitetusta pelkän kulutusluottomahdollisuuden mainitsemisesta markkinoinnissa, jossa ei ole tarpeen ilmoittaa todellista vuosikorkoa. Koska KSL:n 7 luvun 7 §:n edellyttämä todellinen vuosikorko puuttui, KA kielsi K-yhtiöt Oy:tä ja sen aputoiminimi Musta Pörssiä 200.000 markan sakon uhalla tarjoamasta kuluttajille kulutusluottoa, jollei samalla selkeästi ilmoiteta todellista vuosikorkoa.

Hakemuksen perusteena olevasta mainoksesta puuttuu todellinen vuosikorko ja laskennassa käytetty tyypillinen luottomäärä. Pörssitilin markkinointi on siten KSL:n 7 luvun 7 §:n vastaista. Yhtiö on näin ollen selvästi rikkonut KA:n määräämää kieltoa.

2. KSL:n 2 luvun markkinointisäännökset täydentävät 7 luvun kulutusluottosäännöksiä. KSL:n 2 luvun 2 §:ssä kielletään antamasta markkinoinnissa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Hallituksen esityksestä kuluttajansuojalainsäädännöksi (HE 8/1977) ilmenee, että oikeitakin tietoja sisältävä markkinointi voi johtaa harhaan, jos tiedot esitetään epäselvästi. Pääsääntö markkinointitietojen esittämisessä on, että kuluttajan kannalta merkitykselliset tiedot esitetään selkeästi ja havaittavasti.

Markkinatuomioistuimen ratkaisujen 1983:4 ja 1990:20 perusteluissa on lausuttu mm. seuraavaa: "Tieto hyödykkeen hinnasta on kuluttajan ostopäätöksen kannalta tärkeä. --- Markkinatuomioistuin katsoo, että hyödykkeen kokonaishinta on markkinoinnin hintailmoittelussa ilmoitettava selvästi ja kuluttajalle helposti havaittavalla tavalla." Markkinatuomioistuimen päätöksen 1988:7 perusteluissa todettiin mm., että kokonaishinnan selkeä esittäminen on omiaan helpottamaan kuluttajan hintavertailua.

Keskeisin tieto kulutusluotosta on tieto todellisesta vuosikorosta. Tämä tieto on kuluttajan luottopäätöksen kannalta tärkeä. Sen selkeä esittäminen helpottaa kuluttajaa vertailemaan eri luottovaihtoehtoja sekä vertaamaan luottokauppaa käteiskauppaan. Edellä mainitut periaatteet hinnan ilmoittamisesta tulevat selvästi sovellettavaksi myös luoton markkinointiin. Todellinen vuosikorko on ilmoittava selkeästi ja helposti havaittavasti siten, että kuluttaja voi käyttää tätä tietoa hyväkseen arvioidessaan tarjotun luoton edullisuutta.

Lokakuussa 1996 Helsingin Sanomissa erilaisten kodinkoneiden rahoitusvaihtoehdoksi on markkinoitu Pörssitiliä. Mainos painottuu pieniin kuukausieriin velvoittavan luottokaupan esittelyyn. Mainoksessa korostetaan vain yhtä luottotarjouksen yksityiskohtaa: maksuerän suuruutta. Erillään lokerikossa mainituista tiliehdoista ilmoitetaan todellinen vuosikorko ja laskennassa käytetty tyypillinen luottomäärä. Nämä tiedot on ilmoitettu erittäin pienellä tekstillä mainoksen yläreunan mustapohjaisessa raidassa. Normaalisti lukien näitä tietoja on kuluttajan mahdoton havaita. Ne jäävät huomaamatta, jos niitä ei nimenomaisesti etsi. Esittämistapa aiheuttaa sen, ettei normaalisti mainosta silmäilevä kuluttaja pysty niitä havaitsemaan. Hänen huomionsa kiinnittyy tuotteen yhteydessä ilmoitettuun yhden maksuerän suuruuteen. Kuluttaja arvioi luoton vaikutuksia talouteensa arvioimalla kuukausierän suuruuden merkityksen käytettävissä olevaan käyttövaraansa kuukaudessa.

Esittämällä todellista vuosikorkoa koskevat tiedot epäselvästi vaikeutetaan kuluttajan mahdollisuutta vertailla eri luottovaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia toisiinsa ja harkita ylipäätään luotolla ostamista. Lisäksi painottamalla kuukausierän suuruutta annetaan mainoksessa harhaanjohtava kuva luoton edullisuudesta. Tililuotosta annetut tiedot on esitetty harhaanjohtavalla tavalla epäselvästi.

Koska Musta Pörssi ketjun markkinoinnissa on jatkettu lainvastaista menettelyä huolimatta KA:n määräämästä kiellosta, voidaan katsoa, että markkinointikeino on havaittu varsin tehokkaaksi ja sitä on päätetty jatkaa tietoisena sen lainvastaisuudesta. Vaikuttaa siltä, että 200.000 markan sakon uhka ei ole ollut riittävä, jotta se olisi estänyt kiellon vastaisen markkinoinnin. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että uhkasakko tuomitaan maksettavaksi ja määrätään KA:n kieltoa asiallisesti vastaava kielto suuremmalla uhkasakolla tehostettuna.

Yhtiö ei ole asian käsittelyn missään vaiheessa esittänyt KA:lle, ettei se olisi vastuussa aputoiminimensä alla tapahtuvasta markkinoinnista. Kun K-yhtiöt Oy ei vastustanut KA:n määräämää kieltoa ja sen tehosteeksi asetettua uhkasakkoa, se hyväksyi oikeudellisen vastuun Musta Pörssi aputoiminimen avulla tapahtuvasta markkinoinnista. Yhtiö ei myöskään esittänyt mitään syytä sille, miksi se ei voisi noudattaa KA:n määräämää kieltoa ja asetettua uhkasakkoa. Päinvastoin yhtiöstä ilmoitettiin, että kieltoa jatkossa noudatetaan. Tämän mukaisesti kielto sitoo Kyhtiöt Oy:tä.

Samoin kielto pitäisi kohdistaa myös K-yhtiöt Oy:hyn. Koska Kyhtiöt Oy omistaa aputoiminimen Musta Pörssi, se on mukana myös markkinointijärjestelyissä. Vaikkei ole tietoa, mikä yhtiön aktiivinen rooli markkinoinnissa on, se on kuitenkin ollut siinä mukana ja se hyötyy tästä markkinoinnista. Hakemuksen pohjana olevissa mainoksissa esiintyy nimenomaan tarjotun tililuoton osalta sellaisia piirteitä, jotka on keskitetysti suunniteltuja ja toteutettu saman kaavan mukaan valtakunnallisesti. Vastuu markkinoinnin valtakunnallisten elementtien sisällöstä kuuluu riidattomasti K-yhtiöt Oy:lle ja Kesko Oy:lle. Markkinointi tapahtuu näin ollen myös K-yhtiöt Oy:n lukuun.

K-YHTIÖT OY:N VASTAUS

K-yhtiöt Oy on kiistänyt rikkoneensa KA:n määräämää kieltoa ja menetelleensä KSL:n vastaisesti sekä vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

K-Yhtiöt Oy ei ole itse eikä aputoiminimeään käyttäen ollut millään tavoin osallisena niissä markkinointitoimenpiteissä, joihin KA perustaa hakemuksensa ja aiemman kieltopäätöksensä. Kielto ja uhkasakko on alunperin asetettu väärälle elinkeinonharjoittajalle ja samoin tässä asiassa on väärä vastaaja.

K-yhtiöt Oy on Kesko Oy:n tytäryhtiö, joka harjoittaa ensisijaisesti käyttötavaran vähittäiskauppaa Citymarket ketjussa. Lisäksi K-yhtiöt Oy:llä on kaksi PopToy leluvähittäiskauppaa ja yksi Online Superstore vähittäiskauppa. K-yhtiöt Oy ei harjoita muuta vähittäiskauppaa eikä osallistu minkään muun liiketyypin markkinointiin.

K-yhtiöt Oy on joutunut vastaajaksi tässä asiassa nähtävästi väärinkäsityksen vuoksi, joka johtuu K-yhtiöt Oy:tä koskevista kaupparekisteritiedoista. K-yhtiöt Oy:n kaupparekisteriotteesta ilmenee, että K-yhtiöt Oy:n aputoiminimiksi on rekisteröity lukuisia aputoiminimiä, joiden joukossa on mm. Musta Pörssi. Vaikka Musta Pörssi aputoiminimen toimialakuvauksen mukaan "Yhtiö harjoittaa aputoiminimellä kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja muiden vapaa-ajan tuotteiden vähittäiskauppaa Suomessa", ei todellisuudessa näin kuitenkaan ole. K-yhtiöt Oy on luovuttanut Musta Pörssi aputoiminimen käyttöoikeuden Kesko Oy:lle, joka taas on sopinut Musta Pörssi ketjun kauppiaiden kanssa näiden oikeudesta käyttää ketjun tunnuksia.

Aputoiminimen käyttöoikeuden luovutus toiselle elinkeinonharjoittajalle ei velvoita aputoiminimen omistajaa muuttamaan omia kaupparekisteritietojaan. Käyttöoikeuden luovutus ei ole lainvastaista. Kyseessä on tavanomainen järjestely, joka muistuttaa tavaramerkin lisensioimista. Kaupparekisterilaki ei sisällä säännöksiä aputoiminimen käyttöoikeuden luovutuksen rekisteröinnistä. Tästä johtuen Kesko Oy:n käyttöoikeutta Musta Pörssi aputoiminimeen ei ole ollut mahdollista rekisteröidä kaupparekisteriin. K-yhtiöt Oy:llä ei näin ollen ole ollut mahdollisuutta kaupparekisterin välityksellä saattaa aputoiminimensä käyttöoikeuden luovutusta sivullisten tietoon. Koska K-yhtiöt Oy on Kesko Oy:n tytäryhtiö, kirjallista sopimusta aputoiminimen käyttöoikeuden luovutuksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä.

Musta Pörssi ketju on tullut K-ryhmään alunperin yrityskaupan kautta. Musta Pörssi ketjun liiketoiminta ostettiin osin Kesko Oy:lle ja osin K-yhtiöt Oy:lle 1984. Kesko Oy myi osuutensa Musta Pörssi ketjun liiketoiminnasta K-yhtiöt Oy:lle 1985, koska kyseessä oli vähittäiskauppaketju ja K-yhtiöt Oy oli perinteisesti toiminut K-ryhmässä vähittäiskauppaa harjoittavana yhtiönä. Tuolloin Musta Pörssi vähittäiskauppojen liiketoimintaa eivät harjoittaneet itsenäiset kauppiasyrittäjät, vaan liiketoiminta oli yksin K-yhtiöt Oy:n hallussa.

Musta Pörssi kauppojen liiketoiminta myytiin vähitellen itsenäisille kauppiasyrittäjille, ja viimeinen K-yhtiöt Oy:n hallussa ollut Musta Pörssi vähittäiskauppapiste siirtyi kauppiasyrittäjälle kesäkuussa 1988. Sen jälkeen K-yhtiöt Oy ei ole harjoittanut vähittäiskauppatoimintaa Musta Pörssi ketjussa. Musta Pörssi aputoiminimeä K-yhtiöt Oy ei ole kuitenkaan myynyt, joten Kyhtiöt Oy omistaa sen edelleen ja siksi se ilmenee myös yhtiön kaupparekisteritiedoista. Nykyinen Musta Pörssi ketju koostuu kauppiasyrittäjistä, jotka toimivat ketjuyhteistyössä keskenään. Kauppiasyrittäjien keskusliikkeenä toimii Kesko Oy. Musta Pörssi kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka kantavat liiketoiminnastaan täyden vastuun.

Musta Pörssi kauppiaiden ketjuyhteistyö ja Musta Pörssi tunnuksen käyttö perustuvat kauppiaiden ja Kesko Oy:n väliseen Musta Pörssi sopimukseen. Siinä on sovittu ketjun yhteismarkkinoinnista ja muista ketjutoiminnassa noudatettavista pelisäännöistä. Kyhtiöt Oy:n kanssa Musta Pörssi kauppiaat eivät ole minkäänlaisessa sopimus- tai muussakaan liikesuhteessa.

Musta Pörssi sopimuksella kauppiasyrittäjä saa käyttöoikeuden Musta Pörssi ketjukonseptiin ja Musta Pörssi ketjutunnukseen. Ketjutunnus on rekisteröity myös tavaramerkkinä Kesko Oy:n nimiin ja on mainitun yhtiön omaisuutta. Musta Pörssi sopimuksen mukaan Musta Pörssi ketjun toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä vastaa Kesko Oy yhteistyössä Musta Pörssi kauppiaiden kanssa. Kauppiaita edustaa kauppiaista koostuva ketjujohtokunta.

Musta Pörssi sopimus sisältää määräyksiä sekä ketjun yhteismarkkinoinnista että kauppakohtaisesta markkinoinnista, joilla molemmilla on sopimuksessa oma erityinen merkityksensä ja joista vastaavat eri tahot. Musta Pörssi sopimuksen mukaan ketjun yhteismarkkinoinnin kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaa Kesko Oy ketjujohtokunnan päätösten mukaisesti. Musta Pörssi sopimukseen sitoutuneet kauppiasyrittäjät ovat velvollisia toteuttamaan kaikki ketjujohtokunnan päättämät ketjun yhteismarkkinointitoimenpiteet sekä osallistumaan niistä aiheutuviin kustannuksiin maksamalla ketjun käyttöön markkinointimaksua. Ketjun yhteismarkkinointi käsittää tällä hetkellä noin kahden kuukauden välein ilmestyvän valtakunnallisen markkinointikirjeen sekä valtakunnalliset tv-mainoskampanjat. Vastuu valtakunnallisesta ketjun yhteismarkkinoinnista kuuluu markkinoinnin suunnittelijana ja toteuttajana toimivalle Kesko Oy:lle.

Ketjun yhteisen markkinoinnin lisäksi kauppiailla on oikeus harjoittaa itsenäistä markkinointia joko yksin tai yhdessä muiden kauppiaiden kanssa. Tätä markkinointia kutsutaan Musta Pörssi sopimuksessa kauppakohtaiseksi markkinoinniksi. Kaikki ne ilmoitukset, jotka KA mainitsee hakemuksensa perusteluissa, ovat kauppakohtaista markkinointia, eivät ketjun yhteismarkkinointia.

Musta Pörssi sopimuksen mukaan vastuu kauppakohtaisesta markkinoinnista kuuluu kauppiaalle. Kauppakohtainen markkinointi tapahtuu kauppiaan vastuulla ja kauppiaan kustannuksella. Jokainen kauppiasyrittäjä harkitsee itse, millaista ja kuinka laajaa kauppakohtaista markkinointia hän harjoittaa. K-yhtiöt Oy, Kesko Oy tai Musta Pörssi ketjuorganisaatio eivät osallistu kauppakohtaisen markkinoinnin toteuttamiseen tai rahoittamiseen.

Kauppiasyrittäjät harjoittavat kauppakohtaista markkinointia esim. markkinoimalla liikkeitään sanomalehti-ilmoituksin tai lähettämällä asiakkailleen omia markkinointikirjeitä. Kauppakohtaisten markkinointikustannusten alentamiseksi kauppiaat voivat myös toimia yhdessä eli perustaa paikallisia markkinointiryhmiä. Kauppiaat suunnittelevat kauppakohtaiset mainokset itse tai käyttävät apuna eri mainostoimistoja tai lehtitalojen mainososastoja. K-yhtiöt Oy:n saamien tietojen mukaan yksinään kauppias ei kuitenkaan käytä juuri sitä mainostoimistoa, joka toimii ketjun markkinoinnin suunnittelijana.

Itsenäisen kauppakohtaisen markkinoinnin salliminen kauppiaille on yksi K-ryhmän ketjutoiminnan perusteista. Kauppakohtainen markkinointi on kauppiaille myös kaupallisesti tärkeää, koska he kantavat vastuun vähittäiskauppatoimintaan liittyvistä riskeistä. Kesko Oy:llä ja K-yhtiöt Oy:llä ei ole oikeutta ennakkotarkastaa kauppiaiden kauppakohtaisia markkinointitoimenpiteitä. Musta Pörssi sopimuksen mukaan kauppakohtaisen markkinoinnin tulee olla sopusoinnussa ketjun markkinoinnin kanssa. Kesko Oy edellyttää myös, että kauppiaat noudattavat lakia. Tällainen velvoite sisältyy Kesko Oy:n ja kauppiaan väliseen K-kauppasopimukseen, jonka kukin Musta Pörssi kauppias on Musta Pörssi sopimuksen ohella solminut. Kesko Oy myös opastaa ja neuvoo kauppiaita eri säännösten noudattamisessa. Näin on myös tehty tässä tapauksessa. Kesko Oy:n kodintekniikkakesko-osasto on kirjeitse informoinut kauppiaita KA:n huomautuksista ja opastanut kauppiaita todellisen vuosikoron ilmoittamisessa.

Kesko Oy on lisäksi ollut jatkuvasti yhteydessä Merita Asiakasrahoitus Oy:öön, ja tämän yhteistyön tuloksena rahoitusyhtiö on julkaissut Musta Pörssi kauppiaille tarkoitetun myyjän oppaan, josta ilmenee mm. velvollisuus ilmoittaa pörssitilin todellinen vuosikorko markkinoinnissa. Merita Asiakasrahoitus Oy on lisäksi julkaissut uuden Pörssitilin markkinointiohjeen helmikuussa 1997. Neuvonnan ja opastuksen lisäksi Kesko Oy:llä tai K-yhtiöt Oy:llä ei ole muita keinoja puuttua kauppiaskohtaiseen markkinointiin. Kesko Oy tai K-yhtiöt Oy ei ole kauppiasyritysten omistaja eikä se näin ollen voi ilman sopimukseen perustuvaa oikeutta puuttua kauppiasyritysten liiketoimintaan.

Jos kauppias laiminlyö tai rikkoo Musta Pörssi sopimuksen sisältämiä sopimusvelvoitteita ja aiheuttaa vahinkoa ketjuyhteistyölle, Kesko Oy (ei kuitenkaan K-yhtiöt Oy) voi peruuttaa kauppiaalta Musta Pörssi ketjutunnuksen käyttöoikeuden ja pätevästä syystä myös irtisanoa kauppiaan kanssa tehdyn Musta Pörssi sopimuksen. Näiden keinojen käyttö edellyttää kuitenkin kauppiaalta vakavaa sopimusrikkomusta, sillä Kesko Oy ei voi ilman painavia perusteita ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pienyrittäjän liiketoiminnan jatkuminen ja kauppiasperheen toimeentulo vaarannetaan.

Merita Asiakasrahoitus Oy:n rooli markkinoinnissa on se, että se antaa omalta osaltaan ideoita markkinointiin. Lisäksi rahoitusyhtiö antaa kauppiaan pyynnöstä kampanjatuotteen osalta tarvittavat rahoitustiedot. Rahoitusyhtiö ei sen sijaan osallistu lopullisen mainoksen suunnitteluun, vaan siitä vastaa kauppiaskohtaista mainontaa harjoittava kauppias yhdessä mainostoimiston kanssa. Rahoitusyhtiö ei ole sopimussuhteessa Kesko Oy:n (tai Kyhtiöt Oy:n) kanssa vaan kukin kauppias solmii sopimuksen rahoitusyhtiön kanssa itsenäisesti. KA:n väite siitä, että K-yhtiöt Oy antaisi yhdessä Merita Asiakasrahoitus Oy:n kanssa ohjeita Musta Pörssi kauppiaille mainosten laatimiseen, on virheellinen. K-yhtiöt Oy ei ole missään tekemisissä Musta Pörssi ketjun markkinoinnin kanssa.

KA:n kielto on jo alunperin kohdistunut väärään tahoon, sillä kiellon asettamishetkellä tai sitä ennen K-yhtiöt Oy ei ollut itse tai aputoiminimeään hyväksi käyttäen harjoittanut KA:n kritisoimaa markkinointia. Koska K-yhtiöt Oy oli luovuttanut Musta Pörssi aputoiminimen käyttöoikeuden Kesko Oy:lle, K-yhtiöt Oy välitti päätöksen Kesko Oy:n kodintekniikkakesko-osastolle tiedoksi, jotta siellä huolehdittaisiin markkinointiin mahdollisesti liittyvän epäselvyyden selvittämisestä. Kodintekniikkakeskon johtaja ilmoitti kirjeellään 15.9.1995 KA:lle, että ketjun markkinoinnista poistetaan KA:n kieltämä menettely. Johtaja on ilmoittanut KA:lle, että kielto saatetaan myös yksittäisille kauppiaille tiedoksi heidän kauppakohtaisen markkinointinsa oikaisemiseksi. Näin on myös tehty 15.9.1995 Musta Pörssi kauppiaille lähetetyllä kirjeellä.

Ne ilmoituskopiot, joihin KA perustaa hakemuksensa, ovat kaikki Musta Pörssi kauppiaiden itsenäisesti harjoittamaa kauppakohtaista markkinointia. Ilmoitukset ovat joko yhden yksittäisen kauppiaan tai useamman kauppiaan yhdessä julkaisemia ilmoituksia. Näistä ilmoituksista kauppiaat vastaavat itse. K-yhtiöt Oy:llä ei ole ollut näiden ilmoitusten kanssa mitään tekemistä. K-yhtiöt Oy ei ole antanut eikä ole voinutkaan antaa KA:n väittämiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

K-yhtiöt Oy ei ole rikkonut KA:n asettamaa kieltoa. Uhkasakkoa ei siten voida tuomita maksettavaksi. Pelkkä se seikka, että uhkasakko on alunperin epähuomiossa asetettu K-yhtiöt Oy:lle ilman, että K-yhtiöt Oy on vastustanut kieltoa, ei voi automaattisesti oikeuttaa uhkasakon tuomitsemista väärälle elinkeinonharjoittajalle.

TODISTELU

Asiassa on kuultu K-yhtiöt Oy:n nimeäminä todistajina Merita Asiakasrahoitus Oy:n rahoituspäällikköä Ari Valdemar Lahtista ja Kesko Oy:n johtajaa Veijo Valdemar Grönroosia. Lisäksi on tähän asiaan liittyvässä asiassa KA vastaan Kesko Oy kuultu Kesko Oy:n nimeämänä todistajana Musta Pörssi kauppiasta Pertti Kalevi Vaulasvirtaa. Todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.

Lahtinen: Todistaja on Pörssitilijärjestelmän puitteissa ollut yhteistyössä Musta Pörssi ketjun ja kauppiaiden kanssa. Pörssitilijärjestelmän ovat kehittäneet Kesko Oy ja Merita Asiakasrahoitus Oy yhdessä. K-yhtiöt Oy:n kanssa todistaja on ollut tekemisissä ainoastaan vuonna 1984 solmitun alkuperäisen sopimuksen puitteissa. Pörssitilin ehdot on sovittu Kesko Oy:n ja Merita Asiakasrahoitus Oy:n välillä, ja niitä on sen jälkeen tarjottu kauppiaille. Kesko-konserni on ollut mukana tässä toiminnassa mm. vuosittain tapahtuvassa valtakunnallisen markkinoinnin suunnittelussa. Kodinelektroniikkapuolella on työryhmiä, mm. pörssikorttityöryhmä. Valtakunnallisen markkinoinnin suunnittelussa ovat mukana myös logot ja muut kaupalliset tunnukset ja kuvat. Markkinoinnin suunnittelussa, esim. korttityöryhmässä ovat mukana rahoitusyhtiön edustajat, Kesko Oy:n edustajat ja ketjujohtokuntaan kuuluvia kauppiaiden edustajia.

Vaulasvirta: Musta Pörssi yhteismarkkinoinnista päättää ketjujohtokunta, ja johtokunnan alaisuudessa on työryhmiä tai toimikuntia. Tuotekohtaiset toimikunnat rakentavat tuotekohtaiset tuotevalinnat valtakunnalliseen markkinointiin ja hinnoittelevat niitä, ja johtokunta tekee sitten markkinoinnista päätökset. Kesko Oy ei valvo paikallismainontaa, jota kauppiaat tekevät. Kauppakohtaisessa mainonnassa saattaa olla elementtejä, jotka on otettu valtakunnallisesta mainonnasta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttaja-asiamies on 11.9.1995 antamallaan päätöksellä mm. KSL:n 2 luvun 7 §:n ja 7 luvun 7 §:n nojalla kieltänyt K-yhtiöt Oy:tä ja sen aputoiminimi Mustaa Pörssiä 200.000 markan sakon uhalla tarjoamasta kuluttajille kulutusluottoa, jollei samalla selkeästi ilmoiteta todellista vuosikorkoa. KA:n päätös on perustunut siihen, että yhtiön markkinointi, jossa on tarjottu kulutushyödykkeiden ostosten rahoitusvaihtoehdoksi kulutusluottoa, on ollut KSL:n 7 luvun 7 §:n vastaista sen vuoksi, että markkinoinnissa ei ole ilmoitettu todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä.

Kesko Oy:n "kodintekniikkakesko" osastosta on kieltopäätöksen jälkeen lähetetty KA:n toimistoon kirje, jossa on ilmoitettu, että KA:n kieltopäätös on saatu tiedoksi 14.9.1995. Kirjeessä on ilmoitettu mm., että KA:n määräämää kieltoa noudatetaan ja että kieltopäätös on lähetetty tiedoksi myös Musta Pörssi kauppiaille.

Musta Pörssi on Kesko-konserniin kuuluvan K-yhtiöt Oy:n kaupparekisteriin merkitty aputoiminimi. Aputoiminimeä Musta Pörssi koskevaksi toimialaksi on kaupparekisteriin merkitty kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja muiden vapaa-ajan tuotteiden vähittäiskauppa. Elinkeinonharjoittaja vastaa myös aputoiminimellään harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta. Vaikka asiassa on ilmoitettu, että K-yhtiöt Oy on "luovuttanut Kesko Oy:lle Musta Pörssi-aputoiminimen käyttöoikeuden", tällainen konsernin sisällä sovittu järjestely ei poista K-yhtiöt Oy:n omaa vastuuta aputoiminimensä käyttämisestä markkinoinnissa. K-yhtiöt Oy:n hallitukseen kuuluvat kaikki Kesko Oy:n hallituksen jäsenet. Asiassa on käynyt ilmi, että Kesko Oy on toiminut K-yhtiöt Oy:n puolesta aputoiminimen Musta Pörssi käyttöön liittyvissä asioissa. Myös KA:n K-yhtiöt Oy:lle määräämän kieltopäätöksen on K-yhtiöt Oy:n puolesta ottanut vastaan Kesko Oy. K-yhtiöt Oy ei ole vastustanut sille määrättyä kieltoa. KA:n yhtiölle määräämä kielto on tullut voimaan.

K-yhtiöt Oy:n puolesta Kesko Oy on sopinut Musta Pörssi ketjuun kuuluvien kauppiaiden kanssa tekemissään sopimuksissa nimen Musta Pörssi yhdenmukaisesta käytöstä markkinoinnissa. Sopimuksissa on sovittu muistakin markkinoinnissa käytettävistä yhdenmukaisista elementeistä. Esitetyn selvityksen mukaan valtakunnallinen Musta Pörssi markkinointi, mm. edellä mainittua "pörssitiliä" koskeva markkinointi, suunnitellaan keskitetysti Kesko Oy:n ja ketjun rahoitusyhtiönä toimivan rahoitusyhtiön toimesta.

Nimi Musta Pörssi toimii ketjun symbolina ja sen perusteella kuluttajille syntyy käsitys esim. ketjun myymälöistä, tuotevalikoimista ja kauppaehdoista. Kuluttaja erottaa sanotun nimen perusteella ketjuun kuuluvat liikkeet muista vastaavia tavaroita myyvistä liikkeistä. Nimen Musta Pörssi lisäksi yhdenmukaisia, valtakunnallisessa markkinoinnissa käytettäviä elementtejä käytetään esitetyn selvityksen mukaan myös ketjuun kuuluvien yksittäisten kauppiaiden markkinoinnissa. Ketjun ja kauppiaiden yhdenmukainen markkinointi hyödyttää sekä yksittäisiä ketjun kauppiaita että aputoiminimen haltijaa K-yhtiöt Oy:tä ja nimeä Musta Pörssi käyttävää Kesko Oy:tä. Sanotunlaisia yhdenmukaisia elementtejä sisältävä Musta Pörssi kauppiaiden alueellinen markkinointi, jonka välittömään laatimiseen tai rahoittamiseen Kyhtiöt Oy tai Kesko Oy eivät ole osallistuneet, on näin ollen tapahtunut myös K-yhtiöt Oy:n ja Kesko Oy:n lukuun.

Markkinatuomioistuin katsoo edellä mainituilla perusteilla, että K-yhtiöt Oy on ollut vastuussa aputoiminimellään Musta Pörssi harjoitetusta, hakemuksessa tarkoitetusta markkinoinnista. Samoilla perusteilla K-yhtiöt Oy on myös ollut vastuussa KA:n kieltopäätöksen noudattamisesta.

KA:n kieltopäätöksen jälkeen on edellä mainituissa lehdissä julkaistuissa Musta Pörssi mainoksissa markkinoitu kuluttajille mm. kodinelektroniikkaa tarjoamalla maksuvaihtoehdoksi "pörssitili" nimistä tililuottoa. Joistakin mainoksista on puuttunut kokonaan maininta todellisesta vuosikorosta ja joissakin mainoksissa maininta korosta on tehty mainoksen reunaan muuta tekstiä pienemmällä tekstillä. Eräissä mainoksissa korkoa koskeva maininta on tehty niin pienellä tekstillä ja muutoinkin siten, että se on saattanut jäädä mainoksia tavalliseen tapaan silmäilevältä kuluttajalta kokonaan huomaamatta. Vaikka eräissä Musta Pörssi mainoksissa on ollut tieto todellisesta vuosikorosta, mainonta ei kuitenkaan ole edellä selostetuin tavoin kaikissa tapauksissa täyttänyt lain vaatimuksia tältä osin.

Markkinatuomioistuin katsoo, että K-yhtiöt Oy on sallimalla aputoiminimellään Musta Pörssi julkaista mainoksia, joissa on tarjottu kerrotuin tavoin kuluttajille kulutusluottoa ilman, että mainoksissa on selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla ilmoitettu todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä, menetellyt KA:n määräämän kiellon vastaisesti. Kiellon tehosteeksi asetettu uhkasakko on näin ollen tuomittava maksettavaksi.

Kulutusluottoja koskevan KSL:n 7 luvun 7 §:n mukaan tililuottoa markkinoitaessa on ilmoitettava todellinen vuosikorko luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. Hallituksen esityksessä (HE 88/1985) on perusteltu velvollisuutta ilmoittaa todellinen vuosikorko mm. sillä, että tililuoton käyttämistä koskevalla päätöksellä saattaa olla olennainen ja ehkä pitkäaikainenkin vaikutus kuluttajan talouteen. Tieto luoton todellisesta vuosikorosta antaa kuluttajalle mahdollisuuden etukäteen tehdä vertailuja luotto- ja käteisoston välillä sekä vertailla eri luottovaihtoehtoja keskenään.

Markkinatuomioistuimen ratkaisussa 1996:8 on kielletty markkinoimasta tv-mainoksessa kulutusluottoa ilmoittamatta todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. Ratkaisun perusteluissa on mm. viitattu edellä mainittuihin hallituksen esityksen perusteluihin.

Musta Pörssi mainoksissa on tarjottu kuluttajille mm. kodinelektroniikkaa tarjoamalla maksuvaihtoehdoksi edellä mainittua tililuottoa. Joistakin mainoksista on puuttunut kokonaan maininta todellisesta vuosikorosta ja toisissa mainoksissa maininta korosta on tehty mainoksen reunaan muuta tekstiä pienemmällä tekstillä. Joissakin mainoksissa korkoa koskeva maininta on tehty niin pienellä tekstillä ja muutoinkin siten, että se saattaa jäädä mainoksia tavalliseen tapaan silmäilevältä kuluttajalta kokonaan huomaamatta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että K-yhtiöt Oy on sallimalla aputoiminimellään Musta Pörssi tarjota kuluttajille kulutusluottoa, kun markkinoinnissa ei samalla selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla ole ilmoitettu todellista vuosikorkoa, menetellyt KSL:n 7 luvun 7 §:n säännöksen vastaisesti. Koska mainoksista on puuttunut kuluttajien kannalta tärkeä tieto, markkinointi on myös ollut harhaanjohtavaa.

K-yhtiöt Oy on toistuvasti sallinut aputoiminimellään Musta Pörssi suoritetussa markkinoinnissa menetellä KSL:n 7 luvun 7 §:n säännöksen vastaisesti. K-yhtiöt Oy:lle asetettavaa uhkasakkoa on näin ollen korotettava.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin tuomitsee kuluttaja-asiamiehen 11.9.1995 Kyhtiöt Oy:lle antaman kieltopäätöksen tehosteeksi asetetun kahdensadantuhannen (200.000) markan uhkasakon maksettavaksi.

Lisäksi markkinatuomioistuin kieltää K-yhtiöt Oy:tä KSL:n 2 luvun 2 ja 7 §:n ja 7 luvun 7 ja 23 §:n nojalla neljänsadantuhannen (400.000) markan sakon uhalla nimellä Musta Pörssi tarjoamasta kuluttajille kulutusluottoa, jollei markkinoinnissa samalla selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla ilmoiteta todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä.

Kieltoa on noudatettava heti.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Ruikka, Bärlund, Airikkala, Kurkinen, Määttä, Oksala-Leino, Ollikainen ja Reinamo

---

[SV]

KO mot K-yhtiöt Oy (bolaget). KO hade genom beslut vid vite förbjudit K-yhtiöt Oy och dess bifirma Musta Pörssi att erbjuda konsumenterna konsumentkredit, såvida den verkliga årliga räntan inte samtidigt klart angavs. Förbudet grundade sig på att bolagets marknadsföring, där det vid köp av konsumtionsförnödenheter som finansieringsalternativ hade erbjudits konsumentkredit, hade varit stridande mot KSL 7 kap. 7 § av den anledningen att det i marknadsföringen inte angivits den effektiva räntan genom exempel, som visade ett typiskt användningsfall.

Musta Pörssi var i handelsregistret för det till Kosko-koncernen hörande K-yhtiöt Oy antecknad som bifirma. Ehuru det i ärendet hade upplysts att K-yhtiöt Oy "till Kesko Oy hade överlåtit rätten att använda bifirman Musta Pörssi", hade detta inte avlägsnat K-yhtiöt Oy:s eget ansvar vid användning av bifirmanamnet i marknadsföringen. K-yhtiöt Oy hade inte motsatt sig det av KO meddelade förbudet, varför förbudet trätt i kraft.

Namnet Musta Pörssi fungerade som affärskedjans symbol och på denna grund skilde konsumenterna kedjans butiker från andra affärer, som säljer motsvarande varor. Förutom namnet Musta Pörssi användes det i de till kedjan hörande butikernas marknadsföring andra enhetliga element. I Musta Pörssi marknadsföring användes också enhetliga uttryck beträffande den erbjudna konsumtionskrediten. Också regional Musta Pörssi marknadsföring, där K-yhtiöt Oy eller Kesko Oy inte direkt deltagit i utformningen eller finansieringen, innehöll enhetliga element och hade skett för K-yhtiöt Oy:s och Kesko Oy:s räkning.

Efter KO:s förbudsbeslut hade det i Musta Pörssi tidningsreklam till konsumenter marknadsförts bl.a. hemelektronik med erbjudande av "pörssitili" (börskonto) som betalningsalternativ. I en del annonser hade det helt saknats omnämnande av den effektiva räntan och i en del annonser hade information om räntan tryckts med så liten stil och i övrigt på sådant sätt att den hade kunnat undgå att uppmärksammas av en konsument, som på vanligt sätt ögnade igenom annonsen.

K-yhtiöt Oy hade genom att tillåta bifirman Musta Pörssi erbjuda konsumenterna konsumentkredit, där det i marknadsföringen inte också klart och lätt uppmärksammat hade meddelats den effektiva räntan, förfarit i strid mot reglerna i KSL 7 kap. 7 §. Marknadsföringen var också vilseledande. För bolaget meddelades ett med vite förstärkt förbud. Eftersom bolaget hade brutit mot det av KO meddelade förbudet utdömdes det till förstärkande av förbudet utsatta vitet till betalning.

KSL_2_kap._2_§ och 7_§_samt_7_kap._7_§