Court allows false health claims but dismisses misleading 'breathable' and 'natural wood' assertions in insulation ads.

SopMenL_1_§

PAROC OY AB:N VAATIMUKSET

Hakija on vaatinut, että Eko Rakennuspalvelu Oy:tä kielletään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 2 ja 6 §:n nojalla sakon uhalla puhallettavan selluloosaeristeen tai muun vastaavan tuotteen markkinoinnissa

1. väittämästä, että selluloosaeriste on myrkytön rakennusmateriaali ja että sen valmistuksessa ei ole käytetty terveyttä tai ympäristöä vaarantavia aineita tai yhdisteitä, tai esittämästä muuta vastaavaa väitettä,

2. väittämästä, että selluloosaeriste ei heikennä sisäilman laatua, tai muuta vastaavaa väitettä,

3. esittämästä väitettä, joka antaa ymmärtää, että muiden eristeiden käyttö vaarantaa terveyden,

4. väittämästä, että peruskorjauksessa lahovauriot voidaan välttää käyttämällä selluloosaeristettä samalla mainitsematta muita olennaisia seikkoja, jotka on otettava huomioon lahovaurioiden välttämiseksi, sekä

5. esittämästä väitettä, että selluloosaeristeellä eristetty rakenne hengittää, tai muuta vastaavaa väitettä, ja

6. väittämästä, että selluloosaeristeen raaka-aineena on luonnon puu.

Hakija on myös vaatinut, että vastaajayhtiö on SopMenL:n 8 §:n nojalla määrättävä sakon uhalla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla oikaisemaan yllä mainitut väitteet samassa lehdessä, jossa vastaajien mainos on julkaistu.

Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaajayhtiö velvoitetaan korvaamaan Paroc Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut 50 328,10 markalla 16 prosentin viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua markkinatuomioistuimen päätöksen antamisesta lukien.

Hakija on alkuperäisessä hakemuksessaan kohdistanut vaatimuksensa myös Teuvo Tölliin, mutta ilmoittanut myöhemmin luopuvansa häntä koskevista vaatimuksista.

Pohjolan Työ -nimisessä lehdessä on 25.8.1994 julkaistu selluloosaeristettä koskeva mainos. Mainoksessa on esitetty seuraavat väittämät: 1. "Kun tahdot asua hyvin, varmista, että käytät vain sellaisia myrkyttömiä rakennus- ja sisustusmateriaaleja, jotka eivät heikennä sisäilman laatua.", 2. "Miksi vaarantaisit terveytesi, kun voit estää terveydelle haitallisten kemikaalien haihtumisen huoneilmaan!!! Ekovilla-puukuitueristeiden valmistukseen ei ole käytetty terveyttä tai ympäristöä vaarantavia CFC-yhdisteitä, fenolia, formaldehydiä tai styreeniä. Raaka-aineena on luonnon puu (=keräyspaperi) ja haihtumattomat boorimineraalit!", 3. "Peruskorjaaja. Vältä lahovauriot, käytä Ekovillaa", ja 4. "Peruskorjaaja. Anna rakenteen hengittää."

1. Selluloosaeriste on valmistettu jätepaperista, johon on lisätty mm. booraksia ja boorihappoa. Booraksi on terveydelle vaarallinen aine, joka aiheuttaa iho- ja limakalvovaurioita, kuumetta, uneliaisuutta, lihaskouristuksia ja munuaisvaurioita. Tämän vuoksi markkinatuomioistuin on päätöksessään 1990:24 kieltänyt puhallettavien selluloosaeristeiden markkinoinnin, jollei viimeistään ostotilanteessa kerrota, että selluloosaeristettä omatoimisesti asentavien tulee käyttää hengityssuojainta. Myöskin boorihappo on myrkyllinen yhdiste, joka vaikuttaa keskushermostoon. Lisäksi jätepaperi sisältää lukuisia eri kemikaaleja, jotka on lisätty siihen joko paperin valmistuksen yhteydessä tai painomusteen mukana. Ympäristöjärjestö Greenpeace on julkistanut tutkimuksen, jonka mukaan painettu paperi sisältää mm. formaldehydihartsia, kadmiumia, klooria, kromia ja erittäin myrkyllistä dioksiinia.

Selluloosaeristeen raaka-aineena käytettävä jätepaperi sisältää myös bakteereja, jotka siirtyvät lopputuotteeseen. Jätepaperia säilytetään usein ulkona, jolloin se on alttiina bakteereille, homesienille ja lintujen ja muiden eläinten ulosteille. Selluloosaeristeen valmistaja ei pysty millään tavalla valvomaan sitä, minkälaisissa olosuhteissa jätepaperi on ollut ennen saapumista selluloosaeristeen valmistajalle.

Selluloosaeriste sisältää varmuudella mitä erilaisimpia myrkkyjä. Selluloosaeristeiden valmistajat ja myyjät eivät voi edes tietää, mitä kaikkia myrkkyjä ja terveydelle vahingollisia aineita heidän tuotteensa sisältää, koska he eivät pysty valvomaan, mitä kemikaaleja paperin valmistuksessa ja sen painamisessa on käytetty, eivätkä myöskään sitä, millä tavalla jätepaperi on voinut saastua kiertäessään paperitehtaasta painotalon kautta kuluttajille ja edelleen jätepaperikeräysten ja varastointivaiheiden kautta selloloosaeristeen valmistajille.

Jo selluloosaeristeen valmistuksessa käytetään terveyttä vaarantavia boorihappoa ja booraksia. Keskikokoisen omakotitalon seinien ja katon eristämiseen tarvittavassa selluloosaeristeessä on n. 320 kg booria. Maanparannusaineena käytettäessä tämä boorimäärä riittää suositusten mukaan n. 600-700 peltohehtaarille. On harhaanjohtavaa väittää, ettei selluloosaeristeen valmistuksessa ole käytetty erikseen mainittuja terveyttä tai ympäristöä vaarantavia yhdisteitä, jos samalla jätetään mainitsematta, että valmistuksessa on käytetty joitakin muita terveydelle vaarallisia aineita tai jos tuotteen valmistuksessa ei voida edes valvoa sitä, mitä erilaisia terveydelle tai ympäristölle vaarallisia yhdisteitä raaka-aineesta siirtyy lopputuotteeseen.

2. Kuudennessa kansainvälisessä sisäilman laatua käsitelleessä kongressissa 4.-8.7.1993 on esitelty eräiden suomalaisten tutkijoiden tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että selluloosaeristeestä erittyi koejärjestelyssä huomattava määrä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Esimerkiksi vuorivillaan nähden näiden määrä oli yli seitsemänkertainen ja lasivillaankin nähden seitsemänkertainen. Tutkijoiden käsityksen mukaan selluloosaeristeen voi olettaa heikentävän sisäilman laatua käytettäessä sitä eristemateriaalina. Tämän valossa on selvää, ettei ole totuudenmukaista väittää selluloosaeristettä sellaiseksi rakennusmateriaaliksi, joka ei heikennä sisäilman laatua. Ei ole olemassa mitään tutkimustulosta, joka tukisi tätä väitettä, mutta päinvastaista näyttöä sen sijaan on yllä olevan mukaisesti olemassa.

Em. mainosväittämä on myöskin totuudenvastainen, harhaanjohtava ja vastuuton sen takia, että selluloosaeristeen valmistajat ja markkinoijat tietävät tai ainakin heidän pitäisi tietää ja ymmärtää, että heidän tuotteensa sisältää lukuisia heille täysin tuntemattomia ja tutkimattomia myrkkyjä ja terveydelle haitallisia yhdisteitä, joiden käyttäytymisestä eristeessä heillä ei ole mitään tutkimustuloksia. He eivät toisin sanoen voi itse lainkaan tietää, mitä aineita tai yhdisteitä heidän tuotteestaan saattaa emittoitua huoneilmaan. Lisäksi on huomattava, että myrkytönkin rakennus- tai sisustusmateriaali voi heikentää sisäilman laatua.

3. Mainoksessa todetaan: "Miksi vaarantaisit terveytesi, kun voit estää terveydelle haitallisten kemikaalien haihtumisen huoneilmaan". Väite antaa selkeästi ymmärtää, että selluloosaeristeen kanssa kilpailevien tuotteiden käyttö vaarantaa terveyden, koska niistä haihtuu haitallisia kemikaaleja huoneilmaan. Selluloosaeriste on puhallettava eriste, jonka kanssa lähinnä kilpailevat Paroc Oy Ab:n valmistama, puhallettava vuorivillaeriste ja muiden valmistajien puhallettava lasivillaeriste. Ei ole olemassa mitään selvitystä ja näyttöä siitä, että näistä kilpailevista tuotteista emittoituisi huoneilmaan haitallisia kemikaaleja. Sitä paitsi näiden kilpailevien tuotteiden tuotantoprosessi ja raaka-aineet ovat paljon tarkemmassa valvonnassa kuin selluloosaeristeen, koska raaka-aineiden täsmällinen koostumus on selvillä eikä raaka-aineisiin sisälly mitään tuntemattomia raaka-aine-erästä toiseen vaihtelevia myrkkyjä tai haitallisia aineita kuten selluloosaeristeessä.

Em. mainosväittämä on totuudenvastainen ja harhaanjohtava ja sitä paitsi se on SopMenL:n 2 §:n 2 momentin tarkoittama sopimaton ilmaisu, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

4. Pelkkä selluloosaeristeen käyttäminen peruskorjaamisessa ei estä lahovaurioiden esiintymistä. Rakenteen täytyy olla myös oikein suunniteltu. Muiden eristeiden kuin selluloosaeristeen käyttäminen ei lisää riskiä lahovaurioiden esiintymiselle. Olennaisinta on oikeiden rakenteiden käyttäminen kunkin eristemateriaalin yhteydessä. Mainosväittämä, jonka mukaan selluloosaeristeen käyttäminen estää lahovaurioiden syntymisen, on totuudenvastainen ja harhaanjohtava. Se on myös markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja ja sitä on sen vuoksi kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan aina pidettävä sopimattomana.

Mainoksessa käytetty viittaus rakenteen hengittävyyteen ymmärretään todennäköisesti sellaisen rakenteen käyttämiseksi, jossa ei ole höyrynsulkua, vaan jossa kosteus pääsee "hengittämään" rakenteiden läpi. Höyrynsulun poisjättäminen aiheuttaa kiistatta rakenteissa riskejä ja mahdollisia kosteus- ja homeongelmia ja myöhemmin myös lahovaurioita. Vaikka eivät lahottajasienet kasvaisikaan itse selluloosaeristeessä, mainoksen suosittelemat rakenneratkaisut aiheuttavat väistämättä myös muiden rakenteiden kostumisen ja lahovauriot ilmaantuvat näihin muihin rakenteisiin. Mainoksen väite lahovaurioiden välttämisestä on totuudenvastainen ja harhaanjohtava ja lisäksi mainos kokonaisuutena vaarantaa niiden kuluttajien taloudellisen turvallisuuden, jotka erehtyvät käyttämään vastaajan suosittelemaa rakennetta.

Ei ole sellaista tutkimusta, joka osoittaisi höyrynsuluttomuudella ja vastaajan mainostamalla "hengittävyydellä" olevan joitakin positiivisia vaikutuksia. Se tiedetään, että kosteuden pääseminen rakenteisiin aiheuttaa aina riskejä ja mahdollisesti ongelmia. Minkään materiaalin tai rakenteen toimintaa ei kosteus paranna. Näin ollen on aina edullista mahdollisimman tehokkaasti estää kosteuden pääsy rakenteisiin.

6. Väite, jonka mukaan selluloosaeristeen raaka-aineena on luonnon puu, pyrkii esittelemään selluloosaeristeen luonnonmukaisena ekologisena tuotteena. Puun mainitseminen selluloosaeristeen raaka-aineeksi on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska matkalla selluloosaeristeeksi puu on käynyt niin monen eri prosessivaiheen läpi ja siihen on lisätty mitä erilaisimpia yhdisteitä ja aineita, että on harhaanjohtavaa esittää puu selluloosaeristeen raaka-aineena.

Vastaajan tuotteen raaka-aineeseen voi sisältyä mitä erilaisimpia terveydelle vaarallisia yhdisteitä. Selluloosaeristeen painosta 20 prosenttia on booriyhdisteitä. Selluloosaeristeestä emittoituu paljon sellaisia yhdisteitä, joita ei lainkaan emittoidu luonnonpuusta. On harhaanjohtavaa puhua luonnonpuusta selluloosaeristeen raaka-aineena.

TEUVO TÖLLIN VASTAUS

Tölli on vaatinut, että Paroc Oy Ab velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 11 289,09 markalla laillisine korkoineen.

EKO RAKENNUSPALVELU OY:N VASTAUS

Eko Rakennuspalvelu Oy on kiistänyt menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista. Vastaajayhtiö on vaatinut ensisijaisesti, että hakemus jätetään tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti, että hakemus hylätään. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 30 240,88 markalla 16 prosentin vuotuisine korkoineen 30 päivän kuluttua markkinatuomioistuimen päätöksen antamisesta.

Ekovilla Oy ja Oy Partek Ab / Paroc Oy Ab ovat 6.3.1992 allekirjoitetulla sopimuksella sopineet lämpöeristeiden hyvän tavan mukaisesta markkinoinnista ja mainonnasta Ekovilla Oy:n ja Partek Oy:n ja niihin kuuluvien yritysryhmien (=puhalluseristeiden valmistus, asennus ja markkinointi/mainonta) osalta. Sopijapuolina tässä sopimuksessa ovat olleet Ekovilla Oy:öön kuuluvat urakoitsijayhtiöt. Tämä ilmenee sopimuksesta, jonka Eriste-Kype Oy (Ekovilla Oy) ja Eero Ervasti perustettavan yhtiön lukuun ovat allekirjoittaneet 22.4.1994. Eko Rakennuspalvelu Oy on tässä sopimuksessa mainittu perustettava yhtiö. Sopimuksessa urakoitsija sitoutuu alueurakoitsijana hoitamaan toimialueellaan valtakunnallisista Ekovilla-sopimuksista eli mm. edellä tarkoitetusta Ekovilla Oy:n ja Oy Partek Ab:n välisestä sopimuksesta johtuvat velvoitteet.

Ekovilla Oy:n ja Partek Oy:n välisen sopimuksen soveltamisalaksi on mainittu puhallettavien lämpöeristeiden markkinointi ja mainonta kaikissa niiden eri muodoissa. Mahdolliset sopimusloukkaukset on sovittu käsiteltäväksi markkinointineuvostossa, johon kumpikin osapuoli asettaa kaksi edustajaa. Mikäli mahdollisia erimielisyyksiä ei pystytä ratkaisemaan keskinäisin keskusteluin, on erimielisyydet sovittu ratkaistaviksi Helsingissä kokoontuvassa välimiesoikeudessa välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Sopimus on voimassa toistaiseksi, kuitenkin vähintään kolme vuotta, eli 6.3.1995 saakka. Mainituilla perusteilla vastaaja katsoo, että markkinatuomioistuin ei ole edellä tarkoitetun oikeuspaikkasopimuksen mukaan toimivaltainen tutkimaan Paroc Oy Ab:n kannetta.

Eko Rakennuspalvelu Oy:n lehti-ilmoitus Pohjolan Työ -nimisessä lehdessä 25.8.1994 on totuudenmukainen ja kuluttajavalistuksen täyttävä mainos. Mainoksen lähtökohtana on hyvän liiketavan mukaisesti ja kuluttajia harhaanjohtamatta herättää huomiota iskulauseella "Oman kodin rakentaja, tahdotko asua hyvin!" Ekovilla Oy on käyttänyt mainosta, joka on ollut samasanainen kuin ko. mainoksen vasen osa, ainakin asuntomessuilla vuosina 1992, 1993 ja 1994. Paroc Oy:n tässä asiassa esittämien vaatimusten taustalla on selvästi tarve saada nostamastaan prosessista hyötyä ja tukea omalle markkinoinnilleen ja lisätä alentuneita markkinaosuuksia viranomaisten tyyppihyväksymien "Ekovilla" -eristeitä markkinoivien yritysten kustannuksella.

1-2. Vastaaja ei ole esittänyt ko. väitteitä hakijan kuvaamalla pilkotulla tavalla. Vastaaja ei ole ilmoittanut materiaalien olevan myrkyttömiä, vaan on ilmoittanut, kuten mainoksesta käy ilmi, että "Ekovilla" on sellainen myrkytön rakennusja sisustusmateriaali, joka ei heikennä sisäilman laatua. Siten hakijan kiellettäväksi vaatimat väitteet 1 ja 2 eivät edes koske "Ekovilla" -mainosta, tai se on haluttu ymmärtää tahallaan väärin.

Tämä ei muuta miksikään sitä, että boori on kaikelle elämälle välttämätön alkuaine. Puukuituvilla voidaan käytön jälkeen joko uusiokäyttää, käyttää boorilannoituksena maaperän parantamiseksi tai polttaa. Kaikkialla luonnossa esiintyy booria maaperässä ja vesistöissä. Lannoitteiden lisäksi booria käytetään kankaiden palonestossa ja värjäyksessä ja jopa säilöntäaineena. Boori on seleenin tavoin elämälle välttämätön kivennäisaine, mutta suurina pitoisuuksina vähemmän myrkyllinen alkuaine kuin seleeni. Boorimyrkytys syntyy, kun sitä syödään 5-20 grammaa syöjän painosta riippuen. Hengitettävistä määristä ei ole olemassa selkeitä työsuojeluohjeita kuten ei myöskään määräyksiä hengityssuojainten käytöstä. On huomattava, etteivät boori ja boorihappo sisälly myöskään myrkkyluetteloon.

Markkinatuomioistuin on päätöksessään 1990:24 edellyttänyt, että kuluttajille, jotka asentavat selluvillan omatoimisesti, tulee kertoa viimeistään ostotilanteessa hengityssuojaimen käytön tarpeellisuudesta, koska eristeestä "irtoaa boorihappoa ja booraksia sisältävää pölyä, joka saattaa ärsyttää ihmisen hengityselimiä." Eräät VTT:n tutkijat ovat todenneet, että "näytteistä tunnistetuilla yhdisteillä ei ole tunnettuja terveysvaikutuksia niissä pitoisuuksissa, joissa yhdisteitä tutkittujen materiaalien emissioissa esiintyy". On olemassa myös muita tutkimustuloksia, jotka tukevat vastaajan ko. väitettä. Hakijan mainitsemat tutkimukset koskevat vain valmistusta ja asennusta.

Viittaukset Greenpeacen tutkimuksiin painetun paperin osalta voivat sinänsä pitää paikkansa. Selluvillaa ei kuitenkaan valmisteta hakijan tarkoittamasta painetusta paperista, vaan valkaisemattomasta sanomalehtipaperista, joka sisältää vain yhden painoprosentin painoväriä. Painovärissä on lisäksi erittäin vähän, tuskin ollenkaan haihtuvia komponentteja. Sanomalehtipaperi on pääsääntöisesti jalostettua puuta, jonka pääkomponentti on hioke/hierre. Valmiissa sanomalehtipaperissa on luonnonpuulle vieraiden lisäaineiden osuus alle 0,1 prosenttia. Vieraiden aineiden osuus jää kaikissa tapauksissa alle 1,5 painoprosentin laskettuna paperin painosta.

Selluvillan raaka-aineena käytettävän keräyspaperin raaka-aineen laadusta voidaan todeta, että selluvillan raaka-aineena käytettävä sanomalehtipaperi on erityisen puhdasta ja kuivaa. Selluvillasta ei tapahdu haihtumista, jolla olisi muuta kuin teoreettinen merkitys. Siten kantajan väitteet paperin laadusta ovat täysin perättömiä ja aiheettomia. Vastaajien esittämä mainosilmoitus: "Ekovilla on sellainen myrkytön rakennus- ja sisustusmateriaali, joka ei heikennä sisäilman laatua", on totuudenmukainen ja pitää täysin paikkansa.

3. Mainoksen väite "Miksi vaarantaisit terveytesi, kun voit estää terveydelle haitallisten kemikaalien haihtumisen huoneilmaan" ei millään tavoin viittaa kilpaileviin tuotteisiin, joita siinä ei ole edes mainittu. Eko Rakennuspalvelu Oy:n toimialan mukaisesti siinä tietenkin viitataan kaikkiin rakennus- ja sisustusmateriaaleihin, joiden valmistukseen on käytetty esitettyjä terveys- ja ympäristöhaittoja aiheuttavia kemikaaleja. Koska sisäilma on usean eri tekijän kokonaisuus ja rakennusmateriaalien korkeita päästöjä on vaikea kompensoida ilmanvaihtoa lisäämällä, tulee kuluttajan saada tietää, mitä kemikaaleja hänen tulee välttää valitessaan eri rakennus- ja sisustusmateriaalien välillä.

Koska puukuituvilla kuten myös monet muut rakennus- ja sisustusmateriaalit voisivat sisältää joko tietyissä tilanteissa (esim. rakennusvirheet) tai aina (esim. otsonikato) kuluttajan terveydelle ja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, on perusteltua kertoa, kuinka kuluttaja voi näiltä vaaroilta välttyä.

4. Lahovaurioiden estämisestä vastaajan mainoksessa on sanottu: "Peruskorjauksessa lahovauriot voidaan välttää käyttämällä selluloosaeristettä samalla mainitsematta muita olennaisia seikkoja, jotka on otettava huomioon lahovaurioiden välttämiseksi." Hakijan väite, että pelkkä selluloosaeristeen käyttäminen peruskorjauksessa ei estä lahovaurioitten syntymistä, on perusteeton, koska niin ei mainoksessa väitetäkään. Mainoksessa kerrotaan, että käyttämällä "Ekovilla"-eristeitä voi välttää lahovauriot. Tämä on todistettu mm. VTT:n tutkimuksissa, joissa on myös todettu, että lahottajasienet hajottavat vuorivillan jauheeksi, ja ettei sitä saisi käyttää korjauksiin silloin kun lahottajasienet eivät muualta saa ravintoa.

Puukuituvillan booriyhdisteiden vuoksi lahottajasienet eivät kasva selluvillassa normaaliolosuhteissa, eikä edes poikkeuksellisissa olosuhteissa, vaan vain ääriolosuhteissa, kun eriste "likoaa" vedessä. Mainoksen sanoma on tarpeellinen myös sen vuoksi, että hakija väittää omissa esitteissään, ettei vuorivilla lahoa, ja että on eristeitä, jotka kastuessaan mätänevät, vaikka vuorivillan alttius home- ja lahosienten kasvulle on tutkimuksin todistettu ja rakennusvalvonnan arkipäivää. Vastaaja katsoo, että esitetty väite on totuudenmukainen ja sisältää kuluttajien taloudellisen turvallisuuden kannalta oleelliset tiedot.

5. Puukuituvilla on hengittävä, ts. kosteutta sitova ja luovuttava orgaaninen eristemateriaali. Vuorivilla ei ole tällainen, vaikka hakija esitteissään väittääkin, että vuorivilla hengittää. Kun puukuituvillaa käytetään yhdessä hengittävien orgaanisten materiaalien kanssa, on myös koko rakenne hengittävä.

Ympäristöministeriö on myös antanut tyyppihyväksynnän lämmönjohtavuuden osalta puukuituvillan seinärakenteille. Lämmönjohtavuuden tyyppihyväksynnän mukaan rakenteet voidaan rakentaa hengittäviksi ts. ilman muovisia höyrynsulkuja joko pahviverhouksin tai saumatuin kipsi- ja puukuitulevyin. Kattorakenteet on niin ikään tyyppihyväksytty samoin rakentein, eikä rakennuslainsäädännössä tunneta höyrynsulkumuovien käyttöpakkoa.

Hakijan mainitsema tutkimus on yhden VTT:n tutkijan henkilökohtainen kannanotto, ei VTT:n näkemys, höyrynsuluttomista seinärakenteista. Kosteusriskit liittyvät ensisijaisesti hengittämättömiin epäorgaanisiin rakennusmateriaaleihin, esim. mineraalivillaeristeisiin, jotka homehtuvat ja lahoavat helposti kosteusvahinkotilanteissa. VTT:n tutkijoilla on myös sellaisia kannanottoja, joissa todetaan, että orgaaniset eristeet vähentävät pienten kosteusvahinkojen ja ilmavuotojen riskejä.

Hakijan mainitsemat varoitukset hengittävistä rakenteista eivät koske hengittäviä rakenteita, vaan rakenteita, joissa korvausilmaa johdetaan tai sitä pääsee hallitsemattomasti ilmavuotojen mukana rakenteiden läpi. Tällainen seinärakenne on käytännössä mahdoton tai rakennusvirheiden tulos. Tätä tilannetta muistuttava ns. ekorakenne eristeen läpi kulkevine korvausilmoineen on suunniteltu niin, etteivät pölyt pääse eristekerrokseen eivätkä home- ja lahosienet kasva eristekerroksessa. Paroc Oy ei ole esittänyt kannetta ns. ekorakennetta vastaan. Vastaajien käsityksen mukaan mitään hakijan esittämää väitettä ei edes ole olemassa ko. mainoksessa, vaan ainoastaan hakijan kanteessa.

6. Selluvilla tehdään valkaisemattomasta sanomalehtipaperista. Kun sanomalehtipaperi vuorostaan kuidutetaan puukuituvillaksi, on siinä edelleen mikroskooppisissa tutkimuksissa havaittavissa erilaiset puukuidut ja niiden rakenne. Myös markkinatuomioistuin on todennut päätöksessään 1990:24, että Ekovilla Oy:n esitteissään käyttämät ilmaisut "selluvilla vastaa perimmäisiltä ominaisuuksiltaan perinteistä sahanpurua" ja edelleen, että "luonnollisuus on sama ja hyväksi koettu", ovat hyvän liiketavan mukaisia.

Sanomalehtipaperin valmistuksessa siihen ei lisätä "mitä erilaisimpia yhdisteitä ja aineita". Käytännössä siihen ei lisätä mitään eikä siitä edes poisteta ligniiniä kuten sellumenetelmissä. Sanomalehtipaperi tunnetaankin ammatilaispiireissä puuhiokepaperin nimellä. Sanomalehtipaperi on pääsääntöisesti jalostettua puuta, jonka pääkomponentti on hioke / hierre. Vastaaja katsoo tältäkin osin ilmoituksensa olevan totuudenmukainen.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

Kuluttaja-asiamies on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu vastaajan nimeämänä todistajana toimitusjohtaja Reijo Kalervo Loukoa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiö, Paroc Oy Ab harjoittaa mm. mineraalivillatuotteiden valmistusta ja markkinointia. Vastaajayhtiö, Eko Rakennuspalvelu Oy harjoittaa mm. rakennusmateriaalien valmistusta ja asennusta.

Eko Rakennuspalvelu Oy on vaatinut, että hakemus jätetään tutkimatta sen vuoksi, että Ekovilla Oy ja Oy Partek Ab / Paroc Oy Ab ovat vuonna 1992 allekirjoitetulla sopimuksella sopineet lämmöneristeiden hyvän tavan mukaisesta markkinoinnista ja mainonnasta Ekovilla Oy:n ja Oy Partek Ab:n ja niihin kuuluvien yritysryhmien osalta. Sopijapuolina sopimuksessa ovat olleet Ekovilla Oy ja siihen kuuluvat Ekovilla Eristepalvelun tehtaat ja urakoitsijat sekä toisaalta Oy Partek Ab /Paroc Oy Ab näihin kuuluvine urakoitsijoineen. Mahdolliset sopimusloukkaukset on sovittu käsiteltäväksi osapuolten keskinäisissä neuvotteluissa, mutta mikäli erimielisyyksiä ei pystytä ratkaisemaan keskusteluin, ne on sovittu ratkaistavaksi välimies oikeudessa välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Vastaajayhtiö on katsonut, että markkinatuomioistuin ei ole mainitun oikeuspaikkasopimuksen mukaan toimivaltainen tutkimaan asiaa.

Markkinatuomioistuimen useissa aikaisemmissa ratkaisuissa on todettu, että markkinatuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu tutkia sopimukseen perustuvia riitoja eikä tulkita asianosaisten välisiä sopimuksia (esim. ratkaisut 1987:5, 1991:6 ja 1992:19-21). Markkinatuomioistuin toteaa myös, että esillä olevassa asiassa hakemus perustuu SopMenL:n 1 ja 2 §:n säännöksiin, joissa kielletään mm. hyvän liiketavan vastainen menettely. SopMenL:n 1 ja 2 §:n soveltaminen kuuluu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Hakemuksessa tarkoitettua asiaa ei vastaajan esittämillä perusteilla voida jättää tutkittavaksi ottamatta.

Vastaajayhtiö on Pohjolan Työ -nimisessä lehdessä 25.8.1994 julkaistussa mainoksessa ilmoittanut mm. seuraavaa: "Kun tahdot asua hyvin, varmista, että käytät vain sellaisia myrkyttömiä rakennus- ja sisustusmateriaaleja, jotka eivät heikennä sisäilman laatua. Miksi vaarantaisit terveytesi, kun voit estää terveydelle haitallisten kemikaalien haihtumisen huoneilmaan!! Ekovilla-puukuitueristeiden valmistukseen ei ole käytetty terveyttä tai ympäristöä vaarantavia CFC-yhdisteitä, fenolia, formaldehydiä tai styreeniä. Raaka-aineena on luonnon puu (=keräyspaperi) ja haihtumattomat boorimineraalit! --Vältä lahovauriot, käytä Ekovillaa --- Anna rakenteen hengittää --- Älä pilaa puun hengittävää ominaisuutta muoveilla ja epäorgaanisilla aineilla ---".

Vaatimukset 1-3. Markkinoinnissa esitettävät tuotteen terveellisyyteen viittaavat lausumat vetoavat yleensä voimakkaasti ihmisiin. Markkinatuomioistuin on mm. ratkaisun 1991:7 perusteluissa lausunut, että terveyttä ja terveellisyyttä koskevia väitteitä tulee markkinoinnissa esittää varoen.

Vastaajan markkinoimat selluloosaeristeet ovat tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Tyyppihyväksynnän edellytyksenä on mm. se, että tuotteesta ei ole normaaleissa asumisolosuhteissa ihmisten terveydelle vaaraa eikä haittaa. Selluloosaeristeestä kuten muistakin eristemateriaaleista aiheutuu kuitenkin esim. valmistus- ja asennusvaiheessa jossain määrin ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia päästöjä.

Vastaajan markkinoimaan selluloosaeristeeseen sisältyvien booriyhdisteiden ei ole osoitettu haihtuvan huoneilmaan. Myöskään muita selluloosaeristeeseen pieninä määrinä sisältyviä terveydelle haitallisia aineita ei esitetyn selvityksen mukaan pääse normaaleissa asumisolosuhteissa huoneilmaan ainakaan siinä määrin, että niillä olisi terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia. Vastaajayhtiön mainoksessa ollut viittaus siihen, että vastaajan markkinoimat tuotteet ovat sellaisia myrkyttömiä rakennusmateriaaleja, jotka eivät heikennä sisäilman laatua, ei ole tässä suhteessa ollut virheellinen.

Vastaajan mainoksessa olevissa lausumissa "Miksi vaarantaisit terveytesi, kun voit estää terveydelle haitallisten kemikaalien haihtumisen huoneilmaan!! Ekovilla-puukuitueristeiden valmistukseen ei ole käytetty terveyttä vaarantavia CFC-yhdisteitä, fenolia, formaldehydiä tai styreeniä." painotetaan sitä, että vastaaajan markkinoima selluloosaeriste on terveydelle vaaraton ja haitaton. Vaikka mainoksessa ei ole esitetty selluloosaeristeen ja muiden eristemateriaalien suoraa vertailua, mainitut lausumat luovat kuitenkin vaikutelman, että jostain kilpailevasta eristemateriaalista on terveydelle vaaraa. Mainoksen lausuma "varmista, että käytät vain sellaisia myrkyttömiä rakennus- ja sisustusmateriaaleja, jotka eivät heikennä sisäilman laatua" vahvistaa sanotunlaista vaikutelmaa.

Myös vastaajan tuotteen kanssa kilpailevat eristemateriaalit ovat tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Niidenkin tyyppihyväksynnän edellytyksenä on mm. se, ettei niistä normaaleissa asumisolosuhteissa aiheudu ihmisten terveydelle vaaraa eikä haittaa. Vastaajayhtiö on antamalla toteennäyttämättömästi sellaisen kuvan, että muut eristemateriaalit olisivat terveydelle vaarallisia, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Vaatimus 4. Rakennusten lahovauriot syntyvät lahottajasienten päästessä kasvamaan rakenteissa. Lahovaurioiden synty johtuu useimmiten rakennusvirheistä.

Esitetyn selvityksen mukaan selluloosaeristeeseen sisältyvät booriyhdisteet estävät lahottajasienten kasvun eristeessä ja siihen kosketuksessa olevassa puussa. Lahovaurioita saattaa kuitenkin syntyä myös selluloosaeristeellä eristetyssä rakenteessa esim. rakennusvirheiden johdosta. Vastaajan mainoksessa olevan lausuman "Vältä lahovauriot, käytä Ekovillaa" ei voida kuitenkaan ymmärtää tarkoittavan, että selluloosaeristettä käyttämällä voitaisiin estää kaikenlaiset lahovauriot. Vastaajan käyttämä ko. ilmaisu ei ole ollut hyvän liiketavan vastainen eikä hakijan kannalta sopimaton.

Vaatimus 5. Rakenteen "hengittävyys" on moniselitteinen käsite. Käytettäessä mainonnassa rakenteen "hengittävyyteen" viittaavia ilmaisuja mainostajan tulisi täsmentää, mitä ilmaisulla tarkoitetaan.

Vastaajan mainoksessa on sanottu: "Anna rakenteen hengittää". Mainoksessa on myös kehotettu olemaan pilaamatta puun "hengittävää" ominaisuutta ja välttämään muoveja ja epäorgaanisia aineita. Mainoksessa on myös ilmoitettu: "Meiltä saat Ekovilla eristeet, hengittävät rakennuspahvit ja puukuituisen saumanauhan."

Vastaajan mainoksessa on kerrotuin tavoin täsmennetty ilmaisua "hengittävä". Mainoksessa on markkinoitu selluloosaeristeen ohella muitakin "hengittäviksi" kuvattuja materiaaleja. Mainosta ei voida ymmärtää siten, että siinä viitattaisiin ns. höyrynsuluttomaan rakenteeseen. Rakenteen "hengittävyyteen" viittaamista kuvatulla tavalla ei voida pitää po. yhteydessä virheellisenä. Vastaaja ei ole tältä osin käyttänyt markkinoinnissaan harhaanjohtavaa eikä hyvän liiketavan vastaista ilmaisua.

Vaatimus 6. Vastaajan markkinoima selluloosaeriste valmistetaan keräyspaperista. Raaka-aineena käytettävästä keräyspaperista suurin osa on sanomalehtipaperia, jossa muiden aineiden kuin selluloosan osuus on alle yksi prosentti. Sanomalehtipaperin raaka-aineena käytettävä selluloosa valmistetaan Suomessa ja muualla Euroopassa puusta. Selluloosaeristeessä on lisäksi noin 20 prosenttia booriyhdisteitä.

Vastaaja on mainoksessaan kuvannut markkinoimansa selluvillan koostumusta seuraavasti: "Raaka-aineena on luonnon puu (keräyspaperi) ja haihtumattomat boorimineraalit". Ilmaisu "luonnon puu" ei kuvatulla tavalla käytettynä anna virheellistä kuvaa puun osuudesta selluloosaeristeen raaka-aineena. Mainos ei ole tältä osin ollut harhaanjohtava eikä hyvän liiketavan vastainen.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajayhtiötä ei ole tarpeen velvoittaa suorittamaan hakijan vaatimia oikaisutoimenpiteitä.

Hakija on vaatinut kieltojen kohdistamista myös Teuvo Tölliin, mutta luopunut myöhemmin häntä koskevista vaatimuksista. Hakija on velvoitettava korvaamaan Töllille tämän vaatimat oikeudenkäyntikulut.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla oikeaksi kieltää Eko Rakennuspalvelu Oy:tä selluloosaeristeen markkinoinnissa antamasta toteennäyttämättömästi sellaista kuvaa, että selluloosaeristeen kanssa kilpailevat eristemateriaalit vaarantavat ihmisten terveyden.

Eko Rakennuspalvelu Oy velvoitetaan suorittamaan Paroc Oy Ab:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kohtuullisiksi harkitut kolmekymmentäviisituhatta (35 000) markkaa.

Paroc Oy Ab velvoitetaan suorittamaan Teuvo Töllille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut yksitoistatuhatta kaksisataakahdeksankymmentäyhdeksän (11 289) markkaa.

Korvauksille on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassaoleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, puheenjohtaja, Mäkinen, Tala, Airikkala, Henriksson, Kivipato, Määttä, Ollikainen ja Pallari