Market Court bans misleading light level claims in advertising under unfair competition law.

Jeven Oy vastaaan Halton Oy. Vastaaja oli keittiöilmanvaihtojärjestelmää koskevassa markkinointiesitteessään ilmoittanut markkinoidun laitteen valaisimen tehoksi 2x36 W ja että "keskimääräinen valaistustaso on 800 luksia, mikä takaa työskentelyalueelle riittävän valaistuksen". Sanottu valaistustaso oli perustunut vastaajan eri koekeittiöissä suorittamiin mittauksiin. Esitetystä selvityksestä ei käynyt ilmi, mikä oli ollut luonnonvalon osuus, eikä sitä, mikä oli ollut valaisinten määrä ja teho. Vastaajan mittausten perusteella ei voitu katsoa luotettavasti selvitetyn, että vastaajan po. mainosväittämä pitäisi paikkansa. Vastaajan markkinointi oli tältä osin hyvän liiketavan vastaista.

SopMeL_1_§

VAATIMUKSET

Jeven Oy on vaatinut, että Halton Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) nojalla sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan

1. esittämästä vastaajan suurkeittiöiden tulo ja poistoilmakattoratkaisua ilmastointikattona,

2. esittämästä käyrää, jonka mukaan vastaajan rasvanerottimen erotusaste olisi todellisuudessa 8 æm hiukkasilla 95 prosenttia ja 5 æm hiukkasilla 75 prosenttia, ja

3. esittämästä, että vastaajan kohdeilmanvaihtolaitteessa olevan valaisimen keskimääräinen valaistusteho olisi 800 luksia.

Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 19 000 markalla.

Halton Oy on kiistänyt hakijan vaatimukset ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 30 624 markalla.

Kuluttaja-asiamies on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

VAATIMUSTEN PERUSTELUT

Jeven Oy

Jeven Oy on mm. esittänyt, että se ja Halton Oy valmistavat ja myyvät suurkeittiöiden ilmanvaihtolaitteita. Suomen markkinoilla ei käytännössä ole muita tällaisten järjestelmien toimittajia. Halton Oy on markkinajohtaja.

Hakijalla ja vastaajalla on tuotevalikoimassaan ilmanvaihtolaitteita, joiden toiminnot on ratkaistu pääasiassa samalla tavalla. Hakijalla on Seven-poistokatto niminen järjestelmä. Vastaajalla on KV-ilmanvaihtojärjestelmä sekä Ilmastointikatto KCE. Ilmastointikatto KCE:ssä on ns. sieppausilmatekniikkaan perustuva ilmanvaihto, jossa on rasvanerotin ja valaistuslaitteet.

Vastaaja on markkinoinut tuotteitaan mm. maaliskuusta 1991 jakelussa olleella KV-ilmanvaihtojärjestelmää koskevalla esitteellä ja maaliskuusta 1992 jakelussa olleella ilmastointikatto KCE:tä koskevalla esitteellä, jotka edelleen ovat jakelussa. Samoin vastaaja on markkinoinut tuotteitaan lehti-ilmoituksella mm. LVI-lehden numerossa 3/1992. Markkinointi on kohdistettu pääasiassa alan ammattilaisiin, mm. suunnittelijoihin, joiden ratkaisuihin eri valmistajien tuotteiden kysyntä hyvin pitkälti perustuu. Vastaaja on esittänyt laitteistaan harhaanjohtavia ja totuudenvastaisia tietoja, jotka suunnittelijat ja rakennuttajat ovat ottaneet todesta. Vastaavuuteen vedoten he eivät ole hyväksyneet hakijan kehittämiä ratkaisuja. Siten vastaajan markkinointi häiritsee voimakkaasti hakijan tuotteiden markkinointia.

1. Vastaaja käyttää markkinoinnissaan eräästä ilmanvaihtojärjestelmästään nimitystä Ilmastointikatto KCE. LVI-lehden ilmoituksessa, joka alkaa sanoilla "Haltonin uusi ilmastointikatto KCE" on mm. kerrottu, että "tehokkaaseen sieppausilmatekniikkaan perustuva ilmastointikatto on modulimitoitettu elementtiratkaisu...". KCE-esitteessä on mm. kerrottu, että KCE:n toiminta perustuu kattopintaa pitkin puhallettavaan sieppausilmasuihkuun, jolla estetään epäpuhtauksien leviäminen hengitysvyöhykkeelle".

Käsitteet ilmastointi ja ilmanvaihto ovat täysin erillisiä toisistaan, kuten Suomen rakentamismääräyskokoelmasta ja LVIrakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista ilmenee. Ilmastointi -sanaa käytetään tarkoitettaessa järjestelmää, jossa jossakin vaiheessa tulo- tai kierrätysilmaa käsitellään esim. lämmitetään, jäähdytetään tai kostutetaan. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan ainoastaan huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista ilmaa vaihtamalla.

Termi ilmastointikone osoittaa yksiselitteisesti, minkä tekniikan tasoisesta laitteesta kulloinkin on kysymys. Määritelmänsä mukaan ilmastointikone on laite, jossa käsitellään tulo-, poisto- tai kierrätysilmaa. Ilmanvaihtokone ainoastaan vaihtaa ilmaa.

Ilmastointilaitteisto koostuu useista eri komponenteista, joita käytetään sekä ilmastointi- että ilmanvaihtoyksiköissä, esim. säätimet, kanavistot, päälaitteet jne. Komponenttien ja laitteistojen nimet on tarkoituksellisesti valittu siten, että alan ammattimies niistä heti voi päätellä, minkä tyyppisestä teknisestä laitteesta on kysymys. Vastaajan ns. ilmastointikatto ainoastaan vaihtaa ilmaa mutta ei millään tavoin käsittele sitä. Sen johdosta ilmastointikatto on terminä väärä ja harhaanjohtava. Luonnollinen termi vastaajan laitteelle olisi ilmanvaihtokatto.

Vastaajan markkinoimaa ilmastointikatto tyyppistä laitteistoa markkinoidaan muissa maissa ainoastaan ilmanvaihtokattona (englanniksi plenum ventilation ceiling, ruotsiksi ventilationstak, saksaksi Lftungsdeck). Missään muussa maassa ei hakijan saamien tietojen mukaan ko. tekniikan sisältävää kattoa markkinoida ilmanvaihtokattona.

Mikäli vastaajan markkinoimaan ilmastointikattoon sisältyisi sellaista tekniikkaa, jossa läpivirtaavaa ilmaa jollakin tavoin käsitelteltäisiin, esim. jäähdytettäisiin tai lämmitettäisiin, jäisi vastaajan markkinointi tältä osin luonnollisesti vaille moitteita. Kun näin tosiasiassa ei kuitenkaan ole ja kun kuka tahansa laitetoimittaja milloin hyvänsä saattaa tuoda markkinoille ko. tekniikkaa sisältävän laitteiston, vastaisi tuollainen laitteisto täsmällisesti termiä ilmastointikatto ja kuvaisi laitteistoon sisältyvää tekniikkaa totuudenmukaisesti. Vastaaja on käsiteltävänä olevasta kieltohakemuksesta huolimatta jatkanut laitteensa markkinointia nimikkeellä ilmastointikatto.

2. KV-sarjan keittiöilmanvaihtolaitteita koskevassa esitteessään vuodelta 1991 esitetään laitteessa olevan KSA-rasvanerottimen toimintaperiaate. Sen mukaan rasvaa sisältävä ilma virtaa erottimeen, rasvahiukkaset erkanevat ilmavirrasta, kun ilma pyörii kennon sisällä spiraalipyörre-erotusperiaatteella, ja puhdistunut ilma poistuu erottimen ylä- ja alaosasta.

Tämän selvityksen jälkeen on otsikko "Erotusaste", jonka jälkeen on kerrottu, että "KSA-rasvanerotin suodattaa ilmavirrasta hiukkaskokoja (> 5 æm), jotka pääasiassa likaavat kanavistoja ja puhaltimia. KSA suodattaa esim. 8 æm:n hiukkasia 95 % suodatintehokkuudella. KSA:n erotusaste riippuu hiukkaskoosta ja erottimen yli vaikuttavasta paine-erosta".

Em. tekstin vieressä on kaavio, jossa on kaksi käyrää. Ne kuvaavat erotusastetta prosenttiyksikköinä hiukkaskoon suuruuden suhteen. Toisesta käyrästä ilmenee, että 8 æm:n hiukkasten osalta erotusaste on 95 prosenttia ja 5 æm:n hiukkasten osalta 75 prosenttia.

3. KV-sarjan keittiöilmanvaihtolaitteita koskevassa esitteessä vuodelta 1991 on esitelty KVF-kohdeilmanvaihtolaitteessa olevaa valaisinta. Esitteen mukaan siinä on vakiovarusteena loisteputkivalaisin. Esitteessä on valaisimen tehosta kerrottu seuraavaa: "Valaisimen teho on 2 x 36 W. Keskimääräinen valaistusteho on 800 luksia, mikä takaa työskentelyalueelle riittävän valaistuksen".

Valaisintoimittaja Idman Oy:n antaman valaistustasolaskelman mukaan 2500 x 1500 x 500 mm kokoisessa kohdepoistolaitteessa on po. valaisimen antama keskimääräinen valaistusteho 317 luksia. Idman Oy:n valaistuslaboratorio on toteutettu yhteistyössä VTT:n kanssa. Vastaajan sanottu väite on näiden laskelmien mukaan harhaanjohtava. VTT:n hakijalle antaman lausunnon mukaan sanotun kokoisessa kohdepoistolaitteessa olevan ko. valaisimen antama valaistusvoimakkuus on keskimäärin 306,63 luksia, minimi 172,06 ja maksimi 436,64 luksia. VTT:n mukaan 800 luksin valaistusvoimakkuuden saavuttaminen edellyttää kahta 2 x 58 W valaisinta. Tällöin keskimääräiseksi valaistusvoimakkuudeksi saadaan 882,73 luksia, minimiksi 565,76 luksia ja maksimiksi 1155,29 luksia. Vastaajan esitteiden mukaisen valaisimen teho ei ole näin suuri.

Vastaajan omat mittaukset eivät perustu mihinkään hyväksyttäviin laboratoriomittauksiin vaan vastaavat jonkinlaista valaistustason kenttämittausta. Niissä ei ole otettu huomioon yleisvalaisimen vaikutusta ja luonnonvalon osuutta. Niistä ei ilmene, millaiset valaisimet ovat olleet kyseessä eikä valaisimien määrää. Vastaajan esittelykeittiössä on neljä kaapumodulia yhteismitaltaan 3000 x 2200 mm, jolloin yhden modulin kooksi saadaan 1500 x 1100 mm. Tuotekansiotietojen mukaan tuo modulikoko on pienin vakiokoko. On selvää, että suurin valaistusteho on saatavissa pienimpään moduliin ja etenkin siten, että modulit sijaitsevat yhdessä. Tältäkin osin vastaajan mittaukset ovat harhaanjohtavia.

Halton Oy

1. Ilmastointikatto KCE sisältää ne ilmanvaihto- ym. toiminnot, jotka po. markkinoinnissa on ilmoitettu. Ilmastointikatto on osa ilmastointijärjestelmää, sen huonetilassa näkyvä osa. Sillä säädellään itsenäisesti ilmanvirtauksen määrää huoneessa ja sillä tavoin lämpötilaa, kosteutta ja ilmanvaihtoa. Laitteessa on myös suodatusjärjestelmä.

Tekniikan sanastokeskuksen julkaiseman Suomalaisen ilmastointisanaston mukaan ilmastointikatto on komponenteista paikalla asennettu, kooltaan suuren osan kattopinta-alasta peittävä ilmastointijärjestelmän huonelaitteisto. Sanastossa määritellään huoneistolaitteisto tietyn tilan huonelaitteiden muodostamaksi kokonaisuudeksi. Huonelaite on määritelty huoneen ilmastointia varten kyseiseen tilaan tai sen välittömään läheisyyteen sijoitetuksi ilmastointijärjestelmään kuuluvaksi laitteeksi. Ilmastointijärjestelmään kuuluu ilman puhtauden hallinta.

LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset -teoksesta ilmenee, että ilmastointi on yläkäsite, jonka alakäsite on esim. ilmastointikone mutta myös suurkeittiön kohdepoistolaite. Po. ilmastointikatto on kehittynyt versio suurkeittiön kohdepoistolaitteesta. Ilmastoinnin alakäsite on myös ilmastointikanava. Pelkkä kanavakin on vallitsevan käytännön mukaan nimeltään ilmastointikanava.

Vaikka katsottaisiin, että sanaa ilmastointi ei tulisi käyttää po. laitteen markkinoinnissa, ei sanan käyttäminen missään tapauksessa ole omiaan johtamaan harhaan tai vaikuttamaan tuotteen kysyntään. Luonnollisesti kaikki ostajat tutustuvat niihin ominaisuuksiin, jotka laitteella on. He eivät hanki laitetta vain nimityksen perusteella. Markkinointi on kohdistettu vain ammattilaisiin. Kohderyhmällä on merkitystä arvioitaessa, johtaako markkinointi harhaan.

2. Po. rasvanerottimen erotuskyky on mainitussa käyrässä esitetyn mukainen. Käyrä ei kuvaa kumulatiivista erotusastetta. Käyrän mukaan erotin suodattaa 8 æm:n hiukkasia 95 prosentin tehokkuudella 120 pascalin paine-erolla. Tämä pitää paikkansa. Toiseksi vastaaja ei ole missään nimenomaisesti esittänyt, että 5 æm:n hiukkasilla erostusaste olisi juuri 75 prosenttia. Se on hakijan tulkinta hyvin pieneen kokoon painetusta graafisesta esityksestä. Kuvaajasta voidaan todeta 5 æm:n hiukkasten erotusasteen olevan selvästi yli 70 prosenttia paine-eron ollessa 120 pascalia.

Po. kuvaaja perustuu VTT:n 26.1.1984 ja 5.12.1985 suorittamiin tutkimuksiin. Vastaaja on lisäksi teettänyt VTT:llä uuden 2.3.1994 päivätyn tutkimuksen, joka vahvistaa aikaisemmat tulokset 120 pascalin paine-erolla todetusta suodatustehokkuudesta paikkansa pitäviksi. Hakijan vaatimus on voinut tarkoittaa ainoastaan vastaajan esitteessä ollutta 120 pascalin paine-erolla esitettyä kuvaajaa. Vaatimus ei koske muuta kuin tuon kuvaajan paikkansapitävyyttä. Sen ovat tutkimukset vahvistaneet.

3. Vastaajayhtiössä on ainakin 1980-luvun puolivälistä asti tehty käytännöllisiä mittauksia valaistustehosta todellisissa keittiöoloissa. Vastaajan mittauksissa saavutettiin 800 luksin keskimääräinen valaistustaso.

Hakijan esittämä laskelma on automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuva teoreettinen laskelma. Sitä ei ole mitattu käytännön keittiössä. Hakijan laskelmat sisältävät kertoimia, joiden lähtökohtia vastaaja ei ole voinut tarkastaa eikä sen vuoksi voi tietää, miten nuo laskelmat ovat syntyneet.

Vastaajan esitteessä on puhuttu keskimääräisestä valaistustasosta työskentelyalueella. Nämäkin esitetekstit ovat vanhoja. Ne ovat syntyneet siten, että vastaajayhtiön Kausalan tehtaalla on tehty vuonna 1984 ja 1985 valaistusmittaukset. Nämä esitetekstit ovat olleet vuosia muuttumattomana voimassa. Keskimääräinen valaistustaso on ollut 800 luksia ja se takaa työskentelyalueelle riittävän valaistuksen. Sen enempää ei ko. mainostekstissäkään väitetä.

Myöhemmin on tehty uusia mittauksia, empiirisiä kokeita valaistusmittarilla. Niissä on osoitettu, että valaistusvoimakkuus on keskimäärin selvästi yli 800 luksia työskentelyalueella. Vaikka huoneessa ei ollut lainkaan yleisvalaistusta, keskimääräinen valaistustaso ylitti selvästi 800 luksia. Näitä mittauksia on tehty Helsingin Puhenlinyhdistyksen keittiössä, Päijät-Hämeen ammattioppilaitoksen keittiössä ja lisäksi vastaajayhtiön omilla laitoksilla sekä laboratoriossa että tehtaan ruokalan keittiössä. Kysymys on ollut yleisesti käytössä olevalla valaistusmittarilla suoritetuista mittauksista. Niiden otanta on ollut riittävä työskentelyalueella ja sen vuoksi tuloksia on pidettävä luotettavina.

TODISTELU

Asiassa on kuultu Halton Oy:n nimeämänä todistajana yhtiön tutkimus- ja tuotekehitysjohtajaa, dipl. ins. Jorma Sakari Pekkistä.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

1. Halton Oy on käyttänyt markkinoinnissaan eräästä suurkeittiöiden ilmanvaihtolaiteratkaisustaan nimitystä "Ilmastointikatto KCE". Se on esitteen mukaan suurkeittiöihin tarkoitettu modulimitoitettu elementtiratkaisu, jonka toimintoihin kuuluvat poistoilmayksikkö, tulo- ja sieppausilma, ilmavirtojen mittaus ja säätö sekä rasvanerotus. Ilmastointikatto KCE:ssä ei ole laitetta, joka lämmittämällä, jäähdyttämällä tai kostuttamalla käsittelisi sen läpivirtaavaa ilmaa.

Ilmastointikatto KCE:n toiminta vastaa lähinnä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitettyä määritelmää sanasta ilmanvaihto, jolla tarkoitetaan huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huoneen ilmaa vaihtamalla. Sen sijaan sen toiminta ei vastaa tarkalleen po. kokoelman määritelmää ilmastoinnista, jolla tarkoitetaan huoneilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden ja ilman liikkeen hallintaa tulo- tai kierrätysilmaa käsittelemällä. Ilmastointikatto KCE:n toiminnat käsittävistä laitteista käytetään hakijan esittämän selvityksen mukaan muissa maissa nimitystä, jonka suomenkielinen vastine on ilmanvaihtokatto.

Suomalaisen ilmastointijärjestelmän sanaston mukaan, jonka on julkaissut Tekniikan sanastokeskus, ilmastointikatolla tarkoitetaan komponenteista paikalla asennettua, kooltaan suuren osan kattopinta-alasta peittävää ilmastointijärjestelmän huonelaitteistoa. Ilmastointikatto KCE on tämäntyyppinen laitteisto.

Vastaajan markkinointiaineistosta käy selvästi ilmi, että ilmastointikatto KCE on ilmanvaihtolaitteisto. Siinä ei esitetä, että järjestelmä käsittelisi läpi virtaavaa ilmaa esim. lämmittämällä tai jäähdyttämällä. Tämän markkinointiaineiston perusteella markkinoinnin kohderyhmän on katsottava käytetystä nimikkeestä huolimatta ymmärtävän, minkälaisesta laitteesta on kysymys.

Markkinatuomioistuin katsoo, em. perusteilla, vaikka vastaajan KCE-laite ei käsittele ilmaa lämmittämällä tai jäähdyttämällä, että siitä käytettyä nimitystä ilmastointikatto ei esitetyllä tavalla käytettynä voida pitää harhaanjohtavana ilmaisuna. Ilmaisun käyttöä ei voida pitää muutoinkaan hyvän liiketavan vastaisena tai Jeven Oy:tä kohtaan sopimattomana.

2. Halton Oy:n KV-kohdeilmanpoistojärjestelmää koskevassa markkinointiesitteessä on graafisesti kuvattu järjestelmään kuuluvan KSA-rasvanerottimen erotusastetta. Esitteessä on kaksi käyrää, joista toisen mukaan erotuskyky kaaviossa olevan merkinnän mukaan edellyttää 120 pascalin paine-eroa. Käyrän perusteella erotusaste on noin 95 prosenttia 8 æm:n hiukkasten osalta ja yli 70 prosenttia 5æm:n hiukkasten osalta. Hakijan vaatimusten on katsottava tarkoittavan tämän käyrän paikkansapitävyyttä.

Po. käyrä perustuu VTT:n vuosina 1984 ja 1985 tekemiin tutkimuksiin. Edellisestä ilmenee, että vastaajan rasvanerottimilla saavutettiin hiukkasilla, joiden kokoalaraja oli 5 æm ja yläraja 10-15 æm, 73-93 prosentin erotusasteet. VTT:n 2.3.1994 päivätystä tutkimusselostuksesta ilmenee, että 120 pascalin paine-erolla KSA-rasvanerottimen erotusaste oli suoritetun tutkimuksen mukaan noin 95 prosenttia 8 æm:n hiukkasten osalta ja yli 70 prosenttia 5 æm:n hiukkasten osalta.

Markkinatuomioistuin katsoo em. perusteilla, että vastaajan KSA-rasvanerottimen erotusastetta kuvaava po. käyrä on totuudenmukainen. Ottaen myös huomioon hakijan vaatimus vastaajan markkinointia ei voida tältä osin pitää hyvän liiketavan vastaisena.

3. Halton Oy:n KV-ilmanvaihtojärjestelmää koskevassa markkinointiesitteessä on esitetty, että siinä olevan valaisimen teho on 2 x 36 W ja että "keskimääräinen valaistustaso on 800 luksia, mikä takaa työskentelyalueelle riittävän valaistuksen".

Valaisintoimittaja Idman Oy:n yhdessä VTT:n kanssa tekemien valaistustasoa koskevien mittausten mukaan 2500 x 1500 x 540 kokoisessa kohdepoistolaitteessa olevan 2 x 36 W valaisimen antama keskimääräinen valaistustaso on noin 306-317 luksia. Näiden mittaustulosten mukaan 800 luksin valaistustason saavuttaminen edellyttää kahta 2 x 58 W valaisinta.

Vastaajan esitteessään ilmoittama valaistustaso 800 luksia on perustunut vastaajan koekeittiöissä suorittamiin mittauksiin. Vastaajan vuonna 1994 neljässä erilaisessa keittiössä suorittamien uusien mittausten mukaan keskimääräiset valaistustasot olivat jossakin keittiössä hieman yli 800 luksia ja jossakin hieman alle 800 luksia. Näiden mittausten suorittamisen osalta esitetystä selvityksestä ei käy ilmi, mikä on ollut luonnonvalon ja yleisvalaistuksen osuus, eikä sitä, mikä on ollut valaisinten määrä ja teho. Nämä seikat huomioon ottaen vastaajan mittausten perusteella ei siten voida katsoa luotettavasti selvitetyn, että po. ilmanvaihtolaitteessa olevan 2 x 36 W loisteputkivalaisimen antama keskimääräinen valaistustaso työskentelytasolle olisi 800 luksia.

Markkinatuomioistuin katsoo em. perusteilla, että vastaaja on käyttämällä toteennäyttämätöntä ilmaisua, jonka mukaan sen ilmanvaihtolaitteessa olevan 2 x 36 W loisteputkivalaisimen työskentelytasolle antama keskimääräinen valaistustaso on 800 luksia, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin kieltää Halton Oy:tä SopMenL:n 1 §:n nojalla sadantuhannen (100 000) markan sakon uhalla markkinoinnissaan esittämästä, että yhtiön kohdeilmanvaihtolaitteessa olevan 2 x 36 W loisteputkivalaisimen antama keskimääräinen valaistustaso on 800 luksia.

Kieltoa on noudatettava heti.

Asian lopputulos huomioon ottaen asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Vaatimukset hylätään muilta osin.

Asian ratkaisemiseen osallistuneet jäsenet: Kurri, Järvelä, Tala, Aaltonen, Henriksson, Luukko, Maijala, Neimala ja Ollikainen

---

[SV]

Jeven Oy mot Halton Oy. Svaranden hade i en marknadsföringsbroschyr avseende köksventilationssystem angivit effekten hos belysningen på den marknadsförda apparaturen till 2 x 36 W och att "den genomsnittliga belysningsnivån är 800 lux, vilket garanterar tillräcklig belysning inom arbetsområdet". Den nämnda belysningsnivån hade grundat sig på av svaranden utförda mätningar i olika försökskök. I den presenterade utredningen hade det inte framgått hur mycket som var dagsljusets andel, ej heller belysningsarmaturernas antal och effekt. Det kunde inte på grundval av svarandens mätningar anses vara tillförlitligt utrett att svarandens ifrågavarande reklampåstående håller streck. Svarandens marknadsföring var i denna del stridande mot god affärssed.

OtillbFörfL_1_§