Market court dismisses unfair competition claim for newspaper articles lacking clear commercial intent to boost sales.

Data Fellows Oy vastaan Safeco Oy. SopMenL:n säännöksiä ei voida soveltaa lehtien toimituksellisiin kirjoituksiin, jotka perustuvat toimituksellisiin aloitteisiin, arviointeihin ja päätöksiin. Edellytyksenä sille, että lehdessä julkaistua kirjoitusta voitaisiin arvioida SopMenL:n säännösten nojalla, on se, että kirjoitus on omiaan edistämään elinkeinonharjoittajan tuotteiden kysyntää tai menekkiä taikka muuten on luonteeltaan selkeästi kaupallinen.

Hakija oli väittänyt, että vastaaja oli tiedottaessaan lehdille "hakkerointitapauksesta", jonka kohteeksi vastaaja oli joutunut, ja keskustellessaan ko. tapauksesta eräässä atk-tarkastajien tilaisuudessa, käyttänyt hakijasta SopMenL:n 2 §:ssä tarkoitettuja totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia ilmaisuja, jotka olivat vaikuttaneet haitallisesti hakijan edustamien tuotteiden kysyntään ja siten vahingoittaneet hakijan elinkeinotoimintaa. Vastaajan ei ollut katsottava po. yhteyksissä viitanneen hakijaan kaupallisessa tarkoituksessa, vaikka ko. lehtikirjoitukset olivatkin osaksi perustuneet vastaajan toimitusjohtajan antamiin haastatteluihin ja vaikka toimitusjohtaja oli sanotussa tilaisuudessa kahdenkeskisessä keskustelussa maininnut hakijan "hakkeroijan" työnantajaksi. Vastaaja ei ollut elinkeinotoiminnassaan käyttänyt SopMenL:n 2 §:ssä tarkoitettuja totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja, eikä muutoinkaan menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijan kannalta sopimattomasti.

SopMenL_1 ja 2_§

DATA FELLOWS OY:N VAATIMUKSET

Hakija on vaatinut, että Safeco Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) annetun lain nojalla sakon uhalla kiellettäisiin markkinoinnissa tai muussa elinkeinotoiminnassa

1. yhdistämästä suoraan tai epäsuoraan Safeco Oy:n entisen työntekijän, josta yritys on tehnyt tutkimuspyyntöjä, mahdollisia luvattomia tekemisiä Data Fellows Oy:öön, sekä

2. vihjailemasta tai levittämästä tietoja, joiden mukaan Safeco Oy:n kanssa kilpaileva yritys, joka mielletään Data Fellows Oy:ksi, olisi millään tavalla ollut tekemisissä väitetyn hakkeroinnin, asiakastietojen väärinkäytön tai tietokonevirusten tartuttamisen kanssa.

Hakija on myös vaatinut, että kiellot määrätään voimaan väliaikaisesti heti. Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 58 560 markalla 16 prosentin korkoineen 30 päivän kuluttua päätöksen antopäivästä lukien.

Data Fellows Oy ja Safeco Oy ovat toisiinsa nähden kilpailusuhteessa olevia tietokonevirusten torjuntaohjelmiin erikoistuneita yrityksiä. Safeco Oy on ylläpitänyt BBS-järjestelmää, jonka tarkoituksena on toimia uusien ohjelmapäivitysten levityksen välineenä Safeco Oy:n asiakkaille. Eräs Safeco Oy:n entinen työntekijä oli Safeco Oy:n palveluksesta erottuaan ottanut yhteyden kotimikrotietokoneellaan BBS-järjestelmään. Safeco Oy:n toimitusjohtaja Hannu Öhrlingin käsityksen mukaan työntekijällä ei ollut oikeutta käyttää BBS:ää ja asiasta tehtiin rikosilmoitus. Esitutkinnassa käytettävät rikosnimikkeet ovat irtaimen omaisuuden luvaton käyttö, liikesalaisuuden rikkominen jne. Teon oikeudenvastaisuudesta ei voida lausua mitään niin kauan kuin esitutkinta on vielä kesken.

Esitutkinnan kohteena olevan teon tehnyt Safeco Oy:n entinen työntekijä oli em. tapahtuman sattuessa Data Fellows Oy:n palveluksessa, mutta tämä työsuhde päätettiin asian tultua yhtiön tietoon eli jo ennen kuin asia alkoi saada julkisuutta. Irtisanominen saatettiin heti sen tapahduttua myös Safeco Oy:n tietoon. Poliisi tai viranomaiset eivät ole missään vaiheessa yhdistäneet Data Fellows Oy:tä ja entistä työntekijää tutkittavan teon osalta. Safeco Oy:n toimitusjohtaja on kuitenkin lehdistössä antanut lukuisia lausuntoja, joissa hän liittää Data Fellows Oy:n esitutkinnan kohteena olevaan tekoon ja antaa aiheen epäillä, että Data Fellows Oy voisi olla yhdistettävissä paheksuttavalta tuntuvaan tekoon.

Helsingin Sanomissa 21.3.1994 julkaistussa artikkelissa kerrotaan Hannu Öhrlingin todenneen: "Jos tunkeutuminen liittyy virustoiminnan alan kilpailuun, jonka tiedämme olevan erittäin kuumentunutta, paheksumme asiaa syvästi" ... "Onko kyseisen atk-asiantuntijan työnantaja ollut tapahtuneen taustalla, on erittäin vaikea selvittää."

Tietoviikossa 24.3.1994 samankaltainen lausunto on kirjattu muotoon: "Se, onko kyseinen työnantaja ollut ja missä määrin tapahtuneen taustalla, on hyvin vaikea selvittää." Tietoviikossa Öhrling menee siis astetta pidemmälle aprikoidessaan jo "missä määrin" kilpailija on ollut teon takana.

Em. Tietoviikossa todetaan myös: "Tulee vain mieleen, että kyse on kapean sektorin asiantuntijasta, joka siirtyi meiltä kilpailevaan yritykseen. En osaa nähdä mitenkään mielekkäänä tekona, että lähdetään tällaiseen rikolliseen toimintaan vain sen takia, että tehtäisiin kiusaa".

Samoin toimitusjohtaja on kytkenyt Data Fellowsin väitettyyn rikokseen kirjoittamassaan vastineessa Tietoviikkoon 31.3.1994: "Hämmästelen jutun sävyä, kun siinä annetaan rikoksen tunnustaneen henkilön ja kilpailijamme suulla ymmärtää kysymyksessä olevan melko harmiton ja vähäpätöinen seikka...".

Samansuuntainen lausunto on julkaistu myös laajalti ulkomaille leviävässä Virus Bulletin -lehdessä, jossa Data Fellows on mainittu nimeltä. Data Fellows Oy on mainittu samoin nimeltä artikkelissa, joka on julkaistu Kauppalehdessä.

Virustorjunta-alan tilaisuuksissa Öhrling on nimeltä mainiten kytkenyt Data Fellows Oy:n nyt puheena olevaan tapaukseen. Tällainen lausuma on annettu esimerkiksi atk-tarkastajien tilaisuudessa yhdelle tilaisuuden osanottajista. Samoin hän on alan yhteistyöelimen, SVATin kokouksessa kertonut menettäneensä hakkeroinnin seurauksena asiakastietoja, joita on käytetty hänen kilpailijansa toimesta. Mitään selvitystä asiakastietojen häviämisestä tai niiden käyttämisestä ei ole kuitenkaan esitetty.

Esitutkinnan yhteydessä poliisi ei omatoimisesti tiedota tutkittavista rikoksista siten, että asianomistajan eli tässä tapauksessa Safeco Oy:n nimi kerrotaan. Lehdet eivät olisi osanneet tutkia asiaa ja tehdä Data Fellows Oy:lle vahinkoa aiheuttavia kirjoituksia, ellei Safeco Oy:stä olisi kerrottu tapauksesta ja tarjottu haastattelua sekä yhdistetty asiaan Data Fellows Oy:tä. Hakijaa ei ole voitu yhdistää tapaukseen muuten kuin Safeco Oy:n toimitusjohtajan vihjauksin. Tämän ovat myöntäneet myös aiheesta kirjoittaneet lehtitoimittajat.

Safeco Oy:n toimitusjohtaja on siis toistuvasti kytkenyt Data Fellows Oy:n esitutkinnan kohteena olevaan tekoon. Öhrling ei lehdissä ole nimenomaisesti maininnut Data Fellows Oy:n nimeä, mutta se on kuitenkin kaikissa tapauksissa tullut asiayhteydestä ilmi. Tämä on Öhrlinginkin täytynyt käsittää, sillä tietokonevirusten torjuntaan keskittyneitä yhtiöitä on maassamme niin vähän, että hakijan, vastaajan ja erään kolmannen yrityksen markkinaosuus on noin 90 prosenttia. Markkinoinnissa Öhrling on nimeltä mainiten puhunut Data Fellows Oy:stä ja yrityksen yhteydestä käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Vaikkei Öhrling suoranaista väitettä esitäkään, ovat julkaistut lausunnot omiaan luomaan mielikuvan siitä, että Data Fellows Oy on mainitun teon taustalla. Safeco Oy on aktiivisesti ollut luomassa ja vahvistamassa tätä mielikuvaa, sillä tapauksen saama huomattava julkisuus on ollut lähtöisin nimenomaan Safeco Oy:n toimenpiteistä.

Mainittujen arvelujen ja vihjailujen taustaksi ei Hannu Öhrlingillä ole ollut esittää mitään tosiasioihin tukeutuvia perusteluja. Päinvastoin voidaan todeta, että tosiasiat puhuvat sen puolesta, että Data Fellows Oy:llä ei ole ollut mitään yhteyttä tekoon. Ensinnäkin yhteys BBS-järjestelmään otettiin entisen työntekijän kotoa hänen omalla mikrotietokoneellaan ja toiseksi Data Fellows Oy irtisanoi tämän työsuhteen välittömästi tapauksen tultua yhtiön tietoon. Viime mainittu seikka tuotiin myös Safeco Oy:n tietoon, mutta tästä huolimatta Öhrling on kertonut lehdistölle kyseessä olevan Data Fellows Oy:n työntekijän.

Viestinnän asiantuntijat pitävät tiedottamista lehtien toimitetun aineiston kautta tehokkaampana kuin maksettuja ilmoituksia. Tämä perustuu siihen, että lukijat suhtautuvat vähemmän kriittisesti haastatteluihin ja lehden toimittajien laatimiin kirjoituksiin kuin mainostoimistossa laadittuihin mainoksiin. Tämän pitäisi lisätä elinkeinonharjoittajan vastuuta, kun markkinoinnissa käytetään tiedotuksen keinoja lehti-ilmoittelun asemesta, kuten tässä tapauksessa on tehty.

Safeco Oy:n toimenpiteillä tässä asiassa ja erityisesti toimisusjohtaja Hannu Öhrlingin lausunnoilla on Data Fellows Oy:lle hyvin haitallinen vaikutus. Alan yrityksille uskottavuudella ja luotettavuudella on oleellinen merkitys. Laajalle levinneillä lausunnoilla eri lehdissä näitä yritystoiminnalle tärkeitä tekijöitä on Data Fellows Oy:n osalta horjutettu vakavalla tavalla ja yhtiön yrityskuvaa siten vahingoitettu. Safeco Oy on harhaanjohtavilla lausunnoillaan aiheuttanut huomattavaa haittaa Data Fellows Oy:n liiketoiminnalle. Virustorjuntaohjelmat kuuluvat tietoturvatuotteisiin, joiden markkinat ja mielikuvat ovat hyvin sensitiiviset. Pienikin vihjailu ja tietoturvarikoksiin liittyvä arvailu on turva-alalla toimivalle yritykselle kohtalokasta.

DATA FELLOWS OY:N VASTINE

Vastaaja on vaatinut, että hakijan vaatimukset hylätään ja että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa 40 000 markalla laillisine korkoineen.

Safeco Oy ei koskaan ole esittänyt totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja omastaan tai Data Fellows Oy:n elinkeinotoiminnasta. Safeco Oy ei koskaan ole pyrkinyt aiheuttamaan vahinkoa Data Fellows Oy:lle tai vaikuttamaan sen markkinoimien hyödykkeiden kysyntään tai tarjontaan.

Eräs Data Fellows Oy:n työntekijä hakkeroitui useita kertoja Safeco Oy:n tietojärjestelmään ja urkki sieltä liikesalaisuuksiin verrattavia tietoja. Järjestelmään hän pääsi tunkeutumaan, koska hän käytti hyväkseen tietoja, joita oli saanut haltuunsa ollessaan aikaisemmin Safeco Oy:n palveluksessa. Hakkeroinnista aiheutui suurta taloudellista vahinkoa Safeco Oy:lle.

Tapaus on saanut julkisuutta lehdistössä. Reportterit ovat kyselleet Safeco Oy:n toimitusjohtaja Hannu Öhrlingiltä tapauksen yksityiskohtia. Öhrling on kommentoinut niitä parhaansa mukaan ja vastannut tehtyihin kysymyksiin. Hän ei koskaan ole nimennyt Data Fellows Oy:tä hakkerin työnantajaksi ja on vain kerran, ATK-Tarkastajat ry:n seminaarissa, maininnut Data Fellows Oy:n nimen. Tällöinkin kyseessä oli kahdenkeskisessä keskustelussa annettu suora vastaus kysymykseen siitä, kuka on hakkerin työnantaja.

Kyse ei lainkaan ole Safeco Oy:n elinkeinotoiminnasta tai markkinoinnista, vaan Öhrling on ainoastaan kommentoinut asianomistajan edustajan asemassa epäiltyä rikosta, jonka kohteeksi Safeco Oy on joutunut. Kyseessä ovat siten reportterien Öhrlingin haastattelun pohjalta kirjoittamat artikkelit, eivät Safeco Oy:n näkemykset tai Safeco Oy:n elinkeinotoiminta. Öhrling on vastaillut kysymyksiin ja kommentoinut tapahtumia epäillyn rikoksen johdosta. Kyseessä on ollut sanomalehtien uutisoima epäilty rikos, jolla on ollut julkisuusarvoa sen poikkeuksellisen luonteen vuoksi.

Data Fellows Oy väittää kärsineensä haittaa hakkerointitapauksen saaman julkisuuden johdosta. Tosiasiallisesti haitta ja negatiivinen julkisuus kohdistuu Safeco Oy:öön, ei niinkään Data Fellows Oy:öön. Safeco Oy on kokenut tilanteen erittäin kiusallisena, koska sen asiakastiedot olivat vuotaneet ulkopuolisen käsiin. Asian saamasta julkisuudesta on ollut haittaa Safeco Oy:lle, koska sen asiakkaiden luottamus yhtiöön on horjunut. Artikkelit ovat vahingoittaneet enemmän Safeco Oy:n mainetta kuin sen entisen työntekijän tai Data Fellows Oy:n mainetta.

Vastaajan tietämän mukaan alalla toimii Suomessa ainakin yhdeksän yritystä. Niiden keskinäisen markkinaosuuden jakautumisesta vastaajalla ei ole tarkkoja tietoja. Vastaaja pitää epäuskottavana hakijan väitettä, että hakijan mainitsemien kolmen yrityksen markkinaosuus olisi yli 90 prosenttia.

Data Fellows Oy:llä ei ole mitään todellista intressiä esittämillään perusteilla vaatia Safeco Oy:lle kieltoja. Safeco Oy:n käsityksen mukaan Data Fellows Oy on itse tuonut omaa nimeään julkisuuteen hakkeriasian yhteydessä, mm. Tietoviikolle antamassaan haastattelussa. Hakijan vaatimukset ovat perusteettomia, eikä niiden tueksi ole esitetty mitään näyttöä.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu hakijan nimeämänä todistajana toimittaja Heikki Sakari Nenosta. Todistaja on kertonut mm. seuraavaa. Todistaja on toimittajana Kauppalehdessä ja tekee tietotekniikkaan liittyviä lehtiartikkeleita. Eräästä tiedottamiseen ym. erikoistuneesta yrityksestä pyydettiin puhelimitse tekemään Hannu Öhrlingistä haastattelu, jonka aiheena olisi tietokonerikollisuus ja hakkerointi. Todistaja ei ollut innostunut tämänkaltaisen jutun tekemisestä, koska tällaisia pyyntöjä tulee lehdelle päivittäin. Vasta sen jälkeen, kun tuli myös kirjallinen tiedote ja asia oli ollut esillä Helsingin Sanomissa, todistaja kiinnostui asiasta. Tiedotteessa kuvattiin hakkerointitapausta. Tiedote ei mitenkään kohdistunut Data Fellows Oy:hyn, eikä tiedotteessa todistajan muistaman mukaan myöskään mainittu nimeltä ketään kilpailijaa.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 24.10.1994 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija, Data Fellows Oy ja vastaaja, Safeco Oy harjoittavat mm. tietokoneohjelmien markkinointia. Molempien yhtiöiden erikoisalana ovat tietokonevirusten torjuntaohjelmat.

Päivälehdissä ja eräissä muissa lehdissä on ollut maaliskuussa 1994 kirjoituksia, joissa on kerrottu, että eräs Safeco Oy:n entinen työntekijä oli tunkeutunut luvattomasti yhtiön tietojärjestelmään, ja että tapaus on johtanut rikostutkintaan. Eräissä lehtikirjoituksissa on myös mainittu, että sanottuun "hakkerointitapaukseen" syylliseksi epäilty henkilö on Safeco Oy:n palveluksesta erottuaan ollut myös Data Fellow Oy:n palveluksessa, ja eräässä kirjoituksessa Safeco Oy:n toimitusjohtaja on aprikoinut, onko kyseisen atk-asiantuntijan työnantaja saattanut olla tapahtuneen taustalla.

Hakijayhtiö on esittänyt hakemuksensa perusteeksi sanotunlaisia lehdissä julkaistuja kirjoituksia. Hakijayhtiö on myös väittänyt vastaajan eräässä atk-tarkastajien tilaisuudessa yhdistäneen hakijan, tämän nimeltä mainiten, väitettyyn "hakkerointitapaukseen".

Markkinatuomioistuin toteaa, että SopMenL:n säännöksiä ei voida soveltaa lehtien toimituksellisiin kirjoituksiin, jotka perustuvat toimituksellisiin aloitteisiin, arviointeihin ja päätöksiin. Edellytyksenä sille, että lehdessä julkaistua kirjoitusta voitaisiin arvioida SopMenL:n säännösten nojalla, on se, että kirjoitus on omiaan edistämään elinkeinonharjoittajan tuotteiden kysyntää tai menekkiä taikka muuten on luonteeltaan selkeästi kaupallinen.

Hakija on väittänyt vastaajan käyttäneen lehdille antamissaan tiedotteissa ja eräässä atk-tarkastajien tilaisuudessa hakijasta SopMenL:n 2 §:ssä tarkoitettuja totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia ilmaisuja, jotka ovat vaikuttaneet haitallisesti hakijan edustamien tuotteiden kysyntään ja siten vahingoittaneet hakijan elinkeinotoimintaa.

Asiassa on ilmennyt, että mainitut lehtikirjoitukset ovat osaksi perustuneet vastaajan toimitusjohtajan antamiin haastatteluihin ja tiedotteeseen ja että toimitusjohtaja on ATKtarkastajien tilaisuudessa keskustellessaan kahden kesken erään läsnäolleen henkilön kanssa maininnut hakijan "hakkeroijan" työnantajaksi. Vastaajan ei ole näytetty lehdille antamissaan haastatteluissa tai tiedotteissa eikä myöskään mainitussa ATK-tarkastajien tilaisuudessa käydyssä keskustelussa nimenomaisesti ilmoittaneen hakijan osallistuneen "hakkerointiin". Vastaajan ei ole katsottava kyseessä olevissa yhteyksissä viitanneen hakijaan kaupallisessa tarkoituksessa.

Markkinatuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi elinkeinotoiminnassaan käyttänyt SopMenL:n 2 §:ssä tarkoitettuja totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja. Vastaajan ei ole näytetty muutoinkaan menetelleen elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijan kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä hakijan vaatimukset.

Hakija velvoitetaan suorittamaan Safeco Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut neljäkymmentätuhatta (40 000) markkaa 16 prosentin korkoineen kuukauden kuluttua tämän päätöksen antopäivästä lukien.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, puheenjohtaja, Mäkinen, Häyhä, Airikkala, Henriksson, Kivipato, Maijala, Määttä ja Ollikainen

---

[SV]

Data Fellows Oy mot Safeco Oy. Stadgandena i OtillbFörfL kan inte tillämpas på redaktionellt material i tidningar, som grundar sig på redaktionella initiativ, värderingar och beslut. Förutsättning för att i tidning införd artikel skall kunna bedömas med stöd av reglerna i OtillbFörfL är att artikeln är ägnad att främja efterfrågan eller åtgången av en näringsidkares produkter eller eljest är av tydlig kommersiell karaktär.

Sökanden hade påstått att svaranden genom att meddela pressen om ett "hackerfall", som svaranden blivit utsatt för, och genom att diskutera ifrågavarande händelse vid en tillställning för datainspektörer, beträffande sökanden hade använt i OtillbFörfL 2 § avsedda oriktiga och vilseledande uttryck, vilka hade negativt inverkat på efterfrågan på av sökanden representerade produkter och således skadat sökandens näringsverksamhet. Svaranden hade inte ansetts i ifrågavarande sammanhang ha hänvisat till sökanden i affärsmässig mening, ehuru ifrågavarande tidningsartiklar delvis grundat sig på av svarandens verkställande direktör beviljade intervjuer och ehuru verkställande direktören vid nämnda tillställning vid ett samtal på tu man hand nämnt sökanden som "hackerns" arbetsgivare. Svaranden hade inte i sin näringsverksamhet använt sig av i OtillbFörfL 2 § avsedda oriktiga eller vilseledande uttryck, ej heller eljest förfarit i strid mot god affärssed eller ur sökandens synpunkt otillbörligt.

OtillbFörfL_1 och 6_§