Market Court allows consumer protection claim against free/discounted fridge/freezer bundles lacking functional connection.

KA vastaan Harjavalta Oy (yhtiö). Yhtiö oli tarjonnut keittiökalusteita ostaville kuluttajille kaupan päälle vitriinikaapin, eteisryhmän ja keittiövälineistön sekä alennetulla hinnalla astianpesukoneen.

Yhtiö oli tarjonnut "koko keittiön" ostajalle "lahjaksi" vitriinikaapin. Vitriinikaappia ei ollut tarjottu kuluttajille keittiökaappina vaan keittiökalusteista erillisenä tuotteena. Vitriinikaapin ei voitu katsoa kuuluvan tarjottuihin keittiökalusteisiin. Muilla kalusteilla ei yleensä ollut hankintatai käyttöyhteyttä keittiökalusteiden kanssa. Tarjous oli KSL:n 2 luvun 4 §:n vastainen.

Kaupan päälle tarjottu eteisryhmä ei liittynyt millään tavoin keittiön kalustukseen. Kuluttajilla ei ollut yleensä tarvetta hankkia eteisen kalusteita yhtaikaa keittiön kalusteiden kanssa. Eteisryhmällä ja keittiön sisustukseen kuuluvilla kalusteilla ei ollut myöskään käyttöyhteyttä keskenään. Tarjous oli KSL:n 2 luvun 4 §:n vastainen.

Yhtiö oli tarjonnut keittiökalusteet ostaville kuluttajille "lisäetuna" keittiövälineistön, johon oli kuulunut lautasia, kahviastiasto ja kattiloita. Sanotunlainen keittiövälineistö ei kuulunut keittiökalusteisiin. Kuluttajat eivät yleensä hankkineet tällaista keittiövälineistöä samanaikaisesti keittiökalusteiden kanssa. Vaikka sanotunlaisia keittiövälineitä säilytettiin keittiökalusteisiin kuuluvissa kaapeissa, niillä ei ollut välitöntä käyttöyhteyttä keskenään. Tarjous oli KSL:n 2 luvun 4 §:n vastainen.

Astianpesukone on tavallisesti keittiössä. Sen on oltava mitoiltaan keittiön kalustukseen sopiva. Keittiön kalusteilla ja asianpesukoneella on hankinta- ja käyttöyhteyttä keskenään. Keittiökalusteiden ostajille alennetulla hinnalla tarjotulla astianpesukoneella katsottiin olevan ilmeinen asiallinen yhteys tarjottuihin keittiökalusteisiin.

KSL_2_luku_4_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN (KA) VAATIMUS

KA on vaatinut, että Harjavalta Oy:tä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 4 ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään Puustelli tai muiden keittiökalusteiden markkinoinnissa tekemästä tarjousta, jossa keittiökalusteiden ostaja saa vastikkeetta tai alennetulla hinnalla astianpesukoneen, vitriinikaapin, eteisryhmän ja keittiövälineistön, joka sisältää kuuden hengen syvät ja matalat lautaset, kuuden hengen kahviastiaston ja viiden kattilan käsittävän kattilasarjan.

Muunmuassa vuonna 1990 elokuun 17 päivänä SisäSuomen Lehdessä tarjottiin: "Nyt lahjaksi keittiön ostajalle! Kaapin arvo: tammi 3.500, pyökki 3.100, valkoinen 2.700," Mainoksen alalaidassa selvitettin "arvolahjaa": Jokaiselle koko keittiön ostajalle nyt kaupan päälle perinteinen numeroitu vitriinikaappi lyijylasiovin ja pikkulaatikoin.

Vuoden 1991 elokuussa julkaistussa lehtimainoksessa tarjottiin kaikille vähintään 15 000 markan arvoisen Puustellikeittiökaupan päättäjille 4 230 markan arvoista eteisryhmää.

Marraskuussa 1991 Puustelli-keittiökalusteiden myynninedistämiskeinona mainostettiin Puustelli-uutuuksien ensiesittelyä ensiesittelyeduilla mm. siten, että ensimmäisenä etuna 50:lle ensimmäiselle keittiön ostajalle luvattiin Siemens SN 243 astianpesukone 2 000 markalla. Astianpesukoneen arvoksi ilmoitettiin suluissa 4 670 markkaa.

Aluelehdessä 5.3.1992 tarjottiin 3 000 markan arvoisena etuna mahtavaa keittiövälineistöä nopeille keittiökaupan päättäjille. Keittiövälineistön ostaja sai sen mukaansa yli 20 000 markan Puustelli-keittiökalustekaupasta. Puhelimitse 31.3.1992 Harjavalta Oy:ltä saadun selvityksen mukaan keittiövälineistö sisälsi kuuden hengen matalat ja syvät lautaset, kahvikaluston ja viiden kattilan käsittävän kattilasarjan.

KSL:n 2 luvun 4 §:ssä kielletään markkinoinnissa tekemästä tarjousta, jonka mukaan kulutushyödyke myydään yhteisestä hinnasta toisen hyödykkeen kanssa tai joka edellyttää, että ostamalla kulutushyödykkeen saa vastikkeetta tai alennetulla hinnalla muun kulutushyödykkeen, mikäli tarjotuilla kulutushyödykkeillä ei ole ilmeistä asiallista yhteyttä keskenään.

Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi (HE 8/1977 s. 28) korostetaan, että säännöksen soveltamisen kannalta on keskeistä, milloin tarjotuilta tavaroilta tai palveluksilta katsotaan puuttuvan ilmeinen asiallinen yhteys. Hallituksen esityksessä korostetaan, että tällaiselle ilmeiselle asialliselle yhteydelle on asetettava käytännössä tiukat vaatimukset. Tämän vuoksi yksinomaan se seikka, että kahta tavaraa tai palvelusta usein käytetään yhdessä, ei ole sinänsä riittävä peruste yhteisen tarjouksen tekemiselle. Sekään seikka, että lisähyödykettä käytetään samanaikaisesti kuin päähyödykettä, ei ole riittävä osoitus asiallisesta yhteydestä hyödykkeiden kesken. Lisäksi todetaan, että ei myöskään voida pitää itsestään selvänä, että molempien hyödykkeiden käytön yhteinen päämäärä sinänsä osoittaisi asiallisen yhteyden olemassaolon. Esimerkkinä päämääräyhteydestä hallituksen esityksessä mainitaan kauneudenhoito.

Kylkiäissäännöksellä pyritään turvaamaan kuluttajien mahdollisuus tehdä järkiperäisiä ostopäätöksiä. Yhdistettyjä ja kylkiäistarjouksia koskeva kielto ei ole ehdoton. Yhdistettyjen ja kylkiäistarjousten tekeminen on säännöksen mukaan sallittua silloin, kun hyödykkeillä keskenään on ilmeinen asiallinen yhteys.

Keittiökalusteet ja astianpesu- ja muut kodinkoneet ovat itsenäisiä tuotteita. Vaikka kodin keittiökalusteet ja astianpesukone saatetaankin hankkia yhdessä, voi näitä hyödykkeitä toisistaan riippumatta hankkia myös erikseen tai yhdessä muun hyödykkeen kanssa.

Astianpesukonetta kuten muitakin kodinkoneita käytetään itsenäisesti tietyistä keittiökalusteista riippumatta ja vastaavasti keittiökalusteiden käyttö ei ole riippuvainen tietystä astianpesukoneesta tai vastaavasti tietyistä kodinkoneista. Niiden samanaikainen käyttö ei ole välttämätöntä.

Täten ei ole riittävää perustetta osoittamaan, että ilmeinen asiallinen yhteys vallitsee Puustelli-keittiökalusteiden ja astianpesukoneen välillä. Eikä sekään seikka, että Puustellikeittiökalusteiden ja esim. Siemens-merkkisen astianpesukoneen sijoituspaikka on sama, tee niistä sellaista kokonaisuutta, joka olisi peruste ilmeisen asiallisen yhteyden olemassaololle. Puustelli-keittiökalusteet ja esim. Siemens-merkkinen astianpesukone ovat erillisiä tuotteita.

Keittiökalusteet ja vitriinikaappi ovat itsenäisiä tuotteita, joita yleensä hankitaan erikseen. Vitriinikaapin käyttö ei ole riippuvainen tiettyjen keittiökalusteiden käytöstä ja keittiökalusteiden käyttö ei ole myöskään riippuvainen tietystä vitriinikaapista. Vitriinikaapin ja keittiökalusteiden sijoituspaikkakaan ei välttämättä ole sama. Tältä pohjalta ei ole olemassa riittävää perustetta ilmeisen asiallisen yhteyden olemassaololle.

Myöskin keittiökalusteet ja eteisryhmä ovat itsenäisiä tuotteita ja ne hankitaan yleensä erikseen. Eteisryhmää käytetään täysin itsenäisesti keittiökalusteista riippumatta ja vastaavasti keittiökalusteita käytetään itsenäisesti eteisryhmän käytöstä riippumatta.

Keittiökalusteiden ja eteisryhmän sijoituspaikka ei ole edes sama. Näiden seikkojen perusteella ei ole olemassa perustetta sille, että Puustelli-keittiökalusteiden ostajalle voidaan tarjota lisäetuna eteisryhmää.

Puustelli-keittiökalusteet ja keittiövälineistöön kuuluvat tuotteet ovat itsenäisiä tuotteita. Keittiövälineistöön sisältyviä tuotteita hankitaan yleeensä itsenäisesti eikä keittiövälineistöön kuuluvien matalien ja syvien lautasten, kahvikaluston ja viiden kattilan käsittävän kattilasarjan käyttö ole riippuvainen Puustelli-keittiökalusteista. Vastaavasti Puustelli-keittiökalusteiden käyttö ei ole riippuvainen lisäetuuksina tarjottujen tuotteiden käytöstä. Niiden samanaikainen käyttö ei ole välttämätöntä.

Vaikka matalia ja syviä lautasia, kahvikalustoa ja kattilasarjaa käytetäänkin yleensä osana keittiötä, ei tämä kuitenkaan ole välttämätöntä vaan niitä voidaan käyttää myös muussa yhteydessä. Tältä pohjalta ei ole riittävää perustetta osoittamaan, että ilmeinen asiallinen yhteys vallitsee Puustellikeittiökalusteiden ja tarjottujen keittiövälineiden välillä.

Vaikka Puustelli-keittiökalusteiden ja keittiövälineistöön kuuluvien matalien ja syvien lautasten, kahvikaluston ja kattilasarjan sijoituspaikka on yleensä sama, ovat ne kuitenkin erillisiä tuotteita, ja se, että keittiövälineitä voidaan säilyttää keittiökalusteissa, ei muodosta sellaista kokonaisuutta, joka on peruste ilmeiselle asialliselle yhteydelle.

HARJAVALTA OY:N VASTINE

Harjavalta Oy on kiistänyt markkinointinsa olevan KSL:n säännösten vastaista ja vaatinut, että KA:n kieltovaatimus hylätään kokonaisuudessaan.

Yhdistetyn tarjouksen tekeminen kulutushyödykkeiden kaupassa on sallittua silloin, kun tarjottavilla kulutushyödykkeillä on ilmeinen asiallinen yhteys keskenään. Markkinatuomioistuin on aikaisemmin yhdistettyjä tarjouksia koskevissa tapauksissa painottanut tarjouksessa yhdistettyjen tuotteiden hankinta-, käyttö- ja päämääräyhteyden muodostamaa kokonaisuutta arvioidessaan, onko tuotteilla ilmeinen asiallinen yhteys keskenään.

Kaikilla hakemuksen tarkoittamilla tuotteilla on sekä hankinta- että käyttöyhteys keskenään. Ne ovat saman kokonaisuuden osia ja muodostavat kaikki yhdessä sellaisen kokonaisuuden, joilla on KSL:n 2 luvun 4 §:n tarkoittama ilmeinen asiallinen yhteys keskenään.

Keittiökalustemyymälöissä tarjonta on siirtynyt yhä kokonaisvaltaisempiin kokonaisuuksiin. Kun kuluttajat hakevat yhä täydellisempiä kokonaisuuksia, keittiökalustetoimitukseen sisällytetään yhä enemmän kalusteiden väreihin ja muotoihin soveltuvia lisätuotteita. Alalla on yleistynyt käytäntö, että kuluttajalle tarjotaan nimenomaan keittiön kokonaissuunnittelua, jolloin tulevaisuudessa tähän suunnitteluun saattavat liittyä esimerkiksi tekstiilit, huonekalut, ym. elementit. Kuluttajan kannalta on eduksi, että kaikki kokonaisuuteen sisältyvät tuotteet saadaan vaivattomasti samasta myyntipisteestä. Kun tuotteilla on keskenään sekä hankinta- että käyttöyhteys, on luontevaa tarjota kuluttajille kokonaisuuksia, joiden hankinnan yhteydessä voidaan tarjota hinnanalennuksia, kokonaisuuden osia lisäetuina ym. kuluttajalle edullisia tarjouksia.

KA on astianpesukoneen osalta perustellut kieltohakemustaan sillä, että 1. keittiökalusteet ja astianpesu- ja muut kodinkoneet ovat itsenäisiä tuotteita, joita voidaan hankkia myös erikseen tai yhdessä muun hyödykkeen kanssa. 2. Astianpesukonetta käytetään itsenäisesti eikä samanaikainen käyttö ole välttämätöntä.

KA:n perustelu on asiallisesti virheellinen. Vaikka keittiökalusteet ja astianpesukone ovat sinänsä itsenäisiä tuotteita, astianpesukone ja keittiökalusteet hankitaan säännönmukaisesti yhdessä. Samalla kun hankitaan keittiökalusteet, hankitaan myös astianpesukone. Siten keittiökalusteiden ja astianpesukoneen välillä on olemassa hankintayhteys.

Astianpesukone ja keittiökalusteet rakennetaan keittiön kiinteäksi kokonaisuudeksi, eikä astianpesukonetta viedä muuton yhteydessä. Astianpesukone vaatii liitännän vesijohtoverkostoon, usein pöytään tai kaapistoon tehtävän aukon kautta. Kun koneet ovat erilaisia, ei vanha astianpesukone yleensä ole asetettavissa samalla tavalla kuin entinen pesukone. Tämän vuoksi on yleiseksi käytännöksi muodostunut, että astianpesukone kuuluu kiinteänä osana keittiökalusteisiin myös muuton yhteydessä.

Astianpesukone muodostaa yhdessä keittiökalusteiden kanssa keittiön säilytys-, ruoanvalmistus- ja kodinhoitokokonaisuuden. Käytännössä tätä kokonaisuutta käytetään kokonaisuutena nimenomaan samanaikaisesti, eikä astianpesukonetta irrallaan muusta keittiö- ja ruoanvalmistuskokonaisuudesta. Siten keittiökalusteilla ja astianpesukoneella on käyttöyhteys.

Keittiökalusteiden toimittajien markkinointiin liittyy olennaisesti koko keittiökokonaisuuden markkinointi, jolloin toimitukseen säännönmukaisesti kuuluvat sekä keittiökalusteet että kodinkoneet. Keittiökalusteita hankittaessa myös kodinkoneiden hankinta ja niiden suunnittelu kuuluvat saumattomasti yhteen yhtenäisenä kokonaisuutena. Keittiötä uudistavan tai rakentavan kuluttajan tarkoituksena on aina rakentaa toimiva keittiökokonaisuus muiden kodinkoneiden ohella. Astianpesukone kuuluu muiden kodinkoneiden ohella säännönmukaisesti toimivan uuskeittiökokonaisuuden varusteisiin.

Vitriinikaapin osalta KA on hakemuksessaan perustellut kieltovaatimusta sillä, että 1. vitriinikaapin ja keittiökalusteiden käyttö ei ole riippuvainen toisistaan ja 2. vitriinikaapin ja keittiökalusteiden sijoituspaikka ei välttämättä ole sama.

Vitriinikaappia käytetään tavanomaisesti astioiden, lasien ja ruokailuvälineiden säilytykseen ja siten sen käyttö ja sen hankinnan päämäärä on sama kuin tavanomaisten keittiökalusteiden. Vitriinikaappi on vain yksi keittiön kaapeista, lasiovinen ja muita koristeellisempi sen vuoksi, että siellä yleensä säilytetään astiaston arvokkaimpia osia.

Olennaista on, että vitriinikaapin kaltaista astioiden säilytykseen tarkoitettua, kodin säilytystiloihin liittyvää kalustetta ei voida luokitella kuuluvaksi mihinkään tiettyyn alaryhmään. Vitriinikaappi ja tavanomainen keittiökaappi korvaavat toisensa ja täydentävät toisiaan kodin hoitoon ja kodin säilytystiloihin liittyvinä huonekaluina. Keittiön kalusteiden joukossa voi olla myös lasiovilla varustettuja vitriinikaappeja. Tällainen vitriinikaappi voi myös olla erillinen yksikkö, joka asennetaan esimerkiksi keittiön ruokapöydän yläpuolelle. Kyseessä ei ole keittiökalusteista erillinen tuote, vaan tavanomainen keittiökaappi, joka on suunnitteluvaiheessa vaihdettu lasiovelliseksi vitriinikaapiksi.

Eteisryhmän osalta KA on perustellut kieltohakemustaan sillä, että 1. keittiökalusteet ja eteisryhmä ovat itsenäisiä tuotteita ja ne hankitaan yleensä erikseen, 2. eteisryhmää ja keittiökalusteita käytetään itsenäisesti ja 3. keittiökalusteiden ja eteisryhmän sijoituspaikka ei ole sama.

Käytön riippuvuus ja sijoituspaikka eivät tässä tapauksessa ole olennaista yhdistetyn tarjouksen hyväksyttävyyden kannalta. Keittiökalustepaketti hankitaan tavanomaisesti uusrakentamisen tai kodin kokonaisremontin yhteydessä, jolloin käytännössä hankitaan paitsi keittiökalusteet, myös muita kodin kalusteita.Eteisryhmä kuuluu kodin säilytys- ja kodinhoitokalusteiden ryhmään, jonka ryhmän sisällä olevat huonekalut täydentävät toisiaan, ne voivat osittain säilytystiloina korvata toisensa ja niillä näin on käyttöyhteys keskenään.

Kuluttajat mieltävät kotinsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Yleensä eri huoneissa pyritään harmoniaan ja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun esimerkiksi valitsemalla sama puulaji ja samantyyliset kiinteät kalusteet eri huoneisiin. Siksi myös keittiön ja eteisen kalusteet usein uusitaan yhtä aikaa ja asunnon rakentamisen yhteydessä ne nähdään saman kokonaisuuden, kodin kalustuksen, osana.

Kun eteisryhmä on asennettu paikalleen, se kuuluu kodin kiinteisiin kalusteisiin, eikä sitä esimerkiksi muuton yhteydessä viedä pois, vaan ostaja olettaa ryhmän kuuluvan kiinteästi asuntoon. Eteisryhmä on siten sekä käyttötarkoitukseltaan että materiaaleiltaan samankaltainen tuote kuin keittiökalusteet. Tuotteet myös hankitaan yhdessä eli niiden välillä vallitsee sekä käyttö- että hankintayhteys.

KA on perustellut keittiövälineiden osalta kieltohakemusta sillä, että 1. keittiövälineet ja keittiökalusteet eivät muodosta sellaista kokonaisuutta, joka on peruste ilmeiselle asialliselle yhteydelle, 2. sama käyttötarkoitus ei ole riittävä peruste, 3. sama käyttöpäämäärä ei ole riittävä peruste ja 4. keittiökalusteet ja keittiövälineet ovat itsenäisiä tuotteita.

Keittiökalusteet toimivat keittiövälineiden säilytystiloina. Keittiökalusteilla ja keittiövälineillä on selkeä käyttö- ja päämääräyhteys keskenään. Keittiökalusteet ja keittiövälineet ovat molemmat välttämättömiä toistensa täysipainoiselle käytölle.

Useimmiten keittiötä uusittaessa tai uutta asuntoa rakennettaessa uusitaan myös ainakin joiltakin osin astiastoa ja keittiövälineitä. Vaikka joissakin tapauksissa esineet hankitaan erikseen, se ei sulje pois sitä tosiasiaa, että kuluttajalla, joka hankkii keittiökalusteita, on usein samanaikaisesti tarve hankkia keittiövälineistöä. Tuotteilla on siis myös hankintayhteys.

TODISTELU

Asiassa on kuultu vastaajan nimeämänä todistajana liikkeenharjoittaja Mika Juhani Rainiota. Hän on kertonut mm. seuraavaa.

Todistaja myy itsenäisenä yrittäjänä mm. Puustelli keittiökalusteita ja erilaisia kodinkoneita. Asiakkaille myytävä päätuote on keittiökokonaisuus, johon kuuluvat mm. kalusteet ja kodinkoneet. Yleisimmin todistajan tekemissä kaupoissa kalusteiden osuus on 20 000 - 40 000 markkaa. Koneistukseen kuuluu vähintään liesi, liesituuletin, astianpesukone ja kylmälaite. Halvimmillaan se maksaa hiukan yli 10 000 markkaa.

Todistajan myymälöissä on myös tarjottu hakemuksen kohteena olevia lisäetuja. Kaikissa tarjouksissa edellytettiin lisäedun saamiseksi koko keittiön ostamista. Ostojen markkamääräiset vähimmäisrajat olivat kaikissa tarjouksissa samaa suuruusluokkaa.

Käsitettä "koko keittiö" ei voida määritellä tarkasti. Siihen mahtuvat kuitenkin myös pienet keittiöt, esim. pienten huoneistojen keittokomerot. Niissä on tietyt laatikostot ja allaskaapit, kuivauskaapit ja mahdollisesti tuuletinkaapit.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Harjavalta Oy valmistaa ja markkinoi mm. keittiökalusteita. Yhtiö harjoittaa myös mm. kodinkoneiden markkinointia.

Yhtiö on Sisä-Suomen Lehdessä 17.8.1990 julkaistussa mainoksessa, jossa oli otsikko "Keittiöviikot", ilmoittanut mm.: "Nyt lahjaksi keittiön ostajalle! Kaapin arvo: Tammi 3.500,Pyökki 3.100,- Valkoinen 2.700,-." Mainoksessa sanottiin myös: "Jokaiselle koko keittiön ostajalle nyt kaupan päälle perinteinen numeroitu vitriinikaappi lyijylasiovin ja pikkulaatikoin."

Yhtiön 23.8.1991 julkaisemassa lehtimainoksessa, joka oli otsikoitu "Villit viikot!", oli mm. seuraava tarjous: "Tänään! Lisäetuna pyökkinen Puustelli -eteisryhmä kaikille Puustelli -keittiökaupan päättäjille (Kaupan arvo väh. 15.000,-)."

Marraskuussa 1991 julkaistussa yhtiön lehtimainoksessa, jossa oli otsikko "Puustelli-uutuuksien ensiesittely", oli mm. seuraava tarjous: "--- 50 ensimmäiselle keittiön ostajalle Siemens SN 243 astianpesukone hintaan 2.000,- (Arvo 4.670,-)."

Aluelehdessä 5.3.1992 julkaistussa yhtiön mainoksessa, joka oli otsikoitu "Keittiötempaus", oli mm. seuraava tarjous: "3.000,- arvoinen etu. Nopeille keittiökaupan päättäjille mahtava keittiövälineistö, arvo 3.000,-. Saat sen mukaasi yli 20.000,- Puustelli -keittiökalustekaupasta." Tarjottu "etu" käsitti lautasia, kahvikaluston ja kattiloita.

Kahdessa mainituista mainoksista ei ollut mainittu, minkä arvoiset keittiökalusteet kuluttajan oli vähintään ostettava tarjotut kylkiäiset saadakseen. Asiassa kuullun todistajan kertoman mukaan suuruusluokka on ollut sama kuin mainituissa kahdessa muussa mainoksessa. "Koko keittiö" on todistajan mukaan tarkoittanut koko keittiön kalustusta.

Kulutushyödykkeiden tarjoaminen yhteisestä hinnasta tai muuten yhdessä edellyttää KSL:n 2 luvun 4 §:n mukaan, että tarjotuilla hyödykkeillä on ilmeinen asiallinen yhteys keskenään. Hyödykkeillä saattaa olla ilmeinen asiallinen yhteys keskenään, jos niitä hankitaan tai käytetään yhdessä.

Keittiön sisustukseen kuuluvien tuotteiden on mm. mitoitukseltaan sovittava toisiinsa. Halutessaan vaihtaa esim. useita keittiön kaappeja kuluttaja saattaa joutua samalla vaihtamaan muitakin keittiön kalusteita. Keittiön sisustukseen kuuluvilla tuotteilla on tällaisissa tapauksissa hankintayhteyttä keskenään. Keittiön sisustukseen kuuluvien tuotteiden käytöllä on myös samoja päämääriä, kuten ruoanlaitto ja siihen liittyvät toiminnot. Keittiön sisustukseen kuuluvat tuotteet täydentävät toisiaan käyttötilanteissa. Yhtiön po. tarjouksissa päätuotteina tarjoamat kalusteet kattavat yleensä koko keittiön kalusteet.

Yhtiö on tarjonnut "koko keittiön" ostajalle "lahjaksi" vitriinikaapin. Vitriinikaappia ei ole tarjottu kuluttajille keittiökaappina vaan keittiökalusteista erillisenä tuotteena. Myös asiassa kuullun todistajan mukaan tarjottu vitriinikaappi poikkeaa yhtiön tarjoamista keittiökaapeista. Vitriinikaapin ei voida katsoa kuuluvan tarjottuihin keittiökalusteisiin. Muilla kalusteilla ei yleensä ole hankinta- tai käyttöyhteyttä keittiökalusteiden kanssa.

Markkinatuomioistuin katsoo, että keittiökalusteiden kylkiäisenä tarjotulta vitriinikaapilta puuttuu KSL:n 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu ilmeinen asiallinen yhteys tarjottuihin keittiökalusteisiin.

Eteisryhmää koskeva yhdistetty tarjous on suunnattu 15 000 markan "keittiökaupan" päättäville kuluttajille. Eteisryhmään ovat mainoksen mukaan kuuluneet mm. vaatenaulakko ja peili laatikoineen ja kaappeineen. Eteisryhmä ei liity millään tavoin keittiön kalustukseen. Kuluttajilla ei yleensä ole tarvetta hankkia eteisen kalusteita yhtaikaa keittiön kalusteiden kanssa. Eteisryhmällä ja keittiön sisustukseen kuuluvilla kalusteilla ei ole myöskään käyttöyhteyttä keskenään.

Markkinatuomioistuin katsoo, että keittiökalusteilta ja niiden kylkiäisenä tarjotulta eteisryhmältä puuttuu KSL:n 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu ilmeinen asiallinen yhteys keskenään.

Astianpesukone on tarjottu alennetulla hinnalla keittiökalusteiden ostajille. Astianpesukone sijoitetaan tavallisesti keittiöön. Astianpesukoneen on oltava mm. mitoiltaan keittiön kalustukseen sopiva. Kuluttaja saattaa hankkia astianpesukoneen samalla, kun hän muutenkin laajemmin ostaa kalusteita keittiöön. Keittiön kalusteilla ja astianpesukoneella on tällöin hankintayhteyttä keskenään. Myös astianpesukoneen käytöllä on yhteyttä keittiökalusteiden käyttöön.

Markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiön keittiökalusteiden ostajille alennetulla hinnalla tarjoamalla astianpesukoneella on KSL:n 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu ilmeinen asiallinen yhteys tarjottujen keittiökalusteiden kanssa.

Yhtiö on tarjonnut 20 000 markan keittiökalusteet ostaville kuluttajille "lisäetuna" keittiövälineistön, johon on kuulunut lautasia, kahviastiasto ja kattiloita. Sanotunlainen keittiövälineistö ei kuulu keittiökalusteisiin. Kuluttajat eivät yleensä hanki tällaista keittiövälineistöä samanaikaisesti keittiökalusteiden kanssa. Vaikka sanotunlaisia keittiövälineitä säilytetään keittiökalusteisiin kuuluvissa kaapeissa, niillä ei ole välitöntä käyttöyhteyttä keittiökalusteiden kanssa.

Markkinatuomioistuin katsoo, että keittiökalusteiden kylkiäisenä tarjotulta sanotulta keittiövälineistöltä puuttuu KSL:n 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu ilmeinen asiallinen yhteys tarjottujen keittiökalusteiden kanssa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL:n 2 luvun 4 ja 7 §:n nojalla oikeaksi kahdensadantuhannen (200 000) markan sakon uhalla kieltää Harjavalta Oy:tä markkinoinnissaan tekemästä tarjousta, jonka mukaan keittiökalusteiden ostaja saa vastikkeetta tai alennetulla hinnalla keittiökalusteisiin kuulumattoman vitriinikaapin, eteisryhmän tai keittiövälineistön, joka sisältää lautasia, kahviastiaston ja kattiloita.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Kurri, varapuheenjohtaja, Tala, Aaltonen, Hannula, Henriksson, Mustonen, Neimala ja Ollikainen

---

[SV]

KO mot Harjavalta Oy (bolaget). Bolaget hade erbjudit konsumenter, som köpte köksinredningar, vitrinskåp, tamburgrupp och köksförnödenhetsserie till på handeln samt diskmaskin till nedsatt pris.

Bolaget hade erbjudit den, som köper "hela köket", ett vitrinskåp som "gåva". Vitrinskåpet hade inte erbjudits konsumenterna såsom ett köksskåp utan som en från köksinredningen fristående produkt. Vitrinskåpet kunde inte anses tillhöra de erbjudna köksinredningarna. Övriga inredningar hade vanligtvis inte anskaffnings- eller användningssamband med köksinredningar. Erbjudandet stred mot KSL 2 kap. 4 §.

Den på köpet erbjudna tamburgruppen hörde inte på något sätt samman med köksinredningen. Konsumenterna hade vanligtvis inte behov att skaffa tamburmöbler samtidigt som köksinredningen. Tamburgruppen och de till köksinredningen hörande möblerna hade ej heller inbördes användningssamband. Erbjudandet stred mot KSL 2 kap. 4 §.

Bolaget hade erbjudit de konsumenter, som köper köksinredning, en "Tilläggsförmån" i form av en samling köksförnödenheter, vari ingick tallrikar, kaffeservis och grytor. En sådan uppsättning hörde inte till köksinredningen. Konsumenterna skaffade vanligtvis inte sådana köksförnödenheter samtidigt som de skaffar köksinredning. Ehuru de nämnda köksförnödenheterna förvaras i de till köksinredningen hörande skåpen, hade de inte omedelbart användningssamband med köksinredningen. Erbjudandet stred mot KSL 2 kap. 4 §.

Den diskmaskin, som till nedsatt pris erbjöds dem, som köpte köksinredning, ansågs däremot ha uppenbart sakligt samband med köksinredningen.

KSL_2_kap_4_§