Market Court dismisses unfair competition claim where competitor's bid differed from tender requirements without improper conduct.

Insinööritoimisto Oy Rictor Ab vastaan Oy Vesi-Hydro Ab. Vastaajalta oli tilattu erään vesilaitoksen laajennuksen suunnittelutyöt. Vastaaja pyysi mm. hakijalta tarjouspyynnön sanotun vesilaitoksen laitteistosta. Hakija väitti, että vastaaja oli kopioinut tarjouspyynnön liitepiirustukset hakijan piirustuksista. Vastaajan ei ollut näytetty oikeudettomasti käyttäneen hyväkseen hakijan piirustuksia taikka muutenkaan oikeudettomasti käyttäneen tai ilmaisseen hakijan liikesalaisuuksia taikka teknisiä esikuvia tai ohjeita.

Vastaaja oli toiminut konsulttina suunniteltaessa erään vesilaitoksen uusimista. Vastaaja oli laatinut päämiehelleen luettelon koneistourakoitsijoista, joilta tarjousta voitaisiin pyytää. Viimeiseksi oli merkitty hakija. Vastaajan ei ollut näytetty menetelleen luettelon laadinnassa hyvän liiketavan vastaisesti tai hakijan kannalta sopimattomasti.

Vastaaja oli antanut päämiehelleen lausunnon sanotun vesilaitoksen tarjousten vertailusta. Hakijan tarjoamaa laitosratkaisua ei pidetty tarjouspyynnön mukaisena. Hakija ei saanut urakkaa. Vastaajan ei ollut näytetty menetelleen hakijan kannalta sopimattomasti eikä käyttäneen harhaanjohtavia ilmaisuja.

SopMenL_1_§, 2_§, 4_§ ja 6_§

INSINÖÖRITOIMISTO OY RICTOR AB:N VAATIMUS

Insinööritoimisto Oy Rictor Ab (Rictor) on vaatinut, että Oy VesiHydro Ab:tä (VesiHydro) sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 §:n, 2 §:n, 4 §:n ja 6 §:n nojalla sakon uhalla kielletään

1. käyttämästä omassa liiketoiminnassaan tai muutoin ilman Rictorin lupaa sellaista Rictorin piirustusta tai muuta teknistä esikuvaa tai teknistä ohjetta, josta VesiHydro on saanut tiedon työn tai tehtävän suorittamista varten tai muulla tavalla,

2. uudistamasta sellaista menettelyä, että se konsulttiyrityksenä antaa Rictorin suunnitelmista harhaanjohtavia tietoja vedenpuhdistuslaitoksen tilaajalle tai muulle.

Hakija on vaatinut, että kiellot annetaan heti väliaikaisena ennen asian lopullista ratkaisemista.

Hakija on myös vaatinut, että kieltoa koskeva päätös on vastaajan kustannuksella julkaistava kaksi kertaa seuraavissa sanomalehdissä: Helsingin Sanomat, Aamulehti, Kauppalehti, Savon Sanomat, Turun Sanomat, Kaleva, Lapin Kansa, Kainuun Sanomat ja Etelä-Suomen Sanomat.

Hakija on vielä vaatinut, että Vesi-Hydro velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Rictor on vanhin vedenpuhdistusalan koneistourakoitsija Suomessa. Yhtiön erikoisalana on ns. flotaatiomenetelmän käyttö veden ja jäteveden puhdistuksessa. Tähän menetelmään perustuvat jäteveden puhdistuslaitokset yhtiö on suunnitellut ja koneistot toimittanut noin 70 eri kohteeseen.

Vesi-Hydro on konsulttitoimisto. Hakija ja vastaaja ovat toistensa suoranaisia kilpailijoita vesilaitosten suunnittelijoina. Kilpailuasemaan ei vaikuta se, ovatko ne tähän asti olleet tarjoajina samassa suunnittelukilpailussa. Yhtiöiden tekemän suunnittelun tavoite on vesilaitosten suunnittelun suhteen yhteneväinen. Rictor tekee myös itsenäistä suunnittelutyötä. Tilaajina ovat olleet mm. Kemin kaupunki, Iisalmen kaupunki, Valkeakosken kaupunki, Voss Kommune, Norja, Nortälje, Ruotsi ja VBB Viak, Ruotsi.

Vesi-Hydro on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun 4 §:n tarkoittamalla tavalla oikeudettomasti käyttänyt Rictorilta saamiaan teknisiä piirustuksia mm. seuraavissa tapauksissa: 1. Vaasa 1970 - 1975, 2. Oy Schaumann Ab, Pietarsaari 1974, 3. Savonlinna 1974, 4. Oulu 1974, 5. Pori 1976, 6. Suomen Sokeri Oy, Kantvik 1972 ja 7. Tampere 1988.

Kaikissa näissä tapauksissa on käynyt ilmi, että Vesi-Hydro on kopioinut ja ominaan esittänyt Rictorin laatimia suunnitelmia ja käyttänyt niitä elinkeinotoiminnassa. Jopa Rictorin tekemät suunnitteluvirheet on kopioitu, eikä niitä ole myöhemmin yritetty korjata. Vesi-Hydro on saanut Rictorin piirustukset haltuunsa toimiessaan eri vesilaitosten tilaajien konsulttina ja pyytäessään tarjouksia mm. Rictorilta.

Rictor on toistuvasti vaatinut Vesi-Hydroa lopettamaan Rictorin suunnitelmien ja kehittämien menetelmien kopioimisen. Nämä kehotukset eivät kuitenkaan ole olleet tuloksellisia.

Rictorin teknisissä piirustuksissa on kysymys liikesalaisuuden piiriin kuuluvista asioista, joihin liittyy työ- ja taloudellinen panos, koska piirustukset ovat syntyneet pitkällisen kehittelyn ja tutkimustoiminnan tuloksena.

Markkinatuomioistuin on päätöksessään 1988:2 kieltänyt vastaaja käyttämästä hyväkseen tietoonsa saamia esikuvia ja ohjeita.

Käsillä olevassa jutussa on kyseessä lähes vastaavanlainen teknisten ohjeiden hyväksikäyttö. Piirustukset oli Rictorilta annettu Vesi-Hydrolle siinä tarkoituksessa, että niitä käytetään hyväksi tarjousten keskinäistä paremmuutta arvioitaessa. Niitä ei saanut käyttää hyväksi muulla tavoin. Rictorin piirustuksiin on lyöty leima, jonka teksti kuuluu: "Tämän piirustuksen ja sen liitteiden suhteen pidätämme kaikki oikeudet. Ilman suostumustamme ei niitä saa käyttää eikä kopioida eikä esittää kolmannelle henkilölle tai kilpailevalle toiminimelle. Insinööritoimisto Oy Rictor Ab".

Esikuvien ja ohjeiden suoja ei hallituksen esityksen mukaan perustu niinkään salaisuuden olemassaoloon, vaan siihen seikkaan, että esim. piirustukset on luottamuksellisesti uskottu jollekulle tietyn tehtävän suorittamista varten tai muuten liiketarkoituksessa.

Helsingin raastuvanoikeus totesi 14.10.1985 antamassaan päätöksessä, että Vesi-Hydron eräät piirustukset oli 70-luvun alussa valmistettu Rictorin piirustuksista jäljentämällä. Raastuvanoikeus katsoi Vesi-Hydron syyllistyneen elinkeinotoiminnassaan hyvän tavan vastaiseen ja sopimattomaan menettelyyn. Valituksen seurauksena Helsingin hovioikeus kumosi raastuvanoikeuden päätöksen sillä perusteella, että kanne oli nostettu liian myöhään. Kopiointiväite sinänsä tuli toteennäytettyä, joten vastaajan väite siitä, että he eivät olisi Rictorin suunnitelmia koskaan kopioineet, on perätön.

Vastaaja on kopioinut hakijan suunnitelmia jo 1960-luvulta alkaen. Kopiointi on jatkunut aina 1980-luvulle asti välillä useammin ja välillä harvemmin. Kyseessä on jatkettu menettely, joten myöskin 1970-luvulla tapahtuneet kopioinnit tulee tutkia tässä yhteydessä.

Rictorille on suuri merkitys sillä, että sen kehitys- ja tutkimustyön tuloksia eivät muut elinkeinonharjoittajat voi hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Rictor on oikeussuojan tarpeessa, joten Vesi-Hydron menettely tulee kieltää.

Tampereen kaupunki tilasi Vesi-Hydrolta täydelliset Ruskon vesilaitoksen laajennuksen suunnittelutyöt vuonna 1986. Toukokuussa 1988 Rictor vastaanotti Vesi-Hydron Tampereen kaupungin toimeksiannosta lähettämän edellä mainittuun laitokseen liittyvän tarjouspyynnön. Tarjouspyynnön liitepiirustuksista huomattiin heti, että Vesi-Hydro oli jälleen kopioinut suunnitelmiinsa hakijan menetelmien mukaisen flotaatioselkeytysmenetelmän. Piirustukset oli kopioitu mm. flotaationousukanaalin, allashydrauliikan, puhtaan veden poiston ja lietteen poiston osalta eli koko selkeytyksen osalta.

Rictor ei lähettänyt lainkaan tarjousta vaan kirjeen, jossa Tampereen kaupungille ilmoitettiin, että vastaaja oli kopioinut piirustuksiinsa hakijan menetelmän. Tampereen kaupungin vesilaitos lähetti itse uusitun tarjouspyynnön, jossa se antoi täysin vapaat kädet oman ehdotuksen tekemiseen. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen prosessiosan laitteet ja suunnitelmat tilattiin Rictorilta.

Kun Kuusankosken kaupungin vesilaitosta syksyllä 1990 suunniteltiin parannettavaksi, syyllistyi vastaaja sopimattomaan menettelyyn sillä seurauksella, että hakijalta ei pyydetty saman aikaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa tarjousta vesilaitoksen uudistamisesta, vaikka Rictor olisi Kuusankosken kaupungille pystynyt antamaan kilpailukykyisen tarjouksen. Kun Rictor saamansa pyynnön mukaan jätti tarjouksen määräajassa, antoi Vesi-Hydro tarjouksesta virheellisen lausunnon. On todennäköistä, että Rictor menetti urakan tämän takia. Tapahtumien tarkempi kulku oli seuraava:

Vesi-Hydro toimi Kuusankosken kaupungin asiantuntijana ja asetti Rictorin viimeiseksi Kuusankosken kaupungin päättäjille esittämäänsä luetteloon niistä koneistourakoitsijoista, joilta tarjouksia kannattaisi pyytää. Vesi-Hydro asetti Rictorin edelle monia sellaisiakin yrityksiä, jotka eivät olleet koskaan tällaisia laitoksia tehneet.

Alalla on vakiintunut tapa, jonka mukaan konsultti antaa tilaajalle luettelon koneistourakoitsijoista, joilta tarjousta voidaan pyytää. Tässä luettelosssa konsultti asettaa koneistourakoitsijat siihen järjestykseen, että suositeltavimmat koneistourakoitsijat ovat listassa alkupäässä.

Saatuaan tietää vastaajan menettelystä hakija pyysi oma-aloitteisesti Kuusankosken kaupungilta lupaa esittää urakasta tarjouksen. Kaupunki lähettikin urakkatarjouspyynnön ja suunnitelman hakijalle jälkikäteen.

Rictor jätti tarjouksen määräajassa kuten muutkin tarjoajat. Tarjouksessa esitettiin lisäksi parannusehdotuksia Vesi-Hydron suunnitelmiin.

Kuusankosken kaupunki lähetti tämän jälkeen Rictorin tarjouksen suunnitelmineen Vesi-Hydroon vertailtavaksi. Vastaaja antoi täysin paikkansapitämättömän lausunnon hakijan suunnitelmista. Tämän seurauksena Rictor putosi lopullisesti pois tarjouskilpailusta, vaikka yhtiön esittämä suunnitelma ilmeisesti olisi ollut Kuusankosken kaupungin tarpeisiin parhaiten soveltuva.

Rictorin tarjouksessa oli erityisesti mainittu, että liitteenä oli kaaviopiirustus prosessiosasta. Vesi-Hydron tekniset ammattimiehet tiesivät, että se oli vain ohjeellinen kaavio, jossa ei mitään sitovia tai vertailukelpoisia mittoja oltu esitetty. Vastaaja ei myöskään voinut erehtyä, koska se oli itse tehnyt alkuperäiset tarjouskilpailun piirustukset, jossa kaikki mitat oli esitetty, ja joihin mittoihin verrattuna Rictorin mitat eivät täsmää. Tästä huolimatta, ja vaikka oikeat arvot olisi hakijalta heti pyydettäessä saatu, ilmoitti VesiHydro Kuusankosken kaupungille, ettei Rictorin suunnitelma soveltunut käytettäväksi. Rictorilta ei pyydetty piirustusten täsmentämistä.

Oikeat arviot Rictorin suunnitelmista käyvät ilmi puolueettoman lausunnon Kuusankosken kaupungin tekniselle lautakunnalle antaneen Maa- ja Vesi Oy:n arviosta, jossa on ilmoitettu ne puhdistustulosarvot ja tehot, jotka Rictorin tarjoamalla menetelmällä saavutetaan. Maa- ja Vesi Oy:n lausunto kumoaa täydellisesti Vesi-Hydron hakijan tarjouksesta antaman vilpillisen arvion.

Vastaaja on vielä jatkanut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista toimintaa ilmoittamalla Kymen lääninoikeudelle antamassaan vastineessa mitanneensa arvot Rictorin tarjouksen mittakaavakuvista, vaikka mittakaavakuvia ei Rictorin tarjoukseen sisältynyt eikä sellaisia myöhemminkään toimitettu. Tarjoukseen sisältyy ainoastaan kaaviopiirustus, mistä ei oikeita mittoja ollut saatavissa.

Vesi-Hydron toimintaa on pidettävä tarkoituksellisena ja suorastaan törkeänä, koska Rictor on alallansa edelläkävijä ja yhtiö on uraa uurtavasti parantanut vedenpuhdistuksessa käytettäviä menetelmiä. Tämän vuoksi väliaikainen kielto on välttämätön.

OY VESI-HYDRO AB:N VASTINE

Vesi-Hydro on ensisijaisesti vaatinut, että kieltovaatimus jätetään tutkimatta ja toissijaisesti että se hylätään. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että Rictor velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Hakijan vaatimukset ovat yksilöimättömiä. Yleistä kieltoa käyttää Rictorin piirustusta tai muuta teknistä esikuvaa tai teknistä ohjetta, josta vastaaja on saanut tiedon työn tai tehtävän suorittamista varten tai muulla tavalla, ei voida antaa.

Yhtä yksilöimätön on hakijan vaatimus, jonka mukaan vastaajaa tulisi sakon uhalla kieltää uudistamasta sellaista menettelyä, että se antaa hakijan suunnitelmista harhaanjohtavia tietoja vedenpuhdistuslaitosten tilaajille tai muille.

Laki jo sellaisenaan velvoittaa noudattamaan hakijan vaatimuksia. Mitään perusteita, minkä vuoksi markkinatuomioistuimen tulisi antaa erillinen kieltotuomio hakijan yksilöimättömien vaatimuksen mukaisesti ei ole esitetty. Hakemus onkin yksilöimättömänä jätettävä tutkittavaksi ottamatta.

Kilpailua koskeva väite on myös virheellinen. Vastaaja on konsulttiyhtiö, joka tekee pelkästään suunnittelutyötä. Suunniteltujen kohteiden urakoitsija valitaan kussakin projektissa tarjouskilpailun perusteella. Rakennuttaja haluaa myös usein konsulttiapua urakoitsijaa valittaessa. Hakija on rakennus- ja koneistourakointia harjoittava rakennusliike, kuten hakemuksestakin ilmenee. Hakija suorittaa omiin urakkatarjouksiinsa liittyvänä myös jossain määrin suunnittelua, mutta näin ollen pelkästään sellaisten kohteiden osalta, jotka se tulee itse toteuttamaan.

Vastaajan ja hakijan suorittaman suunnittelun tavoite on täysin erilainen. Tästä johtuu, etteivät yhtiöt myöskään ole tarjoajina samoissa tarjouskilpailuissa.

Hakijan viittaamat tapaukset, joissa se olisi tehnyt pelkkiä suunnitelmia tilaajille, ovat ilmeisesti tapauksia, jossa ei mitään tarjouskilpailua ole koskaan ollutkaan. Mistään ei myöskään ilmene, kuka sanotut suunnitelmat on toteuttanut. Luettelo osoittaakin, ettei mistään todellisesta kilpailusta hakijan ja vastaajan välillä ole koskaan ollut kysymys.

Kun vastaajan toiminta ei kilpaile hakijan toiminnan kanssa, ei vastaajan toiminta voi mitenkään olla hakijan kannalta hyvän liiketavan vastaista tai muutoin sopimatonta. Mikäli hakemusta ei jätetä tutkittavaksi ottamatta, tulisi se joka tapauksessa edellä mainitulla perusteella hylätä.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettu laki tuli voimaan 1.1.1979. Kun vaatimukset on perustettu sanottuun lakiin, ei liene tässä yhteydessä tarpeen lähemmin käsitellä 70-luvun tapahtumia etenkin, kun silloin voimassa olleen vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi annetun lain 20 §:n mukaan: "Oikeus hakea kieltoa tai vahingonkorvausta tämän lain nojalla rauetkoon, ellei kannetta nosteta kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona teko tapahtui."

Väärinkäsitysten välttämiseksi vastaaja haluaa kuitenkin korostaa sitä, ettei mitään kopiointia ole tapahtunut sen enempää 70-luvulla kuin myöhemminkään.

Raastuvanoikeuden päätös, johon hakija kirjelmässään viittaa kumottiin hovioikeuden päätöksellä. Johtopäätös, jonka mukaan kopiointi olisi po. tapauksessa tullut toteennäytetyksi on virheellinen. Mikäli asia olisi tutkittu ylemmissä oikeusasteissa, olisi ratkaisu vastaajan käsityksen mukaan ollut raastuvanoikeuden ratkaisusta poikkeava. Kun kanne hylättiin, ei asialla muutoinkaan voi olla merkitystä tässä jutussa.

Ainoa uuden lain voimaantulon jälkeinen tapaus, johon hakija kirjelmässään viittaa, on Tampereen tapaus. Asiakirjoista ei kuitenkaan käy millään tavoin ilmi, mitä vastaaja olisi kopioinut. Piirustuksia ei asiakirjoihin ole liitetty. Tähänkään väitteeseen ei voida sen yksilöimättömyyden johdosta vastata muuten kuin kiistää se.

Kuusankosken vesilaitoksen tarjouskilpailun osalta voidaan todeta, että hakija on saattanut asian kunnallisvalituksena Kymen lääninoikeuden tutkittavaksi. Kymen lääninoikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen mm. sen johdosta, että hakijan tarjous poikkesi hyväksytyistä saneeraussuunnitelmista.

Hakija katsoo, ettei se saanut urakan toteuttamista sen johdosta, että vastaaja olisi merkinnyt hakijan viimeiseksi yrityksistä, joilta tarjouksia koneisto- ja rakennustyön osalta kannattaisi pyytää. Mitään paremmuusjärjestystä ei luetteloon sisälly eikä ole mielekästäkään sisällyttää. Paremmuus ratkaistaan vasta tehtyjen tarjousten perusteella. Olisikin täysin mahdotonta ratkaista, mikä yhtiö olisi toista parempi, eikä asialla voi tarjousten kannalta olla edes merkitystä. Tehty urakoitsijavalinta osoittaa myös, että tarjousten pyytäjä on käsittänyt luettelon oikealla tavalla.

Vastaaja on antanut lausuntonsa tehdyistä tarjouksista ja siinä todennut mm., missä kohdin hakijan tarjous poikkesi tarjouspyynnön mukaisesta ratkaisusta. Samalla on kommentoitu erojen merkitystä. Lausunnossa ei ole mitään korjattavaa. Se on tehty saatujen hakijan tarjousasiakirjojen perusteella. Hakija toteaa itsekin, ettei se ole tehnyt tarjoustaan tarjouspyynnön mukaisesti, vaan omien suunnitelmiensa pohjalta. Mitään moitittavaa ei vastaajan toiminnassa ole ollut. Hakijan tarjous olisi tosin voitu hylätä jo sillä perusteella, ettei se vastannut tarjouspyyntöä.

Maa- ja Vesi Oy:llä ei ole ollut käytettävissään Kuusankosken kaupungin vesilaitoksen yleissuunnitelmaa, kun se on antanut lausuntonsa hakijan suunnitelmista.

Vesi-Hydro on kahdenkymmenen vuoden aikana suunnitellut noin sata vedenpuhdistuslaitosta, joista osa on flotaatiolaitoksia. Hakija on hävittyään tarjouskilpailuja ryhtynyt oikeudellisiin toimenpiteisiin vastaajaa ja toisinaan asiasta päättäneitä viranomaisia vastaan. Missään tapauksessa vastaajan ei ole todettu menetelleen kanteissa väitetyllä tavalla.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, ettei hän ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

MENETTELY MARKKINATUOMIOISTUIMESSA

Markkinatuomioistuin on istunnossa 25.1.1993 tekemässään väitepäätöksessä jättänyt hakemuksen tutkimatta siltä osin kuin vaatimus perustui vuosien 1970-1976 tapahtumiin. Tuolloin oli voimassa laki vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi. Tuon lain 20 §:n 2 momentin mukaan oikeus hakea kieltoa raukesi, ellei kannetta nostettu kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, kun teko tapahtui.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu hakijan nimeämänä todistajana tekniikan lisensiaatti Raimo Kalevi Määttää. Hän on kertonut mm. Tampereen kaupungin Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen suunnittelusta. Kaupungin tarjouspyyntöön oli liitetty VesiHydron piirustukset. Todistaja oli verrannut näitä piirustuksia eräisiin Rictorin piirustuksiin. Todistaja muisteli, että piirustuksissa oli ollut yhtäläisyyksiä tiettyjen laitteistoosien välillä.

Hakijan nimeämänä todistajana on kuultu tekniikan tohtori Heikki Juhani Kiurua. Hän on kertonut mm., että tarjouskilpailussa on normaali käytäntö, että konsultti laatii tilaajalle luettelon mahdollisista urakoitsijoista. Yleinen käytäntö on, että urakoitsijoiden nimet luetteloon laitetaan joko aakkosjärjestyksessä tai mielivaltaisessa järjestyksessä.

Vastaajan nimeämänä todistajana on kuultu kaupungininsinööri Jukka Antero Köppää. Todistaja kertoi toimineensa valmistelijana Kuusankosken kaupungin vesilaitoksen saneerauksessa. Kaupungin konsulttina oli toiminut Vesi-Hydro. Konsultti ei ollut suositellut erityisesti ketään urakoitsijaa eikä se ollut myöskään varoittanut mistään urakoitsijasta. Konsultti oli menetellyt korrektisti.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 25.1.1993 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija Insinööritoimisto Oy Rictor Ab on vedenpuhdistusalan koneistourakoitsija. Yhtiön erikoisalana on ns. flotaatiomenetelmän käyttö veden ja jäteveden puhdistuksessa. Urakoinnin lisäksi hakija harjoittaa alan suunnittelua sekä omiin toimituksiinsa liittyen että muutenkin.

Vastaaja Oy Vesi-Hydro Ab harjoittaa lähinnä vedenpuhdistusalan suunnittelutoimintaa.

Vuonna 1986 Tampereen kaupunki tilasi Vesi-Hydrolta Ruskon vesilaitoksen laajennuksen suunnittelutyöt. Vesi-Hydro puolestaan lähetti toukokuussa 1988 mm. hakijalle tarjouspyynnön sanotun laajennuksen tulevista dispersiolaitteista. Tarjouspyyntöön oli liitetty piirustukset.

Hakija on väittänyt, että Vesi-Hydro oli kopioinut tarjouspyynnön liitepiirustuksiin hakijan kehittämien menetelmien mukaisen flotaatioselkeytysmenetelmän. Hakija on näyttänyt, että po. vastaajan piirustuksissa oli ollut tiettyjen laitteistoosien osalta yhtäläisyyksiä hakijan joidenkin piirustusten kanssa. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että vastaaja olisi käyttänyt oikeudettomasti hyväkseen hakijan piirustuksia taikka muutenkaan oikeudettomasti käyttänyt tai ilmaissut hakijan liikesalaisuuksia taikka teknisiä esikuvia tai ohjeita.

Vesi-Hydro oli vuonna 1990 toiminut Kuusankosken kaupungin konsulttina suunniteltaessa Pilkanmaan vesilaitoksen uusimista. Vastaaja oli elokuussa 1990 laatinut kaupungille luettelon mahdollisista koneistourakoitsijoista. Luetteloon oli otettu 14 yhtiötä, joista viimeiseksi oli merkitty Rictor. Yhtiöiden nimet eivät olleet aakkosjärjestyksessä.

Asiassa on selvitetty, että alalla vallitsevan yleisen käytännön mukaan po. kaltaisiin luetteloihin merkitään mahdolliset tarjouspyynnön saajat joko aakkosjärjestykseen tai mielivaltaiseen järjestykseen. Hakija ei ole näyttänyt, että po. tarjouspyynnön saajat olisi laitettu millään tavalla paremmuusjärjestykseen. Vesi-Hydro ei ole siten menetellyt luettelon laadinnassa hyvän liiketavan vastaisesti tai hakijan kannalta sopimattomasti.

Kuusankosken kaupunki pyysi kuudelta luettelossa mainitulta urakoitsijalta tarjouksen Pilkanmaan vesilaitoksen uusimisesta. Hakijalta ei pyydetty tarjousta, mutta se sai kuitenkin omasta pyynnöstään luvan tehdä tarjouksen. Hakijan lisäksi kaksi muuta koneistourakoitsijaa jätti tarjouksen.

Vastaajayhtiö antoi Kuusankosken kaupungille 5.10.1990 päivätyn lausunnon Pilkanmaan vesilaitoksen tarjousvertailusta. Kahden muun urakoitsijan koneistotarjoukset katsottiin hyväksyttäviksi ja teknisessä mielessä samanarvoisiksi. Hakijan tarjoamaa laitosratkaisua ei pidetty tarjouspyynnön mukaisena. Poikkeaminen tarjouspyyntöasiakirjoista oli perusteltu laajasti.

Kuusankosken kaupungin tekninen lautakunta on 21.11.1990 tekemällään päätöksellään valinnut urakoitsijat Pilkanmaan vesilaitoksen saneeraukseen. Hakijaa ei oltu valittu. Hakija valitti sanotusta päätöksestä kaupunginhallitukselle, joka 11.2.1991 antamallaan päätöksellä hylkäsi valituksen. Hakija valitti sanotusta päätöksestä Kymen lääninoikeudelle.

Kymen lääninoikeus on pyytänyt asiasta vastineen Vesi-Hydrolta. Vastineessa on lääninoikeuden päätöksen mukaan todettu mm. seuraavaa: "Oy Rictor Ab:n urakkatarjous poikkesi olellisesti tarjouspyynnöstä kysytystä urakasta. Näin toteutettuna eivät alustavasti kaavaillut myöhemmät tehostusvaiheet olisi enää olleet mahdollisia. Tämä oli syynä kyseisen tarjouksen hylkäämiseen."

Kymen lääninoikeus on 4.12.1991 antamallaan päätöksellään hylännyt Rictorin valituksen. Päätöksen perusteluissa on todettu mm., "Insinööritoimisto Oy Rictor Ab:n tarjous poikkesi hyväksytyistä saneeraussuunnitelmista. Pyydetyistä suunnitelmista poikkeavana ja noin 200.000 markkaa kalliimpana Oy Rictor Ab:n koneistourakkatarjous jätettiin hyväksymättä."

Hakija on itsekin myöntänyt, että sen tarjous poikkesi tarjouspyynnöstä. Vesi-Hydron lausunnot Kuusankosken kaupungille ja Kymen lääninoikeudelle ovat olleet asianmukaisia. Mahdolliset yksityiskohtien epätarkkuudet lausunnoissa eivät ole vaikuttaneet kaupungin tai lääninoikeuden ratkaisuihin. Asiassa ei ole näytetty, että vastaaja olisi millään tavoin menetellyt hakijan kannalta sopimattomasti tai käyttänyt harhaanjohtavia ilmaisuja.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Insinööritoimisto Oy Rictor Ab:n vaatimukset.

Insinööritoimisto Oy Rictor Ab velvoitetaan suorittamaan Oy Vesi-Hydro Ab:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut neljäkymmentäkahdeksantuhatta (48 000) markkaa 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Kurri, varapuheenjohtaja, Pöyhönen, Aaltonen, Antila-Rantanen, Henriksson, Kortekangas, Maijala ja Mustonen

---

[SV]

Ingenjörsbyrån Oy Rictor Ab mot Oy Vesi-Hydro Ab. Svaranden hade fått beställning på planering av utvidgning av ett vattenverk. Svaranden begärde bl.a. av sökanden offert på apparater för ifrågavarande vattenverk. Sökanden påstod att svaranden hade tagit kopior av sökandens ritningar för bilagor till offertförfrågningarna. Svaranden hade ej visats ha orättmätigt ha utnyttjat sökandens ritningar eller eljest orättmätigt ha använt eller utnyttjat sökandens affärshemligheter eller tekniska förebilder eller anvisningar.

Svaranden hade verkat som konsult vid planering av förnyelse av ett vattenverk. Svaranden hade för uppdragsgivaren gjort en förteckning på apparaturentrepenörer, från vilka man kunde begära offert. Sist på listan fanns sökanden. Svaranden hade inte visats vid uppgörandet av listan ha förfarit i strid med god affärssed eller ur sökandens synpunkt otillförligt.

Svaranden hade lämnat uppdragsgivaren ett yttrande med jämförelse av de till vattenverket lämnade offerterna. Den av sökanden erbjudna lösningen för verket ansågs inte stämma överens med offertförfrågan. Sökanden erhöll inte beställningen. Svaranden hade inte visats ha förfarit ur sökandens synpunkt otillbörligt och ej heller ha använt vilseledande uttryck.

OtillbFörfL_1_§, 2_§, 4_§ och 6_§