Legislator Case Law & Legislation
MD:1993:019 AI generated

Consumer Protection Court dismisses ban on 'cheapest basket' claim citing valid price comparison study dates.

Case Number MD:1993:019
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Consumer Protection Court dismissed the Consumer Association's request to ban the supermarket's 'cheapest basket' advertising claim. The court found the claim truthful because it explicitly cited specific, accurate price comparison studies conducted at the relevant times, which showed the defendant's basket was the cheapest. Since the plaintiff did not argue the claim was inherently false, only that the underlying studies were outdated, the court ruled the marketing did not mislead consumers under the relevant consumer protection statute.

Legislator headnote

AI generated

KSL 2 luvun 2 §; A claim citing specific, accurate price comparison studies conducted at relevant times does not constitute misleading marketing even if the studies are not the absolute latest, provided the claim remains truthful at the time of publication.

Keywords

AI generated
misleading marketing price comparison studies consumer protection law truthfulness requirement advertising ban outdated data market court

Cited Legislation

AI generated
KSL 2 luvun 2 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

KA vastaan Osuuskauppa Arina (vastaaja). Kysymys ns. hintakorivertailun käyttämisestä markkinoinnissa.

Vastaajan markkinoinnissa käytetty ilmaisu "edullisin ruokakori" oli yksilöity tutkimusajankohdat osoittavina viittauksina hintavertailututkimuksiin. Viittaus tutkimuksiin oli sekä tutkimuksen suorittajan että tutkimusajankohdan osalta oikea ja selkeästi esitetty. Tutkimuksissa vastaajan liikkeen "ruokakori" oli saatu halvimmaksi. Tulosta ei voitu pitää satunnaisena.

KA:n vaatimus edullisuusvertailun kieltämisestä perustui vain vertailun perusteena olevien tutkimusten suorittamisajankohtaan. Vastaajan "ruokakoreja" vertaileva edullisuusväite oli tutkimusajankohtina ollut totuudenmukainen. Tuoreimman tutkimuksen antama kuva vertailtujen liikkeiden hintatasosta oli vastaajan aloittaessa kysymyksessä olevan markkinoinnin ollut paikkansa pitävä. KA ei väittänyt, että vastaajan "ruokakorinsa" edullisuutta koskeva markkinointiväittämä jatkuessaankaan olisi ollut sinänsä virheellinen. Vastaaja ei voinut itse suorittaa vastaavaa vertailututkimusta.

Vastaajan markkinointia ei voitu pitää KSL:n 2 luvun 2 §:n vastaisena harhaanjohtavana markkinointina.

KSL_2_luku_2_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut, että Osuuskauppa Arinaa kuluttajasuojalain (KSL) 2 luvun 2 ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään vastaisessa markkinoinnissaan viittaamasta päivittäistavarakauppojen keskinäistä edullisuutta koskevaan vertailuun, joka ei enää mainoksen julkaisemisajankohtana ole ajankohtainen.

Osuuskauppa Arinan omistama oululainen automarket PRISMA on Oulussa ilmestyvässä Kalevassa julkaissut kesäkuusta 1992 ainakin 27.11.1992 asti päivittäin ilmoituksia, joissa kaikissa on ollut sama ja toistuva teema: "Oulun edullisin ruokakori". Väittämän tueksi vedotaan kuluttajaliiton tutkimukseen 9/90 sekä lääninhallituksen tutkimuksiin 5/91 ja 6/92.

Kuluttajan kannalta pätevästi suoritetun hintavertailun esittäminen mainonnassa on omiaan helpottamaan hänen mahdollisuuksiaan ohjata perusostoksensa hänen kukkarolleen sopivaan liikkeeseen. Kun kuluttajille kerrotaan, että puolueeton taho on suorittanut vertailun, saa vertailu ja siten mainossanoma arvovaltapohjan tuomaa lisätehoa, koska kuluttajan kriittisyystaso sanomaa kohtaan alenee. Tämä asettaa viittauksille hintavertailuun tavallista korkeammat totuudellisuusvaatimukset.

Keskeisiä hintavertailun hyväksyttävyydelle mainonnassa asetettavia vaatimuksia on se, että vertailu on ajankohtainen. Ajankohtaisuutta on arvioitava toisaalta sen perusteella onko vertailu viimeisin samaa asiaa koskeva vertailu, mutta ennen kaikkea sen perusteella, ovatko markkinat siinä määrin muuttuneet vertailun tekemisen jälkeen, että vertailu on vanhentunut.

Päivittäistavaroiden hinnat ovat hyvin alttiita muutoksille. Hintoja tarkistetaan lyhyin välein. Näin ollen yhden hyvin lyhyen ajanjakson aikana suoritetun tutkimuksen tulokset vanhentuvat nopeasti, eikä niitä voida markkinoinnissa hyödyntää kuin hetkellisesti.

Osuuskauppa Arina on automarket PRISMAN mainoksissa viitannut vuosia ja useita kuukausia vanhoihin tutkimuksiin. Koska epäilemättä niin yleinen hintataso kuin vertailussa mukana olleiden liikkeiden hinnoittelu on muuttunut markkinointi- ja tutkimusajankohtien välillä, on osuuskauppa viittaamalla mainoksissaan vanhentuneisiin vertailutuloksiin menetellyt KSL:n 2 luvun 2 §:n vastaisesti.

Kun päivittäistavarakauppojen keskinäistä edullisuutta mittaavien vertailujen käyttö yleistyi markkinoinnissa, lisääntyivät myös ylilyönnit. Näin ollen KA katsoi aiheelliseksi esittää alalle näkemyksensä edullisuusvertailujen lainmukaiselle käytölle. Tämä tapahtui syksyllä 1992 päivittäistavarakauppojen välistä edullisuusvertailua koskevien markkinointiohjeiden muodossa. Ne on toimitettu kaupparyhmittymien tietoon. Ohjeissa on erillisenä kohtana edellytetty, että vertailu on ajankohtainen.

OSUUSKAUPPA ARINAN VASTINE

Vastaaja ei ole kiistänyt KA:n vaatimusta, eikä enää käytä hakemuksen kohteena olevaa mainossanomaa. Vastaaja on katsonut, että kyseisen kaltaisille vertailuille pitäisi saada selkeät säännöt.

Oulussa on kolmen viime vuoden aikana julkistettu kolme KA:n ohjeiden mukaista pätevästi tehtyä ns. ruokakoritutkimusta. Näistä viimeisin on kesäkuulta 1992, minkä jälkeen tutkimuksia ei Oulussa ole tehty. KA:n hakemuksessaan esittämä hintavertailun hyväksyttävyyden yksi keskeinen vaatimus on siten toteutunut.

Jokaisessa tehdyssä tutkimuksessa on Oulun Prisma osoittautunut edullisimmaksi. Koska laajalla hintavertailulla pyritään mittaamaan nimenomaan pysyvää yleisedullisuutta, pitää vastaaja oikeana, että oululainen kuluttaja saa tietää, mikä kauppa on ollut edullisin kaikissa tehdyissä tutkimuksissa. Vastaajan ilmoituksissa on selvästi ja toistuvasti mainittu ajankohdat, jolloin tutkimukset on tehty.

Vastaaja on katsonut moraaliseksi oikeudekseen käyttää vanhoja tutkimuksia, koska vastaaja on jo monen vuoden ajan puhunut "jatkuvasta hintaedusta" eli pysyvästä nettopohjaisesta hinnoittelusta. Vastaaja pyrkii hakemaan alhaalta päin, kustannusrakenteesta, mahdollisimman alhaisen hinnan. Vastaaja ei käytä agressiivista yhden kärjen hinnoittelua eikä muita korkeita hintoja.

Vastaaja on koko ajan vedonnut kolmen edellisen vuoden vertailutuloksiin, joissa se oli kilpailijoitaan edullisempi. Kertoessaan kuluttajille olevansa edullisin vastaaja uskoo olevan-sa seuraavassakin vertailussa kilpailijoita edullisempi.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sanomalehti Kalevassa on kesäkuusta 1992 ainakin 27.11.1992 saakka toistuvasti julkaistu Osuuskauppa Arinan omistaman automarket Prisman ilmoituksia otsikolla: "Oulun edullisin ruokakori". Otsikon vieressä on ilmoituksissa mainittu hintavertailututkimukset: Kuluttajaliitto 9/90, lääninhallitus 5/91 ja lääninhallitus 6/92.

Po. hintavertailututkimukset ovat ns. ruokakorien hintavertailuja, jotka on tehty eri liikkeiden kesken. Viimeisimmässä eli Oulun lääninhallituksen julkistamassa vuoden 1992 vertailussa oli mukana kahdentoista Oulun alueen liikkeen "ruokakorin" hintavertailu, johon saatiin hintaväli 1 370 - 1 598 mk.

Markkinatuomioistuin toteaa, että hintatiedot ovat kuluttajille tärkeitä. Viittaaminen ulkopuolisen suorittamaan asianmukaiseen hintavertailuun markkinoinnissa on omiaan herättämään tavallista suurempaa luottamusta. Markkinoinnin suorittaja vastaa siitä, että hintavertailua koskevat tiedot annetaan kuluttajille asianmukaisesti. Markkinoijan on varmistuttava siitä, että edullisuusväittämien perusteena olevat tutkimustiedot ovat markkinointihetkellä ajankohtaisia.

Päivittäistavaroiden kuluttajahinnat muuttuvat suhteellisen usein. Hakemuksessa tarkoitettujen hintavertailujen kohteena oleva "ruokakori" on koostunut kulloinkin erikseen valituista tavaroista. Siitä huolimatta, että po. "ruokakorin" hintavertailun sisältämät tuotekohtaiset yksittäistiedot saattavat vaihdella ja vanhentua nopeastikin, sen voidaan katsoa antavan luotettavan kuvan liikkeen hintatasosta.

Vastaajan markkinoinnissaan esittämien tutkimusten lisäksi Oulun alueella ei ole suoritettu muita vastaavia hintavertailututkimuksia. Lääninhallituksen tutkimus 6/92 on markkinointiajankohtana ollut viimeisin vertailu.

Markkinoinnissa käytetty ilmaisu "edullisin ruokakori" on yksilöity tutkimusajankohdat osoittavina viittauksina hintavertailututkimuksiin. Viittaus tutkimuksiin on sekä tutkimuksen suorittajan että tutkimusajankohdan osalta oikea ja selkeästi esitetty. Tutkimuksissa vastaajan liikkeen "ruokakori" on saatu halvimmaksi. Tulosta ei voida pitää satunnaisena.

KA:n vaatimus edullisuusvertailun kieltämisestä perustuu vain vertailun perusteena olevien tutkimusten suorittamisajankohtaan. Vastaajan "ruokakoreja" vertaileva edullisuusväite on tutkimusajankohtina ollut totuudenmukainen. Tuoreimman tutkimuksen antama kuva vertailtujen liikkeiden hintatasosta on vastaajan aloittaessa nyt kysymyksessä olevan markkinoinnin ollut paikkansa pitävä. KA ei väitä, että vastaajan "ruokakorinsa" edullisuutta koskeva markkinointiväittämä jatkuessaankaan olisi ollut sinänsä virheellinen. Vastaaja ei voi itse suorittaa vastaavaa vertailututkimusta.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajan markkinointia ei voida pitää KSL:n 2 luvun 2 §:n vastaisena harhaanjohtavana markkinointina.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä KA:n hakemuksen.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Kurri, varapuheenjohtaja, Tala, Aaltonen, Antila-Rantanen, Henriksson, Luukko, Maijala ja Ollikainen

---

[SV]

KO mot Osuuskauppa Arina (svarande). Fråga om användning av s.k. priskorgsjämförelse i marknadsföringen.

Det i svarandens marknadsföring använda uttrycket "den förmånligaste matkorgen" hade preciserats med hänvisningar till prisjämförelseundersökningar, vars tidpunkter hade angivits. Hänvisningen till undersökningarna var både med avseende på vem som utfört undersökningen och vad avser tidpunkten korrekt och tydligt angiven. Vid undersökningarna hade svarandens butiks "matkorg" blivit billigast. Resultatet kunde inte anses vara slumpartat.

KO:s yrkande på förbud mot jämförelse av förmånlighet grundade sig blott på den tidpunkt, vid vilken de som grund för jämförelsen liggande undersökningarna utförts. Svarandens påstående beträffande förmånligheten vid jämförelse "matkorgar" emellan hade vid undersökningstillfällena varit sanningsenligt. Den bild av prisnivån i de jämförda butikerna, som lämnats av den färskaste undersökningen då svaranden inledde den marknadsföring det nu är fråga om, hade varit korrekt. KO påstod inte att svarandens marknadsföringspåstående beträffande "matkorgens" förmånlighet skulle ha varit i och för sig felaktigt. Svaranden kunde inte själv genomföra någon motsvarande jämförande undersökning.

Svarandens marknadsföring kunde inte anses vara en mot KSL 2 kap. 2 § stridande vilseledande marknadsföring.

KSL_2_kap._2_§