Market Court prohibits competitor from inviting former rival employee to confidential production planning meetings under unfair competition law.

Naval Oy vastaan Vesinieminen Ky. Kysymys palloventtiilituotantoa koskevien liikesalaisuuksien väitetystä väärinkäytöstä.

Eräs vastaajan palveluksessa oleva henkilö, joka oli tullut vastaajayhtiöön hakijayhtiöstä, oli vielä hakijan palveluksessa ollessaan käynyt vastaajayhtiön kokouksissa, joissa oli käsitelty palloventtiilituotannon suunnittelua. Mainittu henkilö oli osallistunut kokousten aikana palloventtiilituotannon suunnitteluun liittyvään keskusteluun. Hän oli ollut kokouksissa läsnä vastaajayhtiön aloitteesta. Vastaajayhtiöllä oli ollut tieto siitä, että hän oli tuolloin ollut kilpailijan palveluksessa.

Vastaajayhtiö oli kuvatulla menettelyllä, kutsumalla hakijan palveluksessa olleen henkilön kokouksiin, joissa oli käsitelty vastaajayhtiön kilpailevaa palloventtiilituotannon suunnittelua, menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti. Vastaajayhtiön ei sen sijaan ollut näytetty käyttäneen elinkeinotoiminnassaan oikeudettomasti hyväksi hakijayhtiön palloventtiilituotantoa koskevia liikesalaisuuksia taikka teknisiä esikuvia tai ohjeita.

SopMenL_1_§ ja 6_§

NAVAL OY:N VAATIMUS

Naval Oy on vaatinut, että Vesinieminen Ky:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 4 ja 6 §:n nojalla sakon uhalla kielletään jatkamasta hakijan liikesalaisuuksien väärinkäyttöä sekä valmistamasta ja markkinoimasta Vexve nimisiä palloventtiilejä. Hakija on myös vaatinut, että kielto määrätään väliaikaisesti heti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen ratkaisu. Hakija on edelleen vaatinut, että vastaaja velvoitetaan kustannuksellaan julkaisemaan kieltopäätös yhdessä tai useammassa sanoma tai aikakauslehdessä. Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 120 300 markalla 16 prosentin vuotuisine korkoineen.

Hakijayhtiö on vuodesta 1975 lähtien valmistanut, markkinoinut ja myynyt Laitilassa valmistamiaan venttiilituotteita, vuosina 1975 84 toiminimellä Oras Valves Oy ja sen jälkeen toiminimellä Naval Oy.

Vastaajayhtiö on vuonna 1977 perustettu ja vuodesta 1979 kommandiittiyhtiönä toiminut yhtiö, joka valmistaa ja myy LVItuotteita ja toimii alan urakoitsijana. Yhtiö ei aikaisemmin ole valmistanut tai myynyt omia palloventtiilejä. Vastaaja on kevättalvesta 1991 aloittanut laajan palloventtiilivalikoiman valmistuksen, markkinoinnin ja myynnin.

Vastaajayhtiön oman ilmoituksen mukaan uusien venttiilituotteiden suunnittelutyö on alkanut jo vuonna 1985. Hakijan saamien tietojen mukaan ko. suunnittelutyö ei kuitenkaan vielä kesällä 1990 ollut tuottanut tuotekuvia, työkalukuvia eikä siten myöskään tuotteiden prototyyppejä.

Jotta yleensä voitaisiin valmistaa palloventtiilejä ja muita tämäntapaisia tuotteita, on ensin laadittava tuotteita ja niiden yksityiskohtia koskevat lopulliset piirustukset ja näiden perusteella suunniteltava ja valmistettava tuotannossa tarvittavat työkalut. Vasta tämän jälkeen tuotteiden varsinainen valmistus voi alkaa. Myös tuotteiden mahdollisia prototyyppejä voidaan valmistaa vasta, kun tuotteen mitat ja muut tiedot ovat saatavilla ja lopullisen tuotteen piirustukset laadittu. Tuotteen teknilliset ominaisuudet mitataan joko prototyypistä tai valmiista tuotteesta. Tiettyjä mittoja kuten esim. venttiilin läpivirtausarvot (nk. Kv-arvo) ja tuotteen paino voidaan kuitenkin määritellä vain lopullisesta tuotteesta.

Osa Vexve-venttiilien osien lopullisista piirustuksista on piirretty vasta 18.11.1990 ja osa 10.12.1990 alkavalla viikolla. Vexve-venttiilien tuotannossa tarvittavat työkalupiirustukset on voitu laatia vasta tämän jälkeen venttiilien kaikkien osien lopullisten piirustusten pohjalta. Ilman tarvittavia työkaluja ei ole ollut mahdollista valmistaa lopullisia Vexve-tuotteita eikä siten saada venttiilien Kv-arvoja, painoja yms. mittoja.

Vastaajayhtiö on vuoden 1990 lopussa julkaissut esitteen. Verrattaessa vastaajan esitettä hakijayhtiön aikaisemmin julkaistuun esitteeseen voidaan havaita, että vastaajayhtiön Vexveventtiilit ja hakijayhtiön Naval-venttiilit ovat samannäköiset ja mitoiltaan sekä muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan lähestulkoon identtiset. Mahdolliset poikkeavuudet eivät olennaisesti vaikuta tuotteen toimivuuteen eikä sen muihin ominaisuuksiin. Vastaajayhtiö on ilmoittanut hakijalle, että vastaajan esitteestä ilmenevät mittaustulokset ovat vastaajayhtiön omia tuloksia.

Ottaen huomioon Vexve-tuotteiden ja Naval-tuotteiden samannäköisyys ja edellä esitetty Vexve-venttiilien suunnittelu- ja valmistustyön aikataulu ja tämän lisäksi se, ettei markkinoilla ole muita samannäköisiä venttiilejä, on selvää, etteivät vastaajayhtiön esitteessä mainitut mittaustulokset ja taulukkotiedot ole voineet perustua vastaajayhtiön omiin mittaustuloksiin, vaan mainitut tiedot on kopioitu hakijayhtiöltä ja sen esitteistä. Vastaajayhtiön esitteen kuvissa ei myöskään ole voitu käyttää muita kuin hakijayhtiön valmistamia Navalventtiilejä.

Hakijayhtiön valmistamien ja markkinoimien tuotteiden piirustuksista käy aina ilmi hakijan nimi, paitsi siltä osin kuin piirustukset ovat hakijayhtiölle luovutettuja Oras Oy:n laatimia, sekä kielto jäljentää tai näyttää piirustuksia sivullisille ilman hakijayhtiön lupaa.

Vastaajayhtiö on joulukuussa 1990 pyytänyt tarjouksia ja tilannut Vexve-venttiilien osia alihankkijoilta Suomesta ja ulkomailta. Palloventtiilien yksittäisten osien lopullisista piirustuksista huomattava osa on piirretty 18.11.1990 ja osa 10.12.1990 alkavalla viikolla (ko. piirustukseen on merkitty 1"9050" eli viikko 50 vuonna 1990).

Piirustuksista käy ilmi tuotteen osien yksityiskohtaiset mitat, toleranssiluvut sekä muita tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa tarvittavia tietoja. Osa tiedoista on, ainakin teoriassa, mahdollista määritellä itse ko. tuotteesta. Sellainen määrittely on kuitenkin käytännössä erittäin työlästä eikä kaikilta osin anna täysin tarkkaa lopputulosta.

Joitakin piirustuksissa olevia tietoja, kuten esim. toleranssilukuja, ei kuitenkaan ole mahdollista määritellä itse tuotteesta. Toleranssiluvut eli määritelmä siitä, paljonko valmis tuotteen osa mitoiltaan saa poiketa piirustuksista ilmenevistä luvuista ilman, että tuotteen toiminta- tai muut ominaisuudet sen perusteella muuttuisivat, perustuvat tuotteen suunnittelijan ja valmistajan kokemuksiin ja muodostavat tärkeän osan ko. tuotteiden tuotekehittelyä.

Vastaajayhtiön piirustukset ovat tiettyjä vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta täysin identtiset. Hakija on pyytänyt eräältä Helsingin Kauppakamarin hyväksymältä tavarantarkastajalta lausunnon vastaajayhtiön eräistä piirustuksista. Lausunnossa todetaan, että hakijan ja vastaajan piirustukset "ovat varsin paljon toistensa kaltaiset, jopa sellaisilta osin, joita ei itse tuotteesta pystytä määrittelemään, kuten esim. tuotteen valmistuksessa käytettävät toleranssit, jotka ovat pääosin samanlaiset". Piirustuksista ilmenevien, teoriassa itse tuotteesta määriteltävissä olevien tietojen osalta lausunnonantaja toteaa: "Samoin tietyt pinnankarkeudet ja kulmamitat ovat varsin työläästi määriteltävissä itse tuotteesta. Kuitenkin em. seikat olivat täsmälleen samalla tavalla esitetty piirustuksissa."

Lausunnonantaja viittaa piirustuksissa oleviin eroihin, mutta toteaa niiden olevan "vähäisiä" ja lausuu, etteivät poikkeavuudet "kuitenkaan vaikuta tuotteen toimivuuteen tai käyttötarkoitukseen". Poikkeavuuksista on myös todettava, että hakijayhtiön jousilevypiirustuksessa on erikseen määritelty ja esitetty jousta koskevia mittoja (t 1 ja t 2) sekä taulukkomuodossa mittojen toleranssiluvut. Vastaajayhtiön vastaavassa piirustuksessa esiintyyvät myös tunnusmerkit t 1 ja t 2, kuitenkin määrittelemättä mitä mittoja ko. tunnusmerkit ovat. Vastaajayhtiön piirustuksessa olevassa taulukossa on kuitenkin sarake t 1 ja t 2, joiden lukuarvot ovat samat kuin hakijayhtiön piirustuksessa olevat taulukkoarvot.

Suorittamansa tutkimuksen perusteella lausunnonantaja esittää seuraavan johtopäätöksen: "Minusta vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että Naval Oy:n piirustukset ovat olleet Vesinieminen Ky:n piirustusten pohjana niitä laadittaessa, sillä muuten näin samanlaisia piirustuksia on käsittääkseni erittäin vaikea ulkomuistista piirtää."

Kaikki vastaajan 12 piirustuksesta ilmenevät, Vexve-venttiilien osien valmistuksessa tarvittavat oleelliset tiedot, siis myös tiedot, jotka eivät ole määriteltävissä itse tuotteesta, ovat yhtäpitäviä. Vastaajayhtiön piirustukset on laadittu käyttäen oikeudettomasti hyödyksi ja kopioimalla hakijayhtiön suojattuja piirustuksia.

Aimo Hyörtti tuli hakijayhtiön palvelukseen 1985. Hänen työtehtäviinsä kuului Naval-venttiilien tuotannossa tarvittavien työkalujen suunnittelu. Hyörtti irtisanoutui 30.9.1990, jolloin hänen kanssaan sovittiin, että irtisanomisaika olisi yksi kuukausi. Hyörtin työsuhde päättyi siten 30.10.1990. Välittömästi työsuhteen päättymisen jälkeen Hyörtti siirtyi oman ilmoituksensa mukaan Robomec Oy -nimisen yhtiön palvelukseen. Työsuhde Robomec Oy:hyn päättyi kuitenkin hakijan saamien tietojen mukaan jo marraskuun puolessavälissä 1990, jonka jälkeen Hyörtti siirtyi vastaajayhtiön palvelukseen. Hyörtti on ilmoittanut hakijalle, ettei hän ennen siirtymistään vastaajayhtiön palvelukseen ole luovuttanut mitään hakijaa tai sen tuotteita koskevia tietoja vastaajayhtiölle.

Hakijan saamien tietojen mukaan vastaajayhtiö on keväällä 1990 tehnyt päätöksen Vexve-venttiilien tuotannosta ja ryhtynyt suunnittelemaan yhtiön uutta valmistus- ja markkinointitoimintaan liittyvää hallintoa. Vastaajayhtiö on todennäköisesti jo kesällä 1990 päättänyt kutsua Hyörtin palvelukseensa.

Vastaajayhtiö ei ainoastaan ole ottanut Hyörttiin yhteyttä tarjotakseen hänelle uutta työpaikkaa, vaan myös kutsunut Hyörtin useampaan kokoukseen, joissa on käsitelty Vexve-venttiilien tulevaa tuotantoa ja sen yksityiskohtaista suunnittelua. Tällöin vastaajayhtiö on ollut täysin tietoinen Hyörtin silloisesta palvelussuhteesta hakijayhtiöön ja sen perusteella hyödyntänyt niitä kokemuksia, joita Hyörtti oli saanut ko. palvelussuhteen puitteissa venttiilien tuotannosta, suunnittelusta ja tuotekehittelystä.

Kokoukset, joihin Hyörtti osallistui, pidettiin kesällä ja syksyllä 1990, siis aikana, jolloin Hyörtti oli vastaajayhtiön kilpailijan eli hakijayhtiön palveluksessa. Kokouksissa keskusteltiin mm. Vexve-venttiilien valmistuksessa tarvittavista koneista, koneiden tyypeistä, merkeistä ja mitoista, työkalukuvista, venttiilien osien yksityiskohtaisista mitoista ja yleensä venttiilituotannon struktuurista, käyttäen hyväksi hakijayhtiössä yli kymmenen vuoden aikana tapahtuneen venttiilien tuotanto- ja tuotekehittelyn tuloksia.

Hakijayhtiön saamien tietojen mukaan vastaajayhtiössä on 22.8.1990 pidetty sisäinen kokous, jossa on mm. todettu, että Vexve-venttiilien suunnittelutyössä tarvitaan tietoja venttiileissä käytettävien palloaihioiden mitoista. Tämän perusteella vastaajayhtiön edustajat ovat kutsuneet koolle kokouksen pidettäväksi 25.8.1990, johon myös Hyörtti on osallistunut. Kokouksessa on mm. määritelty venttiilituotannossa käytettävän hydraulipuristimen arvoja sekä mainitut palloaihioiden mitat.

Hyörtti on myös osallistunut 4.9., 19.9. ja 17.10.1990 vastaajayhtiön kokouksiin. Viimeksi mainitussa kokouksessa on mm. käsitelty venttiileissä käytettävän puristimen yksityiskohtaisia ominaisuuksia hakijayhtiössä saatujen kokemusten perusteella. Kokouksessa 24.10.1990 on määritelty mm. venttiilituotannossa käytetyn ns. profilaattorin yksityiskohtaisia tietoja käyttäen hyväksi Hyörtiltä saatuja tietoja hakijayhtiössä käytössä olleesta vastaavasta profilaattorista. Kaikissa mainituissa kokouksissa erityisesti sekä niiden perusteella tehtävissä päätöksissä ja venttiilituotannon kehittelyssä yleensä, vastaajayhtiö on käyttänyt hyväkseen oikeudettomasti keräämäänsä tietoa hakijayhtiöstä, sen tuotteista ja tuotannosta.

Hakijan saamien tietojen mukaan Hyörtti on luovuttanut vastaajayhtiölle mm. seuraavat venttiilituotannossa käytettyjä palloja koskevat tiedot:

- pallon ja palloaihion yksityiskohtaiset mitat, toleranssit, tarkkuudet, tiedot pallon pinnan laadusta ja sen pyöreydestä, käytetyt materiaalit ja palloaihion mitat ennen hiontaa,

- palloihin ja palloaihioihin liittyvät hakijayhtiön suojatut palloaihion ja pallon piirustukset sekä tiedot hakijayhtiön tuotekehityksestä (eli miten piirustuksissa olevat tiedot kuten esim. toleranssit on tuotekehityksen perusteella mahdollisesti muutettu), ja

- mistä pallot on tilattu, mitkä pallot on valmistettu omassa tuotannossa, mitkä tilattu alihankkijoilta.

Hyörtti on myös luovuttanut vastaajayhtiölle hakijayhtiön tuotannosta otettuja palloaihioita.

Hyörtti on luovuttanut seuraavia pallon valmistustekniikkaa koskevia tietoja:

- miten hakijayhtiö valmistaa palloja (puristustekniikkaan liittyviä yksityiskohtia kuten käytetyt materiaalit ja materiaalikappaleiden mitat),

- hakijayhtiön käyttämään hiomakoneseen liittyvät yksityiskohtaiset tiedot kuten esim. hiomakoneen merkki, valmistusnumero, tuotannossa saavutettu kapasiteetti, hionta-ajat, hiomakoneen tarkkuusaste ja sen soveltuvuus tuotantoon ja muut hiomakoneen tilaukseen vaikuttavat, koneen käyttöön liittyvät vastaavat tuotannossa saadut kokemukset ja

- hakijayhtiön käyttämään hydrauliseen puristimeen liittyviä tietoja kuten esim. tyyppi, tuotannossa saavutettu kapasiteetti, koneen voima ja sen soveltuvuus tuotantoon, koneessa käytettävien työkalujen kiinnityslaitteet.

Hyörtti on myös luovuttanut vastaajayhtiölle seuraavat venttiilituotantoon liittyviä työkaluja koskevat piirustukset ja tiedot:

- hakijayhtiön suojatut työkalupiirustukset ja -kuvat sisältäen mm. työkalujen yksityiskohtaiset mitat, toleranssit, tarkkuudet; tiedot ko. työkalukuviin mahdollisesti tehdyistä muutoksista, toleranssi- ja tarkkuuslukujen kommentointi.

Lisäksi Hyörtti on luovuttanut vastaajayhtiölle seuraavia venttiilin karan valmistukseen liittyviä tietoja:

- venttiilin karan valmistukseen ja hakijayhtiön käyttämään ns. profilaattoriin liittyviä tietoja kuten esim. koneen malli, sarjanumero, koneen käyttötapa (mitä tehdään itse, mitä tilataan alihankkijoilta), kapasiteetti, ko. koneella valmistettujen osien kappalekustannukset.

Hyörtin luovuttamat tiedot, jotka eivät ilmeisesti rajoitu edellä olevaan luetteloon, ovat osa hakijayhtiön venttiilituotannosta hankkimaa yrityskokemusta. Vastaajayhtiö on tarvinnut ko. tiedot oman venttiilituotannon suunnitteluun. Hankkimalla ja käyttämällä edellä mainittuja tietoja vastaajayhtiö on menetellyt SopMenL:n vastaisesti. SopMenL:n 6 §:ssä olevalla sanalla "käyttää" tarkoitetaan tietojen hyödyntämistä eikä ainoastaan tietojen "kopioimista". Vaikka vastaajayhtiön tuotanto(linja) vastaajayhtiön oman väitteen mukaan osittain poikkeaa hakijayhtiön tuotannosta, ei se merkitse sitä, etteikö hakijayhtiön suojattuja yrityskokemuksia olisi käytetty oikeudettomasti hyväksi. Edellä mainittuja hakijayhtiön tietoja käyttämällä on ratkaisevasti säästetty tuotekehityskustannuksia ja nopeutettu uusien venttiilien markkinoille tuloa sekä päästy valmistuskustannuksissa kilpailijoiden tasolle, joka muussa tapauksessa olisi vienyt useita vuosia.

SopMenL:ia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 114/1978) todetaan, että lain yleislausekkeen mukaisen hyvän liiketavan vastaisen menettelyn rajat jäävät viimekädessä oikeuskäytännön kartoitettavaksi. Esityksessä on kuitenkin annettu hyvää liiketapaa koskeva pääperiaate. Hyvän liiketavan mukaisena toimintana voidaan pitää sellaista (elinkeino)toimintaa, jota huolellinen ja rehellinen elinkeinonharjoittaja harjoittaa ja jonka kilpailijat ja asiakkaat hyväksyvät. Arvioitaessa onko elinkeinonharjoittaja toiminut vastoin SopMenL:n 1 §:ssä mainittua yleislauseketta on tarkasteltava ko. elinkeinonharjoittajan suorittamia toimenpiteitä sekä erikseen että kokonaisuutena.

SopMenL:n 4 §:ssä annetaan suojaa liikesalaisuuksien oikeudetonta käyttämistä tai ilmaisemista vastaan. Hallituksen esityksessä todetaan, että liikesalaisuus on tieto, jolla on yrityksen kannalta merkitystä ja jonka vapaan hyväksikäytön rajoittaminen suuremmassa tai pienemmässä laajuudessa on yrityksen intressissä. Liikesalaisuuksien väärinkäyttöä vastaan saatava suoja ei kuitenkaan välttämättä edellytä, että tiedon suojaamiseen tähtääviin keinoihin olisi ryhdytty. Liikesalaisuutena pidettävä tieto voi olla luonteeltaan teollista, kaupallista, ammatillista tai tieteellistä. Elinkeinonharjoittaja saa SopMenL:n perusteella suojaa myös know-hown, ns. yrityskokemuksen oikeudetonta väärinkäyttöä vastaan, edellyttäen kuitenkin, että yrityskokemus on salainen.

Yrityskokemus voi muodostua yksittäisestä tiedosta, esim. tuotannossa käytettyä komponenttia tai raaka-ainetta tai esim. näiden käyttösuhdetta koskevasta tiedosta, tai eri tietojen kokonaisuudesta, esim. tuotantolinjaa tai -prosessia, siinä käytettyjä koneita ja niiden suhdetta toisiinsa koskevasta tiedosta, tuoteosien omaa valmistusta suhteessa alihankkijoilta tilattuihin osiin koskevasta tiedosta jne. SopMenL:ssa sellaiset liikesalaisuuksien ja yrityskokemuksien muodostamat kokonaisuudet on suojattu siitä riippumatta, että jokin ko. kokonaisuuteen liittyvä yksittäinen tieto olisikin yleisessä tiedossa.

Esitettyjen määritelmien perusteella voidaan todeta, että edellä mainitut hakijayhtiön piirustukset sisältävät SopMenL:ssa suojattuja liikesalaisuuksia. Joka siten on käyttänyt mainittuja hakijan piirustuksia ilman lupaa, on, ottaen myös huomioon piirustuksissa olevan kiellon jäljentää tai näyttää piirustuksia sivullisille, joko itse oikeudettomasti hankkinut ne tai tiennyt, että piirustukset tai niissä olevia tietoja luovuttanut taho on ne oikeudettomasti hankkinut.

Vaikkakaan tuotteen ulkomuoto tai esitteen ulkoasu ei sinänsä automaattisesti saa suojaa SopMenL:n nojalla, kilpailevan yhtiön esitteessä olevien tietojen jäljentämistä ja kilpailevan yhtiön tuotteiden valokuvien käyttämistä omassa esitteessä ei voida katsoa hyvän liiketavan mukaiseksi toiminnaksi, varsinkaan jos väitetään, että oman yhtiön esitteessä mainitut tuotteet poikkeavat muista markkinoilla olevista tuotteista ja että esitteessä olevat tiedot perustuvat omiin mittaustuloksiin. Kilpailevan yhtiön työntekijän haastattelemista yhtiön liikesalaisuuksista tai kilpailevan yhtiön piirustuksien jäljentämistä ja hyödyntämistä ei myöskään voida pitää hyvän liiketavan mukaisena, vaan sitä on pidettävä kilpailevan yhtiön kannalta sopimattomana. Vexve-venttiilien tuotannon suunnittelussa ja sen toteuttamisessa vastaajayhtiö ei siten ole toiminut sellaisella rehellisellä tavalla, joka asiakkaiden tai kilpailijoiden pitäisi hyväksyä.

VESINIEMINEN KY:N VASTINE

Vesinieminen Ky on kiistänyt, että se olisi käyttänyt oikeudettomasti Naval Oy:lle kuuluvia liikesalaisuuksia palloventtiilituotannossaan taikka muutoinkaan menetelleensä elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti tai hakijan kannalta sopimattomasti, ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 107 896 markalla korkolain mukaisine korkoineen.

Vesinieminen Ky:n perustaja ja omistaja Jorma Nieminen on vuodesta 1985 lähtien ollut kiinnostunut palloventtiilien tuotannosta ja tutkinut mahdollisuuksia kehittää oma palloventtiilituotanto. Syksyllä 1989 yrityksessä tehtiin päätös investoida palloventtiilituotannon aloittamiseen. Tuolloin Jorma Nieminen oli yhteydessä keksijä Kyösti Kallioiseen, joka on tutkinut palloventtiilejä ja joka luovutti Vesinieminen Ky:lle tuotekehittelyn pohjaksi laatimaansa ja keräämäänsä aineistoa palloventtiileistä. Päätös palloventtiilituotannon aloittamisesta tehtiin huhtikuussa 1990.

Vesinieminen Ky jätti 12.7.1990 Robomec Oy:lle kirjallisen toimeksiannon ryhtyä suunnittelemaan palloventtiiliä sekä sen tuotantoa varten tarpeellisia työkaluja. Suullinen ennakkosopimus toimeksiannosta oli tehty jo toukokuussa 1990, jolloin Robomec Oy aloitti suunnittelutyön. Robomec Oy on laatinut yksityiskohtaiset suunnitelmat, joihin tuotannon aloittaminen on perustunut. Tästä konsultointi- ja suunnittelutyöstä Robomec Oy on laskuttanut Vesinieminen Ky:tä yhteensä yli 1,4 miljoonaa markkaa, lokakuusta 1990 lähtien.

Vesinieminen Ky:n omana sivutoimisena suunnittelukonsulttina on toiminut Juhani Weckman, jolla on usean kymmenen vuoden kokemus LVI-alalta. Lokakuussa 1990 Weckman siirtyi kokopäiväiseksi suunnittelijaksi Vesinieminen Ky:n palvelukseen.

Hakemuksessa tarkoitetut piirustukset käsittävät palloventtiilien osien piirustuksia. Valtaosa kyseisistä piirustuksista on ilmeisesti ns. tarjouspyyntöpiirustuksia, jotka lähetetään jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa alihankkijoille. Suunnittelun kuluessa pyydetään osista tarjouksia alihankkijoilta alustavien kuvien perusteella, jotta päästään suunnittelemaan tuotantoa ja varautumaan materiaalihankintoihin ym. Osien valmistajilla on sellaista taloudellista tietämystä, josta saadaan palautetta, jonka perusteella kuvia suunnittelun kuluessa pääsääntöisesti aina muutetaan. Robomec Oy on laatinut vastaajan palloventtiileistä tuotekuvia sekä tuotanto- ja työkalukuvia yhteensä noin 1 400 kappaletta. Hakemuksessa mainitut piirustukset käsittävät sellaisia venttiilin osia, jotka ovat muodoltaan varsin yksinkertaisia. Ammattitaitoinen suunnittelija pystyy piirtämään kyseisen kuvan nähtyään sen kappaleen, jota piirustus koskee.

Hakijan tarkoittamat piirustukset, joissa on näkyvissä vastaajan nimi ja suunnittelijan nimikirjaimet, on laatinut Harri Sten vastaajayhtiöstä tai Marketta Lipponen Robomec Oy:stä. Piirustukset on laadittu CAD-systeemillä tietokonepohjaisesti, vastaajayhtiön tuotekehityspäällikkö Juhani Weckmanin antamien tietojen perusteella. Kuvia ei siis ole piirretty ulkomuistista, eikä piirustusten laatimisessa ole käytetty hyväksi hakijan piirustuksia. Nämä kuvat ovat alustavia tarjouskyselyyn tarkoitettuja kuvia, jotka on lähetetty alihankkijoille, jotta saataisiin tietää ko. osien hintataso ja toimitusajat. Tuotannossa olevat kuvat poikkeavat näistä kuvista olennaisesti. Tarjouskuvat on lähetetty ennen kuin venttiilin lopullinen rakenne on lyöty lukkoon. Kaikki kuvista ilmenevät tiedot on saatavissa myös kyseistä venttiilin osaa tarkastelemalla ja mittaamalla, sekä hankkimalla tiedot esim. alihankkijoilta.

Palloventtiilit ovat tosiasiallisesti kaikki erittäin samankaltaisia, koska rakennetekniikka on kaikissa sama. Esim. putket on standardisoitu ja pallokokoja on vain muutamia kymmenien eri venttiilivalmistajien tuotannossa. Palloventtiiliin liittyvät ominaisuudet ovat kaikki nähtävissä ja mitattavissa avaamalla palloventtiili.

Hakijan tarkoittamat piirustukset ovat alalla tavanomaisia piirustuksia, joita käytetään mm. tarjousten pyytämiseen. Tarjousta pyydetään alihankkijalta tällaisen piirustuksen nojalla, ja pääsääntöisesti piirustus jää alihankkijalle eikä sitä palauteta tarjouksen mukana. Tehtäessä uusi tilaus toimitetaan normaalisti uusi piirustus, jotta varmistetaan, ettei vanhoja kuvia käytetä ja että mahdolliset muutokset kuvissa tulevat huomioiduiksi. Alihankijoille kertyy näin yleensä satoja eri yritysten piirustuksia, joita alihankkijat säilyttävät luonaan eri aikoja ja eri tavoilla.

Alalla tällaisia piirustuksia ei mielletä liikesalaisuuksiksi, koska kyseessä pääsääntöisesti on piirustus sellaisesta tuotteesta, joka jo on markkinoilla ja johon sellaisenaan ei liity mitään liikesalaisuutta. Mikäli kyseessä olisi piirustus tuotteesta, joka ei vielä olisi markkinoilla, ja joka sen vuoksi haluttaisiin säilyttää salaisena, sitä ei lähetettäisi alihankkijalle postitse tarjouspyynnön mukana.

Tavanomaista on, että tarjouspyyntöä pyydetään aina useammalta yritykseltä, usein jopa kymmeneltä alihankkijalta. Jokaiselle lähetetään piirustus tuotteesta, joka siten leviää varsin laajan piirin tietoisuuteen. Alihankkijoiden parissa tällaisia piirustuksia ei pidetä salaisina, vaan alihankkijat pitävät itsestään selvänä, että tällaisia piirustuksia voi esimerkiksi näyttää muiden yritysten edustajille. Se, etteivät tällaiset piirustukset sisällä liikesalaisuuden luonteisia tietoja, käy ilmi mm. siitä, että hakija on saanut haltuunsa vastaajan piirustuksia, jotka ovat luonteeltaan täysin hakijan piirustuksiin verrattavia.

Hakemuksessa tarkoitetut piirustukset eivät siten ole luonteeltaan liikesalaisuuksia, koska ne ovat olleet varsin suuren elinkeinonharjoittajien piirin saatavilla. Näihin piirustuksiin ei ole sisältynyt mitään sellaista tietoutta, joka ei olisi ollut saatavilla myös ko. markkinoilla olevasta tuotteesta. Kyseisten piirustusten hallussapito tai käyttö ei siten voisi käsittää minkään liikesalaisuuden loukkaamista.

Naval Oy:n piirustuksia on vastaajan tietojen mukaan runsaasti eri tahoilla. Jopa opetuksen yhteydessä on eräässä tapauksessa esitetty hakijan piirustus, joka oli luonteeltaan hakemuksessa tarkoitettujen piirustusten kaltainen. Eräät piirustukset ovat lähtöisin Naval Oy:n sisältä, eräät alihankkijoilta. Vesinieminen Ky:n hallussa ei kuitenkaan ole milloinkaan ollut yhtään Naval Oy:n leimoilla varustettua piirustusta.

Naval Oy itse on mitä ilmeisimmin saanut haltuunsa Vesinieminen Ky:n piirustuksia alihankkijoiltaan. Näistä pallon ym. tiivisteiden kuvat ovat liikesalaisuuden luonteisia sen vuoksi, että kuvissa on esitetty Vesinieminen Ky:n arvioitu kappaletarve vuodelle 1991. Tämä tieto on liikesalaisuus, jonka ei olisi tullut tulla kilpailijan tietoon.

Vesinieminen Ky ei ole käyttänyt palloventtiilituotannossaan hyväksi hakijan piirustuksia. Vesinieminen Ky ei myöskään ole missään vaiheessa kopioinut hakijan piirustuksia. Kun Vesinieminen Ky ei ole käyttänyt hyväksi eikä kopioinut hakijan piirustuksia, on hakijan vaatimus kieltää Vexve-palloventtiilien valmistus ja markkinointi kokonaisuudessaan perusteeton.

Robomec Oy:n laskutus Vesinieminen Ky:ltä on käsittänyt palloventtiilin osien, työkalujen sekä palloventtiilien valmistuslinjan suunnittelun. Vesinieminen Ky:n palloventtiilien valmistuslinja on suunniteltu ja rakennettu alusta alkaen täysin itsenäisesti, eikä valmistuslinja miltään osin ole samanlainen kuin Naval Oy:n valmistuslinja. Samoin Vesinieminen Ky:n palloventtiilit on suunniteltu itsenäisesti, ja ne poikkeavat yksityiskohdiltaan Naval Oy:n palloventtiileistä.

On selvää, että palloventtiilit aina muistuttavat läheisesti toisiaan sen vuoksi, että LVI-alan tuotteet on pitkälti standardisoitu, jolloin pääosin tuotteen ulkomuoto ja rakenne perustuu standardien vaatimuksiin ja käytännön sanelemiin ratkaisuihin. Vesinieminen Ky:n ja Naval Oy:n palloventtiileissä on kuitenkin merkittäviä eroavaisuuksia.

Se, miltä osin Vesinieminen Ky:n palloventtiilit ovat samankaltaisia tai erilaisia Naval Oy:n palloventtiilien kanssa, ei vastaajan käsityksen mukaan ole käsiteltävänä olevan asian kannalta relevanttia. Markkinatuomioistuin ei voi väitettyyn jäljittelyyn perustuen kieltää tietyn tuotteen valmistusta tai myyntiä sinänsä. Mitään harhaanjohtumisen vaaraa ei hakijan ja vastaajan tuotteiden suhteen ole. Sekä vastaajan esitteessä että itse tuotteissa on nimi selvästi esillä. Vastaajan tuotteita ei voida sekoittaa hakijan tuotteisiin.

Sopimatonta ei ole tuotekehittelyssä käyttää hyväksi kilpailevien yritysten tuotteita esim. tutkimalla kilpailevien yritysten tuotteiden rakennetta, mittoja ym. Kun kyseessä ei ole teollisoikeudellisesti suojattu tuote, varsin yksityiskohtainenkin jäljittely on voimassa olevan lainsäädäntömme ja oikeuskäytännön mukaan sallittua.

Vastaajalla on itsellään riittävästi tieto-taitoa venttiilien suunnittelusta. Yhtiöllä ei ole ollut tarvetta kopioida Naval Oy:n piirustuksia, vaan suunnittelu on perustunut johdonmukaiseen omaan työskentelyyn. Vastaaja ei ole perustanut tuotantoaan jäljittelylle, vaan itsenäiselle tuotekehitystyölle, jossa on käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita ja johon tuotekehitykseen on panostettu merkittävästi sekä aikaa että varoja.

Vastaajan piirustuksista ilmenevät toleranssiluvut on saatu oman kokemuksen sekä eri alihankkijoilta saatujen tietojen perusteella. Vastaajan suunnittelija Juhani Weckman on suunnitellut vastaavia venttiilejä jo ollessaan Osy Oy:n palveluksessa vuonna 1982. Weckman on toiminut Osy Oy:n tuotekehityspäällikkönä vuosina 1974 - 1982, ja toiminnan siirryttyä Oras Oy:lle, Oras Oy:n tuotekehityspäällikkönä, jolloin hän oli jatkuvasti yhteydessä Oras Valves -tuotekehitykseen ja -tuotantoon. Hakijan palloventtiilituotanto on vastaajan tietojen mukaan nykyisin teknisesti lähes samanlaista kuin aikanaan Osy Oy:n ja Oras Valves -yksikön aikana. Vastaajayhtiön palvelukseen Weckman siirtyi vuonna 1990 tuotekehityspäälliköksi.

Hakija viittaa siihen, että osa Vexve-venttiilien osien lopullisista piirustuksista on piirretty vasta 18.11.1990 ja osa 10.12.1990. Tätä vastaaja ei kiistä. Vesinieminen Ky:n, samoin kuin useimpien pienten ja keskisuurten yritysten käytäntö on se, että ensinnä laaditaan omat sisäiset luonnospiirustukset, skitsit. Näiden perusteella tehdään koekappaleet (prototyypit) ja alkusarjat sekä suurin osa työkaluista. Myös suurin osa alihankkijoista pystyy toimimaan näiden piirustusten perusteella.

Viralliset piirustukset sisältävät kaikki viralliset tiedot ja ne on piirretty standardisoidun konepiirustusopin mukaisesti. Viralliset piirustukset on tarkoitettu arkistointia sekä usein myös alihankkijoita varten. Näitä arkistoitavia kuvia yritys käyttää jatkuvasti tuotannon ylläpitämiseen.

Kun vastaaja käyttää ulkopuolisia piirtäjiä virallisten piirustusten laatimiseen, voi sisäisten luonnospiirustusten eli skitsien ja varsinaisten virallisten piirustusten välillä olla kuukausien tai jopa vuosien aikaero. Tuotannon kannalta kyseisellä erolla piirustusten päiväyksellä ei ole merkitystä. Hakemuksessa esitetty käsitys, ettei tuotannossa tarvittavia työkalupiirustuksia olisi voitu laatia ennenkuin kaikkien osien lopulliset piirustukset ovat valmiita, on virheellinen.

Vastaajan esite on jouduttu painamaan siinä vaiheessa, kun tuotantolinja ei vielä ollut valmis eikä vastaajan lopullisia tuotteita ole ollut mahdollista kuvata esitteeseen. Esitteeseen on sen vuoksi kuvattu prototyypit, jotka mahdollisimman paljon muistuttavat ulkomuodoltaan lopullisia vastaajan valmistamia tuotteita. Prototyypit on luotu erilaisilla menetelmillä, ja niissä saattaa olla yksityiskohdissa pieniä eroavaisuuksia lopullisiin tuotteisiin verrattuna. Tällä ei kuitenkaan ole asian kannalta merkitystä sen vuoksi, että ostajan kannalta prototyypit ilmaisevat pääpiirteissään markkinoitavan tuotteen ulkomuodon.

Hakijan väite, että esim. venttiilin läpivirtausarvo (ns. Kvarvo) sekä tuotteen paino voitaisiin määritellä vain lopullisesta tuotteesta, ei perustu tosiasioihin. Vastaajan Vexvepalloventtiilien esitteessä mainitut Kv-arvot ovat teoreettisia laskenta-arvoja. Käytettäessä tietokoneavusteista suunnittelua (CAD) on tuotteiden paino erittäin helppo laskea. Hakijan esittämät perustelut, joihin vedoten hakija epäilee liikesalaisuuksien loukkauksen tai jäljittelyn tapahtuneen, ovat näin ollen tosiasioihin perustumattomia.

Jokaiseen vastaajan esitteessä näkyvään palloventtiiliin on liitetty Vexve-tavaramerkillä varustettu tarra ja kädensija, jossa esiintyy Vexve-tavaramerkki. Sekaannusvaaraa muiden valmistajien tuotteisiin synny. Kilpailu eri valmistajien palloventtiilien välillä ei tapahdu tuotteiden ulkomuodon perusteella, vaan korkean laadun, hinnan ym. markkinointiin vaikuttavien seikkojen perusteella.

Vastaajan venttiilituotannossa käytettyjen pallojen mitat ja pinnan laadut ovat täysin mitattavissa markkinoilla olevista tuotteista. Pallojen valmistajat ilmoittavat myös ko. tiedot tilaajalle. Kyseessä ovat alalla toimiville yleisesti tunnetut tiedot, jotka eivät ole liikesalaisuuksia. Vastaaja on elokuuhun 1991 saakka käyttänyt umpipalloja, jotka vastaajalle toimittaa ulkomainen yhtiö. Vastaavia palloja kyseinen yritys toimittaa ympäri maapalloa muillekin palloventtiilien valmistajille. Pallojen pinnan laatu ja halkaisijat ovat samat useilla venttiilien valmistajilla. Pallo on irrotettavissa valmiista venttiilistä, eikä siihen sellaisenaan liity mitään liikesalaisuutta.

Aimo Hyörtti ei ole luovuttanut vastaajalle yhtään palloaihiota. Vastaaja on saanut palloaihioita Koneistamo Veljekset Mäkinen Oy:ltä, jolta vastaaja vieläkin hankkii kuoripallot.

Varteenotettavia hiomakoneen valmistajia on vain kaksi, Giershaben ja Valmet. Esim. Juhani Weckman ja Markku Mäkinen tietävät hyvin, että hakijayhtössä on käytössä Giershabenin kone. Kyseessä ei ole liikesalaisuus. Hiomakoneen hionta-ajat, tarkkuusaste ym. ominaisuudet eivät ole liikesalaisuuksia, vaan vapaasti kyseisen koneen valmistajalta saatavissa olevaa tietoutta. Hakijayhtiön tiloissa on vieraillut eri yhteyksissä tuhansia ihmisiä yritysvierailuilla, jolloin heidän käyttämänsä koneet ovat laajan piirin tietoisuudessa. Vastaajan palloaihion hiomakone on tilattu 21.12.1990 ja jyrsinkone 15.1.1991. Molemmat koneet edustavat tunnettua tuotantotekniikkaa, jonka mm. Juhani Weckman tunsi tilaushetkellä erittäin hyvin. Koneiden valmistajat ilmoittavat koneiden kapasiteetin ym. tiedot, jotka ovat heidän takuunsa piirissä. Myöskään hydraulisen puristimen tyyppi ei ole liikesalaisuus, koska tietämys tästä on laajan piirin tietoisuudessa.

Venttiilituotantoon liittyvät työkalut on vastaajayhtiössä suunniteltu itsenäisesti. Apuna on ollut Kyösti Kallioisen kehittämiä piirustuksia. Kyseisiä työkaluja valmistavat yritykset tekevät myös työkaluja omilla piirustuksillaan ja omilla suunnitelmillaan, jolloin tilaaja ilmoittaa vain valmistettavan osan mitat sekä tuotantomäärän ja raaka-aineet. Kyseessä on alan yleinen ammattitaito, joka kuuluu mm. alihankkijoiden osaamisen piiriin. Myös tiedot profilaattorin ominaisuuksista ovat nimenomaan ostettavan koneen valintakriteereitä, jotka koneen valmistaja ilmoittaa ostajalle. Kyseessä eivät ole liikesalaisuudet. Kun otetaan huomioon, että hakijayhtiön palveluksessa olevia henkilöitä esiintyy alalla alihankkijoina, kuten Koneistamo Veljekset Mäkinen Oy:n Markku Mäkinen sekä Oras Oy:n palveluksessa olleista esim. Juhani Weckman, on selvää, ettei salassa pidettävää yrityskokemusta juurikaan voi olla alan yleisen ammattitaidon lisäksi.

Hakija esittää vastaajayhtiön työntekijän Aimo Hyörtin kannalta vakavia syytöksiä Hyörtin toiminnasta siltä ajalta, jolloin hän vielä oli hakijan palveluksessa. Nämä väitteet saattavat Hyörtin erittäin ikävään valoon ilman minkäänlaisia asiallisia perusteita. Hyörtti siirtyi työsuhteensa hakijayhtiössä päätyttyä Robomec Oy:n palvelukseen, josta hän jo muutaman viikon kuluttua siirtyi vastaajayhtiön palvelukseen. Syynä siihen, että Hyörtti halusi siirtyä vastaajayhtiön palvelukseen oli pääasiassa se, että vastaajan suunnittelija Juhani Weckman on Hyörtin aikaisempi esimies ja hyvä ystävä. Weckman ja Hyörtti ovat työskennelleet yhdessä aikanaan Osy Oy:n palveluksessa ja heidän yhteistyönsä sujui erittäin hyvin. Weckmanin ja Hyörtin läheisestä tuttavuussuhteesta johtui, että Hyörtti muutaman kerran osui Vesinieminen Ky:n tiloihin, jolloin keskusteltiin yleisellä tasolla palloventtiilituotannosta.

Hakijan esittämä käsitys, että Hyörtti näiden keskustelujen yhteydessä olisi paljastanut vastaajalle hakijan liikesalaisuuksia, on paikkansa pitämätön ja Hyörttiä ja vastaajaa loukkaava. Kyseessä olivat lähinnä tuttavien kesken erittäin yleisellä tasolla käydyt keskustelut, eikä näillä keskusteluilla ollut suoraa vaikutusta vastaajan tuotekehitysprojektiin. Hyörtti ei milloinkaan näissä epävirallisissa keskusteluissa paljastanut mitään sellaista, mitä olisi pidettävä hakijan liikesalaisuutena, eikä vastaaja myöskään keskustelujen kuluessa pyrkinyt saamaan eikä saanut tietoonsa salaisena pidettäviä tietoja.

Hakija on esittänyt, että vastaaja olisi Hyörtin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella hyödyntänyt niitä kokemuksia, joita Hyörtti oli saanut palvelussuhteensa puitteissa venttiilien tuotannosta, suunnittelusta ja tuotekehittelystä. Tämä hakijan lausuma ei vielä käsitä mitään sellaista liikesalaisuuksien hyväksikäyttöä, jota olisi pidettävä SopMenL:n 4 §:n vastaisena. Hyörtti on toiminut lojaalisti hakijaa kohtaan, eikä hän ole luovuttanut vastaajalle mitään piirustuksia tai muita asiakirjoja taikka muutakaan liikesalaisuuden luonteista tietoa hakijayhtössä työssä ollessaan eikä sen jälkeenkään. Se, että vastaajayhtiö on tarjonnut hänelle työpaikkaa ja ottanut hänet palvelukseensa, on tavanomaista yritystoimintaa, eikä sitä voida pitää SopMenL:n 4 §:n vastaisena toimintana.

Kun vastaajan tuotteet ja niiden valmistuslinja poikkeavat hakijan tuotteista ja niiden valmistuslinjasta, on Hyörtin panos voinut olla ainoastaan yleisen ammattitaidon tasolla, jonka hyväksikäyttämistä häneltä ei voida kieltää. Lisäksi Hyörtti on ollut vastaajayhtiössä työskennellessään tuotantopäällikkönä eikä suunnittelu- tai tuotekehitystehtävissä.

Hakijan esittämä liikesalaisuuden määritelmä ei ole yhdenmukainen lain esitöiden kanssa. Pelkästään suojaamisintressi ei takaa, että yrityksen tiettyä know-how'ta olisi pidettävä liikesalaisuutena. Tältä osin voidaan viitata erääseen alan tutkijan teokseen, jossa todetaan mm. seuraavaa:

"Liikesalaisuuden käsitettä ei määritellä laissa. Sekä hallituksen SopMenL-esityksessä että oikeuskirjallisuudessa meillä on lähdetty siitä, että liikesalaisuuksia olisivat kaikki sellaiset seikat, joiden salassapitämisellä on merkitystä asianomaisen yrityksen elinkeinotoiminnalle. Säännöksen valiokuntakäsittelyssä liikesalaisuudet haluttiin ymmärtää suppeammin ja niiksi katsottiin lähinnä tutkimustyön, tuotekehittelyn tai muun vastaavan toiminnan tuloksia koskevat tärkeät tiedot.

Laadultaan liikesalaisuudet voivat olla joko teknisiä tai taloudellisia. Teknisiä salaisuuksia voivat olla esimerkiksi koneet ja raaka-aineiden koostumus edellyttäen, etteivät ne käy selville esim. purkamalla markkinoille saatettuja laitteita. Taloudellisia salaisuuksia puolestaan voivat olla esimerkiksi yrityksen sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevat tiedot, kustannuslaskelmat, raaka-aineiden ostolähteet, mainoskampanjan toteuttamisajankohta jne."

Edellytyksenä sille, että jotakin teknistä, teollista, kaupallista ym. tietoa tai yrityskokemusta on pidettävä salaisena, on että tiedot todella ovat ainoastaan ko. yrityksen tiedossa. Tällaisten tietojen täytyy siten olla ainoastaan kyseisen yrityksen ja sen sidosryhmien tiedossa, ja yrityksen taholta tulee ilmetä selkeä halu suojata kyseiset tiedot ulkopuolisilta. Tältä osin voidaan viitata korkeimman oikeuden päätökseen 1991:15, jossa vahvistetaan se periaate, etteivät sellaiset tiedot ole liikesalaisuuksia, jotka voidaan saada selville kyseistä tuotetta tutkimalla. Päätöksessä katsottiin, että nostolavan piirustuksiin ei sisältynyt SopMenL:ssa tarkoitettuja liikesalaisuuksia, kun piirustukset eivät sisältäneet muita tietoja nostolavan rakenteesta kuin ne, jotka ilmenivät suoraan nostolavasta ja kun nostolavat olivat olleet vapaasti vuokrattavissa ja ostettavissa ja siten kenen tahansa tutkittavissa.

Hakemuksen perusteettomuus on ollut hakijan tiedossa jo hakemusta tehtäessä, asianosaisten kirjeenvaihdon perusteella. Onkin epäiltävissä, että oikeudenkäynnin eräänä tarkoituksena on vahingoittaa vaaralliseksi arvioitua uutta kilpailijaa. Näissä olosuhteissa on vastaajan oikeudenkäyntikulut korvattava täysimääräisesti.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu hakijan nimeämänä todistajana koneinsinööri Timo Juhani Havimoa sekä vastaajan nimeäminä todistajina teknikko Aimo Kalervo Hyörttiä, insinööri Leo Juhani Weckmania, toimitusjohtaja Jukka Kalevi Lipposta, insinööri Osmo Kalervo Niemeä ja teknikko Markku Veli-Matti Mäkistä. Todistajien kertomuksista on laadittu pöytäkirjat, joihin todistajien kertomukset on merkitty.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 1.4.1992 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija, Naval Oy on vuodesta 1975 lähtien harjoittanut LVIalan tuotteiden valmistusta ja markkinointia. Hakija on valmistanut ja markkinoinut mm. palloventtiilejä. Vuoteen 1984 saakka hakija on harjoittanut sanottua valmistus- ja markkinointitoimintaa toiminimellä Oras Valves Oy.

Vastaaja, Vesinieminen Ky on vuodesta 1977 lähtien valmistanut ja markkinoinut LVI-tuotteita ja toiminut alan urakoitsijana. Vuonna 1990 vastaaja on ryhtynyt suunnittelemaan palloventtiilien valmistusta ja 1991 aloittanut niiden valmistuksen ja markkinoinnin.

Vastaaja on ilmoituksensa mukaan syksyllä 1989 tehnyt päätöksen palloventtiilituotannon aloittamisesta. Robomec Oy:n kanssa vastaaja on tehnyt keväällä 1990 aluksi suullisen ja myöhemmin kirjallisen sopimuksen venttiilituotantoon kuuluvien piirustusten, ns. työkalukuvien ja tuotekuvien laatimisesta. Vastaaja on tehnyt kesällä 1990 sopimuksen tuotantolinjan suunnittelusta erään toisen yhtiön kanssa.

Vastaajan ensimmäiset työkalukuvat ovat valmistuneet kesäkuussa 1990 ja ensimmäiset tuotekuvat kesällä 1990. Ensimmäinen prototyyppi on valmistunut loppuvuonna 1990.

Vastaajayhtiö on julkistanut venttiilituotantonsa aloittamisen tammikuussa 1991. Vastaajan esite on valmistunut vuoden 1991 alussa. Vastaajan ensimmäinen tuotekansio on toimitettu asiakkaalle tammikuussa 1991. Ensimmäiset venttiilit on valmistettu maaliskuussa 1991 ja myös ensimmäiset toimitukset ovat tapahtuneet maaliskuussa 1991. Sarjatuotanto vastaajayhtiössä on aloitettu huhti-toukokuussa 1991.

Hakijan ja vastaajan palloventtiileitä käytetään tyypillisesti esim. kaukolämpöverkostossa sulkuventtiileinä. Venttiilien käyttöolosuhteet eivät kovin paljoa käytännössä poikkea toisistaan.

Suomen Standardisoimisliitto on vahvistanut palloventtiiliä koskevan standardin SFS 4133. Standardi määrittelee mm. eri palloventtiilien minimipainon, paine- ja lämpötila-alueet, pituuden +-5 millimetrin tarkkuudella, kahvan minimikorkeuden, kahvan maksimipituuden sekä pallon reiät ja halkaisijan.

Palloventtiilin on oltava pitkälti annettujen mittojen mukainen. Tuotteelle ja sen osille ilmoitetaan ns. toleransseja eli eromittoja, jotka määrittelevät, paljonko annetuista mitoista saa poiketa. Standardissa ei määritellä kaikkia venttiilin mittoja ja yksityiskohtia. Eräät mitat ovat valittavissa. Myös toleranssien suhteen suunnittelijalla on jossain määrin valinnanvaraa.

Palloventtiilin käyttötarkoitus ja palloventtiiliä koskeva standardi vaikuttavat pitkälti tuotteen rakenteeseen ja ulkonäköön. Jo tästä syystä eri valmistajien valmistamat palloventtiilit ovat pitkälti toistensa kaltaisia. Esitetyn selvityksen mukaan kokenut ammattimies pystyy palloventtiilin osia ja komponentteja mittaamalla selvittämään ainakin pääosan venttiilin valmistuksessa tarvittavista tiedoista. Eräiden valmistuksessa tarvittavien tietojen, kuten esim. toleranssien määritteleminen itse tuotteesta on kuitenkin myös ammattimiehelle työlästä.

Hakemuksen perusteena keskeisesti olevat hakijan ja vastaajan piirustukset kuvaavat palloventtiilin osia. Naval Oy:n piirustukset ovat ns. tuotekuvia, joita voidaan käyttää tuotannossa. Vesinieminen Ky:n piirustukset ovat ns. tarjouspyyntökuvia, joiden perusteella on pyydetty tarjouksia alihankkijoilta. Jätetyistä Naval Oy:n piirustuksista suurin osa on useita vuosia vanhoja. Vesinieminen Ky:n piirustukset ovat vuodelta 1990.

Vesinieminen Ky:n piirustukset kuvaavat samoja palloventtiilin osia kuin Naval Oy:n piirustukset. Eräät Vesinieminen Ky:n piirustuksissa olevat yksityiskohtaiset tiedot, joiden mittaaminen valmiista tuotteista on työlästä, ovat samat kuin Naval Oy:n piirustuksissa. Vesinieminen Ky:n piirustuksissa on mm. samoja toleransseja koskevia merkintöjä kuin Naval Oy:n piirustuksissa.

Eräillä vastaajan palveluksessa olevilla henkilöillä on pitkäaikainen kokemus palloventtiilien suunnittelusta. Vesinieminen Ky:n piirustusten käytännön toteutus on erilainen kuin Naval Oy:n piirustusten. Vesinieminen Ky:n piirustuksia ei ole näytetty kopioidun Naval Oy:n piirustuksista. Ei myöskään ole näytetty, että piirustuksissa olevat yhtäläisyydet johtuisivat Naval Oy:n piirustusten hyväksikäytöstä.

Teknikko Aimo Hyörtti on tullut Naval Oy:n palvelukseen vuonna 1985. Hän on irtisanoutunut 30.9.1990 ja työsuhde on päättynyt 30.10.1990. Hyörtti on siirtynyt Robomec Oy:n palvelukseen 31.10.1990 ja noin kahden ja puolen viikon kuluttua edelleen vastaajayhtiön palvelukseen. Hyörtin tehtävät Robomec Oy:ssä ovat liittyneet Vesinieminen Ky:n tilaamien piirustusten laatimiseen ja vastaajayhtiö on myös maksanut Hyörtille palkan siltäkin ajalta, jonka tämä oli ollut Robomec Oy:n palveluksessa.

Hyörtti on Naval Oy:n palveluksessa ollessaan käynyt ainakin kolme kertaa Vesinieminen Ky:n toimitiloissa oman ilmoituksensa mukaan lähinnä työpaikkahaastatteluissa. Markkinatuomioistuimeen on jätetty kopio Vesinieminen Ky:n kokouspöytäkirjasta 4.9.1990. Pöytäkirjaan on merkitty kokouksessa läsnäolleiksi vastaajayhtiön toimitusjohtaja, tehtaanjohtaja sekä Aimo Hyörtti ja kaksi muuta henkilöä. Kokouksessa on pöytäkirjan mukaan käsitelty mm. seuraavia asioita: 1. puristintyökalut, 2. kuljettimet, 3. maalauslinja, 4. putkenkatkaisu/Seevauskoneet, 5. pallohiomakoneet, 6. muut linjaan tulevat työstökoneet jne.

Esitetyn selvityksen mukaan Hyörtti on kokouksen aikana osallistunut palloventtiilituotannon suunnitteluun liittyvään keskusteluun. Hyörtti on ollut kokouksessa läsnä Vesinieminen Ky:n aloitteesta. Vastaajayhtiöllä on ollut tieto siitä, että Hyörtti on tuolloin ollut kilpailijan palveluksessa. Mainitun kokouksen lisäksi Hyörtti on esitetyn selvityksen mukaan ollut mukana ainakin yhdessä tai kahdessa muussa vastaavassa kokouksessa.

Markkinatuomioistuin katsoo, että edellä kuvatulla menettelyllä vastaajayhtiö on, kutsumalla hakijan palveluksessa olleen henkilön kokouksiin, joissa on käsitelty vastaajayhtiön kilpailevaa palloventtiilituotannon suunnittelua, menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.

Hyörtin ei ole näytetty luovuttaneen Vesinieminen Ky:lle Naval Oy:n palloventtiilituotantoa koskevia piirustuksia eikä muutakaan Naval Oy:stä peräisin olevaa palloventtiilituotantoon liittyvää aineistoa.

Vastaajayhtiön ei ole näytetty elinkeinotoiminnassaan käyttäneen oikeudettomasti hyväksi Naval Oy:n palloventtiilituotantoa koskevia liikesalaisuuksia taikka teknisiä esikuvia tai ohjeita.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla oikeaksi sadantuhannen (100 000) markan sakon uhalla kieltää Vesinieminen Ky:tä elinkeinotoiminnassaan kutsumasta hakijan palveluksessa olevaa henkilöä tilaisuuteen, jossa suunnitellaan kilpailevaa palloventtiilituotantoa.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Vesinieminen Ky velvoitetaan suorittamaan Naval Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut satakaksikymmentätuhatta kolmesataa (120 300) markkaa 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen tiedoksiannosta lukien.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Kurri, varapuheenjohtaja, Tala, Aaltonen, Antila-Rantanen, Henriksson, Kortekangas, Maijala ja Mustonen

---

[SV]

Naval Oy mot Vesinieminen Ky. Frågan gällde påstått missbruk av affärshemligheter vid produktion av kulventiler.

En anställd vid svarandebolaget som kommit till svarandebolaget från sökandebolaget hade ännu medan han var anställd av sökanden bevistat svarandebolagets möten, vid vilka behandlats planering av kulventilproduktion. Personen i fråga hade under mötena deltagit i diskussioner i anslutning till planeringen av kulventilproduktion. Han hade besökt mötena på svarandebolagets initiativ. Svarandbolaget hade känt till att han då var anställd av en konkurrent.

Svarandebolaget hade genom det beskrivna förfarandet, dvs. genom att kalla en av sökandens anställda till möten vid vilka behandlades planeringen av en konkurrerande kulventilproduktion förfarit i strid med god affärssed. Det hade dock inte visats att svarandebolaget i sin näringsverksamhet utan laga rätt utnyttjat sökandebolagets affärshemligheter om kulventilproduktion eller tekniska förebilder och anvisningar.

OtillbFörfL_1_§ och 6_§

NAVAL OY:S YRKANDE

Naval Oy har yrkat att Vesinieminen Ky med stöd av 1, 4 och 6 § lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet (OtillbFörfL) vid vite förbjuds att fortsätta sitt missbruk av sökandens affärshemligheter samt att tillverka och marknadsföra kulventiler av märket Vexve. Sökanden har också yrkat att förbudet omedelbart meddelas temporärt tills ärendet slutligt är avgjort. Sökanden har ytterligare yrkat att svaranden på sin egen bekostnad åläggs publicera förbudet i en eller flera tidningar eller tidskrifter. Sökanden har dessutom yrkat att svaranden förpliktas ersätta sökandens rättegångskostnader med 120 300 mark jämte 16 procent årlig ränta.

Sökandebolaget har sedan år 1975 tillverkat, marknadsfört och sålt sådana ventilprodukter det tillverkat i Laitila. Sökandens firma var 1975 84 Oras Valves Oy och därefter Naval Oy.

Svarandebolaget är grundat år 1977 och har verkat som kommanditbolag sedan år 1979. Bolaget i fråga tillverkar och säljer VVSprodukter och verkar som entreprenör inom VVSbranschen. Bolaget har inte tidigare tillverkat eller sålt egna kulventiler. Svaranden har under vårvintern 1991 inlett tillverkning, marknadsföring och försäljning av ett omfattande kulventilsortiment.

Enligt vad svarandebolaget självt meddelat har planeringen av de nya ventilprodukterna inletts redan år 1985. Enligt den information som sökanden fått hade planeringsarbetet under sommaren 1990 ännu inte resulterat i produktritningar eller verktygsritningar och inte heller i prototyper.

Tillverkningen av kulventiler och produkter av detta slag förutsätter slutliga ritningar för produkterna och deras detaljer. Utgående från dessa ritningar skall de verktyg som behövs vid produktionen planeras och tillverkas. Först efter detta kan den egentliga produktionen inledas. Eventuella prototyper kan tillverkas först då produktens mått och övriga uppgifter är tillgängliga och ritningarna till den slutliga produkten har gjorts. Antingen prototypen eller den färdiga produkten används då produktens tekniska egenskaper skall mätas. Vissa mått, t.ex. ventilens genomströmningsvärde (det s.k. Kv-värdet) och produktens vikt kan dock bestämmas enbart utgående från den slutliga produkten.

Vissa av de slutliga ritningarna som avser delarna till Vexveventilerna har gjorts först 8.11.1990 och andra först den vecka som inleddes 10.12.1990. Det har först efter detta varit möjligt att göra ritningarna till de verktyg som behövs vid produktionen. Utan behövliga verktyg har det inte varit möjligt att tillverka de slutliga Vexveprodukterna och få fram ventilernas Kv-värden, vikter o.a. värden.

Svarandebolaget har i slutet av år 1990 publicerat en broschyr. En jämförelse mellan svarandens broschyr och sökandebolagets tidigare publicerade broschyr ger vid handen att svarandebolagets Vexveventiler och sökandebolagets Navalventiler ser lika ut och har samma mått och är i det närmaste identiska i fråga om de övriga tekniska egenskaper. Eventuella avvikelser påverkar inte väsentligt produktens funktion eller dess övriga egenskaper. Svarandebolaget har meddelat sökanden att de mätningsresultat som kan utläsas ur svarandens broschyr är svarandebolagets egna resultat.

Om det beaktas att Vexveprodukterna och Navalprodukterna ser lika ut och att den ovan anförda tidtabellen för planeringen och tillverkningen av Vexveventiler har varit alltför kort och dessutom att det inte finns andra ventiler med samma utseende på marknaden är det klart att de mätningsresultat och tabelluppgifter som förekommer i svarandebolagets broschyr inte kunnat basera sig på sökandens egna mätningar. Uppgifterna i fråga är kopierade av sökandebolagets uppgifter och från dess broschyrer. För de bilder som förekommer i svarandens broschyr har det inte kunnat användas andra ventiler än Navalventiler tillverkade av sökanden.

Av ritningarna för de produkter sökandebolaget marknadsför och tillverkar framgår alltid sökandens namn om det inte är fråga om sådana ritningar som Oras Oy gjort och överlåtit till sökandebolaget. Dessutom är ritningarna försedda med ett förbud att visa dem för någon utomstående utan sökandebolagets tillstånd.

Svarandebolaget har i december 1990 av underleverantörer i Finland och i utlandet begärt offerter och beställt delar till Vexveventilerna. En betydande del av de slutliga ritningarna till kulventilernas enskilda delar är daterade 18.11.1990 och en del den vecka som inleddes 10.12.1990 (ritningarna i fråga är märkta "9050", dvs. vecka 50 år 1990).

Ritningarna innehåller uppgifter om de detaljerade måtten och toleranstalen för produkterna samt övriga uppgifter som behövs vid planeringen och tillverkningen av produkterna. En del av uppgifterna kan, åtminstone i teorin, bestämmas utgående från själva produkten. En sådan bestämning är dock mycket arbetsdryg i praktiken och den ger inte i alla avseenden ett exakt slutresultat.

Vissa uppgifter som framgår av ritningarna, såsom t.ex. toleranstalen kan dock inte bestämmas utgående från produkten. Toleranstalen, dvs. definitionen över hur mycket den färdiga produktens mått får avvika från de tal som framgår av ritningarna utan att produktens funktionsegenskaper och övriga egenskaper ändras grundar sig på planerarens och tillverkarens erfarenhet och utgör en viktig del av produktutvecklingen.

Med undantag för vissa små avvikelser är svarandebolagets ritningar helt identiska. Sökanden har begärt ett utlåtande om vissa av svarandebolagets ritningar av en av Helsingfors Handelskammare godkänd varugranskare. I utlåtandet konstateras att sökandens och svarandens ritningar "tämligen mycket påminner om varandra, till och med de toleranser som används vid tillverkningen är i huvudsak identiska". Givaren av utlåtandet konstaterar om de uppgifter som framgår av ritningarna och som i teorin kan bestämmas utgående från själva produkten: "Likaså är det tämligen arbetsdrygt att bestämma vissa ytsträvheter och vinkelmått utgående från själva produkten. Dessa omständigheter har dock angivits på exakt samma sätt i vardera ritningen."

Givaren av utlåtandet hänvisar till skillnaderna mellan ritningarna men konstaterar att de är "små" och uttalar ytterligare att skillnaderna inte "påverkar produktens funktion eller användningsändamål". När det gäller skillnaderna bör det också konstateras att ritningen för sökandens fjäderskiva skilt har presenterat måtten för fjädern (t 1 och t 2) samt i tabellform toleranstalen för måtten. I svarandebolagets motsvarande ritningar ingår också kännetecknen t 1 och t 2 utan att det dock definieras vilka mått dessa kännetecken definierar. Svarandebolagets ritning innehåller dock kolumnerna t 1 och t 2 och de tal som ingår i dem är identiska med de tabellvärden som ingår i sökandens ritningar.

På basen av den undersökning givaren av utlåtandet gjort drar han följande slutsats: "Jag anser det vara synnerligen sannolikt att Naval Oy:s ritningar har utgjort grund för Vesinieminen Ky:s ritningar. Det är nämligen mycket svårt att med stöd av minnet göra ritningar som överensstämmer med varandra i så hög grad."

Alla väsentliga uppgifter som behövs för tillverkningen av Vexveventiler och som framgår av svarandens ritning 12, alltså också sådana uppgifter som inte kan bestämmas utgående från själva produkten, är identiska. Svarandebolagets ritningar har gjorts genom ett rättsstridigt utnyttjande och en rättsstridig kopiering av sökandebolagets skyddade ritningar.

Aimo Hyörtti trädde i sökandebolagets tjänst 1985. Till hans arbetsuppgifter hörde planeringen av de verktyg som behövs för tillverkningen av Navalventiler. Hyörtti sade upp sitt arbetsförhållande 30.9.1990 och det överenskoms då att uppsägningstiden är en månad. Hyörttis arbetsförhållande upphörde alltså 30.10.1990. Omedelbart efter att arbetsförhållandet upphört började Hyörtti enligt hans egen uppgift arbeta vid ett bolag benämnt Robomec Oy. Enligt vad sökanden erfarit upphörde dock arbetsförhållandet med Robomec Oy redan i mitten av november 1990. Efter detta trädde Hyörtti i svarandebolagets tjänst. Hyörtti har meddelat sökanden att han inte innan han trädde i svarandebolagets tjänst överlåtit någon information om sökanden eller dess produkter till svarandebolaget.

Enligt de uppgifter som sökanden fått har svarandebolaget under våren 1990 fattat ett beslut om produktion av Vexveventiler och börjat planera en ny administration för tillverkningsoch marknadsföringsverksamheten. Svarandebolaget har sannolikt redan sommaren 1990 beslutat erbjuda Hyörtti arbete.

Svarandebolaget har inte blott tagit kontakt med Hyörtti för att erbjuda honom en ny arbetsplats utan också kallat Hyörtti till flera möten vid vilka den kommande produktionen av Vexveventiler och detaljplaneringen av denna behandlats. Inom svarandebolaget har man då varit fullt medveten om Hyörttis då gällande arbetsförhållande med sökandebolaget och på basen av denna kunskap utnyttjat den erfarenhet i fråga om produktionen som Hyörtti fått inom ramen för detta arbetsförhållande.

De möten Hyörtti deltog i hölls under sommaren och hösten 1990. Hyörtti var då i tjänst hos en konkurrent till svarandebolaget, dvs. hos sökandebolaget. Under mötena diskuterades med utnyttjande av resultaten av sökandebolagets över tio års produktions- och produktutveckling bl.a. de maskiner som behövdes vid tillverkningen av Vexveventiler, maskintyper, märken och mått, bilder av verktyg, detaljerade mått för ventilerna och ventilproduktionens struktur i allmänhet.

Enligt de uppgifter sökandebolaget fått har det i svarandebolaget 22.8.1990 hållits ett internt möte. Vid detta har det bl.a. konstaterats att planeringsarbetet för Vexveventilerna förutsätter måttuppgifter för kulämnet. På grund av detta har svarandebolagets representanter sammankallat ett möte till den 25.8.1990. I detta har också Hyörtti deltagit. Vid mötet har bl.a. definierats värdena för de hydraulpressar som skall användas vid ventilproduktionen samt sagda mått för kulämnena.

Hyörtti har också 4.9., 19.9. och 17.10.1990 deltagit i svarandebolagets möten. Vid sistnämnda möte har bl.a. utgående från sökandebolagets erfarenheter behandlats detaljerade egenskaper hos de pressar som används i ventilerna. Vid ett möte 24.10.1990 har bl.a. definierats detaljerade uppgifter om den s.k. profilator som används vid ventilproduktionen. Hyörtti har då lämnat motsvarande uppgifter om profilatorn i sökandebolaget vilka utnyttjats. Speciellt vid alla dessa möten och vid de beslut som fattas vid dem och vid utvecklingen av ventilproduktionen i allmänhet har svarandebolaget utan laga rätt utnyttjat uppgifter om svarandebolaget, dess produkter och produktion.

Enligt de uppgifter sökandebolaget fått har Hyörtti lämnat svarandebolaget bl.a. följande uppgifter om de kulor som används vid ventilproduktionen:

- detaljerade mått, toleranser, precision för kulan och kulämnet, uppgifter om kulytans kvalitet och rundhet, material och kulämnets mått före slipningen,

- sökandebolagets skyddade ritningar i anslutning till kulorna och kulämnena samt uppgifter om sökandebolagets produktutveckling (dvs. hur de uppgifter som framgår av ritningarna eventuellt har ändrats på basen av produktutveckling, t.ex. toleranser, och

- varifrån kulorna beställts, vilka kulor som tillverkats i den egna produktionen och vilka som beställts av underleverantörer.

Hyörtti har också till svarandebolaget överlåtit kulämnen som ingått i sökandebolagets produktion.

Hyörtti har lämnat följande uppgifter om tillverkningstekniken för kulan:

- hur sökandebolaget tillverkar kulor (detaljer i anslutning till presstekniken, t.ex. materialen och måtten för materialstyckena),

- detaljerade uppgifter om den slipmaskin sökandebolaget använder, t.ex. märket, tillverkningsnumret, produktionskapacitet, sliptider, precisionsgraden och anpassning för produktionen och övriga erfarenheter som inverkar på beställningen av slipmaskinen och är förknippad med användningen av densamma och

- uppgifter om den hydrauliska press sökandebolaget använt, t. ex. typ, produktionskapacitet, kraften och dess anpassning för produktionen, fästanordningarna för de verktyg som används i anslutning till maskinen.

Hyörtti har också till svarandebolaget överlåtit följande ritningar och uppgifter som gäller ventilproduktionen:

- sökandebolagets skyddade ritningar för verktyg i vilka ingår bl.a. detaljerade mått, toleranser och precisioner för verktygen; uppgifter om eventuella ändringar som gjorts på bilderna för verktygen, en kommentar till tolerans- och precisionstalen.

Hyörtti har dessutom lämnat svarandebolaget följande uppgifter om tillverkningen av ventildornen:

- uppgifter om den profilator som svarandebolaget använder vid tillverkning av ventildornen, t.ex. modellen, serienumret, hur maskinen används (vad som tillverkas av sökandebolaget självt och vad som beställs av underleverantörer, kapaciteten, styckekostnaderna för de delar som tillverkats med maskinen.

I regeringens proposition till OtillbFörfL (RP 114/1978) konstateras att gränserna för sådant förfarande som faller inom gränserna för otillbörligt förfarande i sista hand måste kartläggas av rättspraxis. I propositionen har dock givits en huvudprincip om god affärssed. Såsom god affärssed kan allmänt betraktas sådan (närings)verksamhet som används av en samvetsgrann och ärlig näringsidkare och som godtas av konkurrenter och kunder. Vid en bedömning av om en näringsidkare handlat i strid med generalklausulen i 1 § OtillbFörfL skall näringsidkarens åtgärder bedömas var för sig och som en helhet.

I 4 § OtillbFörfL ges skydd mot att affärshemligheter rättsstridigt utnyttjas eller yppas. I regeringens proposition konstateras att kännetecknande för en affärshemlighet är att den har betydelse för företaget och att det i större eller mindre utsträckning ligger i företagets intresse att begränsa att den fritt utnyttjas. Det skydd som beviljas affärshemligheter förutsätter dock inte att alla medel tillgripits för att skydda uppgiften. En affärshemlighet kan vara av industriell eller ekonomisk art, vara yrkesanknuten eller vetenskaplig. OtillbFörfL skyddar också en mot ett rättsstridigt utnyttjande av know-how, dvs. företagserfarenhet. Detta förutsätter dock att företagserfarenheten är hemlig.

Företagserfarenhet kan bestå av enskild kunskap, t.ex. en i produktionen använd komponent eller en råvara eller t.ex av en kunskap om användningsrelationen mellan dessa eller av en kunskapshelhet, t.ex. kunskap om en produktionslinje eller -process, de maskiner som används vid den och deras relation till varandra, kunskap om den egna tillverkningen av produktdelar i relation till de delar som beställs av underleverantörer osv. OtillbFörfL skyddar dylika helheter av affärshemligheter och företagserfarenheter oberoende av att någon enskild uppgift i anslutning till helheten i fråga är allmänt känd.

De presenterade definitionerna ger vid handen att sökandebolagets ritningar innehåller sådana affärshemligheter som skyddas av OtillbFörfL. Om dessutom det förbud på ritningarna att kopiera eller visa dem för obehöriga beaktas kan det konstateras att den som alltså utnyttjat dessa sökandens ritningar utan tillstånd antingen själv utan laga rätt har skaffat ritningarna. Utnyttjaren kan också ha känt till eller vetat om att den som överlåtit dessa ritningar eller de uppgifter som framgår av dem har skaffat dem utan laga rätt.

Fastän utseendet på en produkt eller utformningen av en broschyr inte i och för sig automatiskt skyddas med stöd av OtillbFörfL är det dock inte förenligt med sagda lag att kopiera de uppgifter som förekommer i ett konkurrerande bolags broschyrer och att i en egen broschyr använda fotografier av det konkurrerande bolagets produkter. Detta är i synnerhet fallet om det påstås att produkterna som presenteras i den egna broschyren avviker från övriga produkter på marknaden och att uppgifterna i broschyren grundar sig på egna mätresultat. Det kan inte heller anses vara förenligt med god affärssed att intervjua ett konkurrerande företags arbetstagare om företagets affärshemligheter eller att kopiera och utnyttja det konkurrerande bolagets ritningar. Tvärtom är förfarandet otillbörligt med hänsyn till det konkurrerande bolaget. Vid planeringen och igångsättningen av produktionen av Vexveventilerna har svarandebolaget alltså inte verkat på ett sådant ärligt sätt som kan godtas av kunder eller konkurrenter.

VESINIEMINEN KY:S BEMÖTANDE

Vesinieminen Ky har bestridit att bolaget utan laga rätt i sin kulventilproduktion utnyttjat Naval Oy:s affärshemligheter eller i övrigt i sin näringsverksamhet förfarit i strid med god affärssed eller otillbörligt med hänsyn till sökanden samt yrkat att ansökan skall förkastas. Svaranden har dessutom yrkat att sökanden förpliktas ersätta svarandens rättegångskostnader med 107 896 mark jämte ränta enligt räntelagen.

Vesinieminen Ky:s grundare och ägare Jorma Nieminen har sedan år 1985 varit intresserad av produktion av kulventiler och undersökt möjligheterna till att utveckla en egen kulventilproduktion. Under hösten 1989 beslöts inom bolaget att en kulventilproduktion skall inledas. Jorma Nieminen var då i kontakt med uppfinnare Kyösti Kallioinen, som hade undersökt kulventiler. Som grund för produktutvecklingsarbetet överlät denne till Vesinieminen Ky sådant material om kulventiler han sammanställt och samlat ihop. Beslutet att inleda en kulventilproduktion fattades i april 1990.

Vesinieminen Ky gav 12.7.1990 Robomec Oy ett skriftligt uppdrag att börja planera en kulventil samt för dess produktion behövliga verktyg. Ett muntligt föravtal om uppdraget hade gjorts redan i maj 1990, då Robomec Oy inledde planeringsarbetet. Robomec Oy har gjort upp detaljerade planer som grund för att inleda produktionen. För detta kosulterings- och planeringsarbete har Robomec Oy sedan oktober 1990 fakturerat Vesinieminen Ky över 1,4 miljoner mark.

Som Vesinieminen Ky:s egna planeringskonsult har på halvtid fungerat Juhani Weckman, som har flera tiotal års erfarenhet från VVS-branschen. I oktober 1990 trädde Weckman i Vesinieminen Ky:s tjänst som planerare på heltid.

De ritningar som ansökan avser är ritningar för delar till kulventiler. Den största delen av ritningarna är uppenbarligen s.k. ritningar i anslutning till offertbegäran. Dessa sänds i ett tidigt skede av planeringen till underleverantörer. Under planeringens gång begärs på basen av de preliminära ritningar offerter av underleverantörer för att kunna börja planera produktionen och förbereda materialanskaffningar mm. Deltillverkarna har sådan ekonomisk sakkunskap som möjliggör respons. Detta leder nästan alltid till att ritningarna ändras medan planeringen framskrider. Robomec Oy har gjort sammanlagt ca 1 400 produktritningar för svarandens kulventiler inkluderande produktions- och verktygsritningar. De ritningar som nämns i ansökan avser sådana ventildelar som är tämligen enkelt utformade. En yrkeskunnig planerare kan göra ritningen i fråga efter att ha sett den del ritningen avser.

De ritningar sökanden avser och på vilka svarandens namn och planerarens initialer förekommer har gjorts av antingen Harri Sten från svarandebolaget eller av Marketta Lipponen från Robomec Oy. Ritningarna har gjorts databaserat med utnyttjande av CAD-systemet utgående från de uppgifter svarandebolagets produktionschef Juhani Weckman lämnat. Ritningarna har alltså inte gjorts med stöd av minnet och inte heller har sökandens ritningar utnyttjats. Dessa ritningar är avsedda som ritningar för preliminär begäran om offert och har skickats till underleverantörer för att skapa en uppfattning av prisnivån och leveranstider för de delarna ritningarna avser. De ritningar som används i produktionen skiljer sig väsentligt från dessa ritningar. Ritningarna för offerterna har skickats innan ventilens slutliga konstruktion slagits fast. Alla de uppgifter som framgår av ritningarna kan fås också genom att inspektera och mäta ventilen i fråga och genom att skaffa uppgifter t.ex. av underleverantörer.

Alla kulventiler är faktiskt tämligen likartade eftersom konstruktionstekniken är den samma i samtliga. T.ex. rören är standardiserade och några få kulstorlekar används fastän det finns tiotals olika ventiltillverkare. Alla kulventilens egenskaper kan konstateras och mätas genom att öppna kulventilen.

De ritningar sökanden avser är sedvanliga inom branschen förekommande ritningar som används bl.a. för att begära offerter. Offerten begärs av underleverantören på basen av en sådan ritning och oftast blir ritningen hos underleverantören och returneras inte tillsammans med offerten. I samband med en ny beställning levererar beställaren oftast en ny ritning för att säkerställa att inte gamla ritningar används och att eventuella ändringar i ritningarna beaktas. Underleverantörerna kommer då i allmänhet ha i sin besittning ritningar från hundratals olika företag. Dessa ritningar förvarar underleverantörerna hos sig olika tider och på olika sätt.

Inom branschen uppfattas dessa ritningar inte som affärshemligheter, eftersom det i huvudsak är fråga om en ritning för en sådan produkt som redan finns på marknaden och som inte är anknuten till någon affärshemlighet. Om det är fråga om en ritning för en sådan produkt som inte ännu finns på marknaden och som produktinnehavaren därför önskar bevara hemlig skickas inte ritningen till någon underleverantör per post.

Det är sedvanligt att alltid begära offerter av flera bolag, ofta till och med av tio underleverantörer. Till var och en skickas en ritning av produkten. Denna ritning känner alltså väldigt många till. Bland underleverantörerna anses sådana ritningar inte vara hemliga utan underleverantörerna anser det självklart att dylika ritningar till exempel kan visas upp för representanter för andra företag. Att dylika ritningar inte innehåller sådana uppgifter som kan anses som affärshemligheter framgår bl.a. av att sökanden fått i sin besittning svarandens ritningar. Dessa är av karaktär helt jämförbara med sökandens ritningar.

De ritningar som ansökan avser är alltså inte till sin karaktär affärshemligheter, eftersom en stor mängd näringsidkare kunnat få tag på dem. Dessa ritningar har inte innehållit någon sådan information som inte kan skaffas genom att inspektera produkten som förekommer på marknaden. Att inneha eller använda dessa ritningar kan alltså inte kränka någon som helst affärshemlighet.

Enligt den information svaranden inhämtat förekommer Naval Oy:s ritningar ymnigt på olika håll. Till och med i samband med undervisning har i ett fall presenterats en av svarandens ritningar. Denna var av samma slag som de som avses i ansökan. Vissa ritningar härstammar från Naval Oy, vissa från underleverantörer. Vesinieminen Ky har dock aldrig haft i sin besittning en enda ritning som varit försedd med Naval Oy:s stämplar.

Naval Oy har helt uppenbart av sina underleverantörer fått i sin besittning Vesinieminen Ky:s ritningar. Av dessa är ritningarna för tätningarna till kulan och övriga tätningar till sin karaktär affärshemligheter eftersom på ritningarna angivits Vesinieminen Ky:s uppskattade antalsbehov för år 1991. Denna information är en affärshemlighet som en konkurrent inte bort få kännedom om.

Vesinieminen Ky har inte i sin kulventilproduktion utnyttjat sökandens ritningar. Vesinieminen Ky har inte heller i något skede kopierat sökandens ritningar. Då Vesinieminen Ky inte har utnyttjat eller kopierat sökandens ritningar är sökandens krav på att förbjuda tillverkningen och marknadsföringen av Vexvekulventiler i sin helhet grundlöst.

Robomec Oy:s fakturering av Vesinieminen Ky har omfattat planering av delar till och verktyg för kulventiler samt av en produktionslinje för kulventiler. Vesinieminen Ky:s produktionslinje för kulventiler har från första början planerats och uppbyggts helt självständigt. Produktionslinjen skiljer sig klart från Naval Oy:s produktionslinje. På motsvarande sätt har Vesinieminen Ky:s kulventiler planerats självständigt och de avviker i fråga om sina detaljer från Naval Oy:s kulventiler.

Det är klart att kulventiler alltid mycket påminner om varandra eftersom VVS-branschprodukterna är långt standardiserade. Produkternas utseende och konstruktion grundar sig därför i huvudsak på standardens krav och sådana lösningar som dikterats av praktiska skäl. Vesinieminen Ky:s och Naval Oy:s kulventiler företer dock betydande skillnader.

Till vilka delar Vesinieminen Ky:s kulventiler påminner om eller avviker från Naval Oy:s kulventiler saknar enligt svarandens uppfattning relevans i detta ärende. Marknadsdomstolen kan inte på grundval av en påstådd efterbildning i och för sig förbjuda tillverkningen eller försäljningen av någon viss produkt. Det finns ingen fara för förväxling mellan svarandens och sökandens produkter. Såväl svarandens broschyrer som dess produkter är på ett tydligt sätt försedda med produktens namn. Svarandens produkter kan inte förväxlas med sökandens produkter.

När det gäller produktutveckling är det inte otillbörligt att utnyttja ett konkurrerande företags produkter t.ex. genom att undersöka konstruktionen, måtten mm. hos den konkurrerande produkten. Då det inte är fråga om en produkt som är skyddad genom industriell äganderätt tillåter vår lagstiftning och rättspraxis en tämligen detaljerad efterbildning.

Svarandebolaget innehar självt tillräckligt stor know-how för att kunna planera ventiler. Bolaget har inte haft behov av att kopiera Naval Oy:s ritningar utan planeringen har baserat sig på konsekvent eget arbete. Svaranden har inte baserat sin produktion på efterbildning utan på självständigt produktutvecklingsarbete. Vid detta arbete har använts utomstående sakkunskap och svaranden har i betydande grad satsat såväl tid som medel.

De toleranstal som framgår av svarandens ritningar har tagits fram utgående från svarandens egen erfarenhet och uppgifter från underleverantörerna. Svarandens planerare Juhani Weckman har planerat motsvarande ventiler redan då han var i Osy Oy:s tjänst år 1982. Weckman har fungerat som Osy Oy:s produktutvecklingschef åren 1974-1982. Sedan Osy Oy:s verksamhet övergått till Oras Oy, verkade han som produktutvecklingschef vid Oras Oy. Han var då i kontinuerlig kontakt med produktutvecklingen och produktionen vid Oras Valves. Enligt de uppgifter svaranden har är sökandens kulventilproduktion nästan identisk med den produktionen som då bedrevs vid Osy Oy och enheten Oras Valves. Weckman trädde år 1990 i svarandebolagets tjänst som produktutvecklingschef.

Sökanden hänvisar till att en del ritningarna för de slutliga delarna till Vexveventilerna gjorts först 18.11.1990 och en del 10.12.1990. Detta bestrider inte svaranden. Vesinieminen Ky, liksom även de flesta små och medelstora företag, tillämpar en praxis enligt vilken det först görs egna interna skissritningar, skisser. Utgående från dessa tillverkas provexemplar (prototyper) och inledande serier samt den största delen av verktygen. Också största delen av underleverantörerna kan tillämpa dessa ritningar.

De officiella ritningarna innehåller alla officiella uppgifter och har ritats enligt standardiserad maskinritningslära. De officiella ritningarna är avsedda för arkivering och ofta också för underleverantörer. Dessa arkiverade ritningar använder företaget kontinuerligt i produktionen.

Eftersom svaranden använder utomstående ritare för att göra de officiella ritningarna kan det förekomma en tidsskillnad av månader och till och med år mellan skisserna och de officiella ritningarna. Denna skillnad mellan dateringarna på ritningarna saknar betydelse med tanke på produktionen. Den i ansökan framförda uppfattningen av att ritningarna för verktygen inte kunnat göras förrän de slutliga ritningarna för alla delar färdigställts är felaktig.

Svarandens broschyr har av nödtvång tryckts i ett skede då produktionslinjen inte ännu var färdig och det inte var möjligt att avbilda svarandens slutliga produkter i broschyren. I broschyren har därför avbildats de prototyper som i möjligast hög grad liknar de slutliga produkter svaranden tillverkar. Prototyperna har skapats genom olika metoder och de kan i fråga om vissa detaljer innehålla små skillnader i jämförelse med de slutliga produkterna. Detta saknar dock betydelse i saken eftersom prototypen i huvudsak har samma utseende som den marknadsförda produkten.

Sökanden påstår att t.ex. ventilernas genomströmningsvärde (det s.k. Kv-värdet) samt produktens vikt kan bestämmas enbart utgående från den slutliga produkten. Påståendet grundar sig inte på fakta. I broschyren för svarandens Vexveveventiler är de angivna Kv-värdena teoretiska kalkylvärden. Vid användning av databaserad planering (CAD) är det mycket lätt att räkna ut vikten på produkterna. De motiveringar och den misstanke sökanden anför om att det skett en kränkning av affärshemligheter eller en efterbildning grundar sig alltså inte på fakta.

På varje kulventil som förekommer i svarandens broschyr är fästad en dekal försedd med varumärket Vexve. Kulventilerna är dessutom försedda med ett handtag på vilket varumärket Vexve förekommer. Det uppstår alltså inte fara för förväxling med andra tillverkares produkter. Olika kulventiler konkurrerar inte utseendemässigt med varandra utan på basen av en hög kvalitet, pris o.a. omständigheter som inverkar på marknadsföringen.

Måtten för och ytkvaliteten på de kulor som används i svarandens ventilproduktion kan utläsas av de produkter som finns på marknaden. Kultillverkarna meddelar också beställarna dessa uppgifter. Det är fråga om sådana uppgifter som är allmänna och inte utgör affärshemligheter för de företag som verkar inom branschen. Svaranden har fram till 1991 använt kompakta kulor som levereras av ett utländskt företag. Motsvarande kulor levererar företaget i fråga till även andra tillverkare av kulventiler över hela jordklotet. Många ventiltillverkare till ämpar samma ytkvalitet och diametrar för kulan. Kulan kan lösgöras fån den färdiga ventilen och den är inte i och för sig förknippad med någon affärshemlighet.

Aimo Hyörtti har inte till svaranden överlåtit något kulämne. Svaranden har fått kulämnen av Koneistamo Veljekset Mäkinen Oy som alltjämt levererar ihåliga kulor till svaranden.

De verktyg som ingår i ventilproduktionen har självständigt planerats inom svarandebolaget med hjälp av de ritningar Kyösti Kallioinen gjort. De företag som tillverkat verktygen i fråga gör också verktyg med hjälp av egna ritningar och egna planer. Beställaren meddelar då endast måtten för den del som skall tillverkas samt produktionsmängden och råvaran. Det är fråga om en allmän yrkeskunskap inom branschen som t.ex. underleverantörerna behärskar. Också uppgifterna om profilatorns egenskaper hör till de urvalskriterier som beaktas då en maskin skall köpas och som maskintillverkaren meddelar köparen. Det är inte fråga om affärshemligheter. Om det beaktas att personer i sökandebolagets tjänst förekommer som underleverantörer på marknaden, t.ex. Koneistamo Veljekset Mäkinen Oy:s Markku Mäkinen och Juhani Weckman som varit anställd av Oras Oy är det klart att det vid sidan av den allmänna yrkesskickligheten inom branschen knappast kan förekomma någon sådan know-how som skall hållas hemlig.

Sökanden anför allvarliga anklagelser mot sin arbetstagare Aimo Hyörtti för hans åtgärder då han ännu var anställd av sökandebolaget. Dessa anklagelser ställer Hyörtti i en olustig dager utan någon som helst saklig grund. Hyörtti övergick i Robmec Oy:s tjänst efter det att hans arbetsförhållande med sökandebolaget upphört. Efter några veckor övergick han i sökandebolagets tjänst. Orsaken till att han önskade övergå i svarandebolagets tjänst var att Juhani Weckman, som svaranden anlitade som planerare var Hyörttis tidigare förman och gode vän. Weckman och Hyörtti hade tidigare arbetat tillsammans i Osy Oy och deras samarbete fungerade mycket väl. Det nära bekantskapsförhållandet mellan Hyörtti och Weckman ledde till att Hyörtti någon gång råkade vara i Vesinieminen Ky:s lokaliteter då det på ett allmänt plan talades om kulventilproduktion.

Sökandens uppfattning av att Hyörtti i samband med dessa diskussioner avslöjat sökandens affärshemligheter för svaranden håller inte streck och kränker Hyörtti. Det var fråga om diskussioner mellan bekanta på ett mycket allmänt plan, som inte hade någon direkt inverkan på svarandens produktutvecklingsprojekt. Hyörtti avslöjade aldrig under dessa inofficiella diskussioner något sådant som kan anses som sökandens affärshemlighet. Svaranden försökte inte heller under diskussionernas gång få kunskap om uppgifter som skall hemlighållas.

Sökanden har anfört att svaranden på basen av de diskussioner som förts med Hyörtti utnyttjat de erfarenheter som Hyörtti i fråga om produktion, planering och produktutveckling i anslutning till ventiler fått inom ramen för sitt arbetsförhållande. Detta uttalande av sökanden omfattar inte ännu ett sådant utnyttjande av affärshemligheter som strider mot 4 § OtillbFörfL. Hyörtti har handlat lojalt mot sökanden och han har inte medan hans arbetsförhållande varat och inte heller efter detta till svaranden överlåtit några ritningar eller andra handlingar eller några andra uppgifter som kan karaktäriseras som affärshemligheter. Att svarandebolaget erbjudit honom en arbetsplats och tagit honom i sin tjänst är sedvanlig företagsverksamhet som inte kan anses strida mot 4 § OtillbFörfL.

Eftersom svarandens produkter och deras produktionslinje avviker från sökandens produkter och deras produktlinje har Hyörttis insats enbart kunnat omfatta allmän yrkesskicklighet. Han kan inte förbjudas utnyttja denna yrkesskicklighet. Hyörtti har i svarandebolaget dessutom verkat som produktionschef och har inte skött planerings- eller produktutvecklingsuppgifter.

Den definition för affärshemlighet svaranden anfört överensstämmer inte med lagens förarbeten. Enbart skyddsintresset garanterar inte att någon viss know-how skall anses som en affärshemlighet. I fråga om detta kan hänvisas till ett verk av en forskare inom området. I verket konstateras bl.a. följande:

"Begreppet affärshemlighet definieras inte i lagen. Såväl i regeringens proposition till OtillbFörL som i rättslitteraturen har utgångspunkten hos oss varit att alla sådana omständigheter vars hemlighållande har betydelse för näringsverksamheten i företaget är affärshemligheter. Vid utskottsbehandlingen ville utskottet uppfatta affärshemligheter snävare och ansåg att de omfattade närmast viktiga uppgifter angående resultaten av forskningsarbete, produktutveckling eller någon annan motsvarande verksamhet.

Till sin karaktär kan affärshemligheter vara antingen tekniska eller ekonomiska. Tekniska affärshemligheter kan vara t.ex. maskiner och råvarors sammansättning under förutsättning att dessa omständigheter inte framgår genom att ta i sär sådana apparater som släppts ut på marknaden. Ekonomiska hemligheter kan för sin del vara uppgifter om ett företags avtal, marknadsföring eller prispolitik, kostnadskalkyler, källorna för råvaruuppköp, tidpunkten för en reklamkampanj osv."

Förutsättningen för att någon teknisk, industriell, ekonomisk o.a. uppgift eller know-how skall anses vara hemlig är att uppgifterna verkligen enbart finns i företagets i fråga kännedom. Sådana uppgifter skall alltså enbart vara kända av företaget eller dess kontaktgrupper och företaget skall visa en klar vilja att skydda dessa uppgifter mot utomstående. Till denna del kan hänvisas till Högsta Domstolens avgörande 1991:15. I detta bekräftas principen att sådana uppgifter inte är affärshemligheter som det går att få reda på genom inspektion av produkten i fråga. I avgörandet ansågs att ritningarna till en uppfordringslave inte innehöll sådana affärshemligheter som OtillbFörfL avser eftersom ritningarna inte innehöll andra uppgifter om uppfordringslavens konstruktion än de som framgick direkt av laven. Det hade dessutom varit möjligt att fritt hyra och köpa uppfordringslavarna och att vem som helst alltså hade kunnat undersöka dem.

På basen av skriftväxlingen mellan parterna har sökanden känt till att ansökan varit grundlös redan då ansökan gjordes. Det bör även misstänkas att en avsikt med rättegången är att skada en ny konkurrent som bedöms som skadlig. Under dessa omständigheter skall sökandens rättegångskostnader ersättas till fullt belopp.

KONSUMENTOMBUDSMANNENS (KO) STÄLLNINGSTAGANDE

KO har meddelat att han inte vidtar åtgärder med anledning av ansökan.

BEVISNING

I ärendet har som av sökanden åberopat vittne hörts maskiningenjör Timo Juhani Havimo samt som av svaranden åberopade vittnen tekniker Aimo Kalervo Hyörtti, ingenjör Leo Juhani Weckman, verkställande direktör Jukka Kalevi Lipponen, ingenjör Osmo Kalervo Niemi och tekniker Markku Veli-Matti Mäkinen. Över vittnesberättelserna har upprättats protokoll som upptar vittnesberättelserna.

YRKANDET PÅ ETT TEMPORÄRT FÖRBUD

Vid behandlingen av ärendet 1.4.1992 har marknadsdomstolen förkastat sökandens yrkande på ett temporärt förbud.

MOTIVERINGEN TILL MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Sökanden Naval Oy har sedan år 1975 idkat tillverkning och marknadsföring av produkter i anslutning till VVS-branschen. Sökanden har tillverkat och marknadsfört bl.a. kulventiler. Fram till år 1984 har sökanden idkat tillverknings- och marknadsföringsverksamheten i fråga under firman Oras Valves Oy.

Svaranden Vesinieminen Ky har sedan år 1977 tillverkat och marknadsfört VVS-produkter och verkat som entreprenör inom branschen. År 1990 har svaranden börjat planera en tillverkning av kulventiler och år 1991 har svaranden börjat tillverka och marknadsföra sagda ventiler.

Enligt vad svarandebolaget meddelat har det under hösten 1989 fattat ett beslut om att inleda produktion av kulventiler. Svaranden har med Robomec Oy under våren 1990 slutit först ett muntligt och senare ett skriftligt avtal om att göra ritningar, s.k. verktygsritningar och produktritningar. Svaranden har under sommaren 1990 med ett annat bolag ingått ett avtal om planeringen av produktionslinjen.

Svarandens första verktygsritningar har blivit färdiga under sommaren 1990. Den första prototypen har blivit färdig under senhösten 1990.

Svarandebolaget har officiellt inlett sin ventilproduktion i januari 1991. Svarandens broschyr har blivit färdig i början av år 1991. Svarandens första produktpärm har levererats till kunderna i januari 1991. De första ventilerna har tillverkats i mars 1991 och de första leveranserna har också skett i mars 1991. Svarandebolaget har inlett serieproduktion i april-maj 1991.

Sökandens och svarandens kulventiler används t.ex. som stoppventiler i fjärrvärmenätet. Bruksförhållandena avviker i praktiken inte mycket från varandra.

Finlands Standardiseringsförbund har fastställt standarden SFS 4133 för kulventiler. Standarden definierar bl.a. kulventilernas minimivikt, tryck- och temperaturområdena, längden med en precision av +-5 millimeter, minimihöjden för skaftet, skaftets maximilängd samt hålen i kulan och dess diameter.

Måtten för en kulventil skall så långt som möjligt motsvara de givna måtten. För produkten och dess delar meddelas s.k. toleranser, dvs. sådana mått som anger hur stor avvikelse från de givna måtten som får förekomma. I standarden definieras inte ventilens samtliga mått och detaljer. Vissa mått är valbara. Också i fråga om toleranserna har planerarna i viss grad valfrihet.

Användningsändamålet för en kulventil och standarden för kulventilen har en stor inverkan på produktens konstruktion och utseende. Redan detta leder till att olika tillverkares kulventiler i hög grad påminner om varandra. Enligt den utredning som företetts kan en erfaren yrkesman genom att mäta delarna och komponenterna till en kulventil få reda på åtminstone huvudparten av de uppgifter som behövs vid tillverkningen av ventilen. Vissa uppgifter som behövs vid tillverkningen, t.ex. bestämning av toleranserna utgående från själva produkten är dock arbetsdrygt också för en yrkesman.

De sökandens och svarandens ritningar som är en central grund för ansökan avbildar delar av kulventilen. Naval Oy:s ritningar är s.k. produktritningar som kan användas vid produktionen. Vesinieminen Ky:s ritningar är s.k. ritningar för offertbegäran som har använts för att begära offerter av underleverantörer. Av de Naval Oy:s ritningar som lämnats in till rätten är största delen flera år gamla. Vesinieminen Ky:s ritningar är från år 1990.

Vesinieminen Ky:s ritningar avbildar samma delar till en kulventil som Naval Oy:s ritningar. Vissa detaljuppgifter som framgår av Vesinieminen Ky:s ritningar och som är arbetsdryga att själv bestämma utgående från själva produkten är de samma som framgår av Naval Oy:s ritningar. Vesinieminen Ky:s ritningar innehåller bl.a. samma uppgifter om toleranser som förekommer i Naval Oy:s ritningar.

En del av de personer som är i svarandens tjänst har en lång erfarenhet när det gäller planering av kulventiler. Id‚erna i Vesinieminen Ky:s ritningar har i praktiken förverkligats på ett annat sätt än id‚erna i Naval Oy:s ritningar. Det har inte heller visats att likheterna mellan ritningarna beror på att Naval Oy:s ritningar utnyttjats.

Tekniker Aimo Hyörtti har trätt i Naval Oy:s tjänst år 1985. Han har sagt upp sig 30.9.1990 och arbetsförhållandet har upphört 30.10.1990. Hyörtti har övergått i Robomec Oy:s tjänst 31.10.1990 och efter cirka två och en halv vecka i svarandebolagets tjänst. Hyörttis uppgifter vid Robomec Oy har haft anknytning till de ritningar Vesinieminen Ky beställt och svarandebolaget har också betalat Hyörttis lön för den tid Hyörtti varit i Robomec Oy:s tjänst.

Medan Hyörtti var i Naval Oy:s tjänst har han åtminstone tre gånger besökt Vesinieminen Ky:s lokaliteter. Enligt vad han själv angivit har besöken närmast avsett arbetsplatsintervjuer. Till marknadsdomstolen har lämnats in ett protokoll från ett möte som hölls 4.9.1990 i Vesinieminen Ky. I protokollet har som närvarande antecknats svarandebolagets verkställande direktör, fabrikschefen samt Aimo Hyörtti och två andra personer. Enligt protokollet har vid mötet behandlats bl.a. följande ärenden: 1. pressverktyg, 2. transportörer, 3. målningslinjen, 4. rörkapningen/Seevausmaskinerna, 5. kulslipningsmaskinerna, 6. övriga bearbetningsmaskiner vid linjen osv.

Enligt den utredning som företetts har Hyörtti under mötets gång deltagit i diskussionerna om planeringen av kulventilproduktionen. Hyörtti har deltagit i mötet på initiativ av Vesinieminen Ky. Svarandebolaget har känt till att Hyörtti då arbetat hos en konkurrent. Utöver sagda möte har Hyörtti enligt den företedda utredningen deltagit i åtminstone en eller två andra motsvarande möten.

Marknadsdomstolen anser att svarandebolaget har kallat en person som var i sökandebolagets tjänst till möten vid vilka behandlats svarandebolagets konkurrerande planering av kulventilproduktion och på detta sätt förfarit i strid med god affärssed.

Det har inte visats att Hyörtti till Vesinieminen Ky överlåtit ritningar som gäller Naval Oy:s kulventilproduktion och inte heller något annat material som härstammar från Naval Oy och som anknyter till produktion av kulventiler.

Det har inte visats att svarandebolaget i sin näringsverksamhet utan laga rätt utnyttjat affärshemligheter som gäller Naval Oy:s produktion av kulventiler och inte heller tekniska förebilder eller anvisningar.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen prövar med stöd av 1 och 6 § OtillbFörfL riktigt att vid ett vite av etthundratusen (100 000) mark förbjuda Vesinieminen Ky att i sin näringsverksamhet kalla en person anställd av sökanden till ett sådant tillfälle vid vilket behandlas konkurrerande kulventilproduktion.

Förbudet skall iakttas omedelbart.

Yrkandet på ett mera vittomfattande förbud förkastas.

Vesinieminen Ky förpliktas ersätta Naval Oy:s rättegångskostnader med yrkade etthundratjugotusentrehundra (120 300) mark jämte 16 procent ränta från den dag detta utslag delges.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Kurri, viceordförande, Tala, Aaltonen, Antila-Rantanen, Henriksson, Kortekangas, Maijala och Mustonen