Market Court bans unfair advertising comparing domestic produce to imported goods as excessive generalization.

Oy Sunco Ab ja Hedelmäagenttien Yhdistys r.y. (hakijat) vastaan Maataloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy (vastaajat).

Mainosten pääasiallinen sanoma oli kotimaisten kasvisten ja tuontihedelmien vertailu. Mainosten piirroskuvissa kotimaiset kasvikset, kaali, peruna ja porkkana oli kuvattu myönteisinä. Niiden ilmeet olivat iloisia ja eleet voitonvarmoja. Ulkomaiset hedelmät, appelsiini ja banaani oli kuvattu "tyrmättynä" ja pesuruiskulla "ruiskutettavina". Mainosten piirroskuvat olivat omiaan antamaan kuvan, että ulkomaiset hedelmät olisivat "alakynnessä" kotimaisiin kasviksiin nähden.

Kotimaisia kasviksia koskeva mainosväittämä, jonka mukaan "Vitamiinipitoisuudessa ne pärjäävät täysin ulkomaisille hedelmille", oli liiaksi yleistetty eikä antanut oikeaa kuvaa kotimaisista kasviksista verrattuna tuontihedelmiin.

Vaikka mainosten kuvissa esitettyjä kasviksia ja hedelmiä voitiin kuitupitoisuuden ja kilojoulien osalta verrata toisiinsa, oli kotimaisia kasviksia koskeva mainosväittämä "Vatsalle tärkeiden kuitujen määrässä ne pesevät tuontihedelmät" liiaksi yleistetty eikä antanut oikeaa kuvaa kotimaisista kasviksista suhteessa tuontihedelmiin.

Asiassa ei ollut näytetty, etteikö mainoksessa vertailtuja tuontihedelmiä niissä olevien säilöntäaineiden vuoksi voisi syödä "turvallisin ja rauhallisin mielin". Mainokset eivät antaneet oikeaa kuvaa tuontihedelmien säilöntäaineiden merkityksestä.

Väite, että kotimaiset kasvikset olivat "varmasti kasvaneet puhtaassa maassa", oli liiaksi yleistetty ja omiaan antamaan liioitellun kuvan kotimaisten kasvisten puhtaudesta. Mainokset eivät antaneet oikeaa kuvaa kotimaisten kasvisten kasvumaaperästä.

Vastaajat olivat mainituilla viittauksilla kotimaisten kasvisten vitamiinipitoisuuteen, kuitupitoisuuteen, säilöntäaineettomuuteen ja puhtaaseen kasvumaaperään antaneet liioitellun kuvan kotimaisten kasvisten terveellisyydestä verrattuna tuontihedelmiin. Menettely oli hyvän liiketavan vastaista.

Vastaajat olivat jäljittelemällä sopimattomassa mainoksessa Oy Sunco Ab:n tuotemerkkiä käyttäneet markkinoinnissaan epäasiallista ilmaisua, joka oli omiaan vaikuttamaan hakijoiden markkinoimien tuotteiden kysyntään.

SopMenL 1_§ ja 2_§

OY SUNCO AB:N JA HEDELMÄAGENTTIEN YHDISTYS R.Y.:N VAATIMUS

Hakijat ovat vaatineet, että Maataloustuottajain Keskusliitto r.y.:tä ja Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 ja 2 §:n nojalla sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan käyttämästä "nyrkkeilevä kaali" ja "ruiskuttavat porkkana ja peruna" mainoksia mainoskampanjoissaan. Hakijat ovat myös vaatineet, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti omalla kustannuksellaan julkaisemaan markkinatuomioistuimen päätös asiassa samoissa sanoma ja aikakauslehdissä, joissa he ovat julkaisseet edellä mainitut mainoksensa. Lisäksi hakijat ovat vaatineet, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut 30 000 markalla 16 prosentin vuotuisine korkoineen päätöksen antamispäivästä.

Maataloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. on Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy:n avulla käynnistänyt "puhtaasti kotimainen" nimisen mainoskampanjan, jolla pyritään saamaan suomalaisia syömään enemmän kotimaisia vihanneksia. Mainoskampanjassa on käytetty ainakin mainoksia "nyrkkeilevä" kaali" ja "ruiskuttavat porkkaja ja peruna". Ensiksi mainittu mainos on julkaistu ainakin Apunimisen julkaisun numerossa 42 (20.10. 1989) ja viimeksimainittu mainos Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä n:o 20 (21.10.1989). Mainoskampanjalla pyritään saamaan kuluttajia suosimaan kotimaisia vihanneksia ja syömään vähemmän niitä tuontihedelmiä, joita hakijat tuovat maahan.

Kyseiset mainokset ovat hyvän liiketavan vastaisia ja niiden julkaiseminen muodostaa muutoinkin hakijoihin kohdistuvan sopimatoman menettelyn. Mainoksissa käytetyt ilmaisut ovat selvästi harhaanjohtavia ja totuudenvastaisia ja niiden käyttäminen on omiaan vaikuttamaan hakijoiden maahantuomien tuotteiden kysyntään kielteisesti ja vahingoittaen siten hakijoiden elinkeinotoimintaa. Lisäksi ko. mainoskampanjassa rikotaan mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 4 ja 5 artiklaa.

Kyseisissä mainoksissa johdetaan kuluttajaa epäsuorasti harhaan esittämällä tietoja tuontihedelmistä ja kotimaisista vihanneksista valikoidulla tavalla. Kyseisiä tuoteryhmiä verrataan myös toisiinsa harhaanjohtavalla tavalla. Toisessa mainoksessa, jossa kotimainen kaali tyrmää appelsiinin, on appelsiini tunnistettavissa kuvassa olevan tuotetunnuksen kautta hakijan Oy Sunco Ab:n maahantuomaksi marokkolaiseksi appelsiiniksi.

Varsinaista vertailevaa mainontaa esiintyy toisessa mainoksessa, jossa lausutaan mm. seuraavaa: "Kotimaisessa kaalissa Cvitamiinia on poikkeuksellisen runsaasti. Kukkakaalissa enemmän kuin esimerkiksi appelsiinissa tai greipissä. Keräkaalissa sitä on enemmän kuin mandariinissa". Väittämät pitävät sinänsä paikkansa, mutta ovat siinä mielessä harhaanjohtavia, ettei mainoksessa kerrota, että kaali on syötävä raakana, jotta sen C-vitamiinipitoisuus säilyisi ja ylittäisi sitrushedelmien Cvitamiinipitoisuuden. Keitettynä kaalin C-vitamiinipitoisuus on selvästi alle sitrushedelmien ja jos kaalia keitetään liikaa, vedessä liukeneva C-vitamiini saattaa kadota täysin. Lisäksi todettakoon, että C-vitaamiinipitoisuus kaalissa vähenee, mikäli sitä säilytetään pitkään. Tuotteita tulisi verrata toisiinsa C-vitamiinipitoisuuden osalta esimerkiksi marraskuussa, kun sitrushedelmät tulevat markkinoille ja kotimaista kaalia pidetään kaupan, jotta vertailu kuluttajan kannalta olisi oikeudenmukainen.

Raa'an kukkakaalin C-vitamiinipitoisuuden vertaaminen appelsiiniin ja greippiin ja keräkaalin mandariiniin on tehty tietoisena siitä, että keräkaalissa kyllä on enemmän C-vitamiineja kuin mandariinissa, muttei enempää kuin appelsiinissa ja greipissä.

Mainoksen lausuma "Jos kannat huolta terveydestäsi, syö kotimaisia kaaleja" vihjaa, että kuluttajan, joka kantaa huolta terveydestään, ei pitäisi syödä tuontihedelmiä. Lausumassa "Cvitamiinin lisäksi niissä on paljon kuituja, mutta vähän lihottavia kilojouleja" antaa myös kuluttajalle kuvan, ettei sitrushedelmissä ole yhtä paljon kuituja ja että niissä olisi paljon lihottavia kilojouleja. Edellä sanottu lausuma on sikäli harhaanjohtava, että sitrushedelmissä on yhtä paljon tai enemmänkin ravintokuituja kuin kaaleissa. Kilojouleja on tosin enemmän sitrushedelmissä kuin kaaleissa, mutta kilojoulien määrä sekä vihanneksissa että hedelmissä lukuunottamatta esimerkiksi banaania ja perunaa on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä tavallisessa ruokavaliossa.

Lausuma "Kaalia ja muita kotimaisia kasviksia voit syödä turvallisin ja rauhallisin mielin myös siksi, että niihin ei ole lisätty säilöntäaineita" antaa ymmärtää, että ulkomaisiin hedelmiin on lisätty säilöntäaineita, mikä on täysin totuuden vastaista.

Lopuksi ko. mainoksessa sanotaan: "Ja siksi, että ne ovat varmasti kasvaneet puhtaassa maassa". Viimeksi mainittu lausuma antaa kuluttajalle sen kuvan, että ulkomaiset hedelmät ovat kasvaneet likaisessa maassa, mutta että kotimaiset vihannekset ovat kasvaneet puhtaassa maassa. Väittämällä, että ulkomaiset hedelmät olisivat saastuneita, käytetään hyväksi kuluttajan pelkoa joutua myrkyllisten tuotteiden uhriksi. Tässä käytetään selvästi hyväksi kuluttajan pelkoja ja ennakkoluuloja.

Kyseisessä mainoksessa edellä mainitut harhaanjohtavat totuudenvstaiset lausumat kohdistuvat suoraan hakijan Oy Sunco Ab:n virallisesti maahantuomaan tuotteeseen, marokkolaiseen appelsiiniin. Pelkkä salmiakin muotoinen logo sitrushedelmän kyljessä jo identifioi sen Oy Sunco Ab:n maahantuomaksi sitrushedelmäksi. Mainoksen salmiakin muotoisessa logossa näkyvät kirjaimet r, o ja c. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö kuluttajat tunnistaisi tunnusta "Maroc" -tuotetunnukseksi, ottaen huomioon, että marokkolaiset sitrushedelmät ovat Suomessa markkinajohtajia.

Myös mainoksissa sitrushedelmän kyljessä näkyvä tähdenmuotoinen kuvio on tutun näköinen. Hakijan käsityksen mukaan sillä on haluttu viitata Marokon lipussa esiintyvään viisisakaraiseen tähteen, jolla mainostaja on edelleen yrittänyt saada sitrushedelmän tunnistetuksi marokkolaiseksi.

Vastaajat ovat elinkeinotoiminnassaan kyseisellä mainoksellaan aiheuttaneet suoranaista vahinkoa Oy Sunco Ab:lle nimetessään mainoksessaan Oy Sunco Ab:n maahantuoman tuotteen. Välillisesti ko. mainos loukkaa yleisväittämillään myös muiden hedelmien maahantuojien elinkeinotoimintaa.

Toinen mainos esittää porkkanaa ja perunaa, jotka paloletkylla ruiskuttavat appelsiinia ja banaania. Appelsiinilla on kyljessä sama tähti kuin toisessa mainoksessa kuvatulla appelsiinilla, joka on tunnistettavissa marokkolaiseksi appelsiiniksi. Kuvassa esiintyvä matkalaukku banaanin vieressä kuvastaa tuontihedelmien tuloa ulkomailta ja appelsiinin ja banaanin ruiskuttamisella ja pesemisellä halutaan viestittää kuluttajille, että ulkomaiset hedelmät ovat likaisia. Sanotun yleiskuvan lisäksi mainoksessa esiintyy alla tarkemmin selostetut lausumat.

Mainoksessa lausutaan mm., että "vitamiinipitoisuudessa ne pärjäävät täysin ulkomaisille hedelmille", tarkoittaen sanalla "ne" kotimaisia kasviksia. Mainitun mainoskuvan yhteydessä sanottu lausuma on harhaanjohtava ja totuudenvastainen, koska esimerkiksi C-vitamiineja on appelsiinissa noin 5 kertaa enemmän kuin raa'assa porkkanassa ja perunassa. Banaanissa ei ole kovin paljon C-vitamiinia, mutta banaania ei yleisönkään keskuudessa yleisesti pidetä hedelmänä, jossa on paljon vitamiineja.

Edelleen mainoksessa sanotaan "vatsalle tärkeiden kuitujen määrässä ne pesevät tuontihedelmät." Tämäkin väittämä on harhaanjohtava ja totuudenvastainen, koska kuvassa esitetyissä kasviksissa ja hedelmissä on suunnilleen yhtä paljon kuituja.

Lausumalla "Jossa huolehdit terveydestäsi, linjoistasi ja vatsasi toiminnasta, syö paljon kotimaisia kasviksia" halutaan antaa kuluttajalle se kuva, että tuontihedelmät ovat epäterveellisiä, lihottavia ja huonoja vatsalle. Sanottu lausuma on mitä suurimmassa määrin harhaanjohtava ja totuudenvastainen, koska pääsääntöisesti kaikki hedelmät ovat ihmisille ravintona terveellisiä, vähäkalorisia ja vatsan toiminnalle suotuisia.

Lopuksi mainoksessa vielä sanotaan "niitä voi syödä turvallisin ja rauhallisin mielin myös siksi, että niihin ei ole lisätty säilöntäaineita. Ja siksi, että ne ovat varmasti kasvaneet puhtaassa maassa", jotka lausumat esiintyvät myös toisessa mainoksessa.

Vastaajien mainoskampanjaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Vaikkei mainoksissa suoraan sanota, että kotimaiset vihannekset ovat parempia kuin tuontihedelmät, kuluttajalle syntyy mainoksista sellainen kuva, että kotimaiset vihannekset ovat vitamiinipitoisempia ja terveellisempiä kuin tuontihedelmät sekä että ulkomaisiin hedelmiin on lisätty säilöntäaineita ja että ne ovat kasvaneet epäpuhtaassa maassa. Yleisesti ottaen mainokset ovat hyvin suggestiivisia ja vetoavat yleistyksillään kuluttajien tunteisiin, jotka ovat erityisen vahvoja niillä alueilla, jotka koskettelevat heidän omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi mainoksissa käytetään hyväksi suomalaisen kuluttajan mahdollisia ennakkoluuloja ulkomaisia tuotteita kohtaan.

Vastapuolet ovat "puhtaasti kotimainen" -nimisellä mainoskampanjallaan vilpillisessä mielessä julkaisseet kotimaisista kaaleista ja kasviksista sekä ulkomaisista tuontihedelmistä sellaisia vertailevia mainoksia, jotka ovat totuudenvastaisia ja kuluttajia harhaanjohtavia. Kyseisellä mainoskampanjalla toisaalta tuetaan kotimaisia elinkeinonharjoittajia ja loukataan hakijoiden elinkeinotoimintaa.

MTK:ta on pidettävä SopMenL:ssa tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana tässä asiassa. MTK edustaa jäsenyhdistystensä kautta maataloustuotealan elinkeinonharjoittajia, joiden toiminta tähtää taloudelliseen tulokseen, vaikkei MTK itselleen tavoittelisi taloudellista voittoa. Mainoskampanja on MTK:n tilaama ja kampanjan tarkoituksena oli mm. edistää kotimaisten vihannesten kulutusta eli maataloustuottajien elinkeinoa. MTK:n suorittamat markkinointitoimenpiteet ovat tyypillisiä elinkeinonharjoittajan suorittamia toimenpiteitä, joita ei voida sulkea lain soveltamisen ulkopuolelle. Mikäli SopMenL:ia ei voitaisi soveltaa tällaiseen toimintaan, lain säännökset olisivat helposti kierrettävissä siten, että järjestö jonkin jäsenensä sijasta ryhtyisi harjoittamaan jäsentensä kilpailijoihin kohdistuvaa sopimatonta menettelyä.

MAATALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.:N VASTINE

MTK on katsonut, että se ei ole oikea vastaaja asiassa, koska SopMenL:ta ei voida soveltaa aatteellisen yhdistyksen valistustoimintaan. MTK on myös katsonut, että hakijoilla ei ole oikeussuojan tarvetta asiassa, koska ko. mainoskampanja on jo päättynyt. Asia on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Siltä varalta, että markkinatuomioistuin kuitenkin tutkisi asian, MTK on kiistänyt menettelynsä olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. MTK on myös vaatinut, että hakijat velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 40 000 markalla 16 prosentin korkoineen päätöksen antamispäivästä.

Edellä mainituilla perusteilla on saatettava kyseenalaiseksi hakijoiden aktiivilegitimaatio ja vastaajan passiivilegitimaatio samoin kuin markkinointia koskevien säännösten yleinen soveltuvuus jalostamattomien ja pakkaamattomien luonnontuotteiden vertailuun. Legitimaation puuttumisen tulee johtaa asian tutkimatta jättämiseen.

Hakijat eivät ole yksilöidysti osoittaneet tai edes väittäneet, että jokin valistuskampanjan yhteydessä vastaajien taholta esiin tuotu tieto olisi ollut totuudenvastainen. Päinvastoin asiantuntijalausuntojen perusteella on katsottava toteen näytetyksi, että jokainen valistuskampanjaan sisältyvä tieto on tieteellisesti todeksi todettavissa.

Väitteen "Ja siksi, että ne ovat varmasti kasvaneet puhtaassa maassa" osalta voidaan viitata esim. Maatalouden tutkimuskeskuksen lausuntoon, jossa todetaan seuraavaa: ..."Suomessa raskasmetallien saanti ravinnosta on viimeisen WHO:n raportin mukaan vähäisempiä WHO:n selvityksessä mukana olleista maista. ..." Kemira Oy:n antamassa lausunnossa mainitaan: ..."Nyt kotimaisiin lannoitteisiin käytetään lähes yksinomaan Siilinjärven apatiittia, joten lannoitteiden kautta tuleva kadmiummäärä on niin pieni kuin mahdollista eli alle 0,3 g/ha nykyisellä fosforinkäyttötasolla. Keski-Euroopassa tilanne ei ole ollut yhtä hyvä, koska käytössä ovat jatkuvasti olleet pääosin afrikkalaiset fosfaatit, joiden kadmiumpitoisuus Siilinjärven apatiittiin verrattuna voi olla jopa satoja kertoja suurempi."

Torjunta-ainepitoisuuksien osalta voidaan viitata Tullilaboratorion ja eräiden VTT:n tutkijoiden artikkeliin Ympäristö ja Terveys -lehdessä 4 - 5/1988, josta voidaan lainata seuraavia otteita: "... selvityksen mukaan n. 83 % torjunta-aineista tuli ulkomaalaisista elintarvikkeista ja 17 % vastaavasti kotimaisista elintarvikkeista."... "Oleellisen tärkeitä torjuntaainelähteitä ovat sitrushedelmät ja maahantuodut omenat." ...".ratkaisevan suuri epävarmuustekijä on se kuinka paljon torjunta-aineista tunkeutuu sitrushedelmän kuorien läpi."

Väitteen "Niitä voit syödä .... myös siksi, että niihin ei ole lisätty säilöntäaineita" osalta voidaan viitata Tullilaboratorion lausuntoihin, joista ilmenee, että maahan tuotavat hedelmät on yleisesti käsitelty säilöntäaineilla. Tästä syystä ne suositellaan kuorittavaksi tai vähintäänkin pestäväksi ennen niiden syömistä. Täten ilmoitus viestii aivan oikein hedelmien pesemisen tarvetta ja edustaa vastuullista kansanterveystyötä ja valistusta.

Tullilaboratorion lausunnossa sanotaan: "Sitrushedelmiä käsitellään yleisesti pakkausasemilla. Tavallisimmat aineet sitruksille ovat 2-fenyylifenoli, bifenyyli, tiabendatsoli ja imatsaliili. Lisäksi käytetään vahausta. "..." Kuluttajavalistuksessa olemme kehottaneet pesemään hedelmät ja vihannekset sekä kuorimaan hyvin pieniä, koska yhteis- ja pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta."

Kampanjassa kuvailmaisu "pesemisestä" vastaa sanallista ilmaisua "pärjäävät", mikä on yleisesti käytetty termi esim. urheiluselostuksissa, ja jolla tarkoitetaan suurin piirtein samaa kuin ilmaisuilla "saman veroinen", "painivat samassa sarjassa", "antaat vastuksen" tms. Hakijat eivät toisaalta ole edes väittäneet, ettei ulkomaisten hedelmien peseminen olisi tarpeellista. Päinvastoin jopa kuluttajavalistuksessa annetaan tällaista neuvontaa.

Väite "Jos huolehdit terveydestäsi, linjoistasi ja vatsasi toiminnasta, syö paljon kotimaisia kasviksia" esiintyy useissa kansanterveyttä edistävissä julkaisuissa ja kampanjoissa, joista esimerkkinä mainittakoon Sydäntautiliiton kampanjat ja "Kevyet kalorit" esite. Väitteen totuudenmukaisuutta voi siten pitää notorisena. Lehti- ja ruusukaalin kuitupitoisuudet ovat kaksinkertaiset sitrushedelmiin ja banaaniin verrattuna. Muiden kaalien kuitupitoisuus on samalla tasolla kuin tuontihedelmien.

Väite "Vitamiinipitoisuudessa ne pärjäävät täysin ulkomaisille hedelmille" ei myöskään ole totuudenvastainen eikä sopimaton. Terveellinen ravinto edellyttää monipuolista ja monista tuotteista koostuvaa ruokaa. Tuskin millään luonnontuotteella yksinään on sellaisia ominaisuuksia, että se yksin riittäisi takaamaan ihmiskehon tarvitsemat vitamiinit, hivenaineet yms. Siten on tärkeätä osana kuluttajille suunnattua valistusta tuoda esille myös yksittäisiä, eri luonnontuotteisiin liittyviä ominaisuuksia tärkeinä pidettävien ravintoaineiden suhteen ja verrata niitä ominaisuuksia sellaisiin luonnontuotteisiin, joiden osalta vallitsee harhakäsityksiä. Tämänkaltaisella ilmoituksella ei ole pyrittykään väittämään, että vertailussa parempina esitetyillä luonnontuotteilla voitaisiin korvata kaikki muut ravinnonlähteet, vaan itsestään selvänä voidaan pitää sitä, että kuluttaja ymmärtää etsiä oikean vitamiinilähteen saadessaan uutta, jopa yksittäisiä ominaisuuksiakin koskevaa tietoa.

Hakijat rajoittuvat tarkastelemaan vain C-vitamiinipitoisuutta. P.o. väitteessä puhuttiin kuitenkin vitamiinipitoisuudesta yleensä, jolloin perustellusti voidaan tarkastella samalla kertaa myös esim. A-vitamiinia, jolloin vertailu osoittautuu vielä selvemmin kotimaisten kasvisten eduksi. Yleisesti sitrushedelmiä pidetään ylivertaisina vitamiinin lähteenä. Kampanjassa herätettiin kuluttajat huomaamaan, että kotimaiset kasvikset ovat vitamiinipitoisuuksien puolesta yhdenvertaisia ja jopa parempia kuin määrätyt ulkomaiset hedelmät.

Porkkanan A-vitamiinipitoisuus on 200 kertaa suurempi kuin sitrushedelmien ja banaanin. Lehtikaalin A-vitamiinipitoisuus on 100-kertainen, parsakaalin 20-kertainen ja ruusukaalin lähes 10-kertainen sitrushedelmiin ja banaaniin verrattuna. Kaaleista lehtikaalin C-vitamiinipitoisuus on 4 - 6 kertaa suurempi kuin sitrushedelmien. Parsakaalin, ruusukaalin ja kukkakaalin C-vitamiinipitoisuus on noin kaksinkertainen sitrushedelmiin verrattuna. Keräkaaleista punakaalin C-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin appelsiinin, greipin tai mandariinin. Myös valkokaalin C-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin mandariinin.

Ilmoituksissa kotimaiset kasvikset oli esitetty raakoina ja yleisesti niitä on saatavissa tuoreina ja pakasteina. Niitä myös yleisesti nautitaan raasteina ja salaatteina. Myös yleisesti on tiedossa, että ruuan keittämisessä vitamiinit vähenevät, joten tuon seikan erikseen esille tuomista ei voida pitää välttämättömänä. Vastaavasti tuoremehuja yleisesti yliarvostetaan, vaikka hedelmien vitamiinipitoisuudet laskevat käsittelyn ja säilytyksen yhteydessä.

Väite "Mitä enemmän ravinnon ja erilaisten sairauksien yhteyksiä on tutkittu; sitä arvokkaammiksi herkuiksi kasvikset ovat osoittautuneet" pitää myös paikkansa. Kysymys on ravinto- ja lääketieteen nopeasta kehityksestä, josta on saatu luotettavia tutkimustuloksia, ja joita tuloksia myös yleisesti ilmestyvissä sanoma- ja aikakauslehdissä raportoidaan. Uusien tutkimustulosten pelkistetty kommentoiminen ei voi olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa.

Harhaanjohtavuutta koskeva arvostelu voidaan käydä niiden mielikuvien ja sen yleisvaikutelman perusteella, jonka mainos kuluttajalle kokonaisuudessaan antaa. Tältä osin voidaan ja täytyy siten tarkastelun kohteeksi ottaa myös sellaiset yleiset tilastolliset suureet, jotka osoittavat, että Suomessa käytetään selvästi ja huomattavasti vähemmän torjunta- ja säilöntäaineita kuin esim. niissä maissa, joista hakijat tuovat Suomeen elintarvikkeita. Kampanjan mahdollisesti aikaansaama yleinen mielikuva, jonka mukaan kuluttaja voi perustellusti olla siinä käsityksessä, että kotimainen elintarvike on tilastojen valossa "puhdas", on oikea eikä missään suhteessa virheellinen tai harhaanjohtava.

Erityisesti on otettava huomioon, että "Puhtaasti kotimainen" kampanja ei sisältänyt mitään viittausta hakijoiden toiminimeen, tavaramerkkiin tai muuhunkaan seikkaan, minkä perusteella kuluttaja voisi saada sen käsityksen, että vertailukohteina ovat nimenomaan hakijoiden maahantuomat elintarvikkeet. On siten asetettava kyseenalaiseksi hakijoiden oikeus esittää asiassa vaatimuksia.

MAINOSTOIMISTO PALTEMAA HUTTUNEN SANTALA OY:N VASTINE

Mainostoimisto on kiistänyt menettelynsä olleen harhaanjohtavaa tai sopimatonta ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Mainostoimisto on myös vaatinut, että hakijat velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 20 000 markalla 16 prosentin korkoineen päätöksen antamispäivästä lukien.

"Nyrkkeilevä kaali" mainoksessa esitetyt tiedot kaalien runsaasta C-vitamiinipitoisuudesta pitävät paikkansa. Kaali syödään tavallisimmin raakana, sillä sitä käytetään nykyisin enimmäkseen tuoresalaateissa. Toisaalta appelsiinista tehdään marmeladia, jossa ei valmistusprosessin jälkeen liiemmin vitamiineja ole. Myös sitrushedelmien C-vitamiinipitoisuus vähenee, mikäli niitä säilytetään pitkään. Tuotteita puolestaan voidaan verrata toisiinsa C-vitamiinipitoisuuden osalta myös esim. keväällä, jolloin kotimaista kaalia ja sitrushedelmiä pidetään kaupan.

Hakijat ovat sitä mieltä, että keräkaalia ei saisi verrata mandariiniin, vaan sitä pitäisi verrata appelsiiniin ja greippiin. Tällä vertailulla on kuitenkin haluttu saada monipuolisuutta mainokseen, sillä pelkästään kukkakaalin C-vitamiinipitoisuuden vertaaminen appelsiiniin, greippiin ja mandariiniin aiheuttavat sen, että kukkakaalin voitaisiin sanoa olevan Cvitamiinipitoisuudeltaan ylivoimainen ko. hedelmiin verrattuna.

Lausumassa "Jos kannat huolta terveydestäsi, syö kotimaisia kaaleja" todetaan, että kotimainen kaali on terveellistä. Se ei ole harhaanjohtavaa eikä sopimatonta. Myöskään lausumassa "C-vitamiinin lisäksi niissä on paljon kuituja, mutta vähän lihottavia kilojouleja" ei ole mitään harhaanjohtavaa. Siinä todetaan, että kaalissa on paljon kuituja, mikä pitää täysin paikkansa. Lausumassa ei mitenkään väitetä, että kaaleissa olisi enemmän kuituja kuin sitrushedelmissä. Sitrushedelmissä on enemmän kilojouleja kuin kaaleissa. Kilojouleilla on huomattava merkitys nykypäivän ihmisten solakkuutta arvostavassa ja korostavassa elämäntavassa. Tämän toteamiseksi tarvitsee vain selata lehtiä, joissa on kirjoituksia kasviksista ja kasvisruokien valmistusohjeista.

Lausumassa "Kaalia ym. kotimaisia kasviksia voit syödä turvallisin ja rauhallisin mielin myös siksi, että niihin ei ole lisätty säilöntäaineita" todetaan ainoastaan se, että kotimaisiin kasviksiin ei ole lisätty säilöntäaineita, mikä pitää myös paikkansa. Lausumassa ei ole otettu kantaa ulkomaisiin hedelmiin, koska niistä ei varmasti tiedetä, onko niihin lisätty säilöntäaineita vai ei. Sinänsä hedelmät normaalisti käsitellään vahalla, johon on sekoitettu homeita ja bakteereja torjuvia kemikaaleja. Hedelmät kestävät näin paremmin laivakuljetuksen ulkomailta Suomeen. Hedelmien pintakäsittelyaineet ovat lisäaineita, jotka tosin eivät käytännössä liene myrkyllisiä. Todettakoon kuitenkin, että esim. appelsiininkuorimarmeladia ei suositella keitettäväksi kaupasta ostetuista appelsiineista, koska marmeladiin kertyvät monen appelsiinin pintavahat. Teollisuus valmistaa marmeladin käsittelemättömistä hedelmistä.

Lausumassa "Ja siksi, että ne ovat varmasti kasvaneet puhtaassa maassa" ei todeta muuta kuin, että kotimaiset kasvikset ovat kasvaneet puhtaassa maassa, jollaisena myös kuluttajat lausuman ymmärtävät. Lauseessa ei ole otettu kantaa siihen, kasvavatko ulkomaiset hedelmät puhtaassa vai likaisessa maassa.

Mainoksissa ei ole missään Oy Sunco Ab:n nimeä eikä liioin minkään muun yhtiön taikka jonkun nimeltä mainitun tuotteen nimeä. Appelsiinin kyljessä on tyylitelty salmiakkikuvio. Hakijoilla ei ole yksinoikeutta salmiakinmuotoiseen kuvioon. Appelsiinissa oleva monisakarainen läiskä on appelsiiniin usein poimittaessa jäävä kiinnike, josta hedelmä on riippunut puussa.

Mainoksessa "ruiskuttavat porkkana ja peruna" oleva appelsiini voi olla peräisin mistä tahansa maasta, missä appelsiineja kasvatetaan. Varmuudella appelsiinin alkuperästä ei tässä tapauksessa voida sanoa muuta kuin että se ei ole ainakaan Suomesta. Ruiskuttamisella on mainoksessa vain normaali symbolinen merkitys eli sen tiettäväksi tekeminen, että kotimaiset kasvikset pärjäävät hedelmille ja täten "pesevät" ne vitamiinipitoisuudessa.

Lausuma "Vitamiinipitoisuudessa ne pärjäävät täysin ulkomaisille hedelmille" on paikkansapitävä. Lehtikaalissa on C-vitamiinia 185 milligrammaa 100 g:ssa syötävää osaa ja A-vitamiinia 850 mikrogrammaa 100 g:ssa syötävää osaa. Appelsiinilla vastaavat arvot ovat 50 ja 8,3. Esim. porkkanalla arvot ovat 6 ja 1640 sekä banaanilla 10 ja 8. Edellä mainituista luvuista nähdään, että lausuma ei todellakaan ole harhaanjohtava ja totuudenvastainen. Se osoittaa kiistatta, että kotimaiset kasvikset pärjäävät täysin ulkomaisille hedelmille.

Myös mainoksen lausuma "Vatsalle tärkeiden kuitujen määrässä ne pesevät tuontihedelmät" pitää paikkansa. Kuituja sinänsä on sekä hedelmissä että vihanneksissa yhtä paljon, mutta vatsan toiminnalle tärkeätä liukenematonta ravintokuitua on kasviksissa paljon. Esim. sitrushedelmien kuitu on enimmäkseen liukoista pektiiniä.

Lausumassa "Jos huolehdit terveydestäsi, linjoistasi ja vatsasi toiminnasta, syö paljon kotimaisia kasviksia" todetaan vain se, että kasvikset ovat terveellisiä ja hyviä vatsalle. Siinä ei oteta kantaa esim. sitrushedelmiin eikä väitetä niistä mitään. Mainoksessa oleva lausuma pitää täysin paikkansa, sillä kotimaiset kasvikset ovat hyvin vitamiinipitoisia. Niissä on yhtä paljon tai enemmän kuituja kuin hedelmissä ja useimmiten vähemmän kilojouleja kuin hedelmissä. Esimerkkinä kuitupitoisuudesta voidaan mainita, että lehtikaalissa on kuituja 4,3 g ja energiaa 104 kilojoulea 100 g:ssa syötävää osaa ja appelsiinin vastaavat arvot ovat 2,4 ja 171. Porkkanassa vastaavat arvot ovat 2,4 ja 109, banaanissa 1,7 ja 346 sekä perunassa 1,4 ja 300.

Mainitut kaksi mainosta ovat osa laajempaa kotimaisten kasvisten mainoskampanjaa. Koska kuluttajien ravintotietoudessa oli havaittu asiallisen informaation tarvetta virheellisten mielikuvien ja käsitysten oikaisemiseksi, päätettiin syksyllä 1989 toteuttaa kyseinen mainoskampanja, jonka tavoitteena oli oikaista kuluttajien harhakäsitys siitä, että vain hedelmissä olisi paljon vitamiineja ja että kotimaisissa kasviksissa ei olisi ruuansulatuksen toiminnalle tärkeitä kuituja sekä kertoa kuluttajille, että kotimaist kasvikset kasvatetaan puhtaassa maassa ja että kotimaisissa kasviksissa ei ole paljon turhaa energiaa (kilojouleja).

Mainoskampanjan jälkeen suoritetussa C-vitamiinipitoisuuden otantatutkimuksessa on käynyt ilmi, että edelleenkin kuluttajilla on sitkeä ja virheellinen usko esim. sitrushedelmien kaalia suurempaan C-vitamiinipitoisuuteen, joten harhakäsityksiä ei ole vieläkään saatu valitettavasti oikaistuksi. Näyttääkin siltä, että sitrushedelmien maahantuojat haluaisivat mielellään pitää yllä näitä virheellisiä käsityksiä, koska se edistäisi heidän maahantuomiensa tuotteiden kysyntää.

Kotimaisten vihannesten mainoskampanjassa ei ole annettu harhaanjohtavia tai paikkansa pitämättömiä tietoja. Kaikki mainoksissa esitetyt tiedot on osoitettu totuudenmukaisiksi. Mainoksissa suoritetut vertailut on toteutettu siten, että vihannesten ja hedelmien olennaiset ominaisuudet on otettu mukaan vertailuun. Sen lisäksi, että hakijoiden mainitsemat kaksi mainosta ovat asiallisia, ne on myös valittu julkaistavaksi Grafia r.y.:n kirjassa Vuoden Huiput 1989 esimerkkeinä hyvin suunnitelluista ja toteutetuista mainoksista.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on lähettänyt MTK:lle seuraavan kirjeen:

KSL:n 2 luvun 1 §:n sisältämä yleislauseke kieltää markkinoinnissa käyttämästä hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksissä s. 26 on mainittu, että pykälään ei ole otettu nimenomaista mainintaa siitä, että elinkeinonharjoittaja olisi velvollinen vaadittaessa näyttämään toteen markkinoinnissaan esittämänsä väitteet, mutta markkinoinnin voidaan katsoa täyttävän säännöksessä asetetut vaatimukset vain, mikäli elinkeinonharjoittaja kykenee näyttämään toteen markkinoinnissa käyttämänsä tosiasiaväitteet.

Saman luvun 2 §:ssä kielletään totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antaminen markkinoinnissa. Totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antamiskielto sisältyy myös 1 §:n soveltamisalaan. Säännöksellä on haluttu korostaa sitä, että totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antamista markkinoinnissa on pidettävä erityisen hylättävänä. Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi todetaan edelleen s. 27, että oikeitakin tietoja sisältävä markkinointi voi johtaa kuluttajia harhaan, jos kokonaisuuden kannalta merkittäviä tietoja ei saateta kuluttajien tietoon tai ne esitetään epäslvästi.

Kotimaisten vihannesten käytön lisäämiseksi käynnistitte viime syksynä mainoskampanjan. Kampanjanne toteutettiin aikakauslehdissä 6.10. - 27.10.1989 sekä pysäkkijulisteissa 9.10. 5.11.1989. Markkinointikampanjassanne vertailtiin kotimaisia vihanneksia ulkomaisiin tuontihedelmiin.

Kampanjassanne käytettiin kahta mainoskuvaa; toisessa niistä kotimainen kaali "tyrmää" appelsiinin ja toisessa kuvassa porkkana ja peruna pesevät "likaiset" tuontihedelmät. Vastineessanne tähdennätte, että ette ole väittäneet ulkomaisten hedelmien olevan huonoja verrattuna kotimaisten kasvisten vitamiini- ja kuitupitoisuuksiin tai niiden vähäisiin energiamääriin. Kuitenkin mainoskuvissanne nimenomaan luodaan mielikuva kotimaisten kasvisten paremmuudesta.

Samoin mainostekstit tukevat käsitystä kotimaisten vihannesten paremmuudesta verrattuna tuontihedelmiin. Teksteihin olette valinneet tarkoitukseenne sopivimmat vertailukohteet ja näin olette tavallaan johtaneet kuluttajia hrhaan, esimerkiksi keräkaalin C-vitamiinipitoisuutta olette verranneet mandariinin C-vitamiinipitoisuuteen eikä appelsiinin, koska appelsiinissa on enemmän C-vitamiinia kuin keräkaalissa.

Kotimaisten vihannesten kuitupitoisuuden paremuus on mielestäni liikaa yleistetty väite, koska tuontihedelmät sisältävät keskimäärin yhtä paljon kuituja kuin tavalliset kotimaiset vihannekset. Kotimaisten vihannesten ja sitrushedelmien ravintoainepitoisuuksien vertailu yleensäkin on suurelta osin pelkästään teoreettista, koska kotimaisten vihannesten ollessa parhaimmillaan ei ole saatavilla hyviä hedelmiä ja päinvastoin.

Kotimaisten kasvisten torjunta-aineiden jäämien määrän vähäisyyden osoittamiseksi olette toimittaneet kuluttaja-asiamiehen toimistoon tullilaboratorion toimintakertomuksen vuodelta 1988, Anna-Maija Korpi-Tassin tutkimuksen torjunta-ainejäämistä sekä Jorma Kumpulaisen OECD:lle tekemän tutkimuksen. Kumpulaisen tekemästä vertailusta OECD:lle huomauttaisin, että siinä eivät ole mukana sitrushedelmien ja banaanien tuottajamaat.

Näistä tutkimuksista käy ilmi, että vaikka suomalainen ruoka sisältääkin suhteellisen vähän torjunta-aineiden jäämiä verrattuna moneen muuhun länsimaahan, saattaa silti jokin yksittäinen elintarvike sisältää monia erilaisia jäämiä, kuten esimerkiksi tomaatti. Tämän vuoksi katson, että kotimaisia vihanneksia koskeva puhtausväite on myös liikaa yleistetty. Jos olette halunneet sanoa, että peruna, porkkana ja kaali eivät sisällä lisäaineita tai jäämiä, niin voitte sanoa, mutta ehdotonta puhtausväittämää ei pitäisi ulottaa koskemaan poikkeuksetta kaikkia kotimaisia vihanneksia.

Katson, että markkinoinnissanne on edellä mainituilla perusteilla johdettu kuluttajaa harhaan, koska kokonaisuuden kannalta kaikkia merkittäviä tietoja ei ole saatettu kuluttajien tietoon tai ne on esitetty epäselvästi. Markkinointinne on ollut täten KSL:n 2 luvun 1 ja 2 §:n vastaista, sopimatonta ja harhaanjohtavaa markkinointia. Kehotan Teitä välittömästi luopumaan tässä kirjeessä käsitellystä markkinoinnista ja vahvistamaan kirjallisesti 15.3.1990 mennessä kuluttaja-asiamiehen toimistoon, että tulette myös vastaisessa markkinoinnissanne ottamaan huomioon tässä kirjeessä esitetyt näkökohdat."

MTK on KA:lle lähettämässään kirjeessä ilmoittanut, että ko. mainoskampanja on päättynyt ja että MTK tulee vastaisessa markkinoinnissaan ottamaan huomioon KA:n kirjeessä esitetyt näkökohdat.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Maataloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. on syksyllä 1989 rahoittanut ilmoituskampanjan, jossa on vertailtu eräitä kotimaisia kasviksia ja tuontihedelmiä. MTK on mm. julkaissut Apulehden numerossa 42/20.10.1989 kokosivun mainoksen ja Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä numerossa 20/21.10.1989 koko aukeaman mainoksen, jossa on ollut suurikokoinen tyylitellen piirretty ja väritetty kuva eräistä vihanneksista ja tuontihedelmistä. Molemmissa mainoksissa on kampanjan tunnus, johon liittyvät sanat "puhtaasti kotimainen" sekä kuva vihreästä lehdestä ja siniristilipusta.

Apu-lehdessä olleessa mainoksessa on kuva, jossa "nyrkkeilevä kaali" on "tyrmännyt" appelsiinin. Kaalin nyrkkeilykäsineissä on sininen risti valkoisella pohjalla. Kaalilla on voiton osoittamiseksi toinen käsi pystyssä ja naurava ilme. Appelsiini makaa maassa "tyrmättynä". Mainoksen kuvan alla on teksti: "Näin syksyllä, kun flunssa vaanii, kannattaa painaa kaaliin tämä: jatkuvan C-vitamiinin nauttimisen on todettu ehkäisevän hengitystieinfektioita. Kotimaisessa kaalissa C-vitamiinia on poikkeuksellisen runsaasti. Kukkakaalissa sitä on enemmän kuin esimerkiksi appelsiinissa tai greipissä. Keräkaalissa sitä on enemmän kuin mandariinissa. Jos kannat huolta terveydestäsi, syö kotimaisia kaaleja. C-vitamiinin lisäksi niissä on paljon kuituja, mutta vähän lihottavia kilojouleja. Kaalia ja muita kasviksia voit syödä turvallisin ja rauhallisin mielin myös siksi, että niihin ei ole lisätty säilöntäaineita. Ja siksi, että ne ovat varmasti kasvaneet puhtaassa maassa."

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä olleessa mainoksessa on kuva, jossa porkkana ja peruna "ruiskuttavat" vesiruiskulla matkalaukun edessä olevaa banaania ja appelsiinia. Porkkanan ja perunan ilme on tyytyväisen myhäilevä. Banaanin ja appelsiinin ilme on nyrpeä ruiskutusvesien osuessa niihin. Mainoksen kuvan alla on teksti: "Mitä enemmän ravinnon ja erilaisten sairauksien yhteyksiä on tutkittu, sitä arvokkaammiksi herkuiksi kasvikset ovat osoittautuneet. Vitamiinipitoisuudessa ne pärjäävät täysin ulkomaisille hedelmille. Vatsalle tärkeiden kuitujen määrässä ne pesevät tuontihedelmät. Jos huolehdit terveydestäsi, linjoistasi ja vatsasi toiminnasta, syö paljon kotimaisia kasviksia. Niitä voit syödä turvallisin ja rauhallisin mielin myös siksi, että niihin ei ole lisätty säilöntäaineita. Ja siksi, että ne ovat varmasti kasvaneet puhtaassa maassa."

Mainokset on suunnitellut ja laatinut Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy.

SopMenL:n 6 §:n mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta lain 1 - 4 §:n vastaista menettelyä. Tätä säännöstä voidaan lain esitöiden mukaan soveltaa myös järjestöön, joka harjoittaa mainontaa tai suorittaa markkinointitoimenpiteitä jäsentensä lukuun. SopMenL:n 1 - 4 §:n säännöksiin perustuvassa asiassa markkinatuomioistuimessa voi olla asianosaisena elinkeinonharjoittajan lisäksi myös elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys.

Maataloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. on maatalouselinkeinoa harjoittavien suomalaisten elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys. MTK on kampanjassaan pyrkinyt edistämään edustamiensa jäsenjärjestöjen jäsenten eli suomalaisten maataloustuottajien tuotteiden myyntiä. Se seikka, että MTK saa budjettivaroista valtion tukea toiminnalleen, ei vaikuta sen asianosaisasemaan. Kampanjaan kuuluviin markkinointitoimenpiteisiin on siten sovellettava SopMenL:n säännöksiä.

Mainoksia luetaan useimmiten nopeasti silmäillen. Sen vuoksi niitä on arvioitava sen perusteella, minkä vaikutelman mainos kokonaisuutena antaa sitä tarkastelevalle henkilölle.

MTK:n mainoksissa ovat kuvat hallitsevassa asemassa. Kuvat esittävät humoristisia karikatyyrejä kasviksista ja hedelmistä. Kuvien pääasiallinen sanoma on piirrosten esittämien kotimaisten kasvisten ja tuontihedelmien vertailu.

Piirroskuvissa kotimaiset kasvikset, kaali, peruna ja porkkana on kuvattu myönteisinä. Niiden ilmeet ovat iloisia ja eleet voitonvarmoja. Ulkomaiset hedelmät, appelsiini ja banaani on kuvattu "tyrmättynä" ja pesuruiskulla "ruiskutettavina". Mainosten piirroskuvat ovat omiaan antamaan kuvan, että ulkomaiset hedelmät olisivat "alakynnessä" kotimaisiin kasviksiin nähden.

Mainosten tekstit viittaavat yleisesti kotimaisten kasvisten terveellisyyteen. Apu-lehden mainoksen teksti alkaa: "Näin syksyllä, kun flunssa vaanii ---". Tekstin keskellä on: "Jos kannat huolta terveydestäsi ---". Helsingin Sanomien kuukausiliitteen mainoksen teksti alkaa: "Mitä enemmän ravinnon ja erilaisten sairauksien yhteyksiä on tutkittu, sitä arvokkaammiksi herkuiksi kasvikset ovat osoittautuneet." Tekstin keskellä on: "Jos huolehdit terveydestäsi, linjoistasi ja vatsasi toiminnasta, syö paljon kotimaisia kasviksia."

Kummankin mainoksen tekstit sisältävät vertailun kotimaisten kasvisten ja tuontihedelmien vitamiini- ja kuitupitoisuudesta. Lisäksi niissä mainitaan kotimaisten kasvisten säilöntäaineettomuus ja puhdas kasvumaaperä. Myös tekstien keskeinen sanoma on kotimaisten kasvisten ja tuontihedelmien vertailu.

Terveyttä ja terveellisyyttä koskevat väittämät vetoavat yleensä ihmisiin. Terveyttä ja terveellisyyttä koskevia väitteitä tulee markkinoinnissa esittää varoen.

Apu-lehdessä olleen mainoksen tekstissä on puhuttu nimenomaan C-vitamiinista. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä olleen mainoksen tekstissä on puhuttu "vitamiineista" yksilöimättä, mitä vitamiinia siinä tarkoitetaan.

Apu-lehdessä olleessa mainoksessa on kuvan alla mainittu mm. seuraavaa: "Kotimaisessa kaalissa C-vitamiinia on poikkeuksellisen runsaasti. Kukkakaalissa sitä on enemmän kuin esimerkiksi appelsiinissa tai greipissä. Keräkaalissa sitä on enemmän kuin mandariinissa." Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä olleessa mainoksessa on kuvan alla mm. seuraava teksti: "Vitamiinipitoisuudessa ne pärjäävät täysin ulkomaisille hedelmille."

Esitetyt kaalien C-vitamiinipitoisuutta koskevat väittämät pitävät sinänsä paikkansa. Eräissä kaaleissa on tuoreina yhtä paljon tai enemmän C-vitamiinia kuin esim. useissa sitrushedelmissä. Tuoreen perunan ja porkkanan vitamiinipitoisuudet voidaan rinnastaa banaanin ja appelsiinin vitamiinipitoisuuteen. Kuitenkin esim. kaali usein ja peruna yleensä kypsennetään. Tällöin niiden vitamiinipitoisuus vähenee.

Kotimaisia kasviksia koskeva mainosväittämä, jonka mukaan "Vitamiinipitoisuudessa ne pärjäävät täysin ulkomaisille hedelmille", on liiaksi yleistetty eikä anna oikeaa kuvaa kotimaisista kasviksista verrattuna tuontihedelmiin.

Apu-lehdessä olleessa mainoksessa on kotimaisista kaaleista mainittu myös: "C-vitamiinin lisäksi niissä on paljon kuituja, mutta vähän lihottavia kilojouleja." Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä olleessa mainoksessa on kasviksista mainittu: "Vatsalle tärkeiden kuitujen määrässä ne pesevät tuontihedelmät."

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan piirroksissa verratuissa kotimaisissa kasviksissa ja ulkomaisissa hedelmissä on suunnilleen yhtä paljon kuituja. Myös kilojoulien määrissä kasvikset ja hedelmät ovat suunnilleen yhdenvertaisia.

Mainokset antavat vaikutelman, että kotimaiset kasvikset olisivat yleisesti kuitujen ja kilojoulien osalta edullisempia kuin tuontihedelmät. Vaikka mainosten kuvissa esitettyjä kasviksia ja hedelmiä voidaan kuitupitoisuuden ja kilojoulien osalta verrata toisiinsa, on kotimaisia kasviksia koskeva mainosväittämä "Vatsalle tärkeiden kuitujen määrässä ne pesevät tuontihedelmät" liiaksi yleistetty eikä anna oikeaa kuvaa kotimaisista kasviksista suhteessa tuontihedelmiin.

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä olleessa mainoksessa peruna ja porkkana pesevät banaania ja appelsiinia. Mainoksessa on lausuma: "Kaalia ja muita kotimaisia kasviksia voit syödä turvallisin ja rauhallisin mielin myös siksi, että niihin ei ole lisätty säilöntäaineita." Myös Apu-lehdessä olleessa mainoksessa on sama lausuma.

Mainokset ovat omiaan antamaan yleisen kuvan, että ulkomaisia hedelmiä ei voisi syödä turvallisesti niiden sisältämien säilöntäaineiden vuoksi. Ulkomaisten hedelmien kuorissa on esitetyn selvityksen mukaan säilyvyyttä parantavia lisäaineita. Tuontihedelmät yleensä pestään ja kuoritaan. Asiassa ei ole näytetty, etteikö mainoksessa vertailtuja tuontihedelmiä niissä olevien säilöntäaineiden vuoksi voisi syödä "turvallisin ja rauhallisin mielin". Mainokset eivät ole antaneet oikeaa kuvaa tuontihedelmien säilöntäaineiden merkityksestä.

Sekä Apu-lehdessä että Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä olleessa mainoksessa on lisäksi ollut kasviksista lausuma "Ja siksi, että ne ovat varmasti kasvaneet puhtaassa maassa."

Kaikkialla on maaperässä erilaisia esim. saasteiden aiheuttamia haitallisia aineita. Esitetystä selvityksestä voidaan päätellä, että Suomen maaperässä on esim. eräitä raskasmetalleja keskimäärin vähemmän kuin mm. eräissä Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Kuitenkin myös Suomen maaperässä on haitallisia aineita, joilla voi ainakin joillakin alueilla olla vaikutusta myös kasvisten laatuun. Väite, että kotimaiset kasvikset olisivat "varmasti kasvaneet puhtaassa maassa", on liiaksi yleistetty ja on omiaan antamaan liioitellun kuvan kotimaisten kasvisten puhtaudesta. Mainokset eivät ole antaneet oikeaa kuvaa kotimaisten kasvisten kasvumaaperästä.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajat ovat edellä mainituilla viittauksilla kotimaisten kasvisten vitamiinipitoisuuteen, kuitupitoisuuteen, säilöntäaineettomuuteen ja puhtaaseen kasvumaaperään antaneet liioitellun kuvan kotimaisten kasvisten terveellisyydestä verrattuna tuontihedelmiin. Menettely on ollut hyvän liiketavan vastaista.

Apu-lehdessä olleessa mainoksessa kuvatussa appelsiinissa näkyy vinokulmion osa ja sen sisällä olevasta sanasta viimeiset kirjaimet "roc". Kuvio on musta ja sen ympärillä on keltaiset mustalla viivalla erotetut "raamit". Kirjaimet "roc" ovat keltaiset.

Hakijan, Oy Sunco Ab:n tuotemerkki on musta vinokulmio, jota rajaa ohut keltainen viiva. Keltainen "raami" ei aina näy merkissä selvästi joka puolella. Merkissä on keltaisella alkuperämaahan viittaava nimi "Maroc". Merkki kiinnitetään hedelmiin niitä pakattaessa Marokossa.

Apu-lehdessä olleen mainoksen kuvassa on jäljitelty mainittua Oy Sunco Ab:n tuotemerkkiä. Mainoksen kuvassa on selvästi erotettavissa tuotenimeen "Maroc" viittaavat kirjaimet "roc".

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajat ovat jäljittelemällä sopimattomassa mainoksessa Oy Sunco Ab:n tuotemerkkiä käyttäneet markkinoinnissaan epäasiallista ilmaisua, joka on ollut omiaan vaikuttamaan hakijoiden markkinoimien tuotteiden kysyntään.

Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajia ei ole tarpeen velvoittaa julkaisemaan tätä päätöstä lehdissä.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee SopMenL:n 1, 2 ja 6 §:n nojalla oikeaksi kieltää Maataloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.:tä ja Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy:tä kumpaakin kahdensadantuhannen (200 000) markan sakon uhalla käyttämästä kotimaisten kasvisten markkinoinnissa hakemuksen perusteina olevia kuva- ja tekstimainoksia "nyrkkeilevä kaali" ja "ruiskuttavat porkkana ja peruna".

Kieltoa on noudatettava heti.

Vastaajat, Maataloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan hakijoille korvaukseksi yhteisistä oikeudenkäyntikuluista vaaditut kolmekymmentätuhatta (30 000) markkaa 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen tiedoksiantopäivästä lukien.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Kurri, varapuheenjohtaja, Tala, Henriksson, Maijala, Mustonen, Mäkinen, P., Mäkinen, T., ja Ollikainen

---

[SV]

Oy Sunco Ab och Fruktagenternas Förening r.f. (sökandena) mot Lantbruksproducenternas Centralförbund MTK r.f och Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy (svarandena).

Reklamernas huvudsakliga budskap var att jämföra inhemska grönsaker med importerade frukter. I annonsernas teckningar hade de inhemska grönsakerna, kålen, potatisen och moroten avbildats positiva. Deras miner var glada och segervissa. De utländska frukterna, appelsinen och bananen var avbildade "utslagna" och i det skick att man måste "spruta" dem med en tvättspruta. Annonsernas tecknade bilder var ägnade att ge en bild av att utländska frukter skulle vara i underläge i förhållande till inhemska grönsaker.

Reklampåståendet om att inhemska grönsaker "när det gäller vitaminhalt helt står sig i jämförelse med utländska frukter" var alltför generaliserat och gav inte en korrekt bild av de inhemska grönsakerna jämförda med importfrukt.

Fastän de grönsaker och frukter som förekom på bilderna i fråga om fiberhalt och kilojoule kunde jämföras med varandra var reklampåståendet "När det gäller den för magen viktiga fibermängden klår de importfrukten" alltför generaliserat och gav inte en korrekt bild av inhemska växtjordmånen för inhemska grönsaker.

I ärendet hade inte visats att man inte på grund av de konserveringsmedel de innehöll skulle kunna äta de i annonsen jämförda importfrukterna "lugnt och tryggt". Annonserna gav inte en korrekt bild av konserveringsmedlens betydelse.

Påståendet att de inhemska grönsakerna "säkert vuxit i ren jord", var alltför generaliserat och ägnat att ge en överdriven bild av hur rena de inhemska grönsakerna var. Annonserna gav inte en korrekt bild av i vilken jordmån inhemska grönsaker växer.

Svarandena hade med nämnda referenser till vitaminhalten, fiberhalten och bristen på konserveringsmedel i fråga om de inhemska grönsakerna samt till den rena jordmånen givit en överdriven bild av hur hälsosamma inhemska grönsaker är i jämförelse med importfrukt. Förfarandet stred mot god affärssed.

Genom att i en otillbörlig annons efterbilda Oy Sunco Ab:s produktmärke hade svaranden i sin marknadsföring använt ett otillbörligt uttryck som var ägnat att inverka på efterfrågan på de produkter sökandena marknadsförde.

OtillbförfL_1 och 2_§

OY SUNCO AB:S OCH FRUKTAGENTERNAS FÖRENING R.F.:S YRKANDE

Sökandena har yrkat, att Lantbruksproducenternas Centralförbund r.f. och Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy med stöd av lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet 1 och 2 § vid vite förbjuds att i sin marknadsföring använda reklamerna "den boxande kålen" och "den sprutande moroten och potatisen". Sökandena har även yrkat att svarandena åläggs solidariskt publicera marknadsdomstolens utslag i ärendet i samma tidningar och tidskrifter som ovan nämnda annonser ingått. Sökandena har därtill yrkat, att svarandena åläggs solidariskt ersätta sökandenas rättegångskostnader med 30 000 mark jämte 16 procent årlig ränta från dagen för utslaget.

Lantbruksproducenternas Centralförbund MTK r.f. har med hjälp av Mainostoimimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy inlett en reklamkampanj benämnd "rent inhemskt" genom vilken man försöker förmå finländarna att äta mera finländska grönsaker. I reklamkampanjen har åtminstone ingått reklamerna "den boxande kålen" och "den sprutande moroten och potatisen". Den förstnämnda reklamen har publicerats åtminstone i nummer 42 (20.10.89) av tidskriften Apu och den senare reklamen i Helsingin Sanomats månadsbilaga nr 20 (20.10.1989). Genom reklamkampanjen strävar man till att få konsumenterna gynna inhemska grönsaker och äta mindre av de importfrukter sökandena importerar.

Reklamerna ifråga strider mot god affärssed och publiceringen av dem utgör även i övrigt ett otillbörligt förfarande riktat mot sökandena. Uttrycken i reklamerna är klart vilseledande och osanna och användningen av dem är sålunda ägnad att skada sökandenas näringsverksamhet. Därtill bryter man i reklamkampanjen mot artikel 4 och 5 i de internationella grundreglerna för god reklam.

I ifrågavarande reklamer vilseleder man indirekt konsumenten genom att presentera uppgifter om importfrukter och inhemska grönsaker på ett selektivt sätt. Produktgrupperna i fråga jämförs även med varandra på ett vilseledande sätt. I den ena reklamen, där en inhemsk kål slår ut en appelsin, kan man genom produktmärket på bilden identifiera appelsinen som en marockansk appelsin importerad av Oy Sunco Ab.

Jämförande reklam i egentlig mening förekommer i den andra reklamen, i vilken konstateras bl.a. följande: "I inhemsk kål förekommer det exceptionellt rikligt med C-vitamin. I blomkål mera än i till exempel appelsin eller grape. Huvudkål innehåller mera än mandarin". Påståendena håller i sig streck men är vilseledande såtillvida att annonsen inte berättar att kål bör ätas rå för att dess C-vitaminhalt skall bestå och överstiga halten i citrusfrukter. Då kålen är kokt har den klart lägre C-vitaminhalt än citrusfrukterna och om kålen kokas för mycket kan det hända att den vattenlösliga C-vitaminen helt försvinner. Man bör dessutom konstatera att C-vitaminhalten i kål sjunker om man förvarar den länge. I fråga om C-vitaminhalt borde man, för att en jämförelse skall vara rättvis med hänsyn till konsumenterna, jämföra produkterna till exempel i november då citrusfrukterna kommer ut på marknaden och man säljer inhemsk kål.

Man har jämfört rå blomkål med appelsin och grape och huvudkål med mandarin i medvetenhet om att huvudkål nog innehåller mera C-vitamin än mandarin men inte mera än vad appelsin och grape innehåller.

Reklamens uttalande "Om Du är mån om Din hälsa skall Du äta inhemsk kål" antyder att en konsument som bryr sig om sin hälsa inte skall äta importerad frukt. Uttalandet "de innehåller förutom C-vitamin mycket fibrer men lite gödande kilojoule" inger också konsumenterna en bild av att citrusfrukter inte innehåller lika mycket fibrer och att de innehåller mycket gödande kilojoule. Uttalandet är såtillvida vilseledande att citrusfrukter innehåller lika mycket eller till och med mera kostfibrer än kål. Citrusfrukter innehåller verkligen mera kilojoule än vad kål gör men mängden kilojoule i såväl grönsaker som frukter, med undantag av till exempel bananer och potatis, är så liten att den saknar betydelse i normal diet.

Uttalandet "Du kan tryggt och lugnt äta kål och inhemska grönsaker även därför att man inte behandlat dem med konserveringsmedel" låter förstå att man behandlat utländska frukter med konserveringsmedel, vilket är helt osant.

Till slut sägs i ifrågavarande reklam: "Och därför att de säkert vuxit i ren jord". Sistnämnda uttryck ger konsumenterna en bild av att utländska frukter vuxit i förorenad jord medan inhemska grönsaker vuxit i ren jord. Då man påstår att utländska frukter skulle vara förorenade utnyttjar man konsumenternas rädsla för att bli offer för giftiga produkter. Man utnyttjar helt tydligt konsumentens rädsla och fördomar.

I ifrågavarande reklam riktar sig nämnda vilseledande osanna uttryck direkt mot sökanden Oy Sunco Ab:s helt officiellt importerade marockanska appelsiner. Redan den salmiakformade logon på citrusfrukten identifierar den som en citrusfrukt importerad av Oy Sunco Ab. På logon i reklamen syns bokstäverna r, o och c. Det är helt klart att konsumenterna känner igen produktkännetecknet "Maroc", då man dessutom beaktar att de marockanska citrusfrukterna är marknadsledare i Finland.

Även den stjärnformade figuren på en citrusfrukt i reklamen är bekant. Sökanden är av den uppfattningen att man med stjärnan velat referera till den femuddiga stjärna som förekommer i Marockos flagga. På detta sätt har annonsören ytterligare strävat till att man skall uppleva citrusfrukten som marockansk.

Svarandena har i sin näringsverksamhet med sagda reklam förorsakat Oy Sunco Ab direkt skada då de i sin reklam nämnt Oy Sunco Ab:s produkt. I sina generaliserade påståenden kränker ifrågavarande reklam även övriga fruktimportörers näringsverksamhet.

Den andra reklamen avbildar en morot och en potatis, som med en brandslang sprutar vatten på en appelsin och en banan. Appelsinen har motsvarande stjärna som appelsinen i förstnämnda reklam och som kan identifieras som en marockansk appelsin.

Resväskan bredvid bananen på bilden symboliserar importfruktens ankomst från utlandet och genom att tvätta och spruta på bananen och appelsinen vill man meddela konsumenterna att utländska frukter är smutsiga. Förutom sagda allmänna bild förekommer i reklamen uttalanden som refereras noggrannare nedan.

I reklamen sägs bl.a. att "när det gäller vitaminhalt står de sig helt i jämförelse med utländska frukter". Med ordet "de" avses inhemska grönsaker. I samband med reklambilden i fråga är uttrycket vilseledande och osant eftersom appelsin innehåller cirka 5 gånger mera C-vitamin än rå morot och potatis. Banan innehåller inte särskilt mycket C-vitamin men banan anses inte heller av den stora allmänheten som en frukt som innehåller mycket vitamin.

Vidare sägs i reklamen att "när det gäller den för magen viktiga fibermängden klår de importfrukten". Även detta påstående är vilseledande och osant eftersom de grönsaker och frukter som förekommer bilden innehåller i stort sett lika mycket fibrer.

Med uttrycket "Om Du är mån om Din hälsa, Dina linjer och Din magverksamhet skall du äta mycket inhemska grönsaker" vill man ge konsumenten en bild av att importfrukt är ohälsosamma och skadliga för magen. Uttrycket är i allra högsta grad vilseledande och osant eftersom i huvudsak alla frukter är hälsosamma som människoföda, är kalorifattiga och gynnar magens verksamhet.

Till slut sägs ännu i reklamen att "de kan tryggt och lugnt ätas även därför att man inte behandlat dem med konserveringsmedel. Och därför att de säkert vuxit i ren jord", vilka uttryck även förekommer i förstnämnda reklam.

Svarandens reklamkampanj skall ses som en helhet. Fastän man i reklamen inte direkt säger ut att inhemska grönsaker är bättre än importfrukt får konsumenten av reklamerna en bild av att vitaminhalten i inhemska grönsaker är högre och att de är mera hälsosamma än importfrukt samt att man behandlat de utländska frukterna med konserveringsmedel och att de vuxit i förorenad jord. Allmänt taget är reklamerna mycket suggestiva och vädjar med sina generaliseringar till konsumenternas känslor som är mycket starka på de områden som berör deras egen hälsa och välbefinnande. Därtill utnyttjar man i reklamerna den finländske konsumentens eventuella fördomar gentemot utländska produkter.

Svarandena har med sin reklamkampanj "rent inhemskt" i ond avsikt publicerat sådana jämförande reklamer om inhemsk kål och utländsk importfrukt som är osanna och vilseleder konsumenten. Genom reklamkampanjen ifråga både stöder man inhemska näringsidkare och skadar sökandenas näringsverksamhet.

MTK bör anses som en sådan näringsidkare som avses i OtillbFörfL i denna sak. MTK representerar via sina medlemsföreningar lantbruksföretagare, vars verksamhet syftar till ekonomiskt resultat fastän MTK inte självt eventuellt strävar efter ekonomisk vinst. Reklamkampanjen har beställts av MTK och avsikten med kampanjen var bl.a. att befrämja konsumtionen av inhemska grönsaker, dvs befrämja lantbruksproducenternas näring. De marknadsföringsåtgärder MTK vidtagit utgör typiska åtgärder för en näringsidkare och de kan inte uteslutas från lagtillämpningen. Såvida OtillbFörfL inte kan tillämpas på dylik verksamhet skulle stadgandena lätt kunna kringgås genom att en organisation i stället för sina medlemmar började idka otillbörligt förfarande mot sina medlemmars konkurrenter.

LANTBRUKSPRODUCENTERNAS CENTRALFÖRBUND MTK R.F.:S BEMÖTANDE

MTK har ansett att förbundet inte är den rätta svaranden i ärendet eftersom OtillbFörfL inte kan tillämpas på en sådan upplysningsverksamhet en ideell förening bedriver. MTK har även ansett att sökandena inte har rättsskydd i ärendet eftersom reklamkampanjen i fråga redan upphört. Ärendet skall därför lämnas utan prövning.

För det fall att marknadsdomstolen ändå prövar ärendet har MTK bestridit att dess förfarande strider mot OtillbFörfL och yrkat att ansökan måtte förkastas. MTK har därtill yrkat att sökandena förpliktas ersätta dess rättegångskostnader med 40 000 mark jämte 16 procent ränta från dagen för utslaget.

På ovan anförda grunder ifrågasätts sökandenas aktivlegitimation och svarandens passivlegitimation och likaså om reglerna om marknadsföring i allmänhet kan tillämpas då man jämför oförädlade och oinpackade naturprodukter med varandra. Om legitimation saknas bör detta leda till att ansökan lämnas utan prövning.

Sökandena har inte indiviualiserat visat eller ens påstått att någon av svarandens uppgifter under upplysningskampanjen varit osann. Sakkunnigutlåtandena ger tvärtom vid handen att det bör anses visat att varje uppgift som framförts under kampanjen vetenskapligt går att bekräfta.

I fråga om påståendet "Och därför att de säkert vuxit i ren jord" kan man hänvisa till exempel till ett utlåtande av Lantbrukets forskningscentral i vilket det sägs följande:... "Enligt senaste WHO-rapport är intaget tungmetaller via födan bland de minsta i Finland bland de länder som ingår i WHO:s utredning...." I ett utlåtande av Kemira Oy nämns: ..." Inhemska gödslingsmedel innehåller nuförtiden nästan uteslutande Siilinjärviapatit. Den kadmiummängd gödslingsmedlen avger är därför möjligast liten, dvs. under 0,3 gr/ha med nuvarande fosforanvändningsgrad. I Centraleuropa har situationen inte varit lika bra eftersom man där fortgående använt afrikanska fosfater, vilkas fosforhalt i förhållande till Siilinjärviapatit kan vara till och med hundratals gånger högre."

När det gäller halten bekämpningsmedel kan man hänvisa till en artikel av Tullaboratoriet och vissa forskare vid VTT i tidskriften Miljö och Hälsa 4 - 5/1988, ur vilken man kan citera följande: "...enligt utredningen härstammade 83 % av bekämpningsmedlen från utländska livsmedel och 17 % från inhemska livsmedel."..."Betydande härdar för bekämpningsmedel är citrusfrukter och importerade äppel."..."en avgörande osäkerhetsfaktor är frågan om hur mycket av bekämpningsmedlen som tränger sig genom citrusfruktens skal."

När det gäller påståendet "Du kan äta av dem...även därför att man inte behandlat dem med konserveringsmedel" kan man hänvisa till Tullaboratoriets utlåtanden, ur vilka framgår att importerad frukt allmänt behandlats med konserveringsmedel. Av denna orsak rekommederar man att de skall skalas eller åtminstone tvättas innan de äts. På detta sätt informerar annonsen helt riktigt om behovet av att tvätta frukter och representerar därför ansvarskännade folkhälsoarbete och upplysning.

I Tullaboratoriets utlåtande sägs: "Citrusfrukterna behandlas i allmänhet på frysstationerna. De vanligaste ämnena för citrus är 2-fenyl, bifenyl, tiabendazol och imazalil. Dessutom används vaxning."..."I konsumentupplysningen har vi uppmanat att tvätta frukterna och grönsakerna samt att skala mycket små, eftersom man inte känner till samverkningarna och långtidsverkningarna."

I kampanjen motsvarar uttrycket "klår" uttrycket "klarar sig", vilket är ett allmänt använt uttryck i t.ex. idrottsreferat och med vilket i stort sett avses "likvärdig", "tävlar i samma klass", "bjuder på motstånd" eller dylikt. Sökandena har dessutom inte ens påstått att det inte skulle vara nödvändigt att tvätta utländsk frukt. Tvärtom ger man till och med i konsumentupplysningen ett sådant råd. Påståendet "Om Du är mån om Din hälsa, Dina linjer och Din magverksamhet skall du äta mycket inhemska grönsaker" förekommer i många folkhälsobefrämjande publikationer och kampanjer, till exempel i Hjärtsjukdomsförbundets kampanjer och broschyren "Lätta kalorier". Man kan sålunda anse att det är ett notoriskt faktum att uttrycket är sanningsenligt. Fiberhalten i blad- och brysselkål är dubbel jämförd med motsvarande halt i citrusfrukter och banan.

Påståendet "När det gäller vitaminhalt står de sig helt i jämförelse med utländsk frukt" är inte osant eller otillbörligt. Ett hälsosamt näringsintag förutsätter en mångsidig och av flera produkter komponerad föda. Knappast någon naturprodukt har ensam i sig sådana egenskaper att den allena skulle räcka till att erbjuda alla de vitaminer, spårämnen o.dyl. mänskokroppen behöver. Det är därför viktigt att som en del av den till konsumenterna riktade upplysningen föra fram egenskaper hos sådana födoämnen som bör anses viktiga och jämföra dessa egenskaper med egenskaperna hos sådana naturprodukter om vilka det råder felaktiga uppfattningar. Denna annonsering har inte ens strävat till att påstå att de naturprodukter som i jämförelsen angivits vara bättre skulle kunna ersätta alla andra näringskällor, utan man kan anse det självklart att konsumenten förstår ty sig till den rätta vitaminkällan då den erhåller ny information om till och med enskilda detaljer.

Sökandena begränsar sig till att granska enbart halten C vitamin. I ifrågavarande påstående talade man dock om vitaminhalt i allmänhet, varför man motiverat på samma gång även kan granska A-vitamin. Jämförelsen blir då i ännu högre grad till de inhemska grönsakernas förmån. I allmänhet anses citrusfrukter som en överlägsen vitaminkälla. I kampanjen väckte man konsumenterna till insikt om att de inhemska grönsakerna i fråga om vitaminhalt är jämlika och till och med bättre än vissa utländska frukter.

A-vitaminhalten i morot är 200 gånger högre än i citrusfrukt och banan. A-vitaminhalten i bladkål är 100 gånger, i broccoli 20 gånger och i brysselkål nästan 10 gånger högre än i citrusfrukt och banan. Av kålarna har bladkål 4 - 6 gånger högre C-vitaminhalt än citrusfukt. Broccoli, brysselkål och blomkål har cirka dubbelt högre C-vitaminhalt i jämförelse med citrusfrukt. Av huvudkålarna har rödkål högre C-vitaminhalt än appelsin, grape eller mandarin. Också C-vitaminhalten i vitkål är högre än i mandarin.

I annonserna har de inhemska grönsakerna presenterats råa och i allmänhet finns de tillgängliga färska och djupfrysta. De förtärs även i allmänhet som rivna och som sallad. Det är även allmänt känt att vitaminhalten i grönsaker sjunker vid kokning, varför det inte är nödvändigt att särskilt föra fram denna omständighet. Juicer övervärderas allmänt, fastän vitaminhalten i frukt sjunker vid behandling och konservering.

Påståendet "Ju mera man undersökt sambandet mellan föda och olika sjukdomar desto värdefullare läckerhet har grönsaker visat sig vara" håller även det streck. Det är fråga om en snabb utveckling inom näringsläran och medicinen, om vilken det föreligger tillförlitliga forskningsresultat, som även rapporteras i allmänna tidningar och tidskrifter. En renodlad kommentering av nyaforskningsrön kan inte vara osann eller vilseledande.

Man kan kritisera annonsen för att vara vilseledande utgående från de föreställningar och det allmänna intryck den i sin helhet ger åt konsumenterna. Till denna del kan man och skall man också granska sådana statististiska storheter som utvisar att man i Finland använder avsevärt mycket mindre bekämpningsoch konserveringsmedel än i t.ex. de länder från vilka sökandena importerar livsmedel till Finland. Det allmänna intryck kampanjen eventuellt åstadkommit och enligt vilket konsumenten motiverat kan ha uppfattningen att det inhemska livsmedlet är "rent" är korrekt och inte i något avseende felaktigt eller vilseledande.

Man skall speciellt beakta att kampanjen "Rent inhemsk" inte innehållit någon hänvisning till sökandenas firma, varumärke eller någon annan omständighet, som skulle kunna inge konsumenten ett intryck av att man som jämförelseobjekt valt explicit de livsmedel sökandena importerar. Sökandenas rätt att framställa yrkanden i ärendet bör sålunda ifrågasättas.

MAINOSTOIMISTO PALTEMAA HUTTUNEN SANTALA OY:S BEMÖTANDE

Reklambyrån har bestridit att dess förfarande varit vilseledande eller otillbörligt och yrkat att ansökan måtte förkastas. Reklambyrån har även yrkat att sökandena förpliktas ersätta dess rättegångskostnader med 20 000 mark jämte 16 procent ränta från dagen för utslaget.

Uppgifterna om kålens höga C-vitaminhalt i annonsen "den boxande kålen" är korrekta. Kål äts i allmänhet som rå, eftersom den nuförtiden mest används i färsksallad. Å andra sidan använder man appelsin i marmelad, som inte efter tillverkningen i nämnvärd grad innehåller vitaminer. Även vitaminhalten i citrusfrukter går ner om man förvarar dem länge. När det gäller halten C-vitamin kan produkterna jämföras även t.ex. på våren, då man saluför inhemsk kål och citrusfrukter.

Sökandena anser att man inte får jämföra huvudkål med mandarin, utan att man borde jämföra den med appelsin och grape. Genom denna jämförelse har man dock velat åstadkomma mångsidighet i annonsen. Om man nämligen skulle jämföra halten C-vitamin i endast blomkål med den i appelsin, grape och mandarin leder det till att man kan konstatera att blomkålen är överlägsen dessa frukter när det gäller C-vitamin.

I uttalandet "Om Du är mån om Din hälsa skall Du äta inhemsk kål" konstateras att inhemsk kål är hälsosam. Uttalandet är inte vilseledande eller otillbörligt. Även i uttalandet "De innehåller förutom C-vitamin mycket fibrer, men lite gödande kilojoule" förekommer ingenting vilseledande. Man konstaterar att kålen innehåller mycket fibrer, vilket helt håller streck. I uttalandet påstår man inte på något sätt att kål innehåller mera fibrer än vad citrusfrukt innehåller. Citrusfrukt innehåller mera kilojoule än vad kål innehåller. Kilojoule har en stor betydelse i dagens mänskors livsstil, som värderar och betonar slankhet. Man behöver bara bläddra i tidningarna, som innehåller artiklar om grönsaker och vegetabilisk mat, för att konstatera detta.

I uttalandet "Du kan tryggt och lugnt äta kål och andra inhemska grönsaker även därför att man inte behandlat dem med konserveringsmedel" konstaterar man enbart att man inte behandlat inhemska grönsaker med konserveringsmedel, vilket även det håller streck. I uttalandet har man inte tagit ställning till utländsk frukt, eftersom man i fråga om dem inte med säkerhet vet om man behandlat dem med konserveringsmedel eller inte. Frukter behandlas i allmänhet med vax, som blandats med kemikalier mot mögel och bakterier. På detta sätt håller frukterna bättre skeppstransporten från utlandet till Finland. De ämnen man ytbehandlar frukterna med är tillsatsämnen, vilka visserligen inte i praktiken torde vara giftiga. Det bör dock konstateras att man inte rekommenderar att man använder från butiken köpta appelsiner för appelsinsskalsmarmelad eftersom marmeladen då kommer att innehålla ytvaxet från många appelsiner. Industrin tillverkar marmelad av obehandlade frukter.

I uttalandet "Och därför att de säkert vuxit i ren jord" konstateras inget annat än att inhemska grönsaker har vuxit i ren jord. Även konsumenterna förstår uttalandet på detta sätt. Man har i uttrycket inte tagit ställning till om den utländska frukten växer i ren eller förorenad jord.

I annonserna förekommer inte någonstans Oy Sunco Ab:s namn och inte heller namnet på något annat bolag eller någon produkt. På appelsinens skal har stiliserats en salmiaksfigur. Sökandena har inte ensamrätt till salmiakformade figurer. Den fleruddiga fläcken på appelsinen är det fäste den hängt fast i trädet med och som ofta fastnar på appelsinen då man plockar den.

Appelsinen i reklamen "den sprutande moroten och potatisen" kan härstamma från vilket land som helst där man odlar appelsiner. Det enda man med säkerhet i detta fall kan säga om appelsinen är att den i vart fall inte är från Finland. Sprutandet har i reklamen endast en normal symbolisk betydelse, d.v.s att göra känt att de inhemska grönsakerna klarar sig mot frukter och därmed "klår" dem när det gäller vitaminhalt.

Uttalandet "När det gäller vitaminhalt står de sig helt i jämförelse med utländsk frukt" håller streck. Bladkål innehåller 185 milligram C-vitamin per 100 gram ätbar del och 850 mikrogram per 100 gram ätbar del. Motsvarande värden för appelsin är 50 och 8,3. Moroten t.ex. har värdena 6 och 1640 och bananen 10 och 8. Värdena ovan ger vid handen att uttalandet verkligen inte är vilseledande och osant. Det utvisar klart att de inhemska grönsakerna helt står sig i jämförelse med utländsk frukt.

Även uttalandet "När det gäller den för magen viktiga fibermängden klår de importfrukterna" i reklamen håller streck. Frukter och grönsaker innehåller i sig lika mycket fibrer, men grönsaker innehåller mycket olösliga näringsfibrer, som är viktiga för magverksamheten. Citrusfrukternas fibrer t.ex. är till största delen lösligt pektin.

I uttalandet "Om Du är mån om Din hälsa, Dina linjer och Din magverksamht skall Du äta mycket inhemska grönsaker" konstateras enbart att grönsaker är hälsosamma och bra för magen. Man tar inte ställning mot t.ex. citrusfrukter och påstår ingenting om dem. Uttalandet i reklamen håller helt streck eftersom inhemska grönsaker har hög vitaminhalt. De har lika mycket eller mera fibrer än frukter och oftast färre kilojoule än frukter. Man kan som exempel på fiberhalt nämna att bladkål innehåller 4,3 gram fiber och 104 kilojoule per 100 gram ätbar del och att motsvarande värden för appelsinens del är 2,4 och 171. I moroten är motsvarande värden 2,4 och 109, i bananen 1,7 och 346 samt i potatisen 1,4 och 300.

Nämnda två reklamer är en del av en större reklamkampanj till förmån för inhemska grönsaker. Eftersom man märkt att det i fråga om konsumenternas näringsmedvetenhet förelåg ett behov av saklig information för att rätta till felaktiga föreställningar och uppfattningar beslöt man hösten 1989 att genomföra ifrågavarande reklamkampanj. Denna syftade till att rätta till konsumenternas felaktiga uppfattning om att enbart frukter innehöll rikligt med vitaminer och att inhemska grönsaker inte innehåller för matsmältningen viktiga fibrer. Därtill ville man berätta åt konsumenterna att inhemska grönsaker odlas i ren jord och att inhemska grönsaker inte innehåller mycket onödig energi (kilojoule).

I en sampelundersöknin om C-vitaminhalten efter reklamkampanjen har det framgått att konsumenterna fortfarande har en seg och felaktig uppfattning om att t.ex. citrusfrukterna har en högre C-vitaminhalt än kål. Missuppfattningarna har således ännu inte rättats till. Det ser också ut som om importörerna av citrusfrukt gärna skulle upprätthålla dessa felaktiga uppfattningar eftersom detta befrämjar efterfrågan på de produkter de importerar.

I reklamkampanjen för inhemska grönsaker har inte givits vilseledande eller felaktig information. Alla uppgifter i annonserna har visats vara sanna. Jämförelserna i reklamerna har utförts så, att man tagit med väsentliga egenskaper hos grönsaker och frukter. Förutom det faktum att de två reklamer sökandena nämnt varit sakliga kan nämnas att de också valts ut att publiceras i Grafia r.y.:s bok Vuoden Huiput 1989 som exempel på väl planerade och förverkligade reklamer.

KONSUMENTOMBUDSMANNENS (KO) STÄLLNINGSTAGANDE

KO har sänt följande brev till MTK:

Generalklausulen i KSL 2 kap. 1 § förbjuder att vid marknadsföringen använda förfarande som strider mot god sed eller eljest är otillbörligt med hänsyn till konsumenterna. I regeringens proposition till konsumentskyddslagstiftning nämns på s. 26 att i stadgandet inte intagits något uttryckligt omnämnande av att näringsidkare skulle vara skyldig att på anfordran bevisa de påståenden han gjort i marknadsföringen, men att marknadsföringen i allmänhet kan anses uppfylla de krav som uppfylls i stadgandet om näringsidkaren förmår leda i bevis de faktapåståenden han gjort i marknadsföringen.

Enligt 2 § i samma kapitel får inte vid marknadsföringen lämnas osanna eller vilseledande uppgifter. Förbudet att lämna osanna eller vilseledande uppgifter vid marknadsföringen ingår också i tillämpningsområdet för 1 §. Man har med stadgandet velat understryka att det bör betraktas som särskilt förkastligt att lämna osanna eller vilseledande uppgifter vid marknadsföringen. I regeringens proposition till konsumentskyddslagstiftning konstateras vidare på s. 27 att marknadsföring som innehåller riktiga uppgifter kan vara vilseledande, om för helheten betydelsefulla uppgifter inte bringas till konsumenternas kännedom eller framförs oklart.

I syfte att öka bruket av inhemska grönsaker inledde Ni senaste höst en reklamkampanj. Kampanjen genomfördes i tidskrifter 6.10. - 27.10.1989 samt genom hållplatsannonsering 9.10. 5.11.1989. I Er marknadsföringskampanj jämfördes inhemska grönsaker med utländsk importfrukt.

I kampanjen användes två reklambilder; på den ena av dem "knockar" en inhemsk kål en appelsin och på den andra bilden tvättar en morot och en potatis de "smutsiga" importfrukterna. I Ert bemötande betonar Ni att Ni inte påstått att utländsk frukt skulle vara dålig i fråga om vitamin- och fiberhalten eller energimängden i jämförelse med inhemska grönsaker. Era reklambilder skapar dock uttryckligen en föreställning om att de inhemska grönsakerna är överlägsna.

Likaså stöder reklamtexterna uppfattningen om att inhemska grönsaker är bättre än importfrukt. Ni har för Era texter valt de jämförelseobjekt som bäst passar Era syften och sålunda har Ni på sätt och vis vilselett konsumenterna. Ni har till exempel jämfört C-vitaminhalten i huvudkål med C-vitaminhalten i mandarin och inte i appelsin, eftersom appelsin innehåller mera C-vitamin än huvudkål.

Enligt min åsikt är påståendet om att de inhemska grönsakerna har högre fiberhalt alltför generaliserat. Importfrukt innehåller i medeltal lika mycket fibrer som normala inhemska grönsaker. Jämförelsen mellan inhemska grönsaker och citrusfrukter i fråga om näringsämneshalten är till stor del teoretisk, eftersom det inte finns tillgång till bra frukt då de inhemska grönsakerna är som bäst och tvärtom.

För att utvisa de små mängderna bekämpningsmedel i inhemska grönsaker har Ni tillställt konsumentombudsmannens byrå tullaboratoriets verksamhetsberättelse för år 1988, Anne-Maija Korpi-Tassis undersökning om bekämpningsmedel samt en undersökning Jorma Kumpulainen utfört för OECD. När det gäller Kumpulainens rapport för OECD vill jag påpeka att den inte innehåller uppgifter om producentländerna för citrusfrukt och banan.

Dessa undersökningar ger vid handen att fastän den finska maten innehåller förhållandevis lite bekämpningsmedelslämningar jämfört med maten i många andra västländer kan det likväl hända att något enskilt livsmedel, t.ex. tomat, innehåller många olika slags lämningar. Av denna orsak anser jag att renhetspåståendet i fråga om inhemska grönsaker är alltför generaliserat. Om Ni velat säga att potatis, morot och kål inte innehåller tillsatsämnen eller lämningar kan Ni säga det, men ett absolut renhetspåstående kan inte utsträckas att utan undantag gälla alla inhemska grönsaker.

Jag anser att Ni i Er marknadsföring på ovan anförda grunder vilselett konsumenten, eftersom för helheten betydelsefulla uppgifter inte bringats till konsumenternas kännedom eller har de framförts oklart. Er marknadsföring har sålunda stridit mot KSL 2 kap 1 och 2 § och har därför varit otillbörlig och vilseledande. Jag uppmanar Er att omedelbart avstå från den marknadsföring som behandlats i detta brev och senast 15.3.1990 meddela konsumentombudsmannens byrå att Ni i Er framtida marknadsföring kommer att beakta i detta brev anförda synpunkter."

MTK har i ett brev till KO meddelat att ifrågavarande reklamkampanj upphört och att MTK i sin kommande marknadsföring kommer att beakta de synpunkter som anförts i KO:s brev.

MOTIVERINGAR TILL MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Lantbruksproducenternas Centralförbund MTK r.f. har under hösten 1989 finansierat en annonskampanj, i vilken man jämfört vissa inhemska grönsaker med importfrukt. MTK har bl.a. i nummer 42/20.10.1989 av tidskriften Apu publicerat en helsidesannons och i nummer 20/21.10.1989 av månadsbilagan till Helsingin Sanomat publicerat en annons över ett helt uppslag. Dessa har innehållit en stor stilistiskt ritad färglagd bild av vissa grönsaker och importerad frukt. I vardera reklamen förekommer kampanjens kännetecken, i vilket ingår orden "rent inhemskt" samt en bild av ett grönt blad och den blåvita flaggan.

I reklamen i Apu förekommer en bild, på vilken en "boxande kål" har "knockat" en appelsin. På kålens boxningshandskar förekommer ett blått kors mot vit botten. Som segergest sträcker kålen upp sin ena arm och visar upp en glad min. Appelsinen ligger "utslagen" på marken. Under bilden i reklamen förekommer texten: "Så här på hösten då influensan lurpassar lönar det sig att låta följande sjunka in i kålroten: man har konstaterat att ett kontinuerligt intag av C-vitamin motverkar infektioner i andningsvägarna. I inhemsk kål förekommer exceptionellt mycket C-vitamin. I blomkål mera än i till exempel appelsin eller grape. Huvudkål innehåller mera än mandarin. Om Du är mån om Din hälsa skall du äta inhemsk kål. Förutom C-vitamin innehåller den mycket fibrer men lite gödande kilojoule. Du kan tryggt och lugnt äta kål och övriga grönsaker också därför att man inte behandlat dem med konserveringsmedel. Och därför att de säkert vuxit i ren jord."

I annonsen i månadsbilagan till Helsingin Sanomat förekommer en bild, där en morot och en potatis med en vattenspruta "sprutar" på en banan och en appelsin framför en resväska. Morotens och potatisens miner är belåtet mysande. Bananens och appelsinens miner är trumpna då de träffas av det sprutade vattnet. Under bilden i reklamen förekommer följande text: "Ju mera man undersökt sambandet mellan föda och olika sjukdomar desto värdefullare läckerheter har grönsakerna visat sig vara. När det gäller vitaminhalt står de sig helt i jämförelse med utländsk frukt. När det gäller den för magen viktiga fibermängden klår de importfrukten. Om Du är mån om Din hälsa, Dina linjer och Din magverksamhet skall Du äta mycket inhemska grönsaker. Av dem kan Du tryggt och lungt äta också därför att man inte behandlat dem med konserveringsmedel. Och därför att de säkert vuxit i ren jord".

Reklamerna har planerats och utarbetats av Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy.

Enligt OtillbFörfL 6 § kan en näringsidkare förbjudas att fortsätta med eller upprepa förfarande som strider mot lagens 1 - 4 §. Enligt lagens förarbeten kan detta stadgande också tillämpas på en organisation som bedriver reklam eller vidtar marknadsföringsåtgärder för sina medlemmars räkning. I ett ärende som grundar sig på stadgandena i OtillbFörfL 1 - 4 § kan som part i marknadsdomstolen vara förutom en näringsidkare en registrerad förening, som bevakar näringsidkares intressen.

Lantbrukarnas Centralförbund MTK r.f. är en registrerad förening som verkar för att bevaka finländska näringsidkares intressen. MTK har i sin kampanj strävat till att befrämja försäljningen av de produkter dess medlemsorganisationers medlemmar, d.v.s. finländska lantbruksproducenter producerar. Omständigheten att MTK för sin verksamhet erhåller budgetmedel inverkar inte på dess partsställning. De marknadsföringsåtgärder som ingår i kampanjen skall därför bedömas utgående från stadgandena i OtillbFörfL.

Man ögnar oftast igenom reklamer. De skall därför bedömas utgående från det helhetsintryck genomläsaren får av reklamen.

I MTK:s reklamer är bilderna dominerande. Bilderna föreställer humoristiska karikatyrer av grönsaker och frukter. Bildernas huvudsakliga budskap är en jämförelse mellan de inhemska grönsaker och de importerade frukter som förekommer på de ritade bilderna.

På de ritade bilderna har de inhemska grönsakerna, kålen, potatisen och moroten avbildats positiva. Deras miner är glada och gesterna segervissa. De utländska frukterna, appelsinen och bananen har avbildats "utslagna" och "nedsprutade". De ritade bilderna i reklamen är ägnade att ge en bild av att de utländska frukterna är i "underläge" i förhållande till inhemska grönsaker.

Reklamernas texter hänvisar allmänt till hur hälsosamma inhemska grönsaker är. Texten i tidskriften Apus annons börjar: "Så här på hösten då influensan lurpassar ---". I mitten av texten förekommer: "Om Du är mån om Din hälsa ---". Texten i månadsbilagan till Helsingin Sanomat börjar: "Ju mera man undersökt sambanden mellan föda och olika sjukdomar desto värdefullare läckerheter har grönsakerna visat sig vara." I mitten av texten förekommer: "Om Du är mån om Din hälsa, Dina linjer och Din magverksamhet skall Du äta mycket inhemska grönsaker."

Vardera reklamens texter innehåller en jämförelse mellan inhemska grönsaker och importfrukt i fråga om vitamin- och fiberhalten. Därtill nämner man avsaknaden av konserveringsmedel när det gäller inhemska grönsaker och den rena växtjordmånen. Även texternas centrala budskap är en jämförelse mellan inhemska grönsaker och importfrukt.

Påståenden om hälsa och hälsosamhet appellerar i allmänhet till mänskor. Man skall i marknadsföringen vara försiktig med påståenden om hälsa och hälsosamhet.

I texten i reklamen i Apu har man uttryckligen talat om C-vitamin. I reklamen i månadsbilagan till Helsingin Sanomat har man talat om "vitaminer" utan att individualisera vilka vitaminer som avses.

I reklamen i Apu har under bilden nämnts bl.a. följande: "I inhemsk kål förekommer exceptionellt mycket C-vitamin. I blomkål mera än i t.ex mandarin". I annnonsen i månadsbilagan till Helsingin Sanomat förekommer under bilden bl.a. följande text: "När det gäller vitaminhalt står de sig helt i jämförelse med utländsk frukt."

Påståendena om kålens C-vitaminhalt håller i sig streck. Vissa kålar innehåller som färska lika mycket eller mera C-vitamin än vad t.ex de flesta citrusfrukter innehåller. Vitaminhaltena i färsk potatis och morot kan jämställas med vitaminhalterna i banan och appelsin. Emellertid kokar man t.ex. kål ofta och potatis i allmänhet. Deras vitaminhalt sjunker då.

Reklampåståendet om inhemska grönsaker enligt vilket de "När det gäller vitaminhalt står de sig helt i jämförelse med utländsk frukt" är alltför generaliserat och ger inte en korrekt bild av inhemska grönsaker i jämförelse med importfrukt.

I reklamen i Apu har man om inhemska grönsaker även sagt: "Förutom C-vitamin innehåller de mycket fibrer men lite gödande kilojoule." I reklamen i månadsbilagan till Helsingin Sanomat har man nämnt om grönsaker: "När det gäller den för magen viktiga fibermängden klår de importfrukt."

Enligt den utredning som företetts i ärendet förekommer det i stort sett lika mycket fibrer i de inhemska grönsaker och de utländska frukter som jämförts på de ritade bilderna. Även i fråga om mängden kilojoule är grönsakerna och frukterna i stort sett jämnbördiga.

Reklamerna ger ett intryck av att inhemska grönsaker allmänt i fråga om fibrer och kilojoule skulle ha bättre värden än importfrukt. Fastän man i fråga om fiberhalt och kilojoule med varandra kan jämföra de grönsaker och frukter som avbildats är reklampåståendet "När det gäller den för magen viktiga fibermängden klår de importfrukterna" alltför generaliserat och det ger inte en korrekt bild av inhemska grönsaker i förhållande till importfrukt.

I reklamen i Helsingin Sanomats månasdsbilaga tvättar en potatis och en morot en banan och en appelsin. I reklamen förekommer ett uttalande: "Kål och andra inhemska grönsaker kan Du tryggt och lugnt äta också därför att man inte behandlat dem med konserveringsmedel". Även reklamen i Apu innehåller samma uttalande.

Reklamerna är ägnade att ge en allmän bild av att man inte tryggt kan äta utländsk frukt på grund av att de behandlats med konserveringsmedel. På skalet till utländsk frukt förekommer enligt företedd utredning tillsatsämnen som upphjälper förvaringen. Importfrukt tvättas och skalas i allmänhet. I ärendet har inte visats att man inte "tryggt och lugnt" kan äta den i reklamen jämförda importfrukten. Reklamerna har inte givit en korrekt bild av konserveringsmedlens betydelse.

Såväl i reklamen i Apu som i den i månadsbilagan till Helsingin Sanomat har dessutom om grönsaker förekommit uttalandet: "Och därför att de säkert vuxit i ren jord".

Överallt i jordgrunden förekommer olika skadliga ämnen förorsakade av t.ex. föroreningar. Den företedda utredningen ger anledning att dra slutsatsen att jordgrunden i Finland innehåller mindre av t.ex. vissa tungmetaller än jordgrunden i bl. a. Central- och Sydeuropa. Emellertid förekommer det även i den finska jordgrunden skadliga ämnen som åtminstone på vissa områden kan ha inverkan även på grönsakernas kvalitet. Påståendet att de inhemska grönsakerna "säkert vuxit i ren jord" är alltför generaliserat och ägnat att ge en överdriven bild av hur rena inhemska grönsaker är. Reklamerna har inte givit en korrekt bild av växtjordmånen för inhemska grönsaker.

På ovan anförda grunder anser marknadsdomstolen att svarandena med ovan refererade hänvisningar till vitaminhalten, fiberhalten, avsaknaden av konserveringsmedel när det gäller inhemska grönsaker samt den rena växtjordmånen har givit en överdriven bild av hur hälsosamma inhemska grönsaker är i jämförelse med importfrukt. Förfarandet har stridit mot god affärssed.

På en appelsin avbildad i reklamen i Apu syns en del av en svart snedvinklad figur som avgränsas av ett tunt gult streck. Inne i figuren syns de sista bokstäverna "roc" av ett ord. Figuren är svart och runt den förekommer gula "ramar" avskilda av ett svart streck. Bokstäverna "roc" är gula.

Sökanden Oy Sunco Ab:s produktmärke är en svart snedvinklad figur avgränsad av ett tunt gult streck. Den gula "ramen" syns inte alltid tydligt på alla sidor. På märket förekommer i gult namnet "Maroc", som hänsyftar till ursprungslandet. Märket limmas på frukterna då de förpackas i Marocko.

I annonsen i Apu har Oy Sunco Ab:s nämnda produktmärke efterbildats. På bilden i reklamen kan klart urskiljas bokstäverna "roc", som hänvisar till produktnamnet "Maroc".

Marknadsdomstolen anser att svarandena, då de i den otillbörliga reklamen efterbildat Oy Sunco Ab:s produktmärke, i sin marknadsföring använt otillbörligt uttryck, som varit ägnat att inverka på efterfrågan på de produkter sökandena marknadsför.

Marknadsdomstolen anser att det inte är nödvändigt att förplikta svarandena att offentliggöra detta utslag i tidningarna.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner med stöd av OtillbFörfL 1, 2 och 6 § riktigt förbjuda Lantbruksproducenternas Centralförbund MTK r. f. och Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy, vardera vid ett vite av tvåhundratusen (200 000) mark, att vid marknadsföringen av inhemska grönsaker använda bild- och textreklamerna "den boxande kålen" och "den sprutande moroten och potatisen", vilka legat som grund för ansökan.

Förbudet skall iakttas omedelbart.

Svarandena Lantbruksproducenternas Centralförbund MTK r.f. och Mainostoimisto Paltemaa Huttunen Santala Oy förpliktas solidariskt ersätta sökandenas gemensamma rättegångskostnader med yrkade trettiotusen (30 000) mark jämte 16 % ränta från den dag detta utslag delges.

Yrkandena förkastas i övrigt.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Kurri, viceordförande, Tala, Henriksson, Maijala, Mustonen, Mäkinen, P., Mäkinen, T. och Ollikainen