Court bans misleading discount claims and false inventory clearance statements under Finnish Consumer Protection Law.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court of Finland issued a binding order against Helsingin Aika & Kone Oy for misleading marketing practices. The defendant falsely claimed to have purchased the entire authorized distributor's stock and offered a 60-70% discount without proving the necessary prior purchase prices. The court ruled that the defendant failed to substantiate these assertions, rendering the advertising deceptive under the Consumer Protection Act and the Act on Unfair Business Practices.
Legislator headnote
AI generatedKSL 2 luvun 2, 3 ja 7 §; SopMenL 2 ja 6 §: The court established that a business must substantiate claims of purchasing an entire distributor's stock and must prove that discount percentages are based on actual prior prices within the same store; failure to do so renders the marketing misleading and subject to prohibition and fines.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kaukomarkkinat Oy vastaan Helsingin Aika & Kone Oy. Markkinointiväitteen esittäjä on velvollinen näyttämään väitteensä toteen. Vastaaja ei ollut näyttänyt, että se olisi ostanut mitään maahantuojan varastoa. Vastaajan ilmoitus siitä, että se on ostanut Citizen -kellojen maahantuojan varaston, oli toteennäyttämätön. Vastaaja ei ollut näyttänyt, että se olisi markkinoinnissaan perinyt porsenttialennuksen laskemisen perusteena olleita hintoja tai että ilmoitetut alennusprosentit olisivat totuudenmukaiset. Markkinointi oli harhaanjohtavaa.
KSL_2_luku_2_§ ja 3_§
SopMenL_2_§
KAUKOMARKKINAT OY:N VAATIMUS
Hakija on vaatinut, että Helsingin Aika & Kone Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 ja 2 §:n nojalla sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan:
1. ilmoittamasta, että Aikakone on ostanut Citizen maahantuojan koko varaston,
2. että vastaaja myy koko mallistonsa 60% 70% alennuksella silloin, kun alennusta ei ole laskettu samassa myymälässä välittömästi aikaisemmin todellisuudessa peritystä korkeammasta hinnasta, ja
3. ilmoittamasta, että -60% ja -70% alennus myönnettäisiin myös uusista tuotteista.
Hakija on myös vaatinut, että kiellot määrätään väliaikaisesti siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen päätös.
Hakija on lisäksi vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Vastaaja, joka toimii tunnuksella Aikakone, on julkaissut Helsingin Sanomissa ainakin 20.2.1991, 27.2.1991 ja 11.3.1991 ilmoitukset, jotka ovat hyvän liiketavan vastaisia ja harhaanjohtavia.
Ilmoitukset ovat paitsi SopMenL:n vastaisia myös kuluttajansuojalain (KSL) 1, 2 ja 3 §:n vastaisia.
Vastaajan ilmoituksessa on annettu tieto, että Aikakone olisi ostanut Citizen -kellojen maahantuojan koko varaston. Ilmaisu ymmärretään siten, että vastaaja olisi ostanut nimenomaan pääasiallisen maahantuojan eli valtuutetun maahantuojan Kaukomarkkinat Oy:n varaston. Kaukomarkkinat Oy ei kuitenkaan ole myynyt edes osaa varastostaan Aikakoneelle. Aikakone on ilmeisesti ostanut rajoitetun määrän Citizen -kelloja joltakin ns. rinnakkaistuontia harjoittavalta yritykseltä. Tällaista rinnakkaistuontia harjoittavaa yritystä ei normaalissa kielenkäytössä voida kutsua "Citizen -kellojen maahantuojaksi".
Vastaajan ilmoitus, joka antaa kuvan, että Kaukomarkkinat Oy:n Citizen -kellojen varasto olisi myyty Aikakoneelle, on harhaanjohtava ja sopimaton sekä haittaa vakavasti Kaukomarkkinat Oy:n elinkeinotoimintaa.
Vastaajan lehti-ilmoituksissa on maininta, että koko varasto, myös uudet tuotteet myydään -60 -70%:n alennuksella.
Vastaajan liike on ollut toiminnassa vasta muutamia viikkoja. Näiden muutamien viikkojen aikana vastaaja ei ole ehtinyt vakiinnuttaa sellaista korkeampaa hintatasoa, josta alennus voitaisiin ilmoittaa.
Vastaajan alennuksen perustaksi ilmoittama hintataso on olennaisesti korkeampi kuin valtuutettujen maahantuojien ohjevähittäishinnat vastaaville tuotteille. Tämä osoittaa, että Aikakone on ottanut alennuksen perustaksi keinotekoisen korkeat hinnat, joilla tuotteita tosiasiallisesti ei lainkaan ole myyty, voidakseen ilmoittaa -60 -70% alennuksen.
KSL 2 luvun 3 §:ssä on määritelty, miten hinnanalennukset kulutushyödykkeiden markkinoinnissa saadaan ilmoittaa. Säännöksen mukaan "kulutushyödykkeen hintaa ei saa ilmoittaa alennetuksi enempää kuin sen tosiasiallisesti alittaa elinkeinonharjoittajan aikaisemmin perimän hinnan."
HELSINGIN AIKA & KONE OY
Vastaajayhtiölle on varattu tilaisuus vastata hakemukseen kirjallisesti. Vastauspyyntö on annettu yhtiölle saantitodistusmenettelyä käyttäen. Yhtiö ei ole antanut vastinetta.
Vastaajayhtiö on kutsuttu asian suulliseen valmisteluun 3.9.1991. Kutsu on annettu tiedoksi 8.7.1991. Vastaaja on jäänyt pois suullisesta valmistelusta.
Kutsua markkinatuomioistuimen istuntoon 16.9.1991 ei ole saatu annettua tiedoksi vastaajalle. Tiedoksiantoa yrittäneen haastemiehen ilmoituksen mukaan vastaajan liike oli suljettu. Toiminimen kirjoittamiseen oikeutettuja ei oltu tavoitettu kaupparekisteriin ilmoitetusta liikepaikan postiosoitteesta eikä kotiosoitteista. He olivat muuttaneet pois kotiosoitteista tekemättä ilmoitusta poismuutosta.
Markkinatuomioistuin on välipäätöksellään 16.9.1991 lykännyt asian istuntoon 4.11.1991. Vastaajayhtiö on velvoitettu saapumaan istuntoon uhalla, että asia voidaan poissaolosta huolimatta ratkaista. Välipäätös on annettu tiedoksi yhtiölle haastetiedoksiantona 24.10.1991. Vastaaja on jäänyt pois istunnosta.
KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO
KA on markkinatuomioistuimen istunnossa yhtynyt KSL:n nojalla hakijoiden vaatimukseen siltä osin kuin vastaajan markkinoinnissa on viitattu alennettuihin hintoihin, joita ei aikaisemmin ole peritty. KA on myös yhtynyt väliaikaista kieltoa koskevaan vaatimukseen.
VÄLIAIKAINEN KIELTO
Markkinatuomioistuin on istunnossaan 16.9.1991 määrännyt seuraavan väliaikaisen kiellon: "Markinatuomioistuin harkitsee KSL:n 2 luvun 1, 7 ja 8 pykälän nojalla oikeaksi sadantuhannen (100 000) markan sakon uhalla kieltää Helsingin Aika & Kone Oy:tä väliaikaisesti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen päätös, markkinoinnissaan ilmoittamasta myyvänsä koko mallistonsa, myös uudet tuotteet, -60 -70%:n alennuksella, ellei ilmoitettuja korkeampia hintoja ole tosiasiallisesti aikaisemmin samassa myymälässä peritty.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT
Helsingin Aika & Kone Oy markkinoi kuluttajille kulta- ja kelloalan tuotteita.
Yhtiö on tunnuksella Aikakone julkaissut Helsingin Sanomissa mm. 20.2.1991 ilmoituksen, jossa on ollut seuraava teksti: "KELLOJEN SUURLOPPUUNMYYNTI Aikakone osti Citizenin ja Seikon maahantuojan koko varaston Koko mallisto Myös uudet -60% -70%".
Hakija Kaukomarkkinat Oy on Citizen -kellojen ns. "valtuutettu maahantuoja". Vastaajayhtiö ei ole ostanut hakijan varastoa.
Markkinointiväitteen esittäjä on velvollinen näyttämään väitteensä toteen. Vastaajayhtiö ei ole näyttänyt, että se olisi ostanut mitään maahantuojan varastoa. Vastaajan ilmoitus siitä, että se on ostanut Citizen -kellojen maahantuojan varaston, on toteennäyttämätön.
Vastaajan markkinointi on ollut harhaanjohtavaa.
KSL 2 luvun 3 §:n mukaan kulutushyödykkeen hintaa ei saa ilmoittaa alennetuksi enempää kuin se tosiasiallisesti alittaa elinkeinonharjoittajan aikaisemmin perimän hinnan.
Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi (1977/8) todetaan 2 luvun 3 §:n säännöskohtaisessa perusteluissa mm. seuraavaa: "Elinkeinonharjoittaja ei saa ilmoittaa tavaran tai palveluksen hintaa alennetuksi, vaikka hyödykkeestä perittävä hinta alittaisi kilpailevan elinkeinonharjoittajan hinnan, jos hän itse ei aikaisemmin ole tarjonnut samaa tavaraa tai palvelusta alennetuksi ilmoitettua hintaa korkeammalla hinnalla. Kysymykseen ei siten tule hinnan vertaaminen yleiseen hintatasoon tai ohjehintaan."
Markkinatuomioistuin on ratkaisussa 1989:14 kieltänyt alennusmyyntimainoksissa ilmoittamasta tuotteiden hintoja alennetuksi sellaisista hinnoista, joita ei ole aikaisemmin peritty samoista tuotteista. Ratkaisun perusteluissa todetaan mm. "Alennusmyynti-ilmoituksissa tulee vertailuhintana olla se hinta, jolla tuotetta on liikkeen samassa toimipisteessä myyty välittömästi ennen alennysmyynnin alkamista."
Vastaajayhtiö ei ole näyttänyt, että se olisi markkinoinnissaan perinyt prosenttialennuksen laskemisen perusteena olleita hintoja tai että ilmoitetut alennusprosentit olisivat totuudenmukaiset. Markkinointi on ollut harhaanjohtavaa.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi KSL 2 luvun 2, 3 ja 7 §:n sekä SopMenL 2 ja 6 §:n nojalla sadantuhannen (100 000) markan sakon uhalla kieltää Helsingin Aika & Kone Oy:tä markkinoinnissaan
1) ilmoittamasta toteennäyttämättömästi, että Aikakone on ostanut Citizen maahantuojan koko varaston, ja
2) ilmoittamasta myyvänsä koko mallistonsa, myös uudet tuotteet, -60 -70%:n alennuksella, ellei ilmoitettuja korkeampia hintoja ole tosiasiallisesti aikaisemmin samassa myymälässä peritty.
Kieltoja on noudatettava heti.
Vastaaja, Helsingin Aika & Kone Oy velvoitetaan korvaamaan hakijalle Kaukomarkkinat Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiassa yhdeksäntoistatuhatta (19 000) markkaa kuudentoista (16) % prosentin korkoineen tästä päivästä lukien.
Päätös julistettiin.
Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Wirilander, Tala, Aaltonen, Henriksson, Maijala, Mustonen ja Ollikainen