Market Court bans marketing claims for natural products without Health Supervisory Board approval under Consumer Protection Act.

KA vastaan Selako Oy, UT-Yhtiö Oy ja toimitusjohtaja Lasse Juhani Kurppa. Lääkkeenomaisten tuotteiden markkinointi edellyttää aina lääkintöhallituksen luvan, jos niille ilmoitetaan sairautta tai sen oireita parantava, lievittävä tai ehkäisevä vaikutus. Jos markkinoinnissa viitataan ainoastaan esim. yleiseen hyvinvointiin tai terveyden edistämiseen, lääkintöhallituksen lupaa ei tarvita.

Markkinoidun valmisteen oli ilmoitettu auttavan astmapotilaita, lieventävän iho-oireita ja ehkäisevän syöpää. Mainittujen käyttötarkoitusten ilmoittamiseen olisi tarvittu lääkintöhallituksen lupa. Koska markkinointia oli suoritettu ilman tuota lupaa, vastaajien menettely oli kuluttajien kannalta sopimatonta.

Erään markkinoidun valmisteen oli ilmoitettu poistavan reumapotilaan aamujäykkyyden ja säryn sekä laskevan senkkaa. Mainittujen käyttötarkoitusten ilmoittamiseen olisi tarvittu lääkintöhallituksen lupa. Koska markkinointia oli suoritettu ilman tuota lupaa, markkinointi oli kuluttajien kannalta sopimatonta.

Markkinoinnissa oli ilmoitettu myös erään valmisteen poistavan väsymystä, alentavan näläntunnetta ja kohottavan potenssia. Mainittujen vaikutusten ilmoittamista ei voitu pitää viittauksina sairauksiin, joten niiden ilmoittamiselle ei tarvittu lääkintöhallituksen lupaa. Asiassa esitetyn lääkintöhallituksen lausunnon mukaan pitävää tieteellistä näyttöä mainituista vaikutuksista ei ollut esitetty. Vastaajat eivät olleet näyttäneet markkinointiväittämiä toteen. Väsymyksen poistamiseen oli myös viitattu tavalla, joka oli omiaan vähentämään liikenneturvallisuutta. Vastaajien markkinointi oli tältä osin harhaanjohtavaa ja myös hyvän tavan vastaista siltä osin kuin oli viitattu väsymyksen poistamiseen liikenteessä.

Erään markkinoidun valmisteen oli ilmoitettu lieventävän ja osittain torjuvan alkoholin akuutteja ja pitkäaikaisia haittoja. Ilmoitetut vaikutukset eivät suoraan viitanneet alkoholin käytön aiheuttamiin sairauksiin. Sen vuoksi niiden ilmoittamiselle ei tarvittu lääkintöhallituksen lupaa. Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan mitään tieteellistä näyttöä väitetyistä vaikutuksista ei ollut esitetty. Vastaajat eivät olleet näyttäneet markkinointiväittämiä toteen. Valmisteen markkinointi oli harhaanjohtavaa.

Markkinoinnissa oli haastatellun yksityishenkilön kertomuksella annettu kuva markkinoidun valmisteen sairautta tai sen oireita parantavista vaikutuksista. Tällaisen käyttötarkoituksen ilmoittamiseen olisi tarvittu lääkintöhallituksen lupa, mitä vastaajilla ei ollut. Markkinointi oli kuluttajien kannalta sopimatonta.

KSL_2_luku_1_§ ja KSL_2_luku_2_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut, että Selako Oy:tä, UTYhtiö Oy:tä ja toimitusjohtaja Lasse Kurppaa kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 2 ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään markkinoimasta

1) Helosel ACE nimistä valmistetta käyttämällä sellaisia väitteitä, sanontoja tai viittauksia, jotka antavat kuluttajalle vaikutelman, että kyseinen valmiste

a) lieventää ihooireita, auttaa astmapotilaita ja lievittää kuukautiskipuja tai

b) ehkäisee syöpää;

2) Rematic -nimistä valmistetta käyttämällä sellaisia väitteitä, sanontoja tai viittauksia, jotka antavat kuluttajalle vaikutelman, että kyseinen valmiste

a) poistaa reumapotilaan aamujäykkyyden ja säryn,

b) laskee senkkaa tai

c) vähentää merkittävästi särkylääkkeiden tarvetta;

3) Guarana -nimistä valmistetta

a) antamalla sellaisen vaikutelman, että Guarana -valmisteen avulla väsynyt autoilija voi jatkaa ajoansa liikennettä vaarantamatta tai että valmiste on hyvä yöunen korvike, tai

b) käyttämällä todentamattomia väitteitä Guarana -valmisteen näläntunnetta vähentävästä tai potenssia kohottavasta vaikutuksesta;

4) Alvitab -nimistä valmistetta

a) käyttämällä todentamattomia väitteitä Alvitab -nimisen valmisteen alkoholin akuutteja ja pitkäaikaisia haittoja lieventävästä ja osittain torjuvasta vaikutuksesta tai

b) antamalla sellaista kuvaa, että Alvitab -valmistetta nauttimalla voisi ilman "krapulaa" nauttia jopa aikaisempaa enemmän alkoholia;

5) muuten tuotteitaan ilmoittamalla niille lääkkeellisen tai lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen, ellei lääkintöhallitus ole myöntänyt näin markkinoidulle käyttötarkoitukselle lääkelain säännösten mukaista lupaa;

6) tuotteitaan käyttämällä yksityishenkilöiden kertomuksia tai asiantuntijoiden lausuntoja ilmoittaakseen tuotteille lääkkeellisen tai lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen, ellei lääkintöhallitus ole myöntänyt näin markkinoitujen tuotteiden käyttötarkoituksen ilmoittamiselle lääkelain säännösten mukaista lupaa.

Selako Oy on 1987 joukkojulkaisuna suomalaisiin koteihin jaetulla Uusia Tuulia -nimisellä mainosjulkaisulla markkinoinut mm. Rematic -nimistä simpukkauutevalmistetta ja Guarana -nimistä valmistetta. Elinkeinohallituksessa vs. vanhempi tarkastaja kiinnitti 8.10.1987 KA:n huomiota siihen, että Uusia Tuulia -mainosjulkaisulla markkinoiduille valmisteille oli suoraan tai epäsuorasti esitetty täysin kiellettyjä lääkkeellisiä käyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, reuma, gynekologiset sairaudet ja impotenssi.

Helmikuussa 1988 jaettiin jälleen suomalaisiin koteihin Uusia Tuulia -mainosjulkaisu, jossa edellä mainittujen valmisteiden lisäksi markkinoitiin mm. Helosel ACE -nimistä valmistetta ja Alvitab -nimistä valmistetta. Mainosjulkaisun kustantajaksi ja julkaisijaksi oli merkitty nyt Uusia Tuulia Oy ja julkaisun nimi oli muutettu muotoon "Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista". Tässä mainosjulkaisussa käytettiin edelleen viittauksia sekä lääkkeellisiin että lääkkeenomaisiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi Liikenneturvan toimitusjohtaja kiinnitti KA:n huomiota artikkeliin "Guarana pitää minut hereillä, jos en ehdi nukkumaan". Hänen mukaansa artikkelin sanomaa ei voitu pitää liikenneturvallisuuden kannalta suotavana. Hän viittasi myös tieliikennelain 63 §:ään, joka sisältää kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset.

UT-Yhtiö Oy:lle lähetettiin 18.2.1988 selvityspyyntö, jossa yhtiötä pyydettiin toimittamaan näyttöä markkinointiväittämiensä tueksi. Selvityspyyntö rajattiin sellaisiin eri tyyppisiä tuotteita koskeviin väitteisiin, jotka kuluttajien turvallisuuden kannalta olisivat tärkeitä todentaa. Koska Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -mainosjulkaisussa viitattiin sekä lääkkeellisiin että lääkkeenomaisiin käyttötarkoituksiin, markkinointiaineistosta pyydettiin lausuntoa myös lääkintöhallitukselta.

Vastineessaan vastaajat ovat tuoneet esiin, että Uusia Tuulia on lehti eikä suoramarkkinointiesite, mitä ilmaisua oli käytetty KA:n selvityspyynnössä. KSL:n sääntelemällä markkinoinnilla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajien kulutushyödykkeitä koskevaa tiedottamista kuluttajille (HE 1977 vp n:o 8, s. 23). Mainonta on osa markkinointia ja sille on tunnusomaista, että se suunnataan suurelle joukolle ihmisiä eli se on joukkotiedotusta, jonka tarkoituksena on edistää tunnistettavissa olevan lähettäjän tavaroiden ja palvelusten menekkiä. Joukkojulkaisuna suomalaisiin kotitalouksiin jaetun, "Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista" otsikoidun julkaisun tarkoituksena on edistää Selako Oy:n maahantuomien tai valmistuttamien tuotteiden menekkiä. Tässä hakemuksessa käytetään Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -julkaisusta nimitystä mainosjulkaisu.

Lääkkeiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden valmistuksen ja myynnin sääntelyn tiukkuus on houkutellut elinkeinonharjoittajia etsimään erilaisia keinoja säännösten kiertämiseksi. Mainonnan pukeminen toimituksellisen aineiston muotoon on yksi yritys välttää valvontatoimia. Tällainen mainonta on paitsi sopimatonta myös ristiriidassa mainonnan kansainvälisten perussääntöjen kanssa. Näiden sääntöjen 11 artiklan mukaan mainoksen on oltava esitystavastaan ja mainosvälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa mainokseksi.

Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -mainosjulkaisussa markkinoidaan Selako Oy:n maahantuomia tai valmistuttamia tuotteita jostain sairaudesta tai vaivasta kärsiville ihmisille. Kuluttajansuojalainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 25) on todettu, että eräitä kuluttajaryhmiä voidaan tietojensa tai kokemuksensa rajoittuneisuuden tai eräiden muiden syiden vuoksi pitää tavallista alttiimpina markkinoinnin vaikutuksille. Esimerkkeinä tällaisista kuluttajaryhmistä mainitaan mm. sairaat ja eräät vammaisryhmät. Hallituksen esityksessä edellytetään, että näihin kuluttajaryhmiin tyypillisesti kohdistuvaa markkinointia olisi arvosteltava keskimääräistä tiukemmin. Sairaiden ja vammaisten erityinen suojantarve on keskeinen myös lääkelainsäädännössä.

Lääkkeiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden markkinointia säännellään lääkelaissa. Lääkelain 91 §:n mukaan lääkkeenä saa mainostaa tai markkinoida ainoastaan lääkelaissa tarkoitettuja lääkkeitä. Lääkkeiden markkinointi ei tämän pykälän mukaan saa olla epäasiallista tai houkutella väestöä lääkkeen tarpeettomaan käyttöön taikka antaa erheellistä tai liioiteltua kuvaa valmisteen koostumuksesta, alkuperästä tai lääkkeellisestä merkityksestä. Lääkelain 91 §:ssä viitataan myös KSL:n markkinointisäännöksiin. Lääkelain 21 §:n mukaan lääkevalmistetta saa väestölle myydä tai muutoin kulutukseen luovuttaa vain lääkintöhallituksen luvalla. Lääkkeitä saa myydä yleisölle ainoastaan apteekeista ja laissa tarkemmin määritellyistä lääkekaapeista.

Lääkelaissa on säännöksiä myös lääkkeenomaisista tuotteista. Lääkkeenomaisia tuotteita ovat mm. sellaiset lääkeaineita sisältämättömät elintarvikkeet tai yleiset käyttö- ja kulutustarvikkeet, joille valmistaja tai maahantuoja ilmoittaa lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen. Lääkintöhallitus ratkaisee tarvittaessa, onko tuotetta pidettävä lääkkeenomaisena tuotteena (68 §). Lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen ilmoittamiseen tarvitaan lääkintöhallituksen lupa. Luvan saamisen edellytyksenä on riittävien selvitysten esittäminen siitä, että tuotetta voidaan pitää tavanomaisesti käytettyinä määrinä ihmisen terveydelle vaarattomana ja tuotteen ilmoitettua käyttötarkoitusta hyväksyttävänä (69 §).

Lääkintöhallitus on antanut lääkelain 75 §:n nojalla lääkkeenomaisista tuotteista tarkempia määräyksiä yleiskirjeessä vuonna 1987. Niissä edellytetään, että jokaisen lääkkeenomaisen tuotteen esitteessä ja mainoksessa on merkintä "lääkkeenomainen tuote - tehoa ei ole osoitettu lääkkeiltä vaaditulla tavalla". Esitteessä on ilmoitettava käyttötarkoitus siinä muodossa kuin lupa on annettu.

Elinkeinoelämän oman vapaaehtoisen sääntelyn normiston, mainonnan kansainvälisten perussääntöjen perusperiaatteena on, että mainonnan on oltava lain ja hyvän tavan mukaista, rehellistä ja totuudellista. Näiden sääntöjen 4 artiklan mukaan mainos ei saa sisältää lausumaa tai kuvallista esitystä, joka suoranaisesti tai epäsuorasti, salailevana, moniselitteisenä tai liioittelevana on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan mm. tuotteen ominaisuuksista. Esimerkkeinä on mainittu mm. koostumus, käyttökelpoisuus ja käyttöala. Esityksen totuudellisuus edellyttää saman artiklan mukaan myös sitä, ettei mainoksessa käytetä väärin tutkimustuloksia tai lainauksia teknisistä tai tieteellisistä julkaisuista.

1. Helosel ACE -valmistetta markkinoivassa artikkelissa "Helokkivalmisteiden uusin sukupolvi nyt Suomessa" kerrotaan, että "lukuisissa julkaistuissa tutkimuksissa on todettu helokkiöljyn lieventävän iho-oireita, auttavan astmapotilaita ja lievittävän kuukautiskipuja". Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan Helosel ACE -valmisteen sisältämällä helokkiöljyllä on tutkimusten mukaan vähäistä lievittävää vaikutusta joissakin ihottumissa ja se lievittää kuukautisia edeltäviä oireita. Mikäli valmisteelle ilmoitetaan tällaisia käyttötarkoituksia, ilmoittamiselle on lääkelain 69 §:n mukaan haettava lääkintöhallituksen lupa. Tällaista lupaa Helosel ACE -valmisteella ei ole.

Lääkintöhallituksen lausunnossa on todettu, että astmapotilaiden hoidossa ei helokkivalmisteella ole kirjallisuuden eikä maahantuojan sille lähettämän materiaalin mukaan mitään mainittavaa vaikutusta.

2. Edellä mainitussa Helosel ACE -valmistetta markkinoivassa artikkelissa on toisaalta eri tutkimusten tuloksiin ja toisaalta Helosel ACE -valmisteen koostumukseen viittaamalla luotu kuva valmisteen syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta. Artikkelin ajatus on yksinkertaistettuna se, että syöpä aiheutuu seleenin ja markkinoitavan valmisteen sisältämien vitamiinien puutteesta. Helosel ACE -valmistetta nauttimalla varmistetaan kaikkien syövän ehkäisemiseksi tarvittavien antioksidanttien eli hapettumisen estoaineiden saanti. Yksittäisten tutkimusten hyviä tuloksia on varauksitta yhdistelty toisiinsa ja niistä on artikkelissa tehty pitemmälle meneviä johtopäätöksiä kuin mihin tutkimustulokset oikeuttavat.

Helosel ACE -valmiste ei ole ollut mukana missään tutkimuksessa.

Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan sen tiedossa ei ole ihmisillä tehtyjä tutkimuksia, joissa voitaisiin luotettavasti osoittaa, että Rematic -valmiste poistaisi reumapotilaan aamujäykkyyden ja säryn, laskisi senkkaa ja vähentäisi merkittävästi särkylääkkeiden tarvetta.

3. a) Guarana -valmistetta markkinoivassa, haastattelun muotoon laaditussa artikkelissa "Guarana pitää minut hereillä, jos en ehdi nukkumaan" luodaan kuva, että Guarana -valmisteen avulla väsynyt autoilija voisi jatkaa ajoansa liikennettä vaarantamatta ja että valmiste olisi hyvä yöunen korvike.

Lasse Kurppa on vastineessaan myöntänyt, että Guaranalla ja autolla ajolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Guaranan piristävä vaikutus on verrattavissa kofeiinin vaikutukseen. Käytännössä tämä merkinnee sitä, että Guaranalla on lievä piristävä vaikutus kuten esimerkiksi kahvilla.

b) Yllä mainitussa artikkelissa annetaan myös ymmärtää, että Guarana -valmisteella olisi uskomusten mukaan potenssia kohottava vaikutus. Haastatellun henkilön kertomaksi on esitetty myös näläntunnetta alentava vaikutus. Näyttönä on viitattu perimätietoon. Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan mitään pitävää tieteellistä näyttöä näläntunnetta vähentävästä tai potenssivaikutuksesta ei ole.

Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan pitkäaikainen alkoholin käyttö saattaa aiheuttaa B1- ja B6-vitamiinin puutosoireita. Mitään tieteellistä näyttöä siitä, että Alvitab -valmisteella voitaisiin torjua alkoholin akuutteja tai pitkäaikaisia haittoja ja vielä vähemmän, että sitä voitaisiin käyttää krapulapillerinä, ei lääkintöhallituksen mukaan kirjallisuudesta löydy.

5. Lääkelaissa siis säännellään lääkkeiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden markkinointia. Lääkkeitä saa väestölle myydä ja muutoin kulutukseen luovuttaa vain lääkintöhallituksen luvalla. Lääkintöhallitus voi myöntää luvan lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen ilmoittamiseen lääkelain 68 §:ssä määritellyille tuotteille. Luvan myöntämisen edellytyksenä on riittävien selvitysten esittäminen tuotteen vaarattomuudesta ja käyttötarkoituksen hyväksyttävyydestä.

Lääkelain vastainen lääkkeellisen tai lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen ilmoittaminen markkinoinnissa on sopimatonta myös KSL:n säännösten nojalla.

6. Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -mainosjulkaisussa markkinoidaan luontaistuotteita epäsuorilla sanonnoilla ja alkuperäisestä kokonaisuudesta irroitetuilla lausumilla. Tarkoitus on, että lukija yhdistää ne markkinoitaviin tuotteisiin ja siten nämä sanonnat ja lausumat tukevat tuotteiden myyntiä. Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -mainosjulkaisulle on tyypillistä, että väitteet markkinoitavien valmisteiden tehosta esitetään joko viittaamalla ulkomaisiin tutkimuksiin ja tutkijoihin, yleensä lääkäreihin, tai käyttämällä tyytyväisten asiakkaiden lausuntoja.

Helmikuussa 1988 jaetussa Uusia Tuulia joukkojulkaisussa esitetään erään henkilön haastattelun muodossa markkinointiväitteitä Rematic-valmisteen vaikutuksista. Haastattelu antaa vaikutelman, että kyseinen valmiste poistaa reumapotilaan aamujäykkyyden ja säryn, laskee senkkaa ja vähentää merkittävästi särkylääkkeiden tarvetta.

Samassa joukkojulkaisussa on Jorma Myllysen haastattelu Guarana-valmisteen tehosta. Samalla sivulla on myös Healthcraftstehtaan tutkimuslaitoksen johtajan, tohtori Len Mervynin haastattelu. Tohtori Mervynin sanojen mukaan Alvitab-valmiste lieventää ja osittain torjuu alkoholin akuutteja ja pitkäaikaisia haittoja. Samassa yhteydessä on kirkkonummelaisen Joukon kuvaus ystävineen tekemistään "Alvitab-testeistä". Kuvaus antaa vaikutelman, että Alvitab-valmistetta nauttimalla voisi ilman "krapulaa" nauttia jopa aikaisempaa enemmän alkoholia.

Markkinoija vastaa markkinoinnissa annettujen tietojen todenmukaisuudesta. Käyttäessään asiantuntijalausuntoja markkinoinnissa elinkeinonharjoittaja vastaa myös niiden todenperäisyydestä ja siitä, että ne ovat relevantteja markkinoinnin kuluttajille välittämän sanoman kannalta. KA on ratkaisukäytännössään seurannut kuluttajansuojalainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 26) esitettyä näkemystä, että markkinointiin sisältyvät arvostukset voidaan rinnastaa tosiasiaväitteisiin silloin, kun ne koskevat nimetyn henkilön tai ryhmän suhtautumista markkinoitavaan hyödykkeeseen.

KA:n ratkaisukäytännössä on lähdetty siitä, että markkinoinnissa käytettävät tyytyväisten asiakkaiden lausunnoissa esitetyt väitteet tuotteen tehosta ovat rinnastettavissa tosiasiaväitteisiin. Markkinoijalta edellytetään näyttöä siitä, että ko. tuotteella on yleensä sama vaikutus muihin kuluttajiin kuin haastateltuunkin. Markkinoijan on toisin sanoen pystyttävä osoittamaan syy-yhteys markkinoitavan tuotteen ja kerrotun vaikutuksen välillä.

Markkinatuomioistuin on 30.8.1982 tekemänsä kenkiin asennettavia lämpölevyjä koskevan ratkaisun 1982:14 perusteluissa katsonut, ettei levyjä käyttäneiden yksityishenkilöiden lausuntoja, jotka markkinatuomioistuin katsoi tosiasiaväitteisiin rinnastettaviksi arvostuksiksi, voitu pitää riittävänä selvityksenä väitetystä parantavasta vaikutuksesta. Markkinatuomioistuimen mukaan lausuntojen antajien tuntemuksiin saattoi olla useita muitakin syitä kuin levyjen käyttämisen vaikutus. Markkinatuomioistuin ei kuitenkaan sinänsä katsonut olevan syytä asettaa epäilynalaisiksi näitä yksityishenkilöiden lausuntoja avun saamisesta heidän erilaisiin vaivoihinsa.

Testejä ja niiden tuloksia koskevien tietojen käytöstä markkinoinnissa on tehty pohjoismainen selvitys, jonka raportti sisältää suosituksen niistä periaatteista, joita noudattamalla voi välttyä rikkomasta markkinointia koskevia säännöksiä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Raportin mukaan missään pohjoismaassa ei tyytyväisten asiakkaiden lausumia pidetä riittävänä näyttönä markkinointiväittämien paikkansa pitävyydestä (Bruk av tester i markedsfäringen, NÄK 1/1982).

Uusia Tuulia -mainosjulkaisun kustantajaksi ja julkaisijaksi oli vuonna 1987 merkitty Selako Oy. Vuonna 1988 jaettujen julkaisujen kustantajana ja julkaisijana oli puolestaan UT-Yhtiö Oy. Markkinointi on kustantajasta tai julkaisijasta riippumatta koko ajan tapahtunut Selako Oy:n lukuun.

Lasse Kurppa on kaikkiin julkaisuihin merkitty niiden päätoimittajaksi. Hän on myös yksin vastannut selvityspyyntöihin. Lasse Kurppa on siis kaiken KA:lle toimitetun aineiston mukaan Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -mainosjulkaisun sisällöstä vastaava henkilö. Eri yhtiöiden nimissä julkaistu, Selako Oy:n maahantuomien tai valmistuttamien tuotteiden markkinointi on ollut hänen suunnittelemaansa ja toteuttamaansa. Pelkästään yhtiölle annettu kielto voi johtaa markkinoinnin jatkumiseen entisellään jonkun muun yhtiön nimissä. Sen vuoksi kielto on kohdistettava myös Kurppaan henkilökohtaisesti.

SELAKO OY:N, UT-YHTIÖ OY:N JA LASSE KURPAN VASTINE

Vastaajat ovat katsoneet, että asian tutkiminen ei kuulu markkinatuomioistuimelle. Koska tapaukseen tulee soveltaa mm. lääkelakia, asian käsitteleminen kuuluu lääkintöhallitukselle. Siltä varalta, että markkinatuomioistuin kuitenkin tutkisi asian, vastaajat ovat kiistäneet markkinointinsa olevan harhaanjohtavaa tai sopimatonta ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä.

Lääkelain 68 §:ään sisältyvä määritelmä jakaa lääkkeenomaiset tuotteet kolmeen ryhmään. Viimeisen ryhmän lääkkeenomaiseksi tuotteeksi katsotaan myös sellainen lääkeainetta sisältämätön elintarvike tai yleinen käyttö- ja kulutustarvike, jolle valmistaja tai maahantuoja ilmoittaa lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen. Lääkintöhallitus on se viranomainen joka tarvittaessa ratkaisee, onko tuotetta pidettävä lääkkeenomaisena tuotteena.

Myyntiä ja lupamenettelyä koskevat säännöt sisältyvät lääkelain 69 §:ään. Tämän pykälän mukaan lääkkeenomaisia tuotteita voidaan myydä, jos lääkintöhallitus on antanut luvan tuotteen käyttötarkoituksen ilmoittamiseen. Lupa myönnetään mikäli esitettyjen selvitysten katsotaan olevan riittävät sen toteamiseksi, että tuotetta voidaan pitää tavanomaisesti käytettyinä määrinä ihmisen terveydelle vaarattomana ja tuotteen ilmoitettua käyttötarkoitusta hyväksyttävänä.

Koska lääkelaki on erityislaki, tulee sitä soveltaa arvioitaessa lääkkeenomaisten tuotteiden myyntiä kuluttajille ja tuotteen käyttötarkoituksen ilmoittamista, eikä KSL:n säännöksiä. Näin ollen esillä olevan asian saattaminen markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi hakemuksessa vaadituin seuraamuksin ei kuulu tämän tuomioistuimen ratkaistaviin asioihin. Mikäli markkinatuomioistuin kuitenkin katsoo, että sen toimivaltaan kuuluu KA:n kieltohakemukseen sisältyvien vaatimusten tutkiminen KSL:n säännösten perusteella, esitetään materiaalisena vastineena seuraavaa.

Ellei hyväksytä, että lääkintöhallituksella on toimivalta myös nyt kysymyksessä olevien tuotteiden myynnin ja markkinoinnin osalta vahvistetaan samanaikaisesti perusolettamus, että on olemassa kolme eri tuoteryhmää terveydenhuollon alalla: varsinaiset lääkkeet, lääkkeenomaiset tuotteet ja vapaan kaupan luontaistuotteet. Lääkkeiden markkinointia säätelee lääkelain 91 - 94 §, ja 91 § 2 momentti sisältää viittauksen KSL:iin. Lääkkeenomaiset tuotteet kuuluisivat myynnin ja markkinoinnin suhteen lääkelain alaisuuteen (lääkelain 69 - 73 §), kun taas vapaan kaupan luontaistuotteet kuuluisivat KSL:n piiriin ja markkinatuomioistuimen toimivaltapiiriin.

Koska vapaan kaupan luontaistuotteita on ollut saatavilla jo parinkymmenen vuoden ajan Suomessa, on niiden osalta jo ehtinyt muodostua varsin yhtenäinen tiedottamis- ja markkinointitapa. Käyttötarkoitus ilmaistaan niiden tietojen perusteella, joita kirjallisuudesta ja tutkimustulosten perusteella on saatavissa.

Luontaistuotteet valitaan siten, että ne vaikuttavat vaivojen perussyihin, eivätkä niiden oireisiin. Näitä tuotteita käytetään vaihtoehtona lääkkeille, koska vaikuttavat aineet ovat orgaanisia eivätkä kemiallisesti valmistettuja. Suuntaus yhteiskunnassa onkin se, että nykyisin kiinnitetään yhä enenevästi huomiota lääkkeiden aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja niitä verrataan tietoisesti lääkkeillä saavutettavaan hyötyyn. Varteenotettavaksi vaihtoehdoksi ovat siten tulleet luontaistuotteet, jotka tosin vaikuttavat hitaammin kuin lääkkeet, mutta usein tavoitteena on ennalta ehkäisevä vaikutus ja terveyden ylläpitäminen ilman haittavaikutuksia ja lääkkeiden sivuvaikutuksia.

Luontaistuotteita käyttävät kuluttajat ovat terveydestään tietoisia ja kiinnostuneita ihmisiä, jotka - päin vastoin kuin mitä KA esittää hakemuksessaan - muodostavat nk. kvalifioidun kohderyhmän. Samanaikaisesti kuin nämä kuluttajat suhtautuvat tuotteisiin kriittisen avoimesti ovat he myös tyytyväisiä siihen, että tuote on luonteeltaan pioneerituote, eli lääkelain edelläkävijä. Alalla toimivat yritykset mieltävät myös vastuunsa ja ylläpitävät korkeata tietotaitoa sekä tuotteiden laatutasoon että markkinointitapaan nähden.

KA:n perustaessa vaatimuksensa KSL:n 2 luvun 1 §:n määräykseen hän erityisesti viittaa hallituksen esitykseen ryhmistä, jotka ovat erityissuojan tarpeessa. Vaikka KA ei ole erikseen osoittanut tyypillistä luontaistuotteiden käyttäjäryhmää, annetaan ymmärtää markkinoinnin suuntautuvan sellaiselle kohderyhmälle, jota säännös tarkoittaa. Viittaus edellyttäisi siten KA:n taholta näyttöä siitä, että ostajakunta merkittävältä osin koostuu tällaisesta osatajaryhmästä. Siitä huolimatta, että luontaistuotteiden markkinointi perustuu suurelta osin siihen, että ne vaikuttavat ihmisen terveyteen, ovat kohderyhmänä muut kuin lapset, sairaat ja vanhukset. Ylivoimaisesti suurin käyttäjäryhmä on valistunut, keski-ikäinen, hyvin toimeentuleva henkilö, joka vaalii terveyttään luonnonmukaisella tavalla. Ei siten ole osoitettu, että luontaistuotteiden markkinoinnin osalta tulisi olla erityisen varovainen ja että markkinointikeinojen sen takia tulisi olla muita luontaisia tuotteita ja ravintoaineita tieteellisempiä.

Markkinoinnissa esitetään usein myös lausumia, joiden informatiivinen arvo on lähes nolla, pääpainon ollessa suggestiivisuudessa tai vaikka mielleyhtymissä. Sellaiset lausumat, jotka asiayhteyden perusteella voidaan todeta suggestiivisiksi, on katsottu sallituiksi siitä huolimatta, että on mahdotonta osoittaa niiden todenperäisyys. Varsinkin kun on kysymyksessä ravintoaineet ja luontaistuotteet, yhdistyvät kuluttajan eri tahoilta saamat informaation palaset sellaiseksi kokonaisuudeksi, jonka perusteella hän tekee ostopäätökset.

Suurin osa luontaistuotteita on juuri sellaisia, joita myydään yleisen hyvinvoinnin takia. On ihmisiä, joiden käsitys nitraateista, nitriiteistä ja muista lisäaineista on selvä: niitä on vältettävä. On ihmisiä, jotka uskovat ruokatottumusten vaikuttavan selvästi veren kolesterolipitoisuuteen siitä huolimatta, että eräiden tutkimusten perusteella keskimäärin vain 10 % vaikutuksesta saatiin muuttamalla ruokailutottumusta. On ihmisiä, jotka uskovat luonnontuotteesta saatujen vitamiinien olevan parempia kuin keinotekoiset valmisteet, vaikka hyväksytyn lääketieteellisen tutkimuksen mukaan keinotekoiset, kemiallisesti valmistetut vitamiinit ovat samanveroisia kuin luonnosta saadut. Kaikkea luonnontuotteiden markkinointia ei voida kieltää vain sen takia, että virallinen lääketiede ei kaikkia positiivisia vaikutuksia hyväksy. Eihän akupunktuuriakaan pidetty minkään arvoisena ennen kuin joillekin laillistetuille lääkäreille annettiin lupa sen harjoittamiseen.

Tullilaboratorio testaa kaikki maahan tuotavat luontaisuotteet. Analyyseillään laboratorio varmistuu siitä, että tuotteisiin sisältyvät ainesosat vastaavat sekä laadullisesti että määrällisesti etiketissä mainittuja tietoja. Tämä perusteellinen testi antaa jo sinänsä kuluttajalle luotettavan laadun takeen.

Vapaan kaupan luontaistuotteiden markkinoinnin osalta tulee riittää, että luotettavissa tutkimuksissa on pystytty toteamaan, että tuotteilla ei ole haitallisia vaikutuksia ja että tuote ainakin eräille henkilöille määrätyissä olosuhteissa on hyödyllinen. Tällä tavalla vahvistuisi samanaikaisesti viimeisten 20 vuoden aikana muodostunut periaate, että kuluttajien ja tämän alan kauppiaiden välinen luottamussuhde saisi jatkua ilman lääkintöhallituksen ja siinä vahvasti edustettuina olevien apteekkitahojen puuttumista asioihin. Tulevaisuudessa voitaisiin tietenkin harkita erityisen sosiaali- ja terveysministeriön alaisen tutkimusviraston perustamisen tarpeellisuutta Ruotsin mallin mukaan.

Helocel ACE -tuotteen osalta on kerrottu oikein, mitä se sisältää. Tuotteen ainesosien osalta on joukkojulkaisussa tuotu esiin historiallisia seikkoja gammalinoleenihaposta ja prostaglandiineista. Tieto perustuu yleisesti saatavissa olevaan tieteelliseen aineistoon.

Rematic-tuotteen osalta on objektiivisesti joukkojulkaisussa tuotu esiin Tampereen yliopiston reumatologian professorin Heikki Isomäen olettamus ja Tanskassa biolääketieteenlaitoksella tehdyn kaksoissokkotutkimuksen tulokset. Kuluttajalle on annettu perustietoja, jotka sinänsä pitävät paikkansa, ja näiden tietojen perusteella kuluttaja voi omakohtaisesti tehdä päätöksiä.

Guarana-niminen valmiste on perinteisesti käytetty luontaistuote, kuten ilmenee jo Otavan Suuresta Kasvitietokirjasta, jossa mainitaan mm. näin: "Guaranaa, jonka kofeiinipitoisuus on suurempi kuin kahvin ja teen, käytetään ehkäisemään väsymyksen tunnetta". Markkinoidaanhan yleisesti sekä kahvia, virvoitusjuomia että purukumiakin väsymystä poistavina aineina.

Alvitab-tuotteen osalta on avoimesti tuotu esiin sen sisältämät vaikuttavat ainesosat. Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on todettu B-vitamiinilla olevan vaikutusta alkoholin haittavaikutusten vähentämiseen, samoin kuin on todettu muiden ravintoaineiden ja erityisesti proteiinin vähyyden heikentävän runsaasti alkoholia käyttävien terveyttä.

Kaikkien nyt kysymyksessä olevien tuotteiden osalta on todettu, että niiden markkinointi ei perustu yksinomaan jonkun yksittäisen henkilön uskomukseen, joka on ollut markkinatuomioistuimen lämpölevyjä koskevan ratkaisun 1982:14 perusteena.

Noin 80 % kaikista lääkeaineista on kotoisin luonnosta löydetyistä tuotteista. Analysoimalla kemiallisesti vaikuttavat ainesosat, tiivistämällä, uuttamalla tai aikaansaamalla suuria pitoisuuksia tuottavia valmistusmenetelmiä on luotu merkittävä osa käytettävissä olevista lääkkeistä, siitä huolimatta, että kemiallista perustaa olevien lääkkeiden valmistus on helpompaa. Kuluttajalle on annettava mahdollisuus hankkia luontaista lääkeainetta myös silloin, kun aineella on terveyteen vaikutusta.

Luontaistuotteiden vakiintuneen markkinointiperinteen mukaan maahantuojat, valmistajat ja jakelun eri portaat tiedottavat lehdissään tuotteistaan ja niissä käytettävien vaikuttavien ainesosien käyttötarkoituksista ja vaikutuksista. Lehtien sisältöä täydentävät erilaiset haastattelut milloin asiantuntijoiden kanssa, milloin tuotteita käyttäneiden asiakkaiden kanssa. Kuten KA:n hakemuksen liitteinä olevista "Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista" -lehden numeroista ilmenee, on lehden toimitus nimenomaan noudattanut tätä perinnettä.

"Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista" -lehden toimitus kiinnittää lukijan huomiota sellaisiin aineisiin, joilla jo vanhastaan eri kulttuureissa ja eri yhteyksissä on todettu olevan terveyden kannalta positiivinen merkitys. Lehtiartikkelit alkavat tyyppillisesti selostamalla millä tavoin tietyt vaikuttavat ainesosat, kuten perna canaliculus, helokkiöljyyn sisältyvä gammalinoleenihappo, ja damiana (turnera diffusa), on todettu vaikuttavan terveyden kannalta positiivisesti. Artikkeleissa tuodaan myös esille, että Suomen markkinoilla on saatavissa tiettyjä tuotteita, jotka sisältävät artikkelissa kulloinkin selostettua aktiiviainetta.

"Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista" -julkaisu, kuten alalla olevat muut lehdet (Voi Hyvin, Kevään merkki, syksyn merkki/Reformi-Keskus, Vita/Vitapolar Oy, Luontaisuutiset/Provita ja Luontaistuntijat/Luontaistuntijat-ketju) kertoo myös haastattelujen muodossa kuluttajien luontais- ja terveydenhoitotuotteista saamista kokemuksista.

Kuluttajan kannalta ei voida pitää arveluttavana sitäkään seikkaa, että näiden lehtien avulla kuluttajien huomio kohdistetaan lehtien takana oleviin omistuspiirien edustamiin tuotteisiin. Tämä käytäntö on yleinen myös muilla kaupan aloilla.

Markkinatuomioistuimen päätös asiassa tulee olemaan ennakkopäätös ja se tulee aiheuttamaan ennalta arvaamattoman ketjureaktion ei ainoastaan luontaistuotekaupan alalla.

KA on hakemuksessaan viitannut markkinatuomioistuimen ratkaisuun 1986:2, jossa toimitukselliseen muotoon laadituista kirjoituksista ei käy ilmi niiden mainosluonnetta. Kysymystä on markkinatuomioistuin käsitellyt myös päätöksessään 22.9.1987 (1987:10) jossa oli kysymys Salama-akkujen mainonnasta mm. Tekniikan Maailmassa. Vastaajien kannalta on kuitenkin tässä tapauksessa tärkeätä saada vahvistetuksi, että Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista on nimenomaan lehti, josta kuitenkin selvästi käy ilmi sen markkinahenkinen luonne. Kuluttaja tietää heti, että on kysymys luontaistuotekauppiasalan markkinointijulkaisusta. Toisaalta toimitukselliseen muotoon laaditut yksittäiset kertomukset ovat vain höystettä tuotteiden mainoksille. Tärkein kriteeri on kuitenkin se, että tuotteiden vaikuttavat ainesosat on rehellisesti julkituotu. KA:n Lasse Kurppaa henkilökohtaisesti ja Selako Oy:tä vastaan esittämä kieltohakemus on kohtuuton ja lakiin perustumaton, koska ainoastaan UT-Yhtiö Oy on vastuussa lehden sisällöstä.

KA:n mainitsemat kaksi markkinatuomioistuimen ratkaisua, 1984:9 ja 1986:2, eivät sovellu nyt kyseessä olevaan tapaukseen. Niissä kysymys oli mainoksille luonteenomaisista seikoista, eli hintatiedoista, tilausohjeista ja -osoitteista. Sitä paitsi ensiksi mainitussa tapauksessa markkinoitu tuote oli laboratoriotutkimuksissa todettu täysin aliarvoiseksi (tuote sisälsi luujauhoa, luuliimaa ja vaaleaa kudosjauhoa ja sen ilmoitettiin tehoavan melkein 30:een erityyppiseen tautiin). Luontaistuotteita käyttävien kuluttajien valistustasoa ei voida pitää alhaisena, kuten KA:n hakemuksesta on aistittavissa. Luontaistuotteiden tarkoitusten ilmoittaminen nyt kyseessä olevalla tavalla ei ole KSL:ssa tarkoitetun hyvän tavan rikkomista.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu vastaajien nimeäminä todistajina liikkeenharjoittaja Timo Antero Kososta ja professori Raimo Vilho Kari Hiltusta.

LISÄKIRJOITUKSET

Vastaajat ovat suullisen pääkäsittelyn jälkeen toimittaneet 12.3.1990 markkinatuomioistuimeen asian oikeudelliseen arviointiin liittyvän kirjelmän liitteineen. Vastaajat ovat vielä 30.3.1990 toimittaneet markkinatuomioistuimeen kirjelmän liitteineen. Markkinatuomioistuin on ratkaisua tehdessään ottanut kirjelmät huomioon. Vastineen pyytäminen lisäkirjoitusten johdosta on ollut ilmeisen tarpeetonta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Selako Oy ja UT-Yhtiö Oy markkinoivat mm. helokkiöljyä, simpukkauutetta ja oluthiivaa sisältäviä puristeita, pillereitä ja öljyjä sekä muita ns. luontaistuotteita.

Helmikuussa 1988 luontaistuotteita markkinoitiin Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -nimisellä julkaisulla. Sen kustantajaksi ja julkaisijaksi oli merkitty Uusia Tuulia Oy. Yhtiö on merkitty sittemmin kaupparekisteriin nimellä UT-Yhtiö Oy. Aiemmin Selako Oy oli markkinoinut tuotteitaan koteihin jaetuilla Uusia Tuulia -nimisellä julkaisulla. Sen kustantajaksi ja julkaisijaksi oli ilmoitettu Selako Oy. Lasse Juhani Kurppa on sekä Selako Oy:n että UT-Yhtiö Oy:n toimitusjohtaja. Hän on myös kummankin julkaisun päätoimittaja. Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista-niminen julkaisu on siten muodostanut osan Selako Oy:n ja UT-Yhtiö Oy:n markkinoinnista.

KSL:n 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan laki koskee yleisesti kulutushyödykkeiden markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lääkkeet ja lääkkeenomaiset tuotteet eivät kuulu saman §:n 2 momentissa KSL:n soveltamisalan ulkopuolelle rajattuihin vakuutusetuuksiin. Sen vuoksi asian käsittely kuuluu markkinatuomioistuimelle.

Lääkkeet ja lääkkeenomaiset tuotteet määritellään lääkelaissa. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan lääkkeellä tarkoitetaan valmistetta tai ainetta, jonka tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tahi sen oireita ihmisessä taikka eläimessä.

Lääkkeenomaisella tuotteella tarkoitetaan mm. tuotetta, joka käyttötarkoitus huomioon ottaen sisältää niin vähäisessä määrin lääkeainetta, ettei tuotetta voida pitää lääkkeenä. Lääkkeenomaisia tuotteita ovat myös homeopaattiset ja antroposofiset tuotteet. Lääkkeenomaiseksi tuotteeksi katsotaan myös sellainen lääkeainetta sisältämätön elintarvike tai yleinen käyttö- ja kulutustarvike, jolle valmistaja tai maahantuoja ilmoittaa lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen (68 §).

Lääkkeiden myymiseen tarvitaan aina lääkintöhallituksen lupa. Lääkkeenomaisia tuotteita voidaan myydä, jos lääkintöhallitus on antanut luvan tuotteen käyttötarkoituksen ilmoittamiseen.

Markkinatuomioistuin katsoo, että lääkkeenomaisten tuotteiden markkinointi edellyttää aina lääkintöhallituksen luvan, jos niille ilmoitetaan sairautta tai sen oireita parantava, lievittävä tai ehkäisevä vaikutus. Jos markkinoinnissa viitataan ainoastaan esim. yleiseen hyvinvointiin tai terveyden edistämiseen, lääkintöhallituksen lupaa ei tarvita.

Lääkelaki (1987/395) tuli voimaan 1.1.1988. Lain voimaantulosäännöksissä ei ole ylimenokautta markkinoinnin osalta. Hakemuksen perusteena oleva markkinointi on suoritettu vuonna 1988.

Helmikuussa 1988 julkaistussa Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -nimisessä markkinointijulkaisussa on markkinoitu Helosel ACE-valmistetta artikkelissa, joka oli otsikoitu "Helokkivalmisteiden uusin sukupolvi nyt Suomessa". Artikkelissa kerrotaan, että "lukuisissa julkaistuissa tutkimuksissa on todettu helokkiöljyn lieventävän iho-oireita, auttavan astmapotilaita ja lievittävän kuukautiskipuja". Artikkelissa on myös annettu kuva Helocel ACE-valmisteen syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta mm. viittaamalla eri tutkimustuloksiin ja valmisteen koostumukseen.

Astma ja syöpä ovat sairauksia. Iho-oireiden ilmoittaminen viittaa sairauden oireisiin vaikuttamiseen.

Mainittujen käyttötarkoitusten ilmoittamiseen olisi tarvittu lääkelaissa tarkoitettu lääkintöhallituksen lupa. Koska markkinointia on suoritettu ilman tuota lupaa, on vastaajien menettely ollut myös KSL:n mukaan kuluttajien kannalta sopimatonta.

Kuukautiskipuja ei yleensä voida pitää sairautena. Helocel ACE-valmisteen on näytetty lievittävän näitä kipuja. Markkinointi ei tältä osin ole ollut sopimatonta.

Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista julkaisussa on ollut Rematic-valmistetta markkinoiva, reumapotilaan haastattelun muotoon kirjoitettu artikkeli "Reumapotilas liikkuu jälleen, pikkupoikien ansiosta". Artikkelissa todetaan mm.: "Aamujäykkyys ja särky ovat täysin poissa. Olen kuin uudestisyntynyt ihminen. Senkka on laskenut kahdessa kuukaudessa 44:stä 22:een. Puuduttavia särkylääkkeitä en tarvitse lainkaan, edes öisin."

Reuma on sairaus. Reumapotilaan aamujäykkyyden, säryn ja senkan osalta markkinointiväite viittaa sairauden oireiden parantamiseen.

Mainittujen käyttötarkoitusten ilmoittamiseen olisi tarvittu lääkintöhallituksen lupa. Koska markkinointia on suoritettu ilman tuota lupaa, markkinointi on ollut kuluttajien kannalta sopimatonta.

Sanotussa julkaisussa on ollut Guarana-valmistetta markkinoiva, osittain haastattelun muotoon laadittu artikkeli "Guarana pitää minut hereillä, jos en ehdi nukkumaan". Artikkelissa todetaan mm.: "Viimeistään toisena valvottuna yönä lupsahtavat silmät tuon tuostakin kiinni ja esimerkiksi aura-autolla ajo on vaarallista, sekä itselle että ennenkaikkea muille tienkäyttäjille. Jorma on löytänyt avun hereilläpysymiseen. Tuo apu on Guarana -niminen aine, jota saa luontaistuotekaupoista. Omien sanojensa mukaan Jorma ottaa Guarana puristeita vain silloin kun ei ehdi nukkumaan normaalisti. Oikeata yöunta eivät Guarana puristeet sentään korvaa." Artikkelissa on myös seuraava teksti: "Guaranaa käytetään tänäkin päivänä suuria määriä esimerkiksi Brasiliassa. --- Brassemiehet uskovat Guaranan antavan mahtavan potenssin." Artikkeli päättyy toteamukseen. "Ps. 'sivuvaikutuksena' Jorman kokemuksien mukaan Guarana vie tehokkaasti myös näläntunteen."

Ilmoitettuja vaikutuksia, väsymyksen poistamista, näläntunteen alenemista ja potenssin kohoamista koskevaa vaikutusta ei voida pitää viittauksina sairauksiin, joten niiden ilmoittamiselle ei tarvita lääkelain mukaista lupaa. Asiassa esitetyn lääkintöhallituksen lausunnon mukaan pitävää tieteellistä näyttöä mainituista vaikutuksista ei ole esitetty. Vastaajat eivät ole näyttäneet markkinointiväittämiä toteen. Väsymyksen poistamiseen on myös viitattu tavalla, joka on omiaan vähentämään liikenneturvallisuutta. Vastaajien markkinointi on Guarana-valmisteen osalta siten ollut harhaanjohtavaa ja myös hyvän tavan vastaista siltä osin kuin on viitattu väsymyksen poistamiseen liikenteessä.

Markkinatuomiostuin katsoo, että ilmoitetut vaikutukset eivät suoraan viittaa alkoholin käytön aiheuttamiin sairauksiin. Sen vuoksi niiden ilmoittamiselle ei tarvita lääkelain mukaista lupaa. Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan mitään tieteellistä näyttöä väitetyistä vaikutuksista ei ole esitetty. Vastaajat eivät ole näyttäneet markkinointiväittämiä toteen. Alvitab -nimisen valmisteen markkinointi on siten ollut harhaanjohtavaa.

Edellä selostetussa artikkelissa "Reumapotilas liikkuu jälleen,..." haastateltavan yksityishenkilön kertomuksella annetaan kuva markkinoidun valmisteen sairautta tai sen oireita parantavista vaikutuksista. Tällaisen käyttötarkoituksen ilmoittamiseen olisi tarvittu lääkintöhallituksen lupa, mitä vastaajilla ei ole ollut. Markkinointi on ollut kuluttajien kannalta sopimatonta.

Markkinatuomioistuin on kenkiin asetettavia lämpölevyjä koskeneessa ratkaisussaan 1982:14 todennut mm. seuraavaa: "Levyjä käyttäneiden yksityishenkilöiden lausuntoja, joiden mukaan he ovat saaneet apua erilaisiin vaivoihinsa, ei sinänsä ole syytä asettaa epäilyksenalaisiksi. Kun lausuntojen antajien tuntemuksiin voi kuitenkin olla useita muitakin syitä kuin levyjen käyttämisen vaikutus, ei näitä lausuntoja, jotka markkinatuomioistuin katsoo tosiasiaväitteisiin rinnastettaviksi arvostuksiksi, voida pitää riittävänä selvityksenä väitetystä parantavasta vaikutuksesta."

Vastaajat eivät ole näyttäneet, että markkinoitu valmiste parantaisi reuman oireita. Po. yksityishenkilön kertomuksen esittäminen markkinoinnissa on ollut harhaanjohtavaa.

KSL:n 2 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan kielto voidaan kohdistaa elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa.

Lasse Kurppa on Selako Oy:n ja UT-Yhtiö Oy:n toimitusjohtaja ja hallitusten ainoa varsinainen jäsen. Hän on myös Uusia Tuulia- ja Uusia Tuulia Luontaistuotekaupoista -julkaisujen päätoimittaja. Sen vuoksi on erityistä syytä kohdistaa kielto myös häneen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi KSL:n 2 luvun 1 §:n 1 momentin, 2 §:n ja 7 §:n nojalla kieltää Selako Oy:tä, UT-Yhtiö Oy:tä ja Lasse Juhani Kurppaa, yhtiöitä kumpaakin kahdensadantuhannen (200 000) markan sakon uhalla ja Kurppaa sadantuhannen (100 000) markan sakon uhalla markkinoidessaan luontaistuotteita

1) käyttämästä sellaisia väitteitä, sanontoja tai viittauksia, jotka antavat kuluttajalle sen vaikutelman,

a) että Helosel ACE -niminen valmiste lieventää iho-oireita, auttaa astmapotilaita tai ehkäisee syöpää,

b) että Rematic -niminen valmiste poistaa reumapotilaiden aamujäykkyyden ja säryn, laskee senkkaa tai vähentää merkittävästi särkylääkkeiden tarvetta,

c) taikka muuten ilmoittamasta tuotteille lääkkeellistä tai lääkkeenomaista käyttötarkoitusta ellei lääkintöhallitus ole myöntänyt markkinoinnissa ilmoitetulle käyttötarkoitukselle lääkelain säännösten mukaista lupaa,

2) väittämästä, että Guarana -nimisen valmisteen avulla väsynyt autoilija voi jatkaa ajoansa liikennettä vaarantamatta, että sanottu valmiste on hyvä yöunen korvike, taikka että se vähentää näläntunnetta tai kohottaa potenssia,

3) väittämästä, että Alvitab -niminen valmiste lieventää ja osittain torjuu alkoholin akuutteja ja pitkäaikaisia haittoja, tai että sanottua tuotetta käyttämällä voisi ilman "krapulaa" nauttia jopa aikaisempaa enemmän alkoholia, sekä

4) käyttämästä yksityishenkilöiden kertomuksia, joissa ilmoitetaan tuotteille lääkkeellinen tai lääkkeenomainen käyttötarkoitus, ellei lääkintöhallitus ole myöntänyt markkinoinnissa mainitulle käyttötarkoitukselle lääkelain säännösten mukaista lupaa.

Kieltoja on noudatettava heti.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen varapuheenjohtaja, Tala, Aaltonen, Henriksson, Maijala, Modeen, Mustonen ja Ollikainen