Market Court prohibits competitor from using confidential technical drawings and materials from subcontractor under unfair trade practices law.

Ylö-Tehtaat Oy vastaan Hämeen Levytyö Ky ja Ylömet Oy. Hämeen Levytyö Ky oli alihankintasuhteessa valmistanut hakijalle traktorin vetokoukkuja ja sivurajoittimia. Kesällä 1986 vastaaja oli valmistanut 200 kappaletta traktorin vetokoukkuja ilman hakijan tilausta. Nämä koukut oli valmistettu käyttäen hyväksi hakijalta alihankintasuhteessa saatuja teknisinä esikuvina ja ohjeina pidettäviä piirustuksia ja osapaikoitintyökaluja. Vastaaja oli myös käyttänyt hakijan valmistusmateriaalia. Vastaaja oli markkinoinut mainittuja koukkuja omaan lukuunsa.

Vastaajaa kiellettiin käyttämästä hyväkseen mainitunlaisia hakijalta alihankintasuhteen perusteella saatuja teknisiä esikuvia ja ohjeita valmistaessaan omaan lukuunsa traktorin vetokoukkuja.

Hakijan valmistusmateriaalin käyttöä pidettiin sopimattomana menettelynä.

SopMenL_1_§ ja SopMenL_4_§_3_mom.

YLÖTEHTAAT OY:N VAATIMUS

Hakija on vaatinut, että vastaajia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 §:n, 2 §:n ja 4 §:n 3 momentin nojalla sakon uhalla kielletään

1. valmistamasta ja markkinoimasta omaan lukuunsa traktorin peräkoukkuja ja sivurajoittimia, jotka on valmistettu käyttäen hyväksi hakijalta alihankintasuhteessa luottamuksellisesti saatuja teknisiä esikuvia ja valmistusohjeita sekä valmistusmateriaalia,

2. markkinoimasta traktorin vetokoukkuja käyttäen hyväkseen hakijan koukuille myönnettyjä työsuojeluhallituksen hyväksymisiä,

3. levittämästä hakijan asiakaskunnan keskuudessa totuudenvastaista tietoa siitä, että hakija olisi lopettamassa vetokoukkujan valmistuksen tai luopumassa tuosta valmistuksesta toisen yrityksen hyväksi.

Hakija on myös vaatinut, että mainitut kiellot annetaan heti väliaikaisina siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen päätös. Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 12 000 markalla.

Hämeen Levytyö Ky:n perustajana ja vastuunalaisena yhtiömiehenä toiminut henkilö oli ennen itsenäiseksi yrittäjäksi ryhtymistään toiminut Ylö-Tehtaat Oy:n palveluksessa työnjohtajana. Kesällä 1986 yhtiöön palkattu toimitusjohtaja oli myös aikaisemmin toiminut Ylö-Tehtaat Oy:n palveluksessa tuotantopäällikkönä. Syksyllä 1986 sanotut henkilöt olivat muodostaneet yhdessä Ylömet Oy - nimisen osakeyhtiön, jolle yhtiölle Hämeen Levytyö Ky:n harjoittama toiminta oli ollut tarkoitus siirtää. Mainitut henkilöt, joilla kummallakin on tiettävästi omistuksessaan 40 % yhtiön osakekannasta, muodostavat yhdessä yhtiön hallituksen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Hämeen Levytyö Ky:n toimitusjohtaja.

Hakija on alunperin ulottanut kieltohakemuksensa koskemaan myös Ylömet Oy:tä, koska vastaajayhtiöiden edustajien omien kertomustenkin mukaan oli todennäköistä, että vetokoukkumarkkinointi oli todellisuudessa suoritettu Ylömet Oy:n nimissä ja että Hämeen Levytyö Ky:n toimintaa oltiin joka tapauksessa siirtämässä Ylömet Oy:lle. Hämeen Levytyö Ky:lle mahdollisesti asetettavaa valmistus- ja markkinointikieltoa oli tarkoitus kiertää siirtämällä toiminta Ylömet Oy:n nimissä tapahtuvaksi.

Sittemmin on käynyt ilmi, että Ylömet Oy oli, asian ollessa vireillä markkinatuomioistuimessa, kääntynyt hakijan perinteisen asiakasyrityksen Suomen Motokov Oy:n puoleen ja tarjonnut vetokoukkuja, joita Ylö-Tehtaat Oy:nkin taholta on samalle yritykselle tarjottu. Nyt koukkuja tarjottiin noin 10 % hakijan hinnan alittavaan hintaan. Hämeen Levytyö Ky:n nimissä aikaisemmin suoritettu markkinointitoiminta näyttää nyt siirretyn Ylömet Oy:n toimesta tapahtuvaksi. Oletettavissa on, että Ylömet Oy on vastaavilla vetokoukkutarjouksillaan kääntynyt useampienkin Ylö-Tehtaat Oy:n perinteisten asiakasyritysten puoleen.

HÄMEEN LEVYTYÖ KY:N JA YLÖMET OY:N VASTINE

Vastaajat ovat vaatineet, että hakijan vaatimukset jätetään tutkittavaksi ottamatta tai hylätään, ja että hakija vel

voitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 16 000 markalla.

SopMenL:n mukaan kieltokanne on kohdistettava elinkeinonharjoittajaan eli henkilöön, josta loukkaus on peräisin. Juridisten henkilöiden puolesta ovat vastuussa niiden toimielimet. Näin ollen vastaajat ovat väärät ja hakemus näitä vastaan nostettuna tulee jättää tutkittavaksi ottamatta. Missään tapauksessa vastaajista Ylömet Oy:llä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ylömet Oy ei ole valmistanut eikä markkinoinut hakemuksessa tarkoitettuja koukkuja.

Vastaajista Hämeen Levytyö Ky oli vuodesta 1978 alkaen valmistanut alihankintatyönä hakijalle eri traktoreiden vetokoukkuja n. 10 000 kappaletta. Traktorikauppa alkoi sittemmin kuitenkin hiljentyä ja hakija alkoi lisäksi menettää markkinaosuuttaan traktorikomponenttikaupassa, mikä hiljentyminen näkyi luonnollisesti myöskin alihankkijana toimineen vastaajayhtiön toiminnassa.

Kesällä 1986 hakija antoi vastaajan ymmärtää, että vetokoukkuja tarvittaisiin myöhemmin syksyllä. Työllisyytensä parantamiseksi vastaaja päätti, lupauksiin luottaen ja hakijan ollessa asiasta tietoinen ja vastaajan käsityksen mukaan sen antaessa toimenpiteelle suostumuksensa, valmistaa 100 kappaletta Case-traktorin vetokoukkuja sekä 30 kappaletta John Deere-traktorin vetokoukkuja varastoon odottamaan sitä, että hakija ne ostaisi. Kauppoja ei kuitenkaan koskaan syntynyt ja Case-traktorin koukut ovat tälläkin hetkellä myymättä odottamassa sitä, että hakija ne ostaisi tai että oikeuskäsittelyt päättyvät, minkä jälkeen koukkujen kohtalosta voidaan tehdä ratkaisu. Tätä ennen vastaajilla ei ole aikomustakaan tehdä koukuille mitään, joten haettua kieltoa ei tarvita.

John Deeren koukkuja vastaaja oli myynyt Agritek Oy:lle edellä mainittujen 30 kappaleen lisäksi n. 70 kappaletta. Viimeiset koukut oli toimitettu 15.1.1987 eikä tämän jälkeen ole koukkuja valmistettukaan eikä ole tarkoituskaan valmistaa ennen oikeuskäsittelyjen päättymistä.

Edellä mainittujen koukkujen valmistuksessa käytettiin hyväksi hakijan piirustuksia ja työkaluja sekä osaksi hakijalta saatua materiaalia. Tosin esim. jigejä oli ajan oloon muuteltu, mutta alunperin ne olivat hakijalta lähtöisin. Traktorikoukku on kuitenkin niin yksinkertainen laite ja eri traktorimerkkien vetokoukut ovat niin samankaltaisia, että mallikappaleita, piirustuksia tai työvälineitä ei mitenkään voida pitää sellaisina teknisinä esikuvina, ohjeina tai liikesalaisuutena, joita SopMenL:n 4 §:n 3 momentissa tarkoitetaan.

Eri vetokoukut eroavat toisistaan merkittävimmin ainoastaan traktoriin tulevien kiinnityskohtien osalta. Nämä taas suunnitellaan siten, että ensiksi hankitaan malliksi traktori, johon koukku on tarkoitettu, ja sovitetaan kiinnitykset siihen sopiviksi. Vasta tämän jälkeen valmistetaan mahdolliset piirustukset. Piirustukset eivät tosin ole valmistuksessa mitenkään välttämättömät, mutta ovat kyllä joskus hyvät olemassa, varsinkin silloin, kun työ on asentajalle uusi.

Toisin sanoen vastaajat pystyvät koska tahansa valmistamaan ilman esikuvia tai piirustuksia työkaluilla, jotka heillä on hallussaan, mihinkä tahansa traktoriin sopivan vetokoukun ensiksikin niiden yksinkertaisen ja toistensa kanssa samankaltaisen rakenteen vuoksi ja toisaalta sen teknisen osaamisen vuoksi, mikä vastaajilla asiasta on. Traktoria täytyy luonnollisesti sen verran tutkia, että kiinnitykset saadaan sopiviksi. Nyt puheena olevien traktorimerkkien osalta ei tämäkään ole tarpeen.

Hämeen Levytyö Ky ei ole markkinoinut koukkuja käyttäen hyväkseen hakijalle myönnettyjä työsuojeluhallituksen lupia, vaan Hämeen Levytyö Ky oli markkinoinut niitä ominaan. Samaan aikaan lupahakemus on ollut vireillä ja sittemmin lupa on myös saatu. Normaalikäytäntö on se, että kukaan valmistajista ei hae mainittua lupaa vielä tuotteen tarjoamisvaiheessa, sillä lupa maksaa noin 10 000 markkaa. Vasta kun lopullinen kauppa on syntynyt, haetaan työsuojeluhallituksen lupa. Koukkuja voidaan jopa toimittaa tilaajalle ennen mainittun luvan saantia, mutta niitä ei saa asentaa paikalleen.

Ylömet Oy oli tarjonnut Suomen Motokov Oy:lle ostettavaksi Zetor-traktoriin tarkoitettuja vetokoukkuja. Tarjotut kaksi koukkutyyppiä on kuitenkin vastaajien itsensä kehittämää. Niiden suunnittelussa ei ole käytetty hyväksi hakijalta lähtöisin olevia piirustuksia, työkaluja tai muuta vastaavaa aineistoa.

TODISTELU

Asiassa on kuultu hakijan nimeämänä todistajana insinööri Seppo Antero Rasiaa. Hän on kertonut työnantajansa Suomen Motokov Oy:n saaneen postitse Ylömet Oy:n 12.10.1987 päivätyn tarjouskirjeen. Kirjeessä oli tarjottu Suomen Motokov Oy:n ostettavaksi kahta erilaista traktorin vetokoukkua. Ylömet Oy:n tarjous ei johtanut kauppoihin, eikä todistaja ollut koskaan nähnyt kirjeessä tarkoitettuja Ylömet Oy:n tarjoamia koukkuja.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, ettei hän ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

VAATIMUS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Käsitellessään asiaa istunnossaan 30.11.1987 markkinatuomioistuin on hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiö valmistaa ja markkinoi mm. traktorin vetokoukkuja ja sivurajoittimia. Vuodesta 1978 alkaen vastaajayhtiöistä Hämeen Levytyö Ky oli alihankintasuhteessa valmistanut hakijalle mainittuja koukkuja ja sivurajoittimia. Kesällä 1986 Hämeen Levytyö Ky on valmistanut 100 kappaletta John Deere-traktorin koukkuja ja saman verran Case-traktorin koukkuja ilman hakijan tilausta. Vastaaja on myöntänyt, että edellä mainitut koukut on valmistettu käyttäen hyväksi hakijalta alihankintasuhteessa saatuja piirustuksia ja jigejä eli osapaikoitintyökaluja sekä valmistusmateriaalia. Asiassa ei ole selvitetty, että Hämeen Levytyö Ky olisi valmistanut sivurajoittimia tai edellä mainittujen koukkujen lisäksi muita koukkuja käyttäen hyväksi alihankintasuhteessa hakijalta saatua aineistoa.

Syksyllä 1986 Hämeen Levytyö Ky on markkinoinut edellä mainittuja koukkuja suoraan maahantuojille ilman hakijayhtiön lupaa. John Deere-koukut vastaaja onnistui myymään, mutta Case-koukkujen osalta kauppoja ei syntynyt.

Traktorin vetokoukuille tarvitaan työsuojeluhallituksen lupa. Hämeen Levytyö Ky:lle lupa John Deere-koukkujen osalta on myönnetty 3.11.1986.

Markkinoidessaan syksyllä 1986 Kesko Oy:lle vetokoukkuja Hämeen Levytyö Ky:n toimitusjohtaja on ilmaissut arvelunsa siitä, että hakija oli lopettamassa koukkutuotantoaan.

Ylömet Oy on syksyllä 1987 kirjeitse tarjonnut Suomen Motokov Oy:n ostettavaksi kahta erilaista traktorin vetokoukkua.

Hallituksen esityksessä laiksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (1978/114) todetaan seuraavaa:

Hämeen Levytyö Ky on valmistaessaan omaan lukuunsa traktorin vetokoukkuja oikeudettomasti käyttänyt hyväkseen hakijalta alihankintasuhteessa saatuja, teknisinä esikuvina ja ohjeina pidettäviä piirustuksia ja osapaikoitintyökaluja.

Käyttäessään sanotussa koukkujen valmistuksessa hakijan valmistusmateriaalia, Hämeen Levytyö Ky on käyttänyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaista ja hakijan kannalta sopimatonta menettelyä.

Hämeen Levytyö Ky on tosin tarjonnut tilattavaksi eräitä vetokoukkumalleja ennen kuin niille oli myönnetty työsuojeluhallituksen lupa. Koukkuja ei ole kuitenkaan asennettu paikalleen ennen kuin niille oli saatu sanottu lupa. Siten ei ole selvitetty, että koukkuja olisi markkinoitu käyttäen hyväksi hakijalle aikaisemmin myönnettyjä lupia. Hämeen Levytyö Ky:n ei näin ollen ole näytetty tältä osin käyttäneen hyvän liiketavan vastaista tai muutoin hakijan kannalta sopimatonta menettelyä.

Esittäessään arvelunsa siitä, että hakija olisi luopumassa vetokoukkuvalmistuksestaan, Hämeen Levytyö Ky:n toimitusjohtajan ei ole katsottava käyttäneen totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua.

Asiassa ei ole selvitetty, että Ylömet Oy:n Suomen Motokov Oy:lle tarjoamat koukut olisi valmistettu käyttäen hyväksi hakijalta alihankintasuhteessa saatuja teknisiä esikuvia tai ohjeita taikka valmistusmateriaalia. Ylömet Oy:n ei ole muutoinkaan näytetty syyllistyneen SopMenL:n vastaiseen menettelyyn.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi SopMenL:n 1 §:n, 4 §:n 3 momentin ja 6 §:n nojalla kieltää Hämeen Levytyö Ky:tä sadantuhannen (100 000) markan sakon uhalla valmistaessaan omaan lukuunsa traktorin vetokoukkuja käyttämästä hyväkseen teknisinä esikuvina ja ohjeina pidettäviä piirustuksia, osapaikoitintyökaluja ja muuta sen kaltaista aineistoa sekä valmistusmateriaalia, jotka se on saanut Ylö-Tehtaat Oy:ltä haltuunsa aliurakoitsijasuhteen perusteella.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta Ylömet Oy:öön sekä muutoin laajemmalti hylätään.

Hämeen Levytyö Ky velvoitetaan suorittamaan Ylö-Tehtaat Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi kymmenentuhatta (10 000) markkaa.

Ylö-Tehtaat Oy velvoitetaan suorittamaan Ylömet Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kolmetuhatta (3 000) markkaa.

Läsnä: Valkonen, puheenjohtajana, Hirvonen, Tala, Aaltonen, Jääsalo, Luukko, Maijala, Ollikainen ja Viljanen.

---

[SV]

Ylö-Tehtaat Oy mot Hämeen Levytyö Ky och Ylömet Oy. Hämeen Levytyö Ky hade i underleverantörsförhållande tillverkat traktordragkrokar och sidoavgränsare åt sökanden. Under sommaren 1986 hade svaranden tillverkat 200 stycken traktordragkrokar utan att tillverkaren beställt dem. Vid tillverkningen av dessa krokar hade man utnyttjat ritningar och installationsverktyg, vilka var att anse som av sökanden i underleverantörsförhållandet erhållna tekniska ritningar och direktiv. Svaranden hade också använt av sökandens tillverkningsmaterial. Svaranden hade marknadsfört nämnda krokar för egen räkning.

Svaranden förbjöds att vid tillverkningen av krokar för egen räkning utnyttja sådana tekniska förebilder och direktiv vilka av sökanden erhållits på basen av underleverantörsförhållandet.

Användningen av sökandens tillverkningsmaterial ansågs som otillbörligt förfarande.

OtillbFörfL_1_§ och OtillbFörfL_4_§_3_mom.

YLÖTEHTAAT OY:S YRKANDE

Sökanden har yrkat, att svarandena med stöd av 1 §, 2 § och 4 § 3 mom. i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet (OtillbFörfL) vid vite förbjuds att

1. för egen räkning tillverka och marknadsföra traktordragkrokar och sidoavgränsare, vilka tillverkats med utnyttjande av tekniska förebilder, tillverkningsdirektiv och tillverkningsmaterial konfidentiellt erhållna av sökanden i ett underleverantörsförhållande,

2. marknadsföra traktordragkrokar med utnyttjandet av det godkännande sökanden hos arbetarskyddsstyrelsen utverkat för krokarna,

3. sprida ut osanna uppgifter bland sökandens kunder enligt vilka sökanden skulle stå i beråd att upphöra med tillverkningen av dragkrokar eller upphöra med tillverkningen till förmån för ett annat företag.

Sökanden har även yrkat att sagda förbud omedelbart meddelas temporärt tills saken slutligt är avgjord. Sökanden har dessutom yrkat att svarandena ålägges att solidariskt ersätta sökandens rättegångskostnader med 12 000 mark.

Den person som verkat som Hämeen Levytyö Ky:s grundare och ansvarige bolagsman hade, innan den började som självständig företagare, varit i Ylö-Tehtaat Oy:s tjänst som arbetsledare. Verkställande direktören, som anställts under sommaren 1986 hade även han tidigare verkat vid Ylö-Tehtaat Oy som produktionschef. Under hösten 1986 hade nämnda personer tillsammans grundat ett aktiebolag benämnt Ylömet Oy, till vilket bolag man hade för avsikt att överföra Hämeen Levytyö Ky:s verksamhet. Nämnda personer, vilka vardera innehade 40 % av bolagets aktiestock, utgör tillsammans bolagets styrelse. Som bolagets verkställande direktör fungerar Hämeen Levytyö Ky:s verkställande direktör.

Sökanden har ursprungligen utsträckt sin ansökan om förbud att gälla även Ylömet Oy, eftersom det på basen av svarandebolagens representanters egna berättelser var sannolikt, att marknadsföringen av dragkrokar i verkligheten skötts i Ylömet Oy:s namn och att man i vart fall stod i beråd att överföra Hämeen Levytyö Ky:s verksamhet på Ylömet Oy. Det tillverknings- och marknadsföringsförbud som eventuellt skulle utsättas skulle kringås genom att man överförde verksamheten att ske i Ylömet Oy:s namn.

Det har sedermera framkommit att Ylömet Oy, då saken anhängiggjorts i marknadsdomstolen, hade vänt sig till Suomen Motokov Oy, som traditionellt var sökandens kundföretag, och erbjudit dragkrokar, vilka Ylö-Tehtaat Oy erbjudit samma företag. Nu erbjöds krokarna till ett pris som med ca 10 % underskred det pris sökanden erbjudit. Det verkar som om den marknadsföring som tidigare skett i Ylö-Tehtaat Oy:s namn överförts att utföras av Ylömet Oy. Det kan antas att Ylömet Oy vänt sig till flere av Ylö-Tehtaat Oy:s traditionella kundföretag med motsvarande erbjudanden om dragkrokar.

HÄMEEN LEVYTYÖ KY:S OCH YLÖMET OY:S BEMÖTANDE

Svarandena har yrkat att sökandens yrkanden lämnas utan prövning eller förkastas och att sökanden förpliktas ersätta svarandenas rättegångskostnader med 16 000 mark.

Enligt OtillbFörfL bör en förbudstalan rikta sig mot en näringsidkare, dvs. den person som kränkningen härstammar från. För juridiska personers del är de beslutande organen ansvariga. Sålunda är svarandena felaktiga och ansökan bör lämnas utan prövning i förhållande till dem. I inget fall har svaranden Ylömet Oy någonting att göra med saken. Ylömet Oy har inte tillverkat eller marknadsfört i ansökan avsedda krokar.

Av svarandena hade Hämeen Levytyö Ky från år 1978 i underentreprenörsförhållande tillverkat ca 10 000 dragkrokar för olika traktorer. Handeln med traktorer minskade dock sedermera och sökanden började dessutom förlora av sin marknadsandel av traktorkomponenthandeln. Negången i traktorhandeln syntes naturligtvis även i det som undeleverantör verkande svarandebolagets verksamhet.

Under sommaren 1986 lät sökanden svaranden förstå att man skulle behöva dragkrokar senare på hösten. För att förbättra sin sysselsättning beslöt svaranden, förlitande sig på löften och då sökanden var medveten därom och enligt svarandens uppfattning hade givit sitt medgivande därtill, att tillverka 30 stycken dragkrokar för Case traktorer och dragkrokar för John Deere traktorer i lager i väntan på att sökanden skulle köpa krokarna. Inga köp slöts dock någonsin och krokarna för Case traktorerna är ännu i denna dag osålda i väntan på att sökanden skulle köpa dem eller på att rättsbehandlingen skulle avslutas, varefter man kan fatta beslut om krokarnas öde. Innan detta har svarandena inte ens för avsikt att vidtaga några åtgärder visavi krokarna, varför det inte föreligger behov för det yrkade förbudet.

Svaranden hade åt Agritek Oy förutom ovan nämnda ca 30 stycken krokar, ca 70 stycken krokar. De sista hade levererats 15.1.1987, varefter man inte tillverkat krokar eller ens haft för avsikt att tillverka innan rättsbehandlingen avslutats.

Vid tillverkningen av nämnda krokar använde man sökandens ritningar och verktyg samt till en del sådant material som sökanden tillhandahållit. Med tiden hade man visserligen modifierat till exempel jigerna, men ursprungligen härstammade de dock från sökanden. En traktordragkrok är dock en så enkel anordning och dragkrokar för olika traktormärken så likartade att man inte i något hänseende kan anse modellexemplar, ritningar eller verktyg som sådana tekniska förebilder, anvisningar eller affärshemligheter, som avses i OtillbFörfL 4 § 3 mom.

Olika dragkrokar skiljer sig från varandra väsentligast enbart genom de olika traktorernas kopplingspunkter. Dessa igen planeras så, att man först skaffar fram den traktor som modell, för vilken kroken är avsedd, varefter man anpassar fastsättningen för traktorn. Först därefter gör man eventuella ritningar. Ritningarna är inte i något avseende nödvändiga vid tillverkningen men nog någon gång bra att ha, framför allt då arbetet är nytt och okänt för montören.

Med andra ord sagt kan svarandena när som helst utan förebilder eller ritningar med verktyg, vilka de har i sin besittning, tillverka dragkrokar för vilken traktor som helst primärt på grund av dessas enkla konstruktion som påminner om likartade konstruktioner och å andra sidan på grund av det tekniska kunnande svarandena har. Traktorn måste naturligtvist undersökas beträffande huruvida fastsättningarna går an. I fråga om de traktorer det nu gäller föreligger det inte behov för detta.

Hämeen Levytyö Ky har inte marknadsfört krokar med utnyttjande av sådana tillstånd som arbetarskyddsstyrelsen beviljat för sökanden, utan Hämeen Levytyö Ky har marknadsfört tillstånd som sina egna. Vid samma tid har ett tillståndsförfarande varit anhängigt, varefter tillstånd även erhållits. Normalförfarandet är att ingen tillverkare ansöker om tillstånd ännu i anbudsskedet eftersom tillståndet kostar ca 10 000 mark. Först sedan en slutlig affär uppstått ansöker man om arbetarskyddsstyrelsens tillstånd. Man kan till och med leverera krokarna till beställaren innan man erhållit tillstånd, men krokarna får inte monteras.

Ylömet Oy hade till salu erbjudit åt Suomen Motokov Oy dragkrokar avsedda för traktorer av märket Zetor. De två kroktyper som erbjudits är dock sådana som svarandena själva utvecklat. Vid utvecklingen av dessa krokar har man inte utnyttjat de ritningar, verktyg eller motsvarande material som sökanden tillhandahållit.

BEVISNING

I ärendet har som av sökanden åberopat vittne hörts ingenjör Seppo Antero Rasia. Han har berättat att hans arbetsgivare Suomen Motokov Oy per post erhållit ett brev av Ylömet Oy daterat den 12 oktober 1987. I brevet hade man åt Suomen Motokov Oy erbjudit till salu två olika dragkrokar för traktorer. Ylömet Oy:s erbjudande hade inte lett till affärer och vittnet hade aldrig sett de krokar som avsågs i brevet.

KONSUMENTOMBUDSMANNENS (KO) STÄLLNINGSTAGANDE

KO har meddelat att han inte skrider till åtgärder med anledning av ansökan.

YRKANDET PÅ TEMPORÄRT FÖRBUD

Vid behandlingen av ärendet den 20 november 1987 har marknadsdomstolen förkastat sökandens yrkande på temporärt förbud.

MOTIVERINGARNA FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Sökandebolaget tillverkar och marknadsför bl.a. dragkrokar för traktorer och kantavgränsare. Sedan år 1978 hade av svarandebolagen Hämeen Levytyö Ky i underentreprenorsförhållande åt sökanden tillverkat nämnda dragkrokar och sidoavgränsare. Under sommaren 1986 hade Hämeen Levytyö Ky tillverkat 100 krokar för John Deere traktorer utan att ha en beställning av sökanden. Svaranden har medgivit att ovan nämnda krokar tillverkats med utnyttjande av de ritningar och jiger, dvs. installationsverktyg samt tillverkningsmaterial svaranden erhållit av sökanden. I ärendet har inte utretts att Hämeen Levytyö Ky skulle ha tillverkat sidoavgränsare eller andra krokar än de ovan nämnda med utnyttjande av sådant material som erhållits av sökanden i underentreprenörsförhållande.

Under hösten 1986 hade Hämeen Levytyö Ky marknadsfört ovan nämnda krokar direkt åt importören utan tillstånd av svarandebolaget. Svaranden lyckades sälja John Deerekrokarna, men i fråga om Casekrokarna blev det inga affärer.

För traktordragkrokar erfordras arbetarskyddsmyndigheternas tillstånd. För John Deerekrokarna hade Hämeen Levytyö Ky beviljats tillstånd 3.11.1986.

Då Hämeen Levytyö Ky:s verkställande direktör under hösten 1986 marknadsförde dragkrokar åt Kesko Oy, hade han uttryckt en misstanke om att sökanden stod i beråd att lägga ned sin krokproduktion.

Ylömet Oy har under hösten 1987 per brev åt Suomen Motokov Oy erbjudit att köpa två olika slags traktordragkrokar.

I regeringens proposition till lag om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet konstateras på följande sätt:

Hämeen Levytyö Ky har, då bolaget tillverkade traktordragkrokar för egen räkning, utan rätt utnyttjat sådana ritningar och installationsverktyg som bolaget erhållit i underentreprenörsförhållande och som skall anses som tekniska förebilder och anvisningar.

Då Hämeen Levytyö Ky vid tillverkningen av krokarna utnyttjat sökandens tillverkningsmaterial har bolaget i sin näringsverksamhet använt förfarande, som strider mot god affärssed och är otillbörligt med hänsyn till sökanden.

Hämeen Levytyö Ky har visserligen för beställning erbjudit vissa dragkroksmodeller innan det erhållit arbetarskyddsstyrelsens tillstånd. Krokarna har dock inte monterats förrän de erhållit sagda tillstånd. Det har sålunda inte utretts att man skulle ha marknadsfört krokar med utnytjande av tillstånd som tidigare hade beviljats sökanden. Man har sålunda inte visat att Hämeen Levytyö Ky till denna del skulle ha använt ett förfarande som strider mot god affärssed eller eljest är otillbörligt med hänsyn till sökanden.

Då Hämeen Levytyö Ky:s verkställande direktör som sin gissning anförde att sökanden skulle stå i beråd med att upphöra med sin dragkrokstillverkning har han inte ansetts ha använt ett osant eller vilseledande uttryck.

I ärendet har inte utretts att de krokar Ylömet Oy erbjudit Suomen Motokov Oy skulle ha tillverkats med utnyttjande av sådana tekniska förebilder eller anvisningar som Ylömet Oy erhållit på basen av underentreprenadsförhållande. Ylömet Oy har inte heller i övrigt visats ha gjort sig skyldigt till ett förfarande som strider mot OtillbFörfL.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen prövar riktigt med stöd av 1 §, 4 § 3 momentet och 6 § vid ett vite av etthundratusen (100 000) mark förbjuda Hämeen Levytyö Ky att vid tillverkningen av dragkrokar för traktorer för egen räkning utnyttja sådana ritningar som kan anses som tekniska förebilder och direktiv, installationsverktyg och annat sådant material samt tillverkningsmaterial, som bolaget erhållit av Ylö-Tehtaat Oy i stöd av underleverantörsförhållande.

Förbudet skall iakttagas omedelbart.

Yrkandet på att förbudet skall utsträckas att omfatta Ylömet Oy förkastas samt även i övrigt förkastas yrkandet på ett mera vittomfattande förbud.

Hämeen Levytyö Ky förpliktas ersätta Ylö-Tehtaat Oy:s rättegångskostnader med tiotusen (10 000) mark.

Ylö-Tehtaat Oy förpliktas ersätta Ylömet Oy:s rättegångskostnader med tretusen (3 000) mark.

Närvarande: Valkonen, ordförande, Hirvonen, Tala, Aaltonen, Jääsalo, Luukko, Maijala, Ollikainen och Viljanen