Court dismissed unfair competition claim for using 'heat log home' terms for wood element houses.

Yleinen Teollisuusryhmä r.y. (yhdistys) vastaan Kesätunturi Oy (yhtiö). Yhtiön markkinoimat, "lämpöhirsitaloiksi" kutsumat puuelementtirakenteiset valmistalot olivat ulkonäöltään samanlaisia kuin vastaavanlaiset hirsistä rakennetut talot. Markkinoitu talo oli, huolimatta rakennusteknisistä eroista, asumiskäytön kannalta samanveroinen vaihtoehto kuin hirsistä rakennettu vastaavanlainen talo. "Lämpöhirsitalon" ei ollut näytetty olevan laadullisesti huonompi kuin hirsistä rakennetun talon. Yhtiön markkinoinnissa käytetyt ilmaisut "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo" eivät antaneet virheellistä tai epäselvää kuvaa markkinoitujen talojen hinnan edullisuudesta. Sanan hirsi käyttö yhtiön käyttämissä ilmaisuissa "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo" ei ollut sillä tavoin epäselvää, että markkinointi olisi ollut totuudenvastaista, harhaanjohtavaa taikka hyvän liiketavan vastaista. Hakemus hylättiin.

SopMenL_2_§ ja SopMenL_6_§

YLEINEN TEOLLISUUSRYHMÄ R.Y.:N VAATIMUS

Yleinen Teollisuusryhmä r.y. on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 2, 6 ja 8 §:n nojalla vaatinut, että Kesätunturi Oy:tä sakon uhalla kielletään jatkamasta ja uudistamasta markkinointiaan siten, että siinä käytetään lämpöhirsi, lämpöhirsitalo tai muita vastaavia hirsirakenteeseen viittaavia käsitteitä, mikäli markkinoinnin kohteena on yhtiön hirsitaloa muistuttava lautarakenteinen puuelementtitalo.

Lisäksi yhdistys on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan ryhtymään sopivaan markkinoinnin oikaisutoimeen sekä että markkinatuomioistuin määrää kieltopäätöksensä julkaistavaksi yhtiön kustannuksella yhdessä tai useammassa koko valtakunnan alueelle leviävässä sanoma ja aikakauslehdessä.

Vielä yhdistys on vaatinut yhtiön velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10 000 markalla.

Yhtiö markkinoi puuelementtirakenteista valmistaloaan painottamalla voimakkaasti mainonnassaan käsitettä "LÄMPÖHIRSI". Esimerkkinä tällaisesta markkinoinnista on kokoelma vastaajan viimeaikaisia lehti-ilmoituksia, joissa sanottu käsite esiintyy. Näitä esimerkkejä on esitetty useita sen osoittamiseksi, kuinka aktiivista ja laajaa yhtiön po. markkinointi on.

Yhtiön kuluttajille suunnatussa suorastaan massiivisessa mediamainonnassa ei millään tavoin esitellä tarkemmin talon tosiasiallista rakennetta. Rakennetta jää näin ollen kuvaamaan vain mainonnan otsikoissa esiintyvä dominantti LÄMPÖHIRSI.

Yhtiö käyttää tuotteidensa markkinoinnissa laajaa moniväriesitettä "Rakastu Kesätunturilla". Tämä esite on - kuten tämäntyyppinen esite yleensäkin - jakelussa suppeammalle, jo kiinnostuksensa tavalla tai toisella ilmaisseelle kuluttajapiirille. Vasta tämän laajan esitteen sivulta 6 verrattain vaatimattomasti esiintuotuna kuluttaja voi löytää yhtiön LÄMPÖHIRSI-käsitteen teknisen selvityksen. Muun tekstin joukossa omana kappaleenaan on LÄMPÖHIRSI-käsite esitelty siinä seuraavasti:

"Lämpöhirsi on Kesätunturi Oy:n oman tuotekehittelyn tulos. Siinä yhdistyy elementtitalon tiiviys ja hirsitalon jyhkeä kauneus. Lämpötalo tehdään suurelementeistä, joiden ulko- ja sisäpinnassa on 7'' hirsipaneeli. Hirsipaneelit on kiinnitetty 150 mm runkopuihin, joiden väliin asennetaan kylmän loitollapitävä 150 mm eriste. Jämerät hirsinurkat antavat talolle oikean hirsitalon ulkonäön. Lämpöhirsitaloa ei erota höylähirsitalosta muusta kuin sähkölaskusta - se lämpöhirsitalossa on huomattavasti pienempi. Valmistamme myös omakotitaloja lämpöhirrestä."

Yhtiön markkinointi perustuu siis sille ajatukselle, että kuluttaja kiinnittää huomionsa mediamainonnassa LÄMPÖHIRSI-käsitteeseen ja assosioi siihen myönteisiä mielikuviaan jykevästä ja perinteisestä hirsitalosta ja hirsirakenteesta. Edelleen hän olettaa, että juuri tässä hirsirakenteessa on lisäksi joitakin lämmöneristystä tehostavia ratkaisuja. Vasta tämän kiinnostuksensa herättelemänä ja tilattuaan ao. moniväriesitteen tai otettuaan muutoin yhteyttä valmistajaan ja selvitettyään asiaa tarkemmin, kuluttaja voi havaita totuuden ao. rakenteesta. Kysymyksessä ei olekaan hirsitalo tai hirsirakenne, jonka perusteella hän tuotteesta kiinnostui, vaan normaaliin lautarakenteeseen perustuva puuelementtitalo, joka on naamioitu hirsitalon näköiseksi.

LÄMPÖHIRSI-tunnus on yhtiön markkinoinnissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n kieltämä totuudenvastainen ja harhaanjohtava ilmaisu, joka on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään eli lisäämään mielenkiintoa tuotteeseen sekä haittaamaan näin aitojen hirsitalojen valmistajien elinkeinotoimintaa.

Tämä asia on ollut vireillä Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnassa. Liiketapalautakunnan lausunnosta käy selville, että liiketapalautakunta on ratkaissut asian yhdistyksen näkemyksen mukaisesti. Liiketapalautakunta on katsonut yhtiön ilmoittelussa korostuneesti esiintyvän LÄMPÖHIRSITALO-käsitteen harhaanjohtavaksi ja katsonut vastaajan menetelleen sopimattomalla tavalla elinkeinotoiminnassa.

Em. liiketapalautakunnan lausunto sekä sen yhteydessä annetut kirjelmät ja niihin liittyvät selvitykset, mm. ohjetiedot RT 14-1092 koskien hirsitalon laatuvaatimuksia ovat selvityksenä yhtiön sopimattomasta menettelystä.

Yhtiö ei kuitenkaan ole halunnut noudattaa liiketapalautakunnan päätöstä ja näin ollen yhdistys toimitti sille kirjallisen huomautuksen 10.9.1986. Yhtiö ei ole tästäkään huomautuksesta huolimatta halunnut muuttaa markkinointiaan hyvien liiketapojen mukaiseksi.

Yhtiön näkemyksen ydin on se, ettei yhtiö katso lämpöhirsi-käsitettä puuelementtirakenteelleen harhaanjohtavaksi. Kuluttaja-asiamiehen (KA) 4.2.1987 antamassa lausunnossa lämpöhirsi-käsitettä on sinänsä pidetty harhaanjohtavana tälle elementtirakenteelle. KA:n mukaan edellytetään yleensä, että markkinoinnissa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja yksiselitteisiä eikä kuluttajaa johdeta harhaan. KA toteaa, että on todennäköistä, että "mainokseen kiinnittävät huomiota hirsitalon hankkimisesta kiinnostuneet kuluttajat" sekä edelleen, että "kuluttaja saa helposti sen kuvan, että kyseessä on jonkinlainen hirsi."

Myös KA:n antaman lausunnon mukaan on siis selvää, että hakemuksessa esitetyn mukaisesti kuluttajan ensikiinnostus herätetään vastaajan mainonnassa käyttämällä harhaanjohtavaa käsitettä.

Markkinatuomioistuin (MT) on 18.6.1984 antamassaan päätöksessä (DN:o 20/83; 1984:10) katsonut, että sanomalehtialalla vakiintuneen käytännön mukaan käsitteeseen sanomalehti kuuluu julkaisun maksullisuus. Sanomalehti-käsitettä käyttäneen vastaajan lehti taas jaettiin ilmaiseksi. MT katsoi, ettei vastaajan julkaisun voitu katsoa täyttävän sanomalehden käsitteelle asetettavia vaatimuksia. Vastaajan markkinointi on tuossa tapauksessa ollut omiaan antamaan sellaisen kuvan, että vastaajan lehti olisi sanomalehti. Vastaajan katsottiin näin ollen käyttäneen sanomalehden julkaisijana toimivan hakijan kannalta sopimatonta menettelyä. MT:n mielestä ilmaisjakelulehteä ei siis voitu pitää sanomalehtenä ja MT kielsi vastaajaa käyttämästä ilmaisua sanomalehti siten, että vastaajan lehti rinnastettiin sanomalehteen.

Tuossa luonteeltaan tähän tapaukseen verrattavissa olevassa tapauksessa MT siis piti sopimattomana menettelynä elinkeinotoiminnassa sitä, että toisesta tuotteesta käytettiin vakiintuneesti toisenlaatuista tuotetta merkitsevää käsitettä.

MT on kahdessa 24.2.1987 antamassaan päätöksessä katsonut, että markkinoinnissa käytettävät ilmaisut on pyrittävä valitsemaan siten, että niille ei anneta yleisestä kielenkäytöstä poikkeavaa merkitystä.

Nykysuomen sanakirjan mukaan rakennusalalla tarkoitetaan hirrellä tavallisesti kahdelta kyljeltä veistettyä tai sahattua rakennuksen seinään tarkoitettua tukkia.

Hirsirakenne ja puuelementtirakenne ovat talonrakennuksessa kaksi tyystin eri tuotetta, joilla epäilemättä on myös laadullisia ja ominaisuuseroja. Sopimattoman menettelyn ja näin kilpailurikkomuksen tunnusmerkistön täyttää jo yksin se, että kuluttajan mielenkiinto herätetään mainonnassa harhaanjohtavaa käsitettä käyttäen, kuten sanomalehti-tapaus osoittaa. Sinänsä on notorinen tosiseikka, että hirsirakenne on muita rakenteita olennaisesti kestävämpi ja se voidaan verrattain vaivattomasti purkaa ja tarvittaessa siirtää toiseen paikkaan. Hyvinkin vanhojen hirsirakennusten hirret ovat usein käyttökelpoista rakennusmateriaalia. Hirsirakennus on siis erittäin kestävä ja vankka rakennelma verrattuna kevytrakenteiseen elementtitaloon ja tällä tosiasialla on olennainen vaikutus rakennuksen/kiinteistön jälleenmyyntiarvoon.

KESÄNTUNTURI OY:N VASTINE

Kesätunturi Oy on kiistänyt yhdistyksen vaatimukset ja pyytänyt niiden hylkäämistä kokonaisuudessaan. Lisäksi yhtiö on vaatinut yhdistyksen velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10 000 markalla.

Nimityksen "Lämpöhirsi" käyttäminen on hyväksyttävää ja normaalin liiketavan mukaista. Nimitys ei ole totuudenvastainen tai harhaanjohtava. Nimessä "Lämpöhirsi" ei ole indikaatiota väärästä valmistusmateriaalista. Kysymys on tunnetun suomalaisen hirsitalovalmistajan valmistamasta hyvästä uudesta tuotteesta.

Haluttuaan valmistaa laadullisesta hyvästä materiaalista korkeatasoista ja uudenlaista taloa yhtiö on nimennyt tuotteensa "Lämpöhirsitaloksi". Nimitys kertoo keskivertokuluttajalle tuotteen olevan aikaisemmasta poikkeavaa ja normaaliin hyvään laatutasoon verrattuna vielä parempaa. Tämä on kerrottu sitäpaitsi esitteessä, jossa mainitaan:

"LÄMPÖHIRSITALON EDUT OVAT HIRSITALON KAUNEUS JA ELEMENTTITALON TIIVIYS

Seuraavassa kerromme lämpöhirsitalon eduista ja teemme samalla pientä vertailua höylähirsitalon ja lämpöhirsitalon kesken.

1. Molemmat ovat komeita ja jyhkeitä hirsitaloja. Kaikki tämän esitteen talot voisivat olla lämpöhirsitaloja ja valtaosa niistä onkin. Ulkonäön perusteella ei voi erottaa lämpöhirsitaloa höylähirsitalosta.

2. Pohjolan tiukkasyinen mäntykin elää hieman rakentamisen jälkeisinä vuosina. Höylähirsitalo painuu hieman hirsikerrosten laskeutuessa. Syntyy hirrenhalkeamia. Nämä ovat höylähirsitalon luonnollisia ominaisuuksia ja ostajan on ne hyväksyttävä. Lämpöhirsitalo ei laskeudu, halkeile eikä väänny. Esimerkiksi sähköjohtojen asennuksessa ja LVI-töissä ei hirsien laskeutumista tarvitse ottaa huomioon.

3. Lämpöhirsitalo on hyvin nopea pystyttää. Seinät ovat valmiiksi eristetyt, talo on talvilämmin heti. Ikkunat mukana, elementteihin asennettuina. Nopea pystytys näkyy selvänä säästönä ostajan kukkarossa.

4. Kokonaisuutena lämpöhirsitalo - erityisesti talvilämmintä ratkaisua vaadittaessa - on omistajalleen selvästi höylähirsitaloa edullisempi ja vaivattomampi hankinta. Lämpöhirsitalon voittamattomat ominaisuudet - jyhkeä kauneus ja edullinen hinta - ovat tehneet siitä ylivoimaisen suosikin talomarkkinoilla. Tule Sinäkin tutustumaan!"

"Lämpöhirsi"-nimitystä on Suomessa käytetty niin kauan kuin hirsitaloja on teollisesti valmistettu. Nimi on myös kansainvälisesti tunnettu. Monet hirsitalovalmistajat ovat koevalmistaneet "Lämpöhirttä", mutta vain Kesätunturi Oy on onnistunut saamaan siitä kaupallisen tuotteen. Vastaava nimitys "värmetimmerhus" on käytössä Ruotsissa.

Sanaa "hirsi" on käytetty mitä moninaisemmissa yhteyksissä ja se koskee nykyään moninaisia tuotteita. Esimerkiksi eräät kilpailijat käyttävät tuotteestaan nimitystä "liimahirsi", jolloin ei ole kysymys oksista karsitusta puunrungosta. Sana hirsi on jo varsin degeneroitunut sinänsä. Hirrestä käytetään hyvin monia nimityksiä ja käytäntö on varsin sekava. "Liimahirsi", "nutikkapäähirsi" ja "kevythirsi" ovat johtaneet käsitteen degeneroitumiseen. Enää ei tiedetä, mikä on "hirsi" ja mitä sillä tarkoitetaan. "Hirsipaneli" on hirrennäköinen tuote eikä se ole hirttä. Sillä vuorataan useimmat hirsitalot tänä päivänä, jolloin päädytään samanlaiseen tuotteeseen kuin Kesätunturi Oy:n lämpöhirsitalot. "Kurkihirren" ei tarvitse välttämättä olla hirttä. "Hirtehishuumori", "tuossa on viisi hirttä poikki" (=lähde kävelemään) ja "vetää hirsiä" ovat sanontoja, jotka osoittavat termin degeneroituneen yleisessä kielenkäytössä jo kauan sitten. Varmaa on, että niissä ei ole määrätynlaista puuta.

Myös käsite "hirsitalo" on degeneroitunut. Jos SFS 4895standardi otetaan pohjaksi, voi hyvin harva talonvalmistaja kutsua taloaan hirsitaloksi. Monet valmistajat tekevät 44 ja 63 mm:n paksuista soiroista ja lankuista "hirsitaloiksi" kutsumiaan taloja. Eräällä valmistajalla on lankku-ulkoseinä ja sormijatkettu hirsinurkka jatkeena. Valmistaja kutsuu taloaan "hirsitaloksi"

Kesätunturi Oy:n mainoksissa ei tuotenimeä lukuunottamatta ole mitään hirsiin viittaavaa. Päinvastoin mainoksessa on tarkka kuvaus tuotteesta ja sen valmistustavasta ja ominaisuuksista.

Kesätunturi Oy:n "Lämpöhirsitalot" ovat korkealaatuisia vapaa-ajan asuntoja, joita ostetaan myös suhteellisen paljon varsinaisiksi asuintaloiksi. Kukaan ei osta asuintaloa eikä edes korkeatasoista vapaa-ajan asuntoa pelkästään sanomalehti-ilmoituksen perusteella. Kukaan ei osta tällaista rakennusta edes esitteen perusteella. Kuitenkin jo esitteestä käy selvästi ilmi, mikä on talon rakennustapa. Jokainen kuluttaja haluaa nähdä valmiin näytetalon ennen ostopäätöksen tekemistä. Valmiissa näytetalossa on sen rakenne korostetusti esillä. Heti ulko-ovesta sisääntultua on nähtävillä poikkileikkauskappale elementistä, jota kukaan ostaja ei voi välttyä näkemästä. Mitään syytä sen salailuun ei olekaan, koska kysymys on nimenomaan tuotteen myyntivaltista. Tuotteen paras puoli on sen rakenne, jonka edut selviävät edellä mainitusta esitteen sitä koskevasta kuvailusta.

Kesätunturi Oy:n käyttämän tuotenimen "Lämpöhirsi" perusteella ei kenellekään kuluttajalle voi syntyä sellaista kuvaa, että tuote olisi valmistettu hirrestä. Ilmoitus ei anna harhaanjohtavaa kuvaa tuotteen ainesosista. Pelkän tuotenimen "Lämpöhirsi" perusteella ei synny harhaanjohtavaa kuvaa tuotteesta. Nimitys "Lämpöhirsitalo" osoittaa kysymyksessä olevan uuden talomallin. Talomallille on tunnusomaista, että sillä on hirren muoto ja ulkonäkö ja että se sen lisäksi on lämmin. Kanteen perusteena olevasta esitteestä käy jokaiselle keskivertokuluttajalle selville, mistä on kysymys.

Sillä, että talo on rakennettu hirrestä, ei ole sinänsä mitään goodwill-arvoa. Kesätunturi Oy on itse tunnettu "aitojen" hirsitalojen valmistaja eikä se voi näin ollen hirsi-sanan käytöllä käyttää hyväkseen kenenkään muun tunnettuisuutta. Jos "Lämpöhirsi" sanan käyttö haittaisi "aitojen hirsitalojen" myyntiä, haittaisi se myös Kesätunturi Oy:tä. Sana "hirsi" ei ole mikään rakennusteknillinen termi. Sitä ei ole määritelty lainkaan RT-kortissa. Ainoa määritelmä on Nykysuomen sanakirjassa.

Rakennusviranomaiset eivät hyväksy vastaajan markkinoimia po. taloja elementtitaloiksi kaava-alueilla, vaan pitävät niitä hirsitaloina.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN KANNANOTTO

KA on ilmoittanut 4.2.1987 päivätyllä kirjeellään seuraavaa:

"Ilmoitan kunnioittavasti, etten ryhdy otsikossa mainitun asian johdosta toimenpiteisiin.

Hirsitalotehdas Kesätunturi Oy:n lehtimainoksessa korostetaan näkyvästi hirsi-sanaa. On todennäköistä, että mainokseen kiinnittävät huomiota hirsitalon hankkimisesta kiinnostuneet kuluttajat. Mainoksesta saa sen kuvan, että siinä kuluttajille tarjotaan höylähirsirakennuksen hinnalla uudentyyppistä höylähirrestä tehtyä rakennusta parempaa hirsirakennusta. Mainoksen teksti ja kuva sekä yhtiön nimi vaikuttavat tämän vaikutelman syntymiseen. Lämpöhirren rakenne ei mainoksesta ilmene, vaan alaan perehtymätön kuluttaja saa helposti sen kuvan, että kyseessä on jonkinlainen hirsi.

Hirsi-käsite on määritelty Suomen Standardisoimislautakunnan RT-kortissa. Lämpöhirttä siinä ei ole määritelty eikä siihen ilmeisesti voidakaan soveltaa hirsi-käsitettä. Kuluttajansuojalain nojalla on edellytetty, että markkinoinnissa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja yksiselitteisiä eikä kuluttajaa johdeta harhaan tuotteen alkuperän ja laadun suhteen. Toisaalta voidaan esittää sellainen varauma, ettei markkinoinnissa tarvitse antaa lisätietoja tuotteen koostumuksesta, ellei sillä ole merkitystä kuluttajan taloudellisen turvallisuuden kannalta. Lämpöhirsitalon hankkiminen ei todennäköisesti aiheuta kuluttajalle taloudellista riskiä hirsitalon hankkimiseen verrattuna. Tällaisen riskin syntyminen ei ole odotettavissa pidemmälläkään aikavälillä. Hakemuksessakaan tällaista väitettä ei ole esitetty.

Taloudellisen turvallisuuden ohella tulee tarkastella lämpöhirsi-sanan harhaanjohtavuutta. Kuluttaja-asiamiehen ratkaisukäytännössä on usein puututtu harhaanjohtavien tuotenimitysten käyttöön. Näissä tapauksissa on ollut kuitenkin kyse myös siitä, että tuote on ollut laadullisesti huonompi. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei olla edes esitetty, että lämpöhirsi olisi laadullisesti huonompi rakennusmateriaali kuin hirsi. Näin ollen, vaikka kuluttaja ei saakaan RT-kortin mukaista hirsitaloa, kuluttajan päätöksenteon kannalta keskeisten vaatimusten, kuten ulkonäön ja asumiseen liittyvien seikkojen, täyttyessä ei tapaukseen liity kuluttajansuojaintressiä."

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kesätunturi Oy valmistaa ja markkinoi mm. puuelementtirakenteisia lämpöeristettyjä valmistaloja. Talojen seinät tehdään tehdasvalmisteisista levyelementeistä, joiden ulkoja sisäpinnalla on hirsipaneeli. Talon ulkonurkkiin asennetaan hirsinurkat.

Yhtiö on markkinoinut em. taloja useissa sanomalehdissä julkaistuilla ilmoituksilla. Niissä on käytetty ilmaisuja "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo". Myös markkinoinnissa käytetyssä esitteessä on käytetty samoja ilmaisuja. Po. talot on siinä esitelty yksityiskohtaisemmin.

Ilmaisulla hirsi tarkoitetaan yleensä oksittua puunrunkoa, jonka latvan läpimitta on vähintään 15 cm. VTT:n asiassa antaman lausunnon mukaan teknisessä mielessä hirrellä tarkoitetaan pitkänomaista puista muotokappaletta. Kappale on yleisimmin valmistettu samasta puusta (massiivipuinen hirsi). Lausunnon mukaan hirsitalolla ymmärretään perinteisesti rakennusta, jonka ulkoseinät ja usein myös sisäseinät on valmistettu päällekkäin ladotuista hirsistä. Teknisessä mielessä hirsitalon oleellinen tunnuspiirre on, että talon kantava runkorakenne muodostuu nimenomaan hirsistä eikä erillistä runkorakennetta tarvita.

Yhtiön markkinoimien "lämpöhirsitalojen" rakennusaineena ei edellä olevan mukaisesti ole hirsi eivätkä ne ole teknisesti hirsitaloja. Siten yhtiön käyttämät ilmaisut "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo" ovat yleisestä kielenkäytöstä poikkeavia.

Markkinatuomioistuin on mm. ratkaisussaan 24.2.1987 n:o 1987:3 katsonut, että markkinoinnissa käytettävät ilmaisut on pyrittävä valitsemaan siten, että niille ei anneta yleisestä kielenkäytöstä poikkeavaa merkitystä ja kieltänyt käyttämästä vähittäismyymälästä sanan tukku sisältävää nimitystä. Markkinatuomioistuin on myös esim. kieltänyt käyttämästä muiden kuin konkurssipesiin kuuluvien kulutushyödykkeiden markkinoinnissa toiminimeä Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy (1980:3) ja kiertävistä myyntiautoista nimitystä tehtaanmyymälä (1981:17). Kaikkien mainittujen ratkaisujen perusteluissa on kuitenkin viitattu myös siihen, että kielletyt ilmaisut ovat antaneet virheellisen tai epäselvän kuvan markkinoitavien hyödykkeiden edullisuudesta.

Yhtiön markkinoiman "lämpöhirsitalon" ostajalle ei kaupantekovaiheessa voi jäädä virheellistä kuvaa, että kysymyksessä olisi hirsistä rakennettu talo.

Yhtiön markkinoimat po. talot ovat ulkonäöltään samanlaisia kuin vastaavanlaiset hirsistä rakennetut talot. Markkinoitu "lämpöhirsitalo" on, huolimatta rakennusteknisistä eroista, asumiskäytön kannalta samanveroinen vaihtoehto kuin hirsistä rakennettu vastaavanlainen talo. Hakija ei ole näyttänyt, että "lämpöhirsitalo" olisi laadullisesti huonompi kuin hirsistä rakennettu talo. Vastaajan markkinoinnissa käyttämät ilmaisut "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo" eivät ole antaneet virheellistä tai epäselvää kuvaa po. talojen hinnan edullisuudesta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että sanan hirsi käyttö vastaajan ilmaisuissa "lämpöhirsi" ja "lämpöhirsitalo" ei ole sillä tavoin epäselvää, että markkinointi olisi totuudenvastaista, harhaanjohtavaa taikka hyvän liiketavan vastaista.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Yleisen Teollisuusryhmä r.y.:n hakemus hylätään.

Yleinen Teollisuusryhmä r.y. velvoitetaan suorittamaan Kesätunturi Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena vaaditut kymmenentuhatta (10 000) markkaa.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Aaltonen, Antila, Heiniö, Mustonen ja Ollikainen.

---

[SV]

Yleinen Teollisuusryhmä r.y. (föreningen) mot Kesätunturi Oy (bolaget). De färdighus av träelementkonstruktion bolaget marknadsfört under benämningen "värmestockhus" var till sitt utseende likadana som motsvarande av stock byggda hus. Det marknadsförda huset var trots de byggnadstekniska skiljaktigheterna i fråga om boendet likvärdigt med ett av stock byggt motsvarande hus. Det hade inte visats att "värmestockhuset" skulle ha varit sämre till kvaliteten än ett av stock byggt hus. Uttrycken "värmestock" och "värmestockhus", som bolaget använt i sin marknadsföring, ger inte en felaktig eller oklar bild av hur fördelaktiga de marknadsförda husen var. Användningen av ordet stock vid de av bolaget använda uttrycken "värmestock" och "värmestockhus" var inte på det sätt oklar, att marknadsföringen skulle ha varit osann, vilseledande eller stridande mot god affärssed. Ansökan förkastades.

OtillbFörfL_2_§ och OtillbFörfL_6_§

YLEINEN TEOLLISUUSRYHMÄ R.Y.:S YRKANDE

Yleinen Teollisuusryhmä r.y. (Allmänna Indurstrigruppen r.f.) har med stöd av 2, 6 och 8 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet (OtillbFörfFl) yrkat, att Kesätunturi Oy vid vite förbjuds att fortsätta sin marknadsföring sålunda att man i marknadsföringen använder begreppen värmestock, värmestockhus eller motsvarande till en stockkonstruktion hänvisande begrepp, såvida man marknadsför ett träelementhus av bräder som påminner om ett stockhus.

Föreningen har därtill yrkat att bolaget åläggs att vidtaga lämplig rättelseåtgärd beträffande marknadsföringen samt att marknadsdomstolens förbud på bolagets bekostnad skall offentliggöras i en eller flera i hela riket utkommande tidningar eller tidskrifter.

Föreningen har ytterligare yrkat att bolaget åläggs ersätta dess rättegångskostnader med 10 000 mark.

Bolaget marknadsför ett träelementkonstruerat färdighus sålunda, att bolaget i sin marknadsföring kraftigt understryker begreppet "VÄRMESTOCK". Denna marknadsföring framgår ur en samling tidningsannonser svaranden under senaste tid publicerat, i vilka sagda uttryck förekommer. Flere exempel har presenterats för att visa hur aktiv och vittomfattande bolagets ifrågavarande marknadsföring är.

I den till konsumenterna riktade, rent av massiva mediareklamen beskrivs inte på något sätt husets egentliga konsturktion noggrannare. Konstruktionen beskrivs sålunda enbart av det i reklamernas rubrik förekommande dominerande ordet VÄRMESTOCK.

I marknadsföringen av sina produkter använder bolaget en omfattande flerfärgsborschyr benämnd "Rakastu Kesätunturilla" (Bliv kär på Sommarfjället). Denna broschyr distribueras - såsom dylika broschyrer i allmänhet - åt en snävare grupp konsumenter, vilka på något sätt redan visat sitt intresse. Först på sidan 6 i denna omfattande broschyr kan konsumenten finna bolagets tekniska utredning över begreppet VÄRMESTOCK. Begreppet VÄRMESTOCK har i ett eget stycke i den övriga texten presenterats på följande sätt.

"Värmestocken är ett resultat av Kesätunturi Oy:s egen produktutveckling. Hos den förenas tätheten hos ett elementhus med stockhusets robusta skönhet. Värmehuset görs av storelement, vilka på in- och utsidan förses med 7 ' ' stockpanel. Stockpanelerna är fästade vid 150 mm tommar, mellan vilka installeras 150 mm tjock isolering som håller kölden på avstånd. Stadiga knutar av stock ger huset ett utseende av äkta stockhus. Värmestockhuset skiljer sig från ett hus av hyvlad stock enbart i fårga om elräkningen. Denna är nämligen betydligt lägre i värmestockhuset. Vi tillverkar också egnahemshus av värmestock."

Bolagets marknadsföring baserar sig alltså på tanken att konsumenten i mediareklamen fäster sin uppmärksamhet vid begreppet VÄRMESTOCK och med detta associerar sina positiva föreställningar om ett robust och traditionellt stockhus och stockkonstruktion. Vidare förmodar han att i just denna stockkonstruktion dessutom finns några speciella lösningar som effektiverar värmeisoleringen. Först sedan konsumentens intresse väckts och han beställt ifrågavarande flerfärgsbroschyr eller i övrigt kontaktat tillverkaren och noggrannare utrett saken kan han konstatera sanningen om konstruktionen. Det är inte fåga om ett stochus eller en stockkonstruktion, utan om ett på normal brädkonstruktion baserat träelementhus, som maskerats så att det ser ut som ett stockhus.

Beteckningen VÄRMESTOCK är ett osant och vilseledande uttryck, som förbjuds av 2 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet och är ägnat att påverka efterfrågan av produkten, dvs. öka intresset gentemot produkten och sålunda skada de tillverkares näringsverksamhet, vilka framställer äkta stockhus.

Detta ärende har varit anhängigt i Centralhandelskammrens opinionsnämnd för affärssed. Ur opinionsnämndens utlåtande framgår att nämnden avgjort ärendet i enlighet med föreningens åsikt. Opinionsnämnden för affärssed har ansett att uttrycket VÄRMESTOCKHUS, som accentuerat förekommer i annonseringen, är vilseledande och ansett att svaranden förfarit otillbörligt i sin näringsverksamhet.

Ovan nämnda utlåtande av opinionsnämnden för affärssed samt de i samband med handläggningen inlämnade skrivelserna och bl.a. dirktiven RT 14-1092 beträffande kvalitetskraven för stockhus utgör utredning över bolagets otillbörliga förfarande.

Bolaget har dock inte velat iaktta opinionsnämndens för affärssed utslag, varför föreningen tillställde bolaget en skriftlig anmärkning 10.9.1986. Bolaget har trots denna anmärkning inte velat ändra sin marknadsföring så att den blir i enlighet med god affärssed.

Kärnan i bolagets syn på saken är att bolaget inte anser begreppet värmestock vilseledande då man beaktar träelementkonstruktionen. I konsumentombudsmannens (KO) utlåtande av 4.2.1987 har begreppet värmestock i sig ansetts vara vilseldande för denna elementkonstruktion. Enligt KO förutsätts i allmänhet att de uttryck som används i marknadsföring skall vara klara och entydiga och att konsumenterna inte vilseleds. KO konstaterar att det är sannolikt att "de konsumenter, som är intresserade av ett stockhus, fäster sin uppmärksamhet vid annonsen" samt vidare, att "konsumenten lätt får en bild av det är fråga om något slags stock".

Även enligt KO:s utlåtande är det alltså klart att i svarandens reklamer konsumentens primärintresse väcks genom användning av ett vilseledande uttryck såsom även presenterats i ansökan.

Marknadsdomstolen (MD) har i sitt beslut 18.6.1984 (DN:r 20/83; 1984:10) ansett att enligt stadgad praxis inom tidningsbranschen till ordet tidning hör att den är avgiftsbelagd. Den publikation svaranden gav ut under benämningen tidning distribuerades gratis. MD ansåg att svarandens publikation inte kunde anses uppfylla de krav som uppställs på begreppet tidning. Svarandens marknadsföring har i nämnda fall varit ägnad att ge en bild av att svarandens publikation skulle ha varit en tidning. Svaranden ansågs i egenskap av tidningsutgivare ha använt otillbörligt förfarande med hänsyn till sökanden. Enligt MD kunde ett gratisblad inte anses som tidning och MD förbjöd svaranden använda uttrycket tidning på det sätt att svarandens publikation skulle jämföras med en tidning.

I refererade fall, som till sin karaktär är jämförbart med föreliggande fall ansåg alltså MD att användningen av ett begrepp som traditionellt innebär en annan slags produkt innebär otillbörligt förvarande i näringsverksamhet.

MD har i två beslut av 24.2.1987 ansett att man i marknadsföringen bör sträva till att välja uttrycken så att de inte får en betydelse som avviker från allmänt språkbruk.

Enligt Nykysuomen sanakirja avses inom byggnadsbranschen med ordet stock en vanligtvis från två sidor bilad eller sågad stock avsedd för väggmaterial i en byggnad.

Stockkonstruktion och träelelementkonstruktion är två från varandra helt divergerande produkter inom husbyggandet, vilka otvivelaktigt även i fråga om kavalitet och egenskaper skiljer sig från varandra. Rekvisitet för otillbörligt förfarande och konkurrrensbrottet uppfylls redan enbart av att man i reklamen uppväcker konsumentens intresse genom användning av ett vilseledande uttryck, vilket även tidningsfallet utvisar. Det är i sig ett notoriskt faktum att en stockkonstruktion i väsentligt högre grad är mera hållfast än övriga konstruktioner och att den jämförelsevis lätt kan demonteras och vid behov flyttas till en annan plats. Stockar från till och med mycket gamla stockbyggnader utgör ofta användbart byggmaterial. En stockbyggnad är alltså en mycket hållbar och stabil konstruktion jämförd med ett lätt elementhus, vilket faktum har en väsentlig inverkan på återförsäljningsvärdet för byggnaden/fastigheten.

KESÄTUNTURI OY:S BEMÖTANDE

Kesätunturi Oy har bestridit föreningens yrkanden och anhållit om att de i sin helhet måtte förkastas. Bolaget har därtill yrkat att föreningen åläggs ersätta bolagets rättegångskonstander med 10 000 mark.

Användningen av benämningen värmestock är godtagbar och i enlighet med normal affärssed. Benämningen är inte osann eller vilseledande. I namnet "Värmestock" ingår inte någon indikation om felaktigt tillverkningsmaterial. Fråga är om en ny god produkt från en känd finsk stockhustillverkare.

Då bolaget velat tillverka ett högklassigt nytt slags hus av gott material har bolaget benämnt sin produkt "Värmestockhus". Benämningen berättar för genomsnittskonsumenten om att produkten avviker från tidigare lösningar och att den är ännu bättre än normal god kvalitetsnivå förutsätter.

Detta har dessutom omnämnts i broschyren, i vilken det nämns:

"VÄRMESTOCKHUSETS FÖRDEL" ÄR ATT DET ÄR VACKERT SOM ETT STOCKHUS OCH TÄTT SOM ETT ELEMENTHUS"

I det följande berättar vi om värmestockhusets fördelar och gör samtidigt en liten jämförelse mellan ett hus av hyvlad stock och värmestockhuset.

1. Vardera är ståtliga och bastanta sockhus. Alla i denna broschyr förekommande hus skulle kunna vara värmestockhus, vilket även merparten av husen är. På basen av utseende kan man inte skilja ett värmestockhus från ett hus av hyvlad stock.

2. Den nordiska tallen med täta fibrer lever något under åren efter byggandet. Ett hus av hyvlad stock sjunker lite ihom då stocklagren sänker sig. Det uppstår sprickor i stockarna. Dessa är naturliga egenskaper hos ett stockhus, vilka köparen måste godta. Värmestockhuset sjunker inte ihop, får inte sprickor eller blir vridet. Vid till exempel installation av elledningar behöver man inte beakta stockarnas sänkning.

3. Det går mycket snabbt att uppföra ett värmestockhus. Väggarna är färdigt isolerade, huset är genast vinterbonat. Fönstren är färdigt monterade i elementen. Det snabba uppförandet innebär en klar inbesparing för köparen.

4. Som helhet betraktad är värmestockhuset en fördelaktigare och mera bekymmerslös anskaffning för sin ägare, speciellt om det krävs en vinterbonad lösning."Värmestockhusets oöverträffade egenskaper - en robust skönhet och ett fördelaktigt pris har gjort det till en överlägsen favorit på husmarknaden. Bekanta Dig även Du med husen!".

Benämningen "Värmestock" har i Finland använts så länge man industriellt tillverkat stockhus. Namnet är också internationellt känt. Många stockhustillverkare har på prov tillverkat "Värmestocken" men endast Kesätunturi Oy har lyckats göra en kommersiell produkt av den. Motsvarande benämning "värmetimmerhus" används i Sverige.

Ordet "stock" har använts i de mest skiftande sammanhang och det innebär nuförtiden flere slags produkter. Till exempel använder vissa konkurrenter benämningen "limstock" om sin produkt, varvid det inte är fråga om en kvistad trädstam. Ordet stock är redan i sig tämligen degenerat. Man använder ett otal benämningar och praxis är förvirrande. Begreppen "limstock" och "lättstock" har lett till att ordet degenerats. Man vet inte längre vad en "stock" är och vad som avses med stock. "Stockpanel" är en produkt som ser ut som stock men inte är av stock. Med denna produkt fordras nuförtiden de flesta stockhus, varvid man får en produkt som påminner om Kesätunturi Oy:s värmestockhus. "Kroppåsen" (kurkihirsi) behöver inte nödvändigtvis vara en stock. "Galghumor" (hirtehishuumori), "där är fem stockar av" (= gå din väg) och och "dra timmerstockar" är uttryck som utvisar att termen i allmänt språkbruk degenererats redan för länge sedan. Man har helt säkert i dem inte avsett trä av en viss typ.

Även begreppet "stockhus" är degenerat. Om man som utgångspunkt tar SFS 4895-standarden kan mycket få tillverkare kalla sina hus stockhus. Många tillverkare gör hus som de kallar "stockhus" av 44 och 63 mm tjocka bräder och pankor. En tillverkare har yttervägg utav plank och fogade stockknutar. Tillverkaren kallar sitt hus "stockhus".

I Kesätunturi Oy:s annonser förekommer utöver produktnamnet ingenting som skulle antyda om stock. Tvärtom förekommer i annonsen en noggrann beskrivning av produkten, av hur den framställs och dess egenskaper.

Kesätunturi Oy:s "Värmestockhus" är högklassiga fritidsbostäder, som också i tämligen hög grad används för egentligt boende. Ingen köper ett bostadshus eller ens en högklassig fritidsbostad enbart på basen av en tidningsannons. Ingen köper en sådan byggnad ens på basen av en broshyr. Tillverkningsmetoden för huset framgår dock klart redan ur broschyren. Varje konsument vill se ett färdigt utställningshus innan köpbeslutet fattas. I det färdiga utställningshuset betonas starkt dess konstruktion. Genast vid ingången finns utställt ett genomskärningsstycke av ett element, vilket ingen köpare kan undgå att märka. Det finns heller inget skäl till hemlighetsmakeri eftersom det uttryckligen är fråga om trumfkortet för försäljningen av produkten. Den bästa sidan med produkten är dess konstruktion, vars fördelar framgår ur ovannämnda beskrivning i broschyren.

Ingen konsument kan på basen av produktnamnet "Värmestock", som Kesätunturi Oy använder, få en bild av att produkten skulle vara tillverkad av stock. Annonsen ger inte en vilseledande föreställning om materialet för produkten. Enbart på basen av produktnamnet "Värmestock" uppstår det inte en vilseledande bild av produkten. Benämningen "Värmestockhus" visar att det är fråga om en ny hustyp. Kännetecknande för hustypen är att den har ett stockhus form och utseende och att den dessutom är varm. Den broschyr, som utgör grund för käromålet, ger för varje genomsnittskonsument en klar bild av vad det är fråga om.

Omständigheten att ett hus är byggt av stock innebär i sig inget goodwillvärde. Kesätunturi Oy är självt en känd tillverkare av "äkta" stockhus och kan sålunda genom användningen av ordet stock inte tillgodogöra sig omständigheten hur känd någon annan är. Om användningen av ordet "Värmestock" skulle skada försäljningen av "äkta" stockhus, skulle den även skada Kesätunturi Oy. Ordet "stock" är ingen byggnadsteknisk term. Det finns överhuvudtaget inte definierat i RT-kortet. Den enda definitionen förekommer i Nykysuomen sanakirja.

Byggnadsmyndigheterna godkänner inte de ifrågavarande hus svaranden marknadsför som elementhus på planeområden utan anser att de är stockhus.

KONSUMENTOMBUDSMANNENS STÄLLNINGSTAGANDE

KO har i sitt 4.2.1987 daterade brev meddelat följande:

"Jag meddelar högaktningsfullt, att jag inte vidtager åtgärder i saken.

I stockhusfabriken Kesätunturi Oy:s tidningsannons accentueras ordet stock. Det är sannolikt att de konsumenter, som är intresserade av ett stockhus, fäster uppmärksamhet vid annonsen. Annonsen ger en bild av att konsumenterna till samma pris som ett stockhus erbjuds en stockbyggnad av ny typ vilken är bättre än en byggnad tillverkad av hyvlad stock. Bilden och texten i annonsen samt bolagets namn medverkar till att detta intryck uppstår. Värmestockens konstruktion framgår inte ur annonsen utan en konsument, som inte känner till branschen, får lätt uppfattningen att det skulle vara fråga om något slags stock.

Begreppet stock är definierat på Finlands Standardiseringsnämnds RT-kort. Värmestock finns inte nämnt på kortet och man kan uppenbarligen inte tillämpa begreppet stock på värmestocken. I konsumentskyddslagen har man förutsatt, att de uttryck, som används i marknadsföringen är klara och entydiga och att konsumenten inte vilseleds ifråga om produktens ursprung och kvalitet. Å andra sidan kan man göra en sådan reservation att man i marknadsföringen inte alltid behöver ge tilläggsuppgifter om produktens sammansättning såvida omständigheten saknar betydelse för konsumentens ekonomiska trygghet. Anskaffandet av ett värmestockhus medför sannolikt inte för en ekonomisk risk för konsumenten i förhållande till anskaffandet av ett stockhus. Det är inte att vänta att en dylik risk skulle uppstå ens i ett längre tidsperspektiv. I ansökan har inte ens ett dylikt påstående framställts.

Förutom beträffande den ekonomiska tryggheten bör ordet värmestock betraktas i vilseledandehänseende. I konsumentombudsmannens praxis har man ofta angripit användningen av vilseledande produktbenämningar. I dessa fall har det dock också varit fråga om att produkten i kvalitetshänseende varit sämre. I föreliggande fall har man inte ens påstått att värmestock till kvaliteten skulle vara ett sämre byggnadsmaterial än stock. Fastän konsumenten sålunda inte erhåller ett stockhus i enlighet med RT-kortet, finns det inget konsumentsskyddsintresse i ärendet eftersom de centrala kraven för konsumentens beslutsfattande, t.ex. utseende och omständigheter i anlutning till boendet, uppfylls .."

MOTIVERINGARNA FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Kesätunturi Oy tillverkar och marknadsför bl.a. färdighus av värmeisolerade träelement. Husens väggar framställs av fabrikstillverkade skivelement, vars ut- och insidor försetts med stockpanel. Hörnen på yttersidan består av stock. Bolaget har marknadsfört ovannämnda hus genom annonser, som publicerats i flere tidningar. Man har i dem använt uttrycken "värmestock" och "värmestockhus". Även i den broschyr som använts vid marknadsföringen har man använt samma uttryck. Ifrågavarande hus har i broschyren beskirivts mera detaljerat.

Med uttrycket stock avses i allmänhet en kvistad trädstam, vars topp mäter minst 15 cm i diameter. Enligt det utlåtande statens tekniska forskningscentral VTT givit i ärendet avses med stock i tekniskt hänseende ett långt formstycke av trä. Stycket är i allmänhet tillverkat av samma träd (massiv stock). Enligt utlåtandet avses traditionellt med ett stockhus en byggnad, vars ytterväggar och ofta även innerväggar är tillverkade av stockar som radats ovanpå varandra. I tekniskt hänseende utför ett väsentligt kännetecken för stockhuset att husets bärande stomkonstruktion består uttryckligen av stock och att det inte behövs någon skild stomkonstruktion.

Byggnadsmaterialet för de "värmestockhus" bolaget marknadsför är inte i enlighet med det ovan sagda stock och husen är inte i tekniskt hänseende stockhus. Uttycken "värmestock" och "värmestockhus", vilka bolaget använt, avviker sålunda från normalt språkbruk.

Marknadsdomstolen har bl.a. i sitt avgörande 24.2.1987 n:r 1987:3 ansett att man skall sträva till att välja de uttryck, som används i marknadsföringen så, att de inte erhåller en betydelse som avviker från allmänt språkbruk och förbjudit att ifråga om en minuthandelsaffär använda benämning som innehåller ordet parti. Marknadsdomstolen har också till exempel förbjudit användningen av firman Konkurssipesien Loppuunmyynti Oy 1980:3 (Utförsäljning av Konkursbon Ab) i andra fall än vid marknadsföringen av förnödenheter från konkursbon samt benämningen fabriksbutik om cirkulerande butiksbilar (1981:17). I motiveringarna för alla dessa avgöranden har man dock också hänvisat till att de förbjudna uttrycken givit en felaktig eller oklar bild av hur fördelaktiga de marknadsförda produkterna är.

Köparen av det "värmestockhus" bolaget marknadsför kan inte vid köpet erhålla en felaktig uppfattning att det skulle vara fråga om ett hus byggt av stock.

De ifrågavarande hus bolaget marknadsför är till sitt utseende likadana som motsvarande hus byggda av stock. Det marknadsförda "värmestockhuset är, trots byggnadstekniska skiljaktigheter, i fråga om användningen för bostadsändamål ett likvärdigt alernativ i jämförelse med motsvarande hus byggt av stock. Uttrycken "värmestock" och "värmestockhus svaranden använt i sin marknadsföring har inte givit en felaktig bild av hur fördelaktigt priset på ifrågavarande hus är.

På ovan anförda grunder anser marknadsdomstolen att användningen av ordet stock i svarandens uttryck "värmestock" och "värmestockhus" inte på det sätt är oklart att marknadsföringen skulle vara osann, vilseledande eller strida mot god affärssed.

MARKNADSDOMSTOLEN AVGÖRANDE

Yleinen Teollisuusryhmä r.y.:s ansökan förkastas.

Yleinen Teollisuusryhmä r.y. ålägges ersätta Kesätunturi Oy:s rättegångskostnader med yrkade tiotusen (10 000) mark.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Valkonen, viceordförande, Aaltonen, Antila, Heiniö, Mustonen och Ollikainen