Market court dismisses unfair competition claims against a former employee's new business for copying products.

Rencotuote Oy (hakija) vastaan Rautapaja Oy (vastaaja). Vastaaja oli alkanut valmistaa ja markkinoida loppuopastelyhtyä ja liikennemerkkikiinnitintä, joita myös hakija valmisti ja markkinoi. Kumpaankin vastaajan valmistamaan tuotteeseen oli selvästi merkitty valmistajan nimi. Vastaajayhtiön toimitusjohtaja oli aikaisemmin ollut hakijayhtiön toimitusjohtaja.

Hakijan ja vastaajan valmistamat lyhdyt olivat lähes identtiset. Asiassa ei oltu esitetty selvitystä siitä, että vastaaja olisi käyttänyt sopimattomalla tavalla hyväkseen hakijan piirustuksia tai muuta vastaavaa aineistoa. Vastaajan markkinointi ei myöskään aiheuttanut sekaantumisvaaraa lyhdyn kaupallisen alkuperän suhteen.

Hakijan ja vastaajan valmistamilla liikennemerkkikiinnittimillä oli sama käyttötarkoitus ja ne oli valmistettu samalla menetelmällä. Vastaajan kiinnitin poikkesi hakijan kiinnittimestä yksityiskohtien osalta siinä määrin, ettei sitä voitu pitää kopiona. Vastaajan markkinointi ei myöskään aiheuttanut sekaantumisvaaraa kiinnittimen kaupallisen alkuperän suhteen.

Hakijan vaatimukset hylättiin.

SopMenL_1_§

RENCOTUOTE OY:N VAATIMUS

Hakija on vaatinut, että vastaajaa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 §:n nojalla sakon uhalla kielletään jatkamasta "VR 15" tyyppisen loppuopastelyhdyn kopioimista, valmistamista ja markkinointia sekä jatkamasta hakijan kehittämän liikennemerkkikiinnittimen kopion valmistusta ja markkinointia.

Hakijan toimialana on liikenteen turvalaitteiden valmistus ja markkinointi. Hakijayhtiön toimitusjohtajana toimi vuoden 1983 loppuun Risto Hyvönen, joka ostettuaan Rautapaja Oy:n osakekannan siirtyi Rautapaja Oy:n toimitusjohtajaksi tammikuussa 1984. Rencotuote Oy:n toimihenkilöistä Rautapaja Oy:n palvelukseen samoihin aikoihin olivat siirtyneet lisäksi Rencotuote Oy:n markkinoinnista ja vilkkutuotannosta vastanneet henkilöt. Mainitusta ajankohdasta alkaen Rautapaja Oy on alkanut kilpailla Rencotuote Oy:n kanssa tuotealoilla, jotka perinteisesti ovat kuuluneet Rencotuote Oy:n tuotantoon, mutta eivät Rautapaja Oy:n tuotantoon.

Loppuopastelyhdystä

Rencotuote Oy oli Risto Hyvösen vielä toimiessa sen toimitusjohtajana ostanut Kone Oy:n tytäryhtiöltä Trionalilta "Ollituotteen" tuoteryhmän varastoineen, työkaluineen ja aineettomine oikeuksineen. Tuotekehittely oli tapahtunut Trional Oy:n toimesta ja kustannuksella. Kyseessä oleva VR-15 loppuopastelyhty kuului tähän tuotesarjaan. Ostamalla "Olli-tuotteen" Rencotuote Oy sai yksinoikeuden kauppaan kuuluneiden, myös VR-15 loppuopastelyhtyjen valmistukseen ja markkinointiin.

Mainitun loppuopastelyhdyn ainoa kotimainen ostaja on Valtionrautatiet (VR). Rencotuote Oy:stä Rautapaja Oy:öön siirtyneet toimihenkilöt olivat olleet täysin perillä lyhdyn valmistustavasta ja sen hinnan muodostumisesta. Rautapaja Oy oli alkanut valmistaa lyhdystä identtistä kopiota. Käyttäen lisäksi hyväkseen tietoaan Rencotuote Oy:n hinnoittelusta Rautapaja Oy on vallannut loppuopastelyhdyn markkinat.

Koska Rencotuote Oy oli ostanut loppuopastelyhdyn valmistusoikeudet ja kauppahinnassaan maksanut kovan hinnan tästä edustaan, on tapahtunutta tuotekopiointia pidettävä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitettuna hyvän liiketavan vastaisena ja sopimattomana menettelynä.

Liikennemerkkikiinnittimestä

Hyvösen vielä toimiessa Rencotuote Oy:ssä toimitusjohtajana kehitettiin hakijayhtiössä täysin uutuustuotteeksi liikennemerkkikiinnitin. Vastaavaa kiinnitintä markkinoilla ei aikaisemmin ollut. Kiinnitin valmistettiin valutyönä. Muut markkinoilla olleet kiinnittimet olivat perinteisellä prässäysmenetelmällä valmistettuja. Tuotekehittely tapahtui pelkästään hakijayhtiössä. Oleellisia kysymyksiä olivat oikean metalliseoksen kehittäminen, työkalun valmistaminen sekä tie- ja vesirakennushallituksen (TVH) laatuvaatimuksen täyttäminen ja sen hyväksynnän saaminen. Rencotuote Oy:ssä uutta kiinnitintä pidettiin niin arvokkaana keksintönä, että Hyvösen toimesta sille haettiin ja saatiin mallisuoja.

Rencotuote Oy aloitti kiinnittimen valmistuksen ja markkinoinnin. Valuosat teetätettiin Rencotuote Oy:n työkalulla Alsiva nimisellä alihankkijalla. Uutuustuotteen markkinointi oli alkanut Rencotuote Oy:n toimesta ja sen kustannuksella. Alussa mainitun henkilöstön siirryttyä Rautapaja Oy:öön oli Rautapaja Oy alkanut kopioida myös tätä kiinnitintä. Toimihenkilösiirtymän kautta Rautapaja Oy oli saanut tiedon tuotteen valmistustavasta ja markkinoista. Ainakin alkuun Rautapaja Oy teetti omat kiinnittimensä samalla Alsiva nimisellä alihankkijalla. Rautapaja Oy:n kiinnitin on yhtä mittaa lukuunottamatta identtinen Rencotuote Oy:n kiinnittimen kanssa.

Markkinoinnin ja tuotteen erityisala korostaa kopioinnin haitallisia vaikutuksia. Kiinnitintä ostavat ainoastaan TVH ja kunnat.

Koska Rencotuote Oy oli itse suorittanut ja maksanut kiinnittimen tuotekehittelyn ja markkinoinnin, Rautapaja Oy:n kopiointia on pidettävä hyvän liiketavan vastaisena ja sopimattomana menettelynä.

RAUTAPAJA OY:N VASTINE

Vastaaja on kiistänyt menetelleensä SopMenL:n 1 §:n vastaisesti ja vaatinut, että hakemus perusteettomana hylätään. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa 7 000 markalla korkoineen.

Loppuopastelyhdystä

VR lähetti vastaajayhtiölle kyseisen loppuopastelyhdyn mallikappaleen ja pyysi valmistamaan sen mukaisia lyhtyjä. Lyhty on niin yksinkertainen, ettei sen valmistukseen tarvittu mallikappaleen lisäksi mitään piirustuksia. Kyseessä on VR:n lyhty, johon hakijalla ei ole mitään oikeuksia.

Liikennemerkkikiinnittimestä

Kyseessä ei ole minkäänlainen kopiointi. Rautapaja Oy on itse suunnitellut sen kiinnittimen, jota se on ryhtynyt valmistamaan. Se on olennaisesti erilainen kuin Rencotuotteen kiinnitin, vaikka alussa saattaakin asiantuntemattomasta näyttää, että ne olisivat jossain määrin samanlaisia. Tärkeätä asiassa on se, että TVH oli antanut erittäin tarkat määräykset siitä, minkälaisia näiden kiinnittimien tulee olla.

Markkinatuomioistuimessa oleva kieltohakemus on nähtävä osana hakijan kostotoimenpiteitten sarjaa, jonka tarkoituksena on vaikeuttaa vastaajayhtiön toimintaa. Po. kopiointiväitteet on esitetty myös Porvoon raastuvanoikeudessa vireillä olleessa asiassa ja ne on hylätty niin raastuvanoikeudessa kuin hovioikeudessakin.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu todistajina hakijan nimeäminä toimitusjohtaja Yrjö Henrik Kuitusta ja suunnittelija Aarno Ensio Jaakkolaa sekä vastaajan nimeämänä johtaja Matti Tapani Saloa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Loppuopastelyhdystä

Rencotuote Oy oli vuonna 1982 ostanut Trional yhtiöltä OLLI-liikenneturvalaitteiden tuoteryhmän. Kauppaan oli kuulunut mm. VR-15 loppuopastelyhty. Kaupan oli Rencotuote Oy:n puolesta sopinut yhtiön silloinen toimitusjohtaja Risto Hyvönen. Kaupan jälkeen hakijayhtiö oli alkanut valmistaa ja myydä mainittua lyhtyä VR:lle, joka on lyhdyn ainoa ostaja. Mainittu VR-15 lyhty on junan viimeisen vaunun peräosaan asetettava punaista ja valkoista valoa antava lyhty. Hyvönen oli tammikuussa 1984 siirtynyt Rautapaja Oy:n toimitusjohtajaksi.

Huhtikuussa 1984 VR:ltä oli toimitettu Rautapaja Oy:lle mallikappale mainitusta lyhdystä. Rautapaja Oy on kopioinut sille lähetetyn lyhdyn ja alkanut valmistaa ja myydä sitä VR:lle. Hakijan ja vastaajan valmistamat lyhdyt ovat lähes identtisiä. Kumpaankin on selvästi merkitty valmistajan nimi.

Tuotteen jäljittelyä ja jäljitelmien markkinointia ei sinänsä voida pitää SopMenL:ssa tarkoitettuna hyvän liiketavan vastaisena tai muutoin sopimattomana menettelynä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että vastaaja olisi käyttänyt sopimattomalla tavalla hyväkseen kantajan piirustuksia tai muuta vastaavaa aineistoa. Koska lyhdyllä on ainoastaan yksi ostaja ja lyhtyyn on lisäksi selvästi merkitty vastaajayhtiön nimi, vastaajan markkinoinnista ei ole aiheutunut sekaantumisvaaraa lyhdyn kaupallisen alkuperän suhteen.

Liikennemerkkikiinnittimestä

Hakijayhtiö oli valmistanut ja myynyt liikennemerkkikiinnitintä. Kiinnitin oli tehty valutyönä ja sillä voitiin kiinnittää sekä liikennemerkit että opastaulut. Kiinnitin oli kehitetty hakijayhtiön toimesta Hyvösen ollessa yhtiön toimitusjohtajana. TVH oli hyväksynyt kiinnittimen 12.10.1982.

Vastaajayhtiö on myös alkanut valmistaa ja markkinoida liikennemerkkikiinnitintä, jolla on sama käyttötarkoitus ja joka on valmistettu samalla menetelmällä kuin hakijayhtiön mainittu kiinnitin. TVH oli hyväksynyt tämän kiinnittimen 14.1.1985.

Kysymyksessä olevia kiinnittimiä ostavat TVH ja kunnat. TVH on myös antanut ohjeet tietyistä mitoista, jotka kiinnittimien tulee täyttää. Nämä mitat aiheuttavat sen, että kaikki ko. kiinnittimet ovat ulkonäöltään suhteellisen samannäköisiä. Vastaajan valmistama kiinnitin muistuttaa hakijan valmistamaa kiinnitintä kokonaisvaikutelmaltaan. Yksityiskohtien osalta kiinnittimet kuitenkin selvästi poikkeavat toisistaan. Sekä hakijan että vastaajan kiinnittimiin on selvästi merkitty valmistajan nimi.

Vastaajayhtiön kiinnitin poikkeaa ottaen huomioon TVH:n antamat mitat hakijayhtiön kiinnittimestä yksityiskohtien osalta siinä määrin, ettei sitä voida pitää hakijayhtiön kiinnittimen kopiona. Koska vastaajayhtiön kiinnittimeen on lisäksi selvästi merkitty vastaajayhtiön nimi, hakemuksessa tarkoitetusta markkinoinnista ei myöskään ole aiheutunut sekaantumisvaaraa kiinnittimien kaupallisen alkuperän suhteen.

Edellä mainituilla perusteilla MT katsoo, ettei vastaaja ole enempää loppuopastelyhdyn kuin liikennemerkkikiinnittimenkään suhteen menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti tai muutoin hakijan kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä hakemuksen. Rencotuote Oy velvoitetaan suorittamaan Rautapaja Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut seitsemäntuhatta (7 000) markkaa 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen tiedoksiantopäivästä.

Läsnä: Valkonen, puheenjohtajana, Hirvonen, Wilhelmsson, Aaltonen, Antila-Rantanen, Mustonen, Ollikainen, Vasara ja Viljanen.

---

[SV]

Rencotuote Oy (sökanden) mot Rautapaja Oy (svaranden). Svaranden hade börjat tillverka och marknadsföra slutsignallykta och fästanordning för trafikmärke vilka även svaranden tillverkade och marknadsförde. På vardera produkten som tillverkades av svaranden hade tydligt antecknats tillverkarens namn. Svarandebolagets verkställande direktör hade tidigare varit verkställande direktör för sökandebolaget.

De av sökanden och svaranden tillverkade lyktorna var nästan identiska. I ärendet hade inte företetts utredning över att svaranden på ett otillbörligt sätt skulle ha utnyttjat sökandens ritningar eller annat motsvarande material. Svarandens marknadsföring förorsakade inte heller fara för sammanblandning i fråga om lyktans kommersiella ursprung.

Fästanordningarna för trafikmärkena vilka tillverkades av sökanden och svaranden, hade samma användningsändamål och de var tillverkade enligt samma metod. Svarandens fästanordning avvek i fråga om detaljerna ifrån sökandens fästanordning i så hög grad att den inte kunde betraktas som en kopia. Svarandens marknadsföring förorsakade inte heller fara för sammanblandning ifråga om fästanordningarnas kommersiella ursprung.

Sökandens yrkanden förkastades.

OtillbFörfL_1_§ och OtillbFörfL_6_§

RENCOTUOTE OY:S YRKANDE

Sökanden har yrkat att svaranden med stöd av 1 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet (OtillbFörfl) vid vite förbjuds att fortsätta kopiering, tillverkning och marknadsföring av slutsignallyktor av typ VR 15 samt att fortsätta tillverkning och marknadsföring av den av sökanden utvecklade fästanordningen för trafikmärke.

Sökandens verksamhetsområde är tillverkning och marknadsföring av trafiksäkerhetsanordningar. Som verkställande direktör för sökandebolaget verkade till slutet av år 1983 Risto Hyvönen, som efter att ha köpt Rautapaja Oy:s aktiestock blev verkställande direktör för Rautapaja Oy i januari 1984. Av Rencotuote Oy:s funktionärer hade därtill vid samma tider i Rautapaja Oy:s tjänst övergått de personer som ansvarade för Rencotuote Oy:s marknadsföring och blinkproduktion. Från och med nämnda tidpunkt hade Rautapaja Oy börjat konkurrera med Rencotuote Oy på de produktområden som traditionellt hört till Rencotuote Oy:s produktion men inte till Rautapaja Oy:s produktion.

Om slutsignallyktan

Rencotuote Oy hade medan Risto Hyvönen ännu verkade som dess verkställande direktör av Kone Oy:s dotterbolag Trional köpt "Olliprodukten" produktgrupp jämte lager, verktyg och immateriella rättigheter. Produktutvecklingen hade ombesörjts av Trional Oy och på dess bekostnad. Ifrågavarande VR-15 slutsignallykta hörde till den här produktserien. Genom att köpa "Olliprodukten" fick Rencotuote Oy ensamrätten även till tillverkningen och marknadsföringen av de VR-15 slutsignallyktor som ingick i köpet.

Statens järnvägar (SJ) är den enda inhemska köparen av nämnda slutsignallykta. De funktionärer som flyttat över från Rencotuote Oy till Rautapaja Oy hade varit fullständigt förtrogna med hur lyktan tillverkas och dess prisbildning. Rautapaja Oy hade börjat tillverka identiska kopior av lyktan. Genom att dessutom utnyttja sin kunskap om Rencotuote Oy:s prissättning har Rautapaja Oy erövrat marknaden av slutsignallyktor.

Eftersom Rencotuote Oy hade köpt tillverkningsrättigheterna till slutsignallyktan och i köpesumman betalat ett högt pris för denna fördel, bör den produktkopiering som skett betraktas såsom stridande mot god affärssed och såsom otillbörligt förfarande i enlighet med vad som avses i lagen om otillbörlit förfarande i näringsverksamhet.

Fästanordning för trafikmärke

Under den tid då Hyvönen ännu verkade som verkställande direktör för Rencotuote Oy utvecklades inom sökandebolaget fästanordningen för trafikmärke som en helt ny produkt. Motsvarande fästanordning hade inte tidigare funnits på marknaden. Fästanordningen tillverkades som gjutarbete. De övriga fästanordningarna som fanns på marknaden var tillverkade enligt den traditionella press metoden. Produktutvecklingen skedde endast i sökandebolaget. Väsentliga frågor var att utveckla den rätta metallegeringen, tillverka arbetsredkapen samt att uppfylla väg- och vattenstyrelsens (VOV) kvalitetskrav och att få dess godkännande. I Rencotuote Oy betraktades den nya fästanordningen som en så värdefull uppfinning att man på Hyvönens försorg sökte och erhöll modellskydd för den.

Rencotuote Oy började med tillverkningen och marknadsföringen av fästanordningen. De gjutna delarna lät man göra med Rencotuote Oy:s verktyg hos underleverantör benämnd Alsiva. På Rencotuote Oy:s försorg och bekostnad hade man inlett marknadsföringen av nyhetsprodukten. Efter att den i början nämnda personalen övergått i Rautapaja Oy:s tjänst hade Rautapaja Oy börjat kopiera även denna fästanordning. Genom tjänstepersonalens övergång hade Rautapaja Oy fått vetskap om tillverkningssättet av och marknaden för produkten. Åtminstone till en början lät Rautapaja Oy göra sina fästanordningar hos samma Alsiva benämnda underleverantör. Rautapaja Oy:s fästanordning är förutom i fråga om ett mått identisk med Rencotuote Oy:s fästanordning.

Det att marknadsföringen och produkten gäller en specialbransch understryker beskadliga verkningarna av kopieringen.

Endast VOV och kommunerna köper fästanordningen.

Emedan Rencotuote Oy själv hade utfört och betalat produktutvecklingen och marknadsföringen bör Rautapaja Oy:s kopiering anses strida mot god affärssed och vara otillbörligt förfarande.

RAUTAPAJA OY:S BEMÖTANDE

Svaranden har bestridit att den skulle ha förfarit i strid mot OtillbFörfL § 1 och yrkat att ansökan såsom ogrundad förkastas. Dessutom har svaranden yrkat att sökanden ålägges ersätta svarandens rättegångskostnader i ärendet med 7 000 mark jämte ränta.

Slutsignallyktan

SJ skickade åt svarandebolaget ett modellexemplar av ifrågavarande slutsignallykta och bad om tillverkning av lyktor i enlighet med modellexemplaret. Lyktan är så enkel, att man för tillverkningen av den inte behövdes någon ritning utöver modellexemplaret. Det är fråga om SJ:s lykta, som sökanden inte har några rättigheter till.

Fästanordningen för trafikmärke

Det är inte fråga om någon kopiering. Rautapaja Oy har själv planerat den fästanordning som bolaget har börjat tillverka. Den skiljer sig till väsentliga delar från Rencotuote Oy:s fästanording, fastän det för en icke sakkännare i början kan förefalla som om de i viss mån var likadana. Viktigt i ärendet är att VOV hade givit synnerligen noggranna bestämmelser om hurudana dessa fästanordningar skall vara.

Den förbudsansökan som är i marknadsdomstolen bör ses som en del i svarandens serie på hämndåtgärder, vilkas syfte är att försvåra svarandebolagets verksamhet. Här nämnda kopieringspåståenden har framställts också i Borgå rådstuvurätt i ett anhängigt ärende och de har förkastats såväl i rådstuvurätten som i hovrätten.

KONSUMENTOMBUDSMANNENS (KO) STÄLLNINGSTAGANDE

KO har meddelat att han inte vidtager åtgärder med anledning av ansökan.

BEVISNING

I marknadsdomstolen har som vittnen hörts av sökanden åberopade verkställande direktör Yrjö Henrik Kuitu och planerare Aarno Ensio Jaakkola samt som av svaranden åberopat vittne direktör Matti Tapani Salo.

MOTIVERINGARNA FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Slutsignallyktan

Rencotuote Oy hade år 1982 av företaget Trional köpt OLLI-produktgruppen för trafiksäkerhetsanordningar. Till köpet hade hört bl.a. VR-15 slutsignallyktan. Rencotuote Oy:s dåvaran de verkställande direktör Risto Hyvönen hade för bolagets del överenskommit om affären. Efter affären hade sökandebolaget börjat tillverka och sälja nämnda lykta till SJ, som är enda köpare av lyktan. Nämnda lyktan VR-15 är en lykta som monteras på bakdelen av tågets sista vagn och som ger ett rött och vitt sken. Hyvönen hade i januari 1984 blivit Rautapaja Oy:s verkställande direktör.

I april 1984 hade man från SJ levererat ett modellexemplar av nämnda lykta till Rautapaja Oy. Rautapaja Oy har kopierat den till bolaget sända lyktan och börjat tillverka och sälja den åt SJ. De av sökanden och svaranden tillverkade lyktorna är nästan identiska. På båda har tydligt antecknats tillverkarens namn.

Efterbildning av produkt och marknadsföring av efterbildningen kan inte i sig anses stå i strid mot vad i OtillbFörfL avses med stridande mot god affärssed eller i övrigt såsom otillbörligt förfarande. I ärendet har inte framlagts utredning över att svaranden på ett otillbörligt sätt skulle ha utnyttjat kärandens ritningar eller motsvarande material. Emedan det finns endast en köpare av lyktan och på lyktan tydligt antecknats svarandebolagets namn, har fara för sammanblandning beträffande lyktans kommersiella ursprung inte förorsakats av svarandens marknadsföring.

Fästanordning för trafikmärke.

Sökandebolaget hade tillverkat och sålt en fästanordning för trafikmärke. Fästanordningen hade gjorts som gjutarbete och med hjälp av den kunde man fästa såväl trafikmärken som orienteringstavlor. Fästanordningen hade utvecklats på svarandebolagets försorg medan Hyvönen var verkställande direktör för bolaget. VOV hade godkänt fästanordningen 12.10.1982.

Svarandebolaget hade också börjat tillverka och marknadsföra fästanordningen för trafikmärke som har samma användningsändamål och som har tillverkats med samma metod som sökandebolagets nämnda fästanordning. VOV hade godkänt denna fästanordning 14.1.1985.

VOV och kommunerna köper ifrågavarande fästanordningar. VOV har också givit direktiv angående vissa mått som fästanordningarna måste uppfylla. Dessa mått medför att alla ifrågavarande fästanordningar till det yttre ser relativt likadana ut. Den av svaranden tillverkade fästanordningen påminner till sitt helhetsintryck om den av sökanden tillverkade fästanordningen. Till den del det är fråga om detaljer avviker fästanordningarna dock klart från varandra. Såväl på sökandens som på svarandens fästanordning har klart markerats tillverkarens namn.

Svarandebolagets fästanordning avviker med beaktande av de av VOV angivna måtten vad gäller detaljerna från sökandebolagets fästanordning i så hög grad att den inte kan anses som en kopia av sökandebolagets fästanordning. Eftersom på svarandebolagets fästanordning dessutom tydligt antecknats svarandebolagets namn, har den i ansökan avsedda marknadsföringen inte heller förorsakat fara för sammanblandning beträffande fästanordningens kommersiella ursprung.

På ovan anförda grunder anser MD att svaranden inte ifråga om slutsignallyktan och inte heller ifråga om fästanordningen för trafikmärke förfarit i strid mot god affärssed i sin näringsverksamhet eller i övrigt otillbörligt med hänsyn till sökanden.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner riktigt förkasta ansökan. Rencotuote Oy åläggs att ersätta Rautapaja Oy:s rättegångskostnader med yrkade sjutusen (7 000) mark jämte 16 procents ränta från dagen för delgivningen av detta beslut.

Närvarande: Valkonen, ordförande, Hirvonen, Wilhelmsson, Aaltonen, Antila-Rantanen, Mustonen, Ollikainen, Vasara och Viljanen