Consumer Protection Court bans misleading advertising practices including disguised ads and unverified test claims.

KA vastaan Akkuteollisuus Oy (yhtiö). Yhtiön lehtimainokseen oli kopioitu samassa lehdessä julkaistu akkutestin tulosten yhteenvedosta laaditun artikkelin yhteenvetoaukeama sellaisenaan. Tekstin ja kuvituksen perusteella kuluttaja ei voinut erottaa sitä mainokseksi. Lukuun ottamatta yläreunassa olevaa kahta ilmoitus-sanaa muut kopioidun artikkelin reunoihin tehdyt lisäykset tai muutokset eivät osoittaneet, että kysymyksessä oli mainos. Julkaisemalla ilmoituksen, jota kuluttaja ei heti voinut tunnistaa mainokseksi, yhtiö oli menetellyt markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomasti.

Yhtiön radiomainoksessa ja kuluttajille mainossanomia sisältäneessä kasetissa oli käytetty ilmaisua "ylivoimainen voittaja". Mainitun ilmaisun käyttäminen markkinoinnissa oli kuluttajien kannalta sopimatonta, kun testin tehnyt lehti ei ollut sitä käyttänyt ja kun yhtiön markkinoimaa akkua ei vertailua kokonaisuutena arvioiden voitu pitää "ylivoimaisena" muihin testissä mukana olleisiin akkuihin verrattuna.

Kun testi oli koskenut ainoastaan tietyn kokoisia akkuja, testiviittauksen yleistäminen radiomainoksessa, kasetissa ja tuotepakkauksessa koskemaan muitakin yhtiön markkinoimia akkuja antoi kuluttajille harhaanjohtavan kuvan suoritetun testin kattavuudesta.

Yhtiö oli viitatessaan radiomainoksessa ja kasetissa noin vuotta aikaisemmin julkaistuun testiin, jättämällä kertomatta, minä vuonna testi oli julkaistu, menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti.

KSL_2_luku_1_§, KSL_2_luku_2_§ ja KSL_2_luku_7_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut, että Akkuteollisuus Oy:tä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 2 ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään akkujen markkinoinnissa

1) mainostamasta tuotteitaan toimituksellista aineistoa erehdyttävästi muistuttavan lehtiilmoituksen avulla,

2) käyttämästä hyväksi testituloksia, kun testin suorittamisen ja markkinointitoimen välisenä aikana on markkinoilla tapahtunut muutoksia, joilla on merkitystä kuluttajan kannalta,

3) testiviittauksissa esittämästä muita kuin testien suorittajien tekemiä johtopäätöksiä,

4) yleistämästä tietyn akkumallin testituloksia koskemaan muita yhtiön markkinoimia malleja, sekä

5) jättämästä kertomatta, missä ja milloin testi on julkaistu ja mistä sen tulokset kokonaisuudessaan ovat saatavissa.

Yhtiö on Tekniikan Maailman numerossa 18/86 ja tämän jälkeen mainostanut Salama-akkua käyttäen hyväksi Tekniikan Maailman numerossa 18/85 julkaistua akkutestiä. Lehti-ilmoitus on aukeaman kokoinen jäljennös niinikään aukeaman kokoisesta testituloksia selostavasta lehtijutusta. Mainos poikkeaa lehtijutusta siinä, että siihen on laadittu erillinen otsikko ja että marginaaleissa on kaksi ilmoitus-merkintää, mainostajan nimi ja tuotteen logo.

Yhtiö on Radio-Ykkösessä syksyllä 1986 julkaistussa radiouutisia muistuttavassa radiomainoksessa mainostanut Salama-akkua mm. kutsumalla sitä "Tekniikan Maailman suuren akkutestin ylivoimaiseksi voittajaksi".

Yhtiö on myös julkaissut mainoskasetin, jota jaetaan ilmaiseksi huoltoasemilla ja joka sisältää musiikin ohella kappaleiden välissä mainospätkiä. Yhdessä toistetaan yhtiön radiomainos ja useassa muussa Salama-akkua kutsutaan "ylivoimaiseksi testivoittajaksi".

Yhtiö on Salama-akkujen pakkausmuovin alle asettanut lapun, jossa akkua kutsutaan Tekniikan Maailman suuren akkutestin no 18/1985 voittajaksi. Lapussa todetaan tosin, että väittämä koskee vain 60 Ah:n akkua ainoana viiden tähden akkuna, mutta lappu on taitettu niin, että täsmennys jää näkemättä, jollei pakkausmuovia avaa. Sama lappu on liitetty muihinkin kuin 60 Ah:n akkuihin.

KSL:n 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä.

Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 11. artiklassa mainitaan, että mainoksen on oltava esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa mainokseksi. Jos mainos esitetään mainosvälineessä, joka sisältää uutisia tai muuta toimituksellista aineistoa, mainos on esitettävä siten, että se heti voidaan tunnistaa mainokseksi. Vaikka mainonnan kansainväliset perussäännöt eivät ole suoranaisesti Suomessa noudatettavaa oikeutta, ne osoittavat kuitenkin mainonnalle asetettavat hyvän liiketavan mukaiset mittapuut.

Julkisen Sanan Neuvosto on tehnyt KA:n kantelun pohjalta päätöksen, jossa se on katsonut Tekniikan Maailman rikkoneen hyvää lehtimiestapaa. Lehteä kehotettiin julkaisemaan päätös numerossaan. Neuvosto on lausunut päätöksessään mm. seuraavaa:

"Neuvosto tähdentää, että lukijoilla tulee olla mahdollisuus arvioida julkaistavan aineiston luonnetta ja heidän on voitava heti tunnistaa onko kyse toimituksellisesta aineistosta vai mainoksesta. Mikäli toimituksellista aineistoa käytetään mainoksen osana on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että se erottuu tekstiä lukemattakin muusta toimituksellisesta aineistosta. Tällaisissa tapauksissa pelkkä "ilmoitus"-sanan käyttäminen ei useinkaan riitä.

Neuvosto katsoo, ettei lukija heti ole voinut Tekniikan Maailman julkaisemasta mainoksesta päätellä, että kysymys olikin mainoksesta eikä toimituksen laatimasta ja sen aloitteesta julkaistusta artikkelista. Tämän vuoksi Julkisen Sanan Neuvosto katsoo Tekniikan Maailman rikkoneen hyvää lehtimiestapaa ja antaa sille huomautuksen."

Markkinatuomioistuin on ratkaisussaan 1986:2 katsonut, että Oy Bensow Ab oli menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti, kun se aikakauslehtityyppisessä julkaisussaan oli jättänyt ilmoittamatta mainontaansa sisältävissä toimitukselliseen muotoon laadituissa artikkeleissa niiden mainosluonteesta.

Mainonnan tunnistettavuuteen liittyy myös markkinatuomioistuimen ratkaisu 1982:11, jossa tuomioistuin katsoi Oy Marksman Ltd:n menetelleen kuluttajien kannalta sopimattomasti, kun se oli yhdistänyt korujen myynnin "ilmoituskokeiluun".

Julkisen Sanan Neuvosto on päätöksessään 23.1.1985 katsonut Kaks'plus-lehden rikkoneen hyvää lehtimiestapaa julkaisemalla toimituksellisen tekstin tavoin otsikkoineen, alkukappaleineen ja kuvineen laaditun mainoksen, ilman että lukija heti pystyy päättelemään, että kysymyksessä on mainos eikä toimituksen laatima artikkeli. Neuvosto totesi myös, että pelkkä "ilmoitus"-sanan käyttäminen ei useinkaan riitä, kun julkaistaan toimituksellisen aineiston esitystapaa jäljittelevä mainos.

Yhtiön lehti-ilmoituksessa on sanasta sanaan toistettu Tekniikan Maailman noin vuoden takainen akkutestiartikkeli. Vain muutamat lisäykset osoittavat, että kyseessä on mainos. Nämä ovat maininnat "ilmoitus" ja yhtiön nimi. Otsikko sitä vastoin ei kerro lukijalle ilmoituksen mainosluonnetta. Tuotteen logoa yhdistettynä sanaan "voittaja" voidaan helposti pitää toimituksen informaationa testin voittajasta.

Kaikki mainontaan viittaavat merkinnät on tehty mainosaukeaman reuna-alueille. Mainoksen pääsanoma testitulokset on sitä vastoin tehty näköispainoksena alkuperäisestä saman aikakauslehden testiselostuksesta. Marginaalimerkinnät jäävät usein lukijalta aikakauslehtiä lukiessa havaitsematta. Useimmiten ne sisältävät lukijan kannalta vähemmän keskeistä tai mielenkiintoista informaatiota. Pääsanoma taas ei erotu Tekniikan Maailman toimituksellisesta aineistosta. Onhan testi aikanaan ollut nimenomaan sitä. Koska lukija usein jättää marginaalimerkinnät huomaamatta, häneltä jää myös havaitsematta, että lehti-ilmoitus on myynnin edistämiseen tähtäävä eikä toimituksellisia tarkoitusperiä palveleva kirjoitus. Tunnistettavuutta vaikeuttaa entisestään mainoksen sijainti välittömästi ennen talvella tarvittavia autotarvikkeita - mm. akunvaraajia ja -lämmittimiä käsittelevää artikkelia.

Kuluttaja luottaa yleensä enemmän toimitukselliseen kuin kaupallisia tarkoituksia palvelevaan aineistoon. Siten mainos, joka erehdyttävästi muistuttaa puolueetonta lehtiartikkelia, saattaa vaikuttaa epäasiallisesti kuluttajan päätöksentekoon. Tähän ei vaikuta se, että mainosaineisto ei sisällä virheellisiä tai vääristeleviä tietoja. Lehtiartikkelia muistuttavalla mainoksella vaikeutetaan lukijan ja kuluttajan mahdollisuutta suhtautua kriittisesti tekstin sanomaan ja tätä on pidettävä jo sinänsä KSL:n 2 luvun 1 §:n vastaisena. Kuten markkinatuomioistuin ratkaisussaan 1986:2 toteaa, raja toimituksellisen ja kaupallisia tarkoituksia palvelevan aineiston välillä on pidettävä selvänä ja mainoksen on oltava esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa mainokseksi. Tilanteen tuomittavuus korostuu entisestään kun mainos, joka erehdyttävästi muistuttaa toimituksellista aineistoa, sisältää vääristelevää tietoa.

Julkisen Sanan Neuvosto pitää päätöksessään 23.1.1985 toimituksellisen aineiston esitystapaa jäljittelevän mainoksen julkaisemista erityisen haitallisena hyvän lehtimiestavan määritelmän kannalta.

Yhtiö on em. perusteluilla Tekniikan Maailman testiartikkelia erehdyttävästi muistuttavalla ko. lehdessä julkaistulla mainoksella markkinoinut akkuja kuluttajan kannalta sopimattomasti ja KSL:n 2 luvun 1 §:n vastaisesti.

Pätevästi suoritetut tavaratestit ja niiden tulokset ovat kuluttajille hyvä apuväline heidän harkitessaan etenkin teknisesti monimutkaisten ja kalliiden kulutushyödykkeiden ostamista. Tämän takia voidaan myös periaatteessa suhtautua myönteisesti testien ja niiden tulosten käyttämiseen markkinoinnissa. Toisaalta, jos markkinoinnissa vedotaan ulkopuolisen tahon tekemään testiin, tämä herättää kuluttajissa mielikuvan puolueettomuudesta, monipuolisuudesta ja pätevyydestä. Tämä puolestaan korostaa markkinoinnin totuudellisuusvaatimusta ja asettaa korkeat vaatimukset testimarkkinoinnille esitystavan suhteen. Markkinoinnissa viitatulta testiltä edellytetään asianmukaista suoritustapaa. Testien tuloksia on esitettävä tavalla, joka ei perusteettomasti suosi markkinoitua tuotetta.

Edellä mainittuun perustuen KA:n ratkaisukäytännössä on kehittynyt muutamia testimarkkinointia koskevia periaatteita. Näistä voidaan mainita periaate, ettei vanhentuneita testejä tulisi käyttää markkinoinnissa. Kielteisesti on suhtauduttu myös testituloksen yleistämiseen koskemaan saman tuotemerkin muita malleja. Testituloksia saa ratkaisukäytännön mukaan käyttää vain testissä mukana olleiden tuotemallien markkinoinnissa ja luonnollisesti vain siten, että tuotemallin omia testituloksia hyödynnetään mainonnassa. Ylisanojen käyttöön on aina suhtauduttava pidättäytyvästi, jollei käytettävissä ole vakuuttavaa näyttöä. Muutenkin on varottava tekemästä testien tuloksista muita johtopäätöksiä kuin mitä testin suorittaja on tehnyt.

Näiden periaatteiden rikkomista on KA:n ratkaisukäytännössä pääsääntöisesti pidetty KSL:n 2 luvun 2 §:ssä kielettynä totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisena ja siten mainitun säännöksen rikkomisena.

KA:n näkemyksiä tukee myös Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämä yhteispohjoismainen testimarkkinointia koskeva raportti Bruk av tester i markedsföringen, mm. sivuilla 204 ss. ja 264 ss. Raportin pohjalta on julkaistu myös artikkeli Kuluttajansuojalehden numerossa 2/1982. Lisäksi KA järjesti raportin suosituksista seminaarin, johon oli kutsuttu mm. elinkeinoelämän edustajia. Suosituksista tiedotettiin myös laajasti.

KA:n ratkaisukäytännössä on siis puututtu markkinointiin, jossa käytetään hyväksi vanhentuneiden testien tietoja. Testin ajankohtaisuutta on arvioitava mm. alalla tapahtuneen teknisen kehityksen tai muiden markkinoilla tapahtuneiden muutosten perusteella. Vertailevien testien osalta on syytä huomioida muiden testiin osallistuneiden elinkeinonharjoittajien tuotteiden kohdalla tapahtuneet muutokset, varsinkin jos vertailu näihin tapahtuu nimellä mainiten myös markkinoinnissa. Viittaus vanhentuneeseen testiin saattaa vääristää markkinoidun tuotteen asemaa markkinointihetkellä ja vaikuttaa haitallisesti kuluttajan ostopäätökseen. Mitään varsinaista aikarajaa ei KA:n ratkaisukäytännössä ole akkujen osalta kehittynyt.

Testin suorittamisen jälkeen yhtiön suurin kilpailija on tuonut markkinoille uuden 60 Ah:n akun ja poistanut myynnistä toisen testissä mukana olleista akuistaan. Yhtiö ja ko. kilpailija hallitsevat yhteensä noin 70 % Suomen akkumarkkinoista. Muita huomattavia muutoksia ei markkinoilla tiettävästi ole tapahtunut. Mainittu muutos on kuitenkin sen verran huomattava, että testiä ei voida pitää riittävän ajankohtaisena käytettäväksi markkinoinnissa. KA on kiinnittänyt huomiota toisaalta kilpailijan suureen markkinaosuuteen, toisaalta siihen, että markkinoinnissa on nimeltä mainiten tehty vertailu tuotteeseen, jonka kohdalla muutos on tapahtunut. Näin ollen yhtiö on lehti-ilmoituksessaan käyttänyt hyväksi vanhentunutta testiä, antanut vääristävän kuvan markkinoidun tuotteen asemasta tämän päivän markkinoilla ja siten antanut kuluttajille harhaanjohtavia tietoja tuotteesta.

Aikaisemmin mainittuun viitaten käytettyä testiä on radiomainoksessakin pidettävä vanhentuneena. Lisäksi radiomainos ei sisällä tietoja siitä, missä kuluttaja voi tutustua testiin. Kuluttaja saa tietoonsa vain sen, kenen suorittamasta testistä on kyse, ei sen sijaan edes julkaisun numeroa. Numeronkaan ilmoittaminen ei merkittävästi olisi parantanut mainoksen informaatioarvoa, koska vuoden takaiset lehden numerot ovat vaikeasti tavoitettavissa ja siten myös siinä julkaistut testitulokset. Tätä nimenomaista puutetta arvioitaessa olisi viittaus Tekniikan Maailmassa julkaistuun yhtiön mainokseen ollut selkeämpää, koska lehdet, jossa mainos on julkaistu, olivat radiomainoksen aikaan vielä yleisessä levityksessä. Tämä keino olisi myös ollut omiaan selkeyttämään lehti-ilmoituksen mainosluonnetta. Toisaalta tällainenkaan täsmennys ei olisi oikaissut testin iästä johtuvia virheitä.

Tekniikan Maailman testissä on testattu 55 - 70 Ah:n, kuitenkin pääsääntöisesti 60 Ah:n, akkuja. Tästä testin rajoituksesta ei radiomainoksessa kerrota, vaan mainossanoma yleistetään koskemaan kaikkia Salama-akkuja. Tämä yleistys on omiaan antamaan harhaanjohtavan kuvan yhtiön muiden kuin 60 Ah:n akkujen kapasiteetista suhteessa muihin vastaaviin akkuihin, siitä huolimatta, että mainonta olisi muilta osin kunnossa.

Harhaanjohtavaa on myös väittää Salama-akkua ylivoimaiseksi voittajaksi. Testin yhteydessä ei akusta käytetä tätä maineilmaisua, jolloin sitä on pidettävä yhtiön omana johtopäätöksenä vailla riittävää tukea testin suorittajalta.

Mainoskasetin kannessa on pieni, yleissilmäyksellä havaitsematta jäävä maininta Tekniikan Maailman numerossa 18/85 julkaistusta testistä. Muuten testivoittaja-sana hallitsee kannen kirjallista antia kuten myös selän. Musiikkikappaleiden väliin sijoitettujen mainospätkien pääasiallinen sanoma on Salama-akkujen kutsuminen "ylivoimaiseksi testivoittajaksi" tai "markkinoiden parhaaksi". Mainoskasetin puutteet ovat suurin piirtein yhteneväiset radiomainoksen kanssa. Vanhentunutta testiä käytetään markkinoinnissa yleistävällä tavalla hyväksi, tehdään omia johtopäätöksiä sen tuloksista eikä anneta riittäviä tietoja siitä, mistä testin tulokset kokonaisuudessaan olisivat saatavissa.

AKKUTEOLLISUUS OY:N VASTINE

Yhtiö on kiistänyt markkinointinsa olleen harhaanjohtavaa tai kuluttajien kannalta sopimatonta ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

KA katsoo, että vain muutamat yhtiön lehti-ilmoitukseen tekemistä lisäyksistä verrattuna alkuperäisartikkeliin osoittavat, että kyseessä on mainos. Tällaisina lisäyksinä KA mainitsee ilmaisut "ilmoitus" ja yhtiön nimi. KA katsoo, että nämä lisäykset eivät riittävän selvästi tuo esiin sitä, että kyseessä on ilmoitus.

Ilmoituksen yläreunaan, sekä vasempaan että oikeaan laitaan, on selvästi suurehkoilla kirjaimilla otsikon yhteyteen merkitty sana "ILMOITUS". KA katsoo kuitenkin, että "marginaalimerkinnät jäävät usein lukijalta aikakauslehteä lukiessa havaitsematta", koska ne useimmiten sisältävät lukijan kannalta vähemmän keskeistä tai mielenkiintoista informaatiota. Yhtiö on toista mieltä.

Aikakauslehteä luetaan yleensä kahdella eri tavalla: luettavat artikkelit valitaan joko sisällysluettelosta tai sitten lehteä selaillaan ja luetaan ensisijaisesti se materiaali, mikä vaikuttaa kiinnostavalta. Ilmoitukset eivät ilmene sisällysluettelosta, joten sisällysluettelosta luettavaa valitsevan lukijan huomio ei ainakaan ensisijaisesti kohdistu ilmoituksiin. Kun lehteä lukee selailemalla, lukija pitää yleensä lehdestä kiinni molemmilla käsillään ja selailee sitä avaamatta lehtiaukeamaa kokonaan ennenkuin löytää jotain kiinnostavaa luettavaa. Tällöin nimenomaan marginaalimerkinnät saavat erityisen merkityksen, sillä lukija näkee ne ensiksi. Tämän vuoksi "ILMOITUS"-sanat aukeaman ylämarginaaleissa ovat helposti havaittavissa riippumatta siitä, selaileeko lukija lehteä alusta loppuun vai lopusta alkuun.

Hakemuksessaan KA kyllä mainitsee, että ilmoituksessa on lisäyksenä yhtiön nimi. KA ei kuitenkaan millään kommentoi yhtiön nimen merkitystä tässä yhteydessä. Ilmoitusaukeaman alareunassa, sen keskellä, on suurin kirjaimin yhtiön nimi "Akkuteollisuus Oy" ja tämän alla pienemmillä kirjaimilla "yksityinen yhtiö, perustettu v. 1929" sekä edellisen yhdistelmän vierellä, oikealla puolella, suurin kirjaimin, sana "jälleenmyyjineen". Näin ollen aukeaman ilmoitusluonne tulee ilmi sekä yläreunoissa olevista sanoista "ILMOITUS" että alareunan keskellä olevasta tekstistä.

Edelleen KA katsoo, että ilmoitusaukeamalla oleva otsikko ei kerro lukijalle ilmoituksen mainosluonnetta. Otsikkona on suurin kirjaimin: "Muistatko vielä Tekniikan Maailman suuren akkutestin n:o 18/1985? Muistin virkistämiseksi, lue tämä!" Viittaus vuotta aikaisemmin tehtyyn akkutestiin sekä sanat "muistin virkistämiseksi, lue tämä" selvästi ilmoittavat kuluttajalle, että kyseessä ei ole lehden toimituksen laatima artikkeli vaan mainos. Tekniikan Maailma on luonteeltaan nykyaikainen, uusista tekniikan alalla tapahtuvista saavutuksista kirjoittava lehti, minkä seikan myös lukija mieltää. Sen enempää lehden imagoon kuin tapaankaan ei kuulu julkaista uudelleen aikaisemmin julkaisemiansa testejä, jollei samalla julkaista uutta vertailevaa testiä, mitä ei yhtiön ilmoituksen yhteydessä tehty. Näin ollen jopa tarkkaamatonkin lukija huomaa heti, että kyseessä on mainos, eikä lehden toimituksen laatima artikkeli.

KA katsoo myös, että tuotteiden logoa yhdistettynä sanaan "voittaja" voidaan helposti pitää toimituksen informaationa testin voittajasta. Koska Tekniikan Maailman laatimat testit pyrkivät täydelliseen puolueettomuuteen, on se ajatus, että toimitus olisi tekemänsä testin otsikkoon lisännyt voittajan tavaramerkin antaen täten testitulokselle mainosluonteen, kaukaa haettu. Tämän myös lukija mieltää.

Kun ilmoitusaukeamaa arvioi kokonaisuudessaan, eikä vain sen yksityiskohtia, iskee silmään ensiksi nimenomaan "voittaja"-sana yhdistettynä yhtiön tavaramerkkiin sekä heti sen jälkeen yläpuolella oleva sana "ILMOITUS". Kun lukee otsikon loppuun, ei voi olla huomaamatta oikeassa yläreunassa olevaa sanaa "ILMOITUS". Vaikka lukija ei olisikaan lukenut aukeaman yläosaa, ei hän kuitenkaan ilmoituksen alaosaa lukiessaan voi olla huomaamatta alareunassa olevaa yhtiön toiminimeä sekä sanaa "jälleenmyyjineen". Kuluttaja, joka ei vielä tässäkään vaiheessa ole havainnut aukeamaa ilmoitukseksi, ei voi olla kuluttajakuntaamme kuuluva henkilö, eli auton omistaja/haltija ja siis täysi-ikäinen ajokortin omaava henkilö.

KA:n viittauksella eräisiin muihin tapauksiin, kuten Bensow-juttuun, ei ole merkitystä tässä asiassa, koska ne poikkeavat tästä tapauksesta liian paljon.

Yhtiö olettaa, että KA:n hakemus perustuu siihen, että pahin kilpailija on ilmoittanut, ettei Tekniikan Maailman akkutesti enää ole ajankohtainen, koska kilpailija on tuonut markkinoille uudet akkutyypit (S 1, S 2 ja S 3). Yhtiön käsityksen mukaan yksikään kilpailijan uusista akuista ei olisi soveltunut kyseessä olevaan akkutestiin, koska yksikään niistä ei ole akkutestin edellyttämä 60 Ah:n akku. Malli S 3 soveltuu valmistajan ilmoituksen mukaan myös sellaisiin autoihin, jotka maahantuojan tai valmistajan ilmoituksen mukaan edellyttävät vähintään 70 Ah:n akkua. Malli S 3 on siis kapasiteetiltaan ylimitoitettu soveltuakseen akkutestiin. Mallit S 2 ja S 1 taas ovat kapasiteetiltaan selvästi alle 60 Ah:n. Edellä mainituista syistä ei kilpailijan uusia akkuja olisi otettu mukaan testiin, minkä vuoksi testitulokset ovat edelleen ajankohtaiset.

KA:n hakemuksesta ilmenee myös, että kilpailijan ilmoituksen mukaan ainakin toinen akkutestissä mukana olleista malleista olisi poistettu kaupasta. Mahdollisesti mallia ei enää valmisteta. Mutta molemmat akkutestissä mukana olleet kilpailijan akkumallit ovat edelleen myynnissä liikkeissä, huoltoasemilla ja jopa tehtaalla.

Kilpailijan uudet akkumallit eivät teknisiltä ominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan poikkea akkutestissä olleista malleista. Suurin edistys näissä kilpailijan uusissa akuissa lienee ulkokuoren muotoilussa, joka mahdollistaa akkujen asentamisen eri kokoisiin autoihin ja akkutiloihin. Tämäkin periaateratkaisu jo ennestään löytyy eräästä testissä mukana olleesta akusta (Ultra Start).

Kilpailijan uusien akkujen markkinointi alkoi marraskuussa 1986, kun taas yhtiön oma kampanja alkoi jo lokakuussa 1986. Tällä seikalla tuskin lienee merkitystä markkinoinnin periaatteellisessa arvostelussa, mutta se antaa kuitenkin kuvan yhtiön subjektiivisesta asennoitumisesta kampanjapäätöksen tekemishetkellä.

Kilpailijan uusien akkujen markkinoinnin alkamisajankohdalla ei ole suurempaa merkitystä yhtiön oman markkinoinnin kannalta, koska kilpailijan akkuja tuskin olisi kelpuutettu testiin mukaanotettaviksi.

KA katsoo yhtiön radiomainoksen moitteenvaraiseksi sen vuoksi, että siitä ei ilmene tietoja siitä, missä kuluttaja voisi tutustua mainoksessa mainittuun testiin. KA toteaa myös, että "numeronkaan ilmoittaminen ei merkittävästi olisi parantanut mainoksen informaatioarvoa, koska vuoden takaiset lehden numerot ovat vaikeasti tavoitettavissa ja siten myös siinä julkaistut testitulokset". On sinänsä totta, että vanhat lehden numerot ovat vaikeasti tavoitettavissa. Ottaen huomioon radioilmoituksen lyhyys ja mainossanoma kokonaisuudessaan yhtiö ei katsonut tarpeelliseksi erikseen mainoksessa ilmoittaa, missä Tekniikan Maailman numerossa akkutesti oli julkaistu.

Itsestään selvää on kuitenkin, että akkutestistä on saatavissa kopio sekä lehden toimituksesta että yhtiöstä. Itsestään selvää on myös se, että viittaus Tekniikan Maailman akkutestiin tarkoittaa nimenomaan sanotun lehden uusinta akkutestiä eikä mitään muuta vanhempaa testiä. Näin ollen kuluttaja, joka haluaa saada enemmän tietoa itse testistä ja testimenetelmistä - tällaisia kuluttajia ei liene - voi hankkia nämä tiedot edellä mainitulla tavalla. Sellainen kuluttaja, joka on niin kiinnostunut akuista, että hän haluaa saada lisää tietoja testistä, on varmaankin myös niin aktiivinen, että hän oma-aloitteisesti ottaa yhteyttä joko lehden toimitukseen tai yhtiöön saadakseen haluamansa tiedot akkutestistä. Se seikka, ettei radiomainoksessa ole ilmoitettu, mistä saa lisätietoja akkutestistä, ei lisää tai vaikuta niihin toimenpiteisiin joihin kuluttajan kuitenkin on ryhdyttävä saadakseen haluamansa tiedot.

KA on katsonut väitteen "Salama-akku ylivoimainen voittaja" harhaanjohtavaksi, koska tätä maineilmaisua ei käytetä testin yhteydessä. KA katsoo myös, että tämä ilmaisu on vailla riittävää tukea testin suorittajalta. Kun vertaa eri akkujen testituloksia, voi todeta, että Salama-akku oli ainoa, joka sai täydet 5 tähteä, kun muut saivat 4 tähdestä 1 tähteen. Todettakoon myös, että testiartikkelissaan toimitus oli Salama-akun kohdalla käyttänyt otsikkoa "Tasapainoisuuden riemuvoitto", eli myös toimitus oli käyttänyt ns. ylisanoja Salama-akun kohdalla - mutta ei muiden akkujen kohdalla.

Koska Salama-akku verrattuna muihin akkuihin oli testissä huomattavasti toisia parempi ja koska tuotteen ylistäminen mainoksissa ei ole mitään ennen kuulumatonta, päin vastoin se on tavallista, yhtiö ei katso sanontaa "ylivoimainen voittaja" harhaanjohtavaksi tai vailla perusteita olevaksi.

KA näyttää moittivan yhtiön mainoskasettia lähinnä sen vuoksi, että kasetin kannessa on vain "pieni yleissilmäyksellä havaitsematta jäävä maininta Tekniikan Maailman n:ossa 18/85 julkaistusta testistä". KA on ilmeisesti reagoinut sitä vastaan, että testivoittaja-sana hallitsee kannen kirjallista antia kuten myös selän. Kasettilipukkeen rajallinen koko asettaa siinä esitetylle informaatiolle määrällisiä rajoituksia. Tästä huolimatta kasettilipukkeessa, parhaalla paikalla etukannessa, on yksityiskohtaiset tiedot siitä, mistä akkutestistä on kyse. Testivoittaja-sana toki hallitsee kantta, mutta sehän on luonnollista, koska "testivoittaja" on kasetin nimi. Kuluttajalle annettu informaatio lehdestä, jossa testi on julkaistu, on annettu riittävän selvästi ja näkyvästi. Kasettia oli lisäksi tarkoitettu jaettavaksi ainoastaan asiakaslahjana jälleenmyyjille. Sitä ei ollut tarkoitettu jaettavaksi edelleen kuluttajille.

Pakkaukseen liitetyn lipukkeen osalta yhtiö ilmoittaa, että KA:n huomautuksesta yhtiö on luopunut liittämästä viittausta akkutestiin muihin kuin 60 Ah:n akkuihin.

Kuluttajansuoja on nykyään niin vakiintunut Suomessa, että on aika luopua holhoojamentaliteetista - etenkin kun markkinoinnin kohderyhmä ovat täysi-ikäiset, ajokortin omaavat henkilöt. Markkinointia arvosteltaessa on otettava lähtökohdaksi sen seikan tutkiminen, onko mainos kuluttajansuojan kannalta hyväksyttävä vai ei, ei sen sijaan yksittäisten vähämerkityksisten puutteiden etsiminen.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu KA:n nimeämänä todistajana toimistosihteeri Ulla Kristiina Marjosta. Hän on kertonut saaneensa eräällä huoltoasemalla käydessään ilman eri veloitusta hakemuksessa tarkoitetun kasetin.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Akkuteollisuus Oy on Tekniikan Maailman numerossa 18/1986 julkaissut ilmoituksen, johon on kopioitu mainitun lehden numerossa 18/1985 julkaistu kahdeksansivuisen akkutestistä laaditun artikkelin yhteenvetoaukeama. Mainitussa testissä oli testattu 60 Ah:n (Ah = ampeeritunti) Salama-akku ja muitakin huomattavan markkinaosuuden omaavia pääasiassa 60 Ah:n akkuja. Yhtiön julkaisema ilmoitus on yhteenvetoaukeaman kokoinen kopio saman kokoisesta lehtiartikkelista kuvineen. Ilmoituksen yläreunaan on lisätty suurin kirjaimin sana "voittaja" ja otsikoksi teksti "Muistatko vielä Tekniikan Maailman suuren akkutestin no 18/1985? Muistin virkistämiseksi, lue tämä!" Ilmoitus poikkeaa mainitusta lehtiartikkelista siten, että ilmoituksen molemmilla puolilla aivan yläreunassa on sana "ilmoitus" sekä markkinoitavan tuotteen logo. Alareunassa on nimi "Akkuteollisuus Oy jälleenmyyjineen". Alareunasta puuttuvat lehtiartikkelin reunassa olleet lehden nimi ja sivunumerot.

Yhtiö on syksyllä 1986 helsinkiläisessä paikallisradiossa Radio-Ykkösessä mainostanut Salama-akkuja seuraavasti: "Säätila tänään Helsingissä: Kylmä ilma jatkuu koko päivän ja monin paikoin autot eivät käynnisty, paitsi tietysti ne, joissa jo on Salama-akku, Tekniikan Maailman akkutestin ylivoimainen voittaja. Lopuksi seuraa tiedotus henkilöille, joilla ei vielä ole Salama-akkua: Hankkikaa se heti."

Yhtiö on myös teettänyt mainoskasetin, joka sisältää musiikkikappaleiden lomassa lyhyitä mainoksia. Eräässä mainoksessa toistetaan yhtiön radiomainos ja eräissä muissa mainoksissa Salama-akkua kutsutaan "ylivoimaiseksi testivoittajaksi". Kasetin kannessa on mainittu myös Tekniikan Maailman numero 18/1985, jossa testi on julkaistu. KA:n esittämän selvityksen mukaan mainittu kasetti on huoltoasemalla annettu kuluttajalle.

Yhtiö on lisäksi laittanut Salama-akkujen pakkaukseen pakkausmuovin alle lipukkeen, jossa on teksti "Tekniikan Maailman suuren akkutestin 18/1985 VOITTAJA". Lipuketta on ollut muissakin kuin 60 Ah:n akuissa.

1. Markkinatuomioistuin on ratkaisussaan 1986:6 lausunut mm., että raja toimituksellisen ja kaupallisia tarkoituksia palvelevan aineiston välillä on pidettävä selvänä ja mainoksen on oltava esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa mainokseksi.

Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) on päätöksessään 1.4.1987 katsonut, että Tekniikan Maailma julkaistessaan Akkuteollisuus Oy:n edellä mainitun ilmoituksen on rikkonut hyvää lehtimiestapaa ja antanut sille huomautuksen. JSN on katsonut, ettei lukija heti ole voinut Tekniikan Maailman julkaisemasta mainoksesta päätellä, että kysymys olikin mainoksesta eikä toimituksen laatimasta ja sen aloitteesta julkaistusta artikkelista.

Mainoksia silmäillään usein pintapuolisesti. Markkinatuomioistuin katsoo, että mainos on siihen tarkemmin tutustumattakin heti voitava tunnistaa mainokseksi.

Yhtiön mainokseen on kopioitu Tekniikan Maailman numerossa 18/1985 julkaistun akkutestin tulosten yhteenvedosta laadittu aukeaman kokoinen yhteenvetoaukeama sellaisenaan. Tekstin ja kuvituksen perusteella kuluttaja ei voi erottaa sitä mainokseksi. Lukuunottamatta yläreunassa olevaa kahta ilmoitus-sanaa muut kopioidun artikkelin reunoihin tehdyt lisäykset tai muutokset eivät osoita, että kysymyksessä nyt on mainos.

Markkinatuomioistuin katsoo, että julkaisemalla ilmoituksen, jota kuluttaja ei heti ole voinut tunnistaa mainokseksi yhtiö on menetellyt markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomasti.

2. Viittaaminen ulkopuolisen tahon tekemään testiin markkinoinnissa on omiaan herättämään kuluttajissa tavallista suurempaa luottamusta mainoksen sisällön oikeellisuuteen.

Testien, joihin markkinoinnissa viitataan, on oltava ajankohtaisia. Testien ajankohtaisuutta voidaan arvioida mm. alalla tapahtuneen tuotekehityksen tai markkinoilla tapahtuneiden muutosten perusteella.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinatuomioistuin katsoo, että akkujen tuotekehittely po. testin suorittamisen ja markkinointiajankohdan välillä ei ole ollut sellaista, että ko. testi olisi markkinointiajankohtana ollut vanhentunut, vaikka testin julkaisemisen jälkeen eräs akun valmistaja on lopettanut yhden testissä mukana olleen akun valmistamisen ja ryhtynyt valmistamaan sen sijasta uutta, vastaavankokoista akkua.

Yhtiön ei voida näin ollen katsoa käyttäessään akkujen markkinoinnissa mainittua testiä menetelleen kuluttajien kannalta sopimattomasti.

3. Markkinatuomioistuin katsoo, että viitattaessa testiin markkinoinnissa ei saa esittää johtopäätöksiä, jotka eivät vastaa testin tuloksia.

Yhtiön radiomainoksessa ja kuluttajille mainossanomia sisältävässä kasetissa on käytetty ilmaisua "ylivoimainen voittaja". Testin tehnyt Tekniikan Maailma ei ole käyttänyt tällaista ilmaisua testin tuloksista laaditussa artikkelissa. Siitä huolimatta, että Salama-akku sai testissä eniten "vertailupisteitä" ja ainoana akkuna "viisi tähteä", sitä ei vertailua kokonaisuutena arvioiden voida pitää "ylivoimaisena" muihin testissä mukana olleisiin akkuihin verrattuna.

Markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiö on käyttämällä ilmaisua "ylivoimainen voittaja" mainitussa markkinoinnissaan menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti.

4. Yhtiön radiomainoksessa ja kasetissa on viitattu Tekniikan Maailman suorittamaan testiin mainitsematta, että testissä on testattu vain 60 Ah:n akkuja. Tuotepakkaukseen liitetty lipuke, jossa on käytetty ilmaisua "Tekniikan Maailman suuren akkutestin no 18/1985 voittaja", on liitetty muidenkin yhtiön markkinoimien akkujen pakkaukseen mainitsematta, että testi ei koskenut muita kuin 60 Ah:n akkuja.

Kun testi on koskenut ainoastaan 60 Ah:n akkuja, testiviittauksen yleistäminen koskemaan muitakin yhtiön markkinoimia akkuja on antanut kuluttajille harhaanjohtavan kuvan suoritetun testin kattavuudesta.

5. Yhtiö on viitatessaan radiomainoksessa, kasetissa ja tuotepakkaukseen liitetyssä lipukkeessa nimetyn lehden suorittamaan testiin jättänyt kertomatta, minä vuonna testi on julkaistu. Kasetin kanteen on tosin merkitty viittaus siihen Tekniikan Maailman numeroon, jossa testin tulokset on julkaistu.

Markkinatuomioistuin katsoo, että kuluttajalle saattaa olla tärkeää täsmällisesti tietää, missä ja milloin testi, johon markkinoinnissa viitataan, on julkaistu ja mistä sen tulokset ovat kokonaisuudessaan saatavissa. Markkinatuomioistuin on ratkaisunsa 1982:1 perusteluissa lausunut mm., että markkinoinnin suorittaja vastaa myös siitä, että itse vertailutestiin liittyvät tiedot annetaan kuluttajan kannalta asianmukaisesti.

Kysymyksessä oleva testi oli julkaistu noin vuotta aikaisemmin ilmestyneessä Tekniikan Maailman numerossa. Kyseisiä numeroita ei enää markkinointiajankohtana ole ollut kuluttajien saatavissa lehtien jakelupaikoista. Kun yhtiön radiomainoksessa ja kasetin sisällössä ei ole mainittu testin julkaisuvuotta, kuluttaja on lähinnä vain ottamalla yhteyttä lehden toimitukseen saanut tietää, miten hän voi kohtuullisella vaivalla halutessaan tutustua testiin ja sen tuloksiin kokonaisuudessaan.

Markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiö on viitatessaan markkinoinnissaan testiin, jättämällä radiomainoksessa ja kasetin sisällössä kertomatta, minä vuonna testi on julkaistu, menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL:n 2 luvun 1, 2 ja 7 §:n nojalla oikeaksi kahdensadantuhannen (200 000) markan sakon uhalla kieltää Akkuteollisuus Oy:tä akkujen markkinoinnissa

a) käyttämästä lehtimainosta, joka ei heti erotu mainokseksi,

b) testiviittauksissa käyttämästä ilmaisua "ylivoimainen voittaja" tai vastaavaa ylivoimaisuutta osoittavaa ilmaisua, ellei testin suorittaja ole sellaista käyttänyt,

c) yleistämästä tietyn akkumallin testituloksia koskemaan muita yhtiön markkinoimia akkuja sekä

d) viitatessaan suoritettuun testiin jättämästä kertomatta, minä vuonna testi on julkaistu.

Kieltoja on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Aaltonen, Antila, Maijala, Mustonen, Ollikainen ja Viljanen.

---

[SV]

KO mot Akkuteollisuus Oy (bolaget). I bolagets tidningsannons hade som sådant kopierats ett sammandragsuppslag av en artikel i samma tidning om resultaten av ett ackumulatortest. På basen av texten och illustreringen kunde konsumenten inte urskilja att det var fråga om reklam. Med undantag av de två orden annons i övre kanten utvisade de andra tilläggen och ändringarna som hade gjorts i kanterna av den kopierade artikeln inte, att det var fråga om reklam. Genom att publicera en annons, som konsumenten inte genast kunde känna igen som reklam, hade bolaget i sin marknadsföring förfarit otillbörligt mot konsumenterna.

I bolagets radioreklaminslag och i den kassett, som innehöll reklambudskap för konsumenterna, hade använts uttrycket "överlägsen vinnare". Användandet av det nämnda uttrycket i marknadsföringen var otillbörligt mot konsumenterna, då den tidning som hade utfört testet inte hade använt det och då den av bolaget marknadsförda ackumulatorn vid bedömning av jämförelsen som helhet inte kunde anses "överlägsen" jämförd med de andra ackumulatorerna som hade varit med i testet.

Då testet hade gällt endast ackumulatorer av viss storlek, gav generaliserandet av testhänvisningen i radioreklaminslaget, kassetten och produktförpackningen till att gälla andra av bolaget marknadsförda ackumulatorer en vilseledande bild åt konsumenterna beträffande testets täckning.

Då bolaget i radioreklaminslaget och kassetten hade åberopat det ungefär ett år tidigare publicerade testet, hade det, genom att låta bli att uppge, vilket år testet hade publicerats, förfarit otillbörligt mot konsumenterna.

KSL_2_kap._1_§, KSL_2_kap._2_§ och KSL_2_kap._7_§

KONSUMENTOMBUDSMANNENS YRKANDE

KO har yrkat, att Akkuteollisuus Oy med stöd av 1, 2 och 7 § i 2 kapitlet i konsumentskyddslagen (KSL) vid vite förbjuds vid marknadsföring av ackumulatorer

1) att göra reklam för sina produkter med hjälp av en tidningsannons som på ett fövillande sätt liknar redaktionellt material,

2) att utnyttja testresultat, då det under tiden mellan utförandet av testet och marknadsföringsåtgärden har skett förändringar på marknaden, vilka har betydelse från konsumentsynpunkt,

3) att i testhänvisningarna framföra andra slutsatser än sådana som har dragits av den som utfört testet,

4) att generalisera testresultaten för en viss ackumulatortyp att gälla också andra av bolaget marknadsförda modeller, samt

5) att låta bli att uppge var och när testet har publicerats och varifrån dess resultat i sin helhet kan erhållas.

Bolaget har i nummer 18/86 av Tekniikan Maailma och därefter gjort reklam för ackumulatorn Salama och därvid utnyttjat ett ackumulatortest som publicerats i nummer 18/85 av Tekniikan Maailma. Tidningsannonsen täcker ett uppslag och är en kopia av en lika stor tidningsartikel, vari redogörs för testresultaten. Annonsen avviker från tidningsartikeln på så sätt, att den har försetts med en skild rubrik och i marginalerna finns två annonsanteckningar, annonsörens namn och produktens logo.

Bolaget har i Radio Ettan på hösten 1986 i ett radioreklaminslag, som liknade radionyheter, gjort reklam för ackumulatorn Salama bl.a. genom att kalla den "den överlägsna vinnaren i det stora ackumulatortestet i Tekniikan Maailma".

Bolaget har också gett ut en reklamkassett, som distribueras gratis på servicestationer och som förutom musik innehåller reklaminslag mellan musikstyckena. I ett av dem upprepas bolagets radioreklam och i flera andra kallas ackumulatorn Salama "den överlägsna testvinnaren".

Bolaget har under förpackningsplasten till Salama ackumulatorerna placerat en lapp, där ackumulatorn kallas vinnaren i det stora ackumulatortestet nr 18/1985 i Tekniikan Maailma. I texten konstateras visserligen, att påståendet gäller endast 60 Ah ackumulatorn såsom enda femstjärniga ackumulator, men lappen har vikts på så sätt, att man inte kan se preciseringen, om man inte öppnar förpackningsplasten. Samma lapp har anslutits också till andra än 60 Ah ackumulatorerna.

Enligt KSL 2 kap. 1 § 1 mom. får vid marknadsföring inte användas förfarande, som strider mot god sed eller eljest är otillbörligt mot konsumenterna.

I 11. artikeln i de internationella grundreglerna för reklam sägs, att reklamen oberoende av framställningssätt och reklammedium tydligt bör kunna igenkännas som reklam. Om reklamen framställs i ett reklammedium, som innehåller nyheter eller annat redaktionellt material, skall reklamen framställas på så sätt, att den genast kan igenkännas som reklam. Även om de internationella grundreglerna för reklam inte är direkt gällande rätt i Finland, utvisar de dock måttstockarna i enlighet med god affärssed, vilka bör uppställas på reklamen.

Opinionsnämnden för massmedier har på basen av KO:s klagan fattat ett beslut, vari den har ansett, att Tekniikan Maailma har brutit mot god journalistisk sed. Bolaget uppmanades att publicera beslutet i ett nummer av tidningen. Nämnden har i sitt beslut yttrat bl.a. följande:

"Nämnden framhåller, att läsarna bör ha möjlighet att bedöma det publicerade materialets karaktär och de bör genast kunna känna igen om det är fråga om redaktionellt material eller reklam. Om redaktionellt material används som en del av reklamen är det särskilt viktigt att tillse, att det också utan läsning av texten särskiljer sig från det övriga redaktionella materialet. I sådana här fall är användandet av enbart ordet "annons" ofta inte tillräckligt.

Nämnden anser, att läsaren inte genast av annonsen i Tekniikan Maailma har kunnat sluta sig till, att det var fråga om en annons och inte en av redaktionen utarbetad artikel, som hade publicerats på dess initiativ. Fördenskull anser Opinionsnämnden för massmedier, att Tekniikan Maailma har brutit mot god journalistisk sed och ger den en anmärkning."

Marknadsdomstolen har i sitt avgörande 1986:2 ansett, att Oy Bensow Ab hade förfarit otillbörligt mot konsumenterna, då det i sin publikation av tidskriftstyp i artiklar, som innehöll bolagets reklam och som utarbetats i redaktionell form, hade låtit bli att meddela deras reklamkaraktär.

Till reklamens igenkänlighet ansluter sig också marknadsdomstolens avgörande 1982:11, vari domstolen ansåg, att Oy Marksman Ltd hade förfarit otillbörligt mot konsumenterna, då det hade kopplat samman försäljning av smycken med att "annonsexperiment".

Opinionsnämnden för massmedier har i sitt beslut 23.1.1985 ansett, att tidningen Kaks'plus hade brutit mot god journalistisk sed genom att på samma sätt som redaktionell text publicera en annons med rubrik, ingress och bilder, utan att läsaren genast kan sluta sig till, att det är fråga om reklam och inte en artikel utarbetad av redaktionen. Nämnden kostaterade också, att enbart användandet av ordet "annons" ofta inte är tillräckligt, då man publicerar reklam, som utgör en efterbildning av framställningssättet för redaktionellt material.

I bolagets tidningsannons har ord för ord upprepats den nästan ett år gamla artikeln i Tekniikan Maailma om ackumulatortestet. Endast några tillägg utvisar, att det är fråga om reklam. Dessa är omnämningarna "annons" och bolagets namn. Rubriken däremot säger ingenting om annonsens reklamkaraktär för läsären. Produktens logo kombinerad med ordet "vinnare" kan lätt anses som redaktionens information om vinnaren i testet.

Alla anteckningar, som tyder på att det är fråga om reklam, har gjorts i kanterna av reklamuppslaget. Annonsens huvudbudskap testresultaten har däremot återgivits som ett faksimiltryck av den ursprungliga testredovisningen i samma tidskrift. Marginalanteckningar observeras ofta inte av en läsare vid läsning av en tidskrift. Oftast innehåller de ur läsarens synvinkel mindre central eller intressant information. Huvudbudskapet åter skiljer sig inte från det redaktionella materialet i Tekniikan Maailma. Testet har ju uttryckligen varit redaktionellt material då det publicerades. Eftersom läsaren ofta inte observerar marginalanteckningarna, observerar han inte heller, att tidningsannonsen tar sikte på att främja försäljningen och inte är en artikel som tjänar redaktionella ändamål. Igenkänligheten försvåras ännu mera va annonsens placering omedelbart före en artikel, som behandlar vinterbiltillbehör - bl.a. ackumulatorladdare och -värmare.

Konsumenten litar i allmänhet mera på det redaktionella materialet än det som tjänar kommersiella ändamål. Sålunda kan reklam, som på ett förvillande sätt liknar en opartisk tidningsartikel, inverka på ett osakligt sätt på konsumentens beslutsfattande. På detta inverkar inte, att reklammaterialet inte innehåller felaktiga eller förvrängda uppgifter. Med reklam som liknar en tidningsartikel försvårar man läsarens och konsumentens möjligheter att förhålla sig kritiskt till textens budskap och detta bör redan i och för sig anses strida mot KSL 2 kap. 1 §. Såsom marknadsdomstolen i sitt avgörande 1986:2 konstaterar, bör gränsen mellan redaktionellt material och sådant som tjänar kommersiella syften hållas tydlig och reklamen bör oberoende av framställningsätt och reklammedium tydligt kunna igenkännas som reklam. Situationens fördömlighet framhävs ännu mera då reklamen, som på ett förvillande sätt liknar redaktionellt material, innehåller förvrängd information.

Opinionsnämnden för massmedier anser i sitt beslut 23.1.1985 att publicerandet av reklam som efterbildar framställningssättet för redaktonellt material är särskilt skadligt med tanke på definitionen av god journalistisk sed.

Bolaget har på ovan nämnda grunder genom att i Tekniikan Maailma publicera en annons, som på ett förvillande sätt liknar testartikeln i den ifrågavarande tidningen, marknadsfört ackumulatorer på ett sätt som är otillbörligt mot konsumenterna och i strid med KSL 2 kap. 1 §.

På ett vederhäftigt sätt utförda varutester och deras resultat utgör ett gott hjälpmedel för konsumenterna då de överväger köp av framför allt tekniskt invecklade och dyra konsumtionsnyttigheter. På denna grund kan man också i princip förhålla sig positivt till att tester och deras resultat används vid marknadsföring. Å andra sidan, om man i marknadsföringen åberopar ett test utfört av utomstående, väcker detta hos konsumenterna en föreställning om opartiskhet, mångsidighet och vederhäftighet. Detta för sin del framhäver marknadsföringens sanningsenlighetskrav och uppställer höga krav på testmarknadsföringen vad gäller framställningssättet. Av det test, som åberopats i marknadsföringen förutsätts att det har utförts på ett sakenligt sätt. Resultaten av testerna bör framläggas på ett sätt, som inte utan grund gynnar den marknadsförda produkten.

På basen av det ovannämnda har det i KO:s beslutspraxis utvecklats några principer rörande marknadsföring med hjälp av tester. Av dessa kan man nämna den principen, att föräldrade tester inte borde användas i marknadsföringen. Negativ har inställningen varit också till att generalisera testresultatet till att gälla andra modeller av samma produktmärke. Testresultaten får enligt beslutspraxisen användas endast i marknadsföringen av produktmodeller som har varit med i testet och naturligtvis endast på så sätt, att produktmodellens egna testresultat ytnyttjas i marknadsföringen. Man bör alltid förhålla sig avhållsamt till användningen av överord, om inte övertygande bevisning står till förfogande. Också i övrigt bör man akta sig för att av testresultaten dra andra slutsatser än vad testets utförare har gjort.

Brott mot dessa principer har i KO:s beslutpraxis enligt huvudregeln ansetts som sådant lämnande av osanna och vilseledande uppgifter som är förbjudet i KSL 2 kap. 2 § och sålunda såsom brott mot detta stadgande.

KO:s synpunkter stöds också av den samordiska raporten Bruk av tester i markedsföringen, bl.a. på sidorna 204 ff. och 264 ff. Denna rapport har låtit utföras av Nordiska ministerrådet. På basen av rapporten har det också publicerats en artikel i nummer 2/1982 av tidningen Konsumentskydd. Dessutom ordnade KO om rapportens rekommendationer ett seminarium, till vilket hade inbjudits bl.a. representanter för näringslivet. Det informerades också i stor omfattning om rekommendationerna.

I KO:s beslutspraxis har man således ingripit mot marknadsföring, i vilken utnyttjas uppgifter från föråldrade tester. Testets aktualitet bör bedömas bl.a. på basen av den tekniska utvecklingen i branschen eller andra ändringar som skett på marknaden. Vad gäller jämförande tester är det skäl att uppmärksamma de förändringar som inträffat beträffande andra näringsidkares produkter, vilka också har deltagit i testet, i synnerhet om jämförelsen med dessa sker med nämnande av namn också i marknadsföringen. En hänvisning till ett föåldrat test kan ge en förvanskad bild av den marknadsförda produktens ställning vid tiden för marknadsföringen och på ett skadligt sätt inverka på konsumentens köpbeslut. Någon egentlig tidsgräns har inte för ackumulatorernas del utvecklats i KO:s beslutspraxis.

Efter testets utförande har bolagets största konkurrent introducerat en ny 60 Ah ackumulator på marknaden och upphört med försäljningen av den ena av de ackumulatorer som var med i testet. Bolaget och den ifrågavarande konkurrenten behärskar ungefär 70 % av ackumulatormarknaden i Finland. Andra betydande förändringar har veterligen inte inträffat på marknaden. Den nämnda förändringen är dock så betydande, att testet inte kan anses vara tillräckligt aktuellt för att användas i marknadsföringen. KO har fäst uppmärksamhet å ena sidan vid konkurrentens stora marknadsandel, och å andra sidan vid, att i marknadsföringen har med omnämnande av namn gjorts en jämförelse med den produkt, beträffande vilken förändringen har inträffat. Sålunda har bolaget i sin tidningsannons utnyttjat ett föråldrat test, gett en förvrängd bild av den marknadsförda produktens ställning på den nutida marknaden och således lämnat konsumenterna vilseledande uppgifter om produkten.

Med hänvisning till det tidigare nämnda måste det använda testet anses föråldrat också i radioreklaminslaget. Dessutom innehåller radioreklaminslaget inte några uppgifter om, var konsumenten kan bekanta sig med testet. Konsumenten får endast vetskap om, vem som har utfört testet, däremot inte ens publikationens nummer. Inte ens uppgivandet av numret skulle i någon betydande utsträckning ha förbättrat reklamens informationsvärde, eftersom det är svårt att få tag på ett år gamla tidningsnummer och således också i dem publicerade testresultat. Vid bedömningen av särskilt denna brist skulle en hänvisning till bolagets annons i Tekniikan Maailma ha varit tydligare, eftersom de tidningar, vari annonsen hade publicerats, ännu vid tiden för radioreklamen var allmänt spridda. Detta skulle också ha varit ägnat att klargöra tidningsannonsens reklamkaraktär. Å andra sidan skulle inte ens en sådan här precisering ha korrigerat de fel, som beror på testets ålder.

I testet i Tekniikan Maailma har testats 55 - 70 Ah ackumulatorer, dock i huvudsak 60 Ah ackumulatorer. Om denna begränsning sägs ingenting i radioreklaminslaget, utan reklambudskapet generaliseras till att gälla alla Salama ackumulatorer. Denna generalisering är ägnad att ge en vilseledande bild av bolagets andra än 60 Ah ackumulatorers kapacitet i förhållande till andra motsvarande ackumulatorer, oberoende av, om reklamen till andra delar skulle vara oklanderlig.

Det är också vilseledande att kalla Salama ackumulatorn överlägsen vinnare. I samband med testet användes inte detta värdeomdöme om ackumulatorn, varför det bör anses vara bolagets egna slutledning utan tillräckligt stöd från utföraren av testet.

På locket till reklamkassetten finns ett litet omnämnande om testet som publicerades i nummer 18/85 av Tekniikan Maailma. Detta omnämnande förblir obemärkt vid en allmän överblick. I övrigt behärskar ordet testvinnare både lockets och ryggens text. Det huvudsakliga innehållet i de reklaminslag som förekommer mellan musikstyckena är att Salama ackumulatorerna kallas "överlägsen testvinnare" eller "den bästa på marknaden". Reklamkassettens brister är i stort sett sammanfallande med radioreklaminslaget.

Man utnyttjar ett föråldrat test i marknadsföringen på ett generaliserande sätt, man drar egna slutsatser av dess resultat och man ger inte tillräckligt med uppgifter om, var testets resultat i sin helhet skulle kunna erhållas.

AKKUTEOLLISUUS OY:S BEMÖTANDE

Bolaget har bestridit att dess marknadsföring skulle ha varit vilseledande eller otillbörlig mot konsumenterna och har yrkat på förkastande av ansökan.

KO anser, att endast några av de tillägg som bolaget gjort till tidningsannonsen jämfört med den ursprungliga artikeln utvisar, att det är fråga om reklam. Såsom sådana tillägg nämner KO uttrycken "annons" och bolagets namn. KO anser, att dessa tillägg inte tillräckligt klart framhäver, att det är fråga om en annons.

I övre kanten av annonsen, både till höger och vänster, har tydligt med ganska stora bokstäver i samband med rubriken antecknats ordet "ANNONS". KO anser dock, att marginalanteckningar ofta inte observeras av en läsare vid läsning av en tidskrift, eftersom de ofta innehåller ur läsarens synvinkel mindre central eller intressant information. Bolaget är av annan åsikt.

En tidskrift läses i allmänhet på två olika sätt: de läsvärda artiklarna väljs antingen ur innehållsförteckningen eller så bläddrar läsaren i tidskriften och läser i första hand det material, som verkar vara intressant. Annonserna framgår inte av innehållsförteckningen, varför en läsare som väljer det läsvärda ur innehållsförteckningen fäster åtminstone inte första hand uppmärksamheten vid annonserna. Då läsaren bläddrar i tidningen, håller han i allmänhet i tidningen med båda händerna och bläddrar i den utan att slå upp tidningsuppslaget helt förrän han hittar något intressant att läsa. Härvid får speciellt marginalanteckningarna en särskild betydelse, därför att läsaren ser dem först. Därför kan orden "ANNONS" i de övre marginalerna av uppslaget lätt observeras oberoende av, om läsaren bläddrar i tidskriften från början till slutet eller från slutet till början.

I sin ansökan nämner KO nog, att bolagets namn finns som tillägg i annonsen. KO kommenterar dock inte på något sätt namnets betydelse i detta sammanhang. I nedre kanten av annonsuppslaget, i dess mitt, finns med stora bokstäver bolagets namn "Akkuteollisuus Oy" och härunder med mindre bokstäver "privat bolag, grundat år 1929" samt bredvid bolagets namn, på högra sidan, med stora bokstäver, orden "med återförsäljare". Sålunda framkommer uppslagets annonskaraktär både av orden "ANNONS" i övre kanten och texten i mitten av nedre kanten.

Vidare anser KO, att rubriken på annonsuppslaget inte säger läsaren någonting om annonsens reklamkaraktär. Rubriken är med stora bokstäver: "Minns du ännu det stora ackumulatortestet nr 18/1985 i Tekniikan Maailma? För att friska upp minnet, läs detta!" Hänvisningen till det ett år tidigare utförda ackumulatortestet samt orden "för att friska upp minnet, läs detta" uppger tydligt för konsumenten, att det inte är fråga om en av redaktionen utarbetad artikel utan om en annons. Tekniikkan Maailma är en till karaktären modern tidning, som skriver om nya vinningar på teknikens område, vilken omständighet också läsaren uppfattar. Det hör varken till tidningens image eller vana att på nytt publicera tidigare publicerade tester, om det inte på samma gång publiceras ett nytt jämförande test, vilket inte gjordes i samband med bolagets annons. Sålunda lägger också till och med en ouppmärksam läsare genast märke till, att det är fråga om en annons, och inte en artikel utarbetad av tidningens redaktion.

KO anser okså, att produkternas logo kombinerad med ordet "vinnare" lätt kan anses som redaktionens information om testvinnaren. Eftersom Tekniikan Maailmas tester strävar till fullständig opartiskhet, är den tanken långsökt, att redaktionen skulle ha försett rubriken till ett av den utfört test med vinnarens varumärke och sålunda gett testresultatet reklamkaraktär. Detta uppfattas också av läsaren.

Då man bedömer annonsuppslaget i dess helhet, och inte bara dess detaljer, fästs uppmärksamheten först uttryckligen vid ordet "vinnare" kombinerat med bolagets varumärke samt genast härefter ordet "ANNONS" ovanför. Då man läser rubriken till slut, kan man inte låta bli att lägga märke till ordet "ANNONS" i övre högra kanten. Även om läsaren inte skulle ha läst uppslagets övre de, kan han ändå inte då han läser annonsens nedre del låta bli att lägga märke till bolagets firma i nedre kanten samt orden "med återförsäljare". En konsument, som inte ens i detta skede har lagt märke till att uppslaget är en annons, kan inte vara en person som hör till vår konsumentkrets, eller en bilägare eller -innehavare och således en myndig person som innehar körkort.

KO:s hänvisning till en del andra fall, såsom fallet Bensow, har ingen betydelse i detta ärende, eftersom de avviker för mycket från detta fall.

Bolaget antar, att KO:s ansökan grundar sig på, att den värsta konkurrenten har meddelat, att ackumulatortestet i Tekniikan Maailma inte längre är aktuellt, eftersom konkurrenten har introducerat nya ackumulatortyper (S 1, S 2 och S 3) på marknaden. Enligt bolagets uppfattning skulle inte någon av konkurrentens nya ackumulatorer ha kunnat delta i det ifrågavarande ackumulatortestet, eftersom ingen av dem är en 60 Ah ackumulator, vilket förutsattes i testet. Modellen S 3 lämpar sig enligt tillverkarens uppgift också för sådana bilar, som enligt importörens eller tillverkarens uppgift förutsätter minst 70 Ah ackumulator. Modellen S 3 är således till sin kapacitet överdimensionerad för att lämpa sig för ackumulatortestet. Modellerna S 2 och S 1 åter är till kapaciteten klart under 60 Ah. Av ovannämnda orsaker skulle konkurrentens nya ackumulatorer inte ha medtagits i testet, varför testresultaten fortfarande är aktuella.

Av KO:s ansökan framgår också, att enligt konkurrentens uppgift skulle färsäljningen av åtminstone den ena av de ackumulatorer som var med i testet ha upphört. Möjligen tillverkas modellen inte längre. Men båda konkurrentens ackumulatormodeller, som var med i testet, säljs fortfarande i affärer, sevicestationer och till och med vid fabriken.

Konkurrentens nya ackumulatormodeller avviker inte vad gäller tekniska egenskaper och konstruktion från de modeller som var med i ackumulatortestet. Den största utvecklingen gällande dessa konkurrentens nya ackumulatorer torde ligga i det yttre utförandet, som gör det möjligt att montera ackumulatorerna i bilar och ackumulatorutrymmen av olika storlek. Också denna principlösning finns redan från tidigare i en ackumulator (Ultra Start) som var med i testet.

Marknadsföringen av konkurrentens nya ackumulatorer började i november 1986, då åter bolagets egen kampanj började i oktober 1986. Denna omständighet torde knappast ha betydelse vid den principiella bedömningen av marknadsföringen, men den ger dock en bild av bolagets subjektiva inställning då kampanjbeslutet fattades.

Den tidpunkt, då marknadsföringen av konkurrentens nya ackumulatorer inleddes, har inte någon större betydelse med tanke på bolagets egen marknadsföring, eftersom konkurrentens ackumulatorer knappast skulle ha godkänts att vara med i testet.

KO anser, att bolagets radioreklam är klandervärd på den grunden, att av inslaget inte framkommer uppgifter om, var konsumenten skulle kunna bekanta sig med det i inslaget nämnda testet. KO konstaterar också, att "inte ens uppgivandet av numret skulle i någon betydande utsträckning ha förbättrat reklamens informationsvärde, eftersom det är svårt att få tag på ett år gamla tidningsnummer och således också i dem publicerade testresultat". Det är i och för sig sant, att det är svårt att få tag på gamla tidningsnummer. Med beaktande av radioinslagets korthet och reklambudskapet i sin helhet ansåg bolaget, att det inte var nödvändigt att i reklaminslaget skilt meddela, i vilket nummer av Tekniikan Maailma som testet hade publicerats.

Det är dock självklart, att en kopia av testet kan erhållas både från tidningens redaktion och från bolaget. Det är också självklart, att hänvisningen till ackumulatortestet i Tekniikan Maailma uttryckligen avser sagda tidnings nyaste ackumulatortest och inte något annat äldre test. Sålunda kan en konsument, som vill få mera information om själva testet och testmetoderna - sådana konsumenter torde inte finnas införskaffa dessa uppgifter på ovannämnt sätt. En sådan konsument, som är så intresserad av ackumulatorer, att han vill ha mera uppgifter om testet, är säkert också så aktiv, att han på eget initiativ tar kontakt antingen med tidningens redaktion eller med bolaget för att få de uppgifter han vill ha om ackumulatortestet. Den omständigheten, att det i radioreklaminslaget inte meddelas, var man får tilläggsuppgifter om ackumulatortestet, ökar eller påverkar inte de åtgärder som konsumenten ändå måste vidta för att få de uppgifter han vill ha.

KO har ansett, att påståendet "Salama ackumulatorn, den överlägsna vinnaren" är vilseledande, eftersom detta värdeomdöme inte används i samband med testet. KO anser också, att detta uttryck saknar tillräckligt stöd från testets utförare. Då man jämför olika ackumulatorers testresultat, kan man konstatera, att Salama ackumulatorn var den enda, som fick fulla 5 stjärnor, då de övriga fick från fyra stjärnor till en stjärna. Det må också konstateras, att i sin testartikel hade redaktionen beträffande Salama ackumulatorn använt rubriken "Jämviktens triumf", dvs. också redaktionen hade använt sk. överord beträffande Salama ackumulatorn men inte beträffande övriga ackumulatorer.

Eftersom Salama ackumulatorn jämförd med övriga ackumulatorer i testet var avsevärt bättre och eftersom lovordande av produkten i reklam inte är något nytt, tvärtom är det vanligt, anser bolaget inte att uttrycket "överlägsen vinnare" är vilseledande eller grundlöst.

KO verkar att klandra bolagets reklamkassett närmast på den grunden, att på locket till kassetten finns endast ett litet omnämnande om testet som publicerades i nummer 18/85 av Tekniikan Maailma och att detta omnämnande förblir obemärkt vid en allmän överblick. KO har uppenbarligen reagerat mot, att ordet testvinnare behärskar lockets text liksom också ryggens text. Kassettetikettens begränsade storlek uppställer kvantitativa begränsningar på den information som kan framföras på den.

Trots detta finns det på kassettetiketten, på bästa plats på locket, detaljerade uppgifter om vilket ackumulatortest det är fråga om. Ordet testvinnaren är visserligen det förhärskande på locket, men detta är ju naturligt, eftersom "testvinnaren" är kassettens namn. Den åt konsumenten lämnade informationen om den tidning, i vilken testet har publicerats, har lämnats tillräckligt tydligt och synligt. Kassetten var dessutom avsedd att distribueras endast som affärsgåva åt återförsäljarna. Den var inte avsedd att vidaredistribueras till konsumenterna.

Beträffande den etikett som anslutits till förpackningen uppger bolaget, att det efter anmärkning av KO har avstått från att ansluta en hänvisning till ackumulatortestet till andra än 60 Ah ackumulatorer.

Konsumentskyddet är nuförtiden så stadgat i Finland, att det är tid att avstå från förmyndarmentaliteten - framför allt när marknadsföringens målgrupp utgörs av myndiga personer med körkort. Vid bedömningen av marknadsföringen bör man ta som utgångspunkt att undersöka den omständigheten, om reklamen med tanke på konsumentskyddet är godtagbar eller inte, däremot inte att söka efter enskilda brister med liten betydelse.

BEVISNING

I marknadsdomstolen har som av KO kallat vittne hörts byrösekreterare Ulla Krstiina Marjonen. Hon har uppgett, att hon vid ett besök på en servicestation har erhållit den i ansökan avsedda kassetten utan skild debitering.

MOTIVERINGARNA TILL MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Bolaget har på hösten 1986 i lokalradion Radio Ettan i Helsingfors gjort reklam för ackumulatorerna Salama på följande sätt: "Väderleken i dag i Helsingfors: Det kalla värdet fortsätter hela dagen och på många håll startar inte bilarna, förutom naturligtvis de, som redan har Salama ackumulator, den överlägsna vinnaren i ackumulatortestet i Tekniikan Maailma. Till slut ett meddelande till personer, som ännu inte har en Salama ackumulator: Skaffa den genast."

Bolaget har också låtit göra en reklamkassett, som mellan musikstyckena innehåller korta reklaminslag. I ett reklaminslag upprepas bolagets radioreklam och i en del andra reklaminslag kallas Salama ackumulatorn "den överlägsna testvinnaren". På kassettens lock har också nämnts nummer 18/1985 av Tekniikan Maailma, där testet har publicerats. Enligt den utredning som KO har framlagt har den nämnda kassetten på en servicestation getts till en konsument.

Bolaget har dessutom placerat en etikett under förpackningsplasten till förpackningen för Salama ackumulatorerna. På etiketten finns texten "VINNAREN i det stora ackumulatortestet 18/1985 i Tekniikan Maailma". Etiketten har funnits också i andra än 60 Ah ackumulatorer.

1. Marknadsdomstolen har i sitt avgörande 1986:6 yttrat bl.a., att gränsen mellan redaktionellt material och sådant som tjänar kommersiella syften bör hållas tydlig och att reklamen oberoende av framställningssätt och reklammedium tydligt bör kunna igenkännas som reklam.

Opinionsnämnden för masmedier har i sitt beslut 1.4.1987 ansett, att Tekniikan Maailma vid publiceringen av Akkuteollisuus Oy:s ovannämnda annons har brutit mot god journalistisk sed och gett bolaget en anmärkning. Nämnden har ansett, att läsaren inte genast av den av Tekniikan Maailma publicerade annonsen har kunnat sluta sig till, att det var fråga om reklam och inte en av redaktionen utarbetad och på dess initiativ publicerad artikel.

Annonser ögnas ofta igenom på ett ytligt sätt. Marknadsdomstolen anser, att man genast bör kunna känna igen en annons som reklam utan att närmare bekanta sig med den.

I bolagets annons har som sådant kopierats sammandragsuppslaget av resultaten i det ackumulatortest som publicerades i nummer 18/1985 av Tekniikan Maailma. På basen av texten och illustreringen kan konsumenten inte urskilja att det är fråga om reklam. Med undantag av de två orden annons i övre kanten utvisar de andra tilläggen eller ändringarna som har gjorts i kanterna av den kopierade artikeln inte, att det nu är fråga om reklam.

Marknadsdomstolen anser, att genom att publicera annonsen, som konsumenten inte genast har kunnat känna igen som reklam, har bolaget i sin marknadsföring förfarit otillbörligt mot konsumenterna.

2. Åberopandet av ett av utomstående utfört test i marknadsföringen är ägnat att hos konsumenterna väcka större tillit än vanligt till riktigheten i reklamens innehåll.

De tester, som åberopas i marknadsföringen, bör vara aktuella. Testernas aktualitet kan bedömas bl.a. på basen av den produktutveckling som skett på området eller de förändringar som inträffat på marknaden.

På basen av den utredning som framlagts i ärendet anser marknadsdomstolen, att produktutvecklingen beträffande ackumulatorer under tiden mellan utförandet av det ifrågavarande testet och marknadsföringstidpunkten inte har varit sådan, att det ifrågavarande testet vid marknadsföringstidpunkten skulle ha varit föråldrat, även om en ackumulatortillverkare efter publicerandet av testet har upphört att tillverka en ackumulator som var med i testet och i stället för den har börjat tillverka en ny ackumulator av motsvarande storlek.

Bolaget kan sålunda inte vid användningen av det nämnda testet i marknadsföringen av ackumulatorer anses ha förfarit otillbörligt mot konsumenterna.

3. Marknadsdomstolen anser, att man vid åberopandet av ett test i marknadsföring inte får framföra slutsatser, som inte motsvarar testets resultat.

I bolaget radioreklaminslag och i den kassett, som innehåller reklambudskap för konsumenterna, har använts uttrycket "överlägsen vinnare". Tekniikan Maailma som utfört testet har inte använt något sådant uttryck i den artikel, som utarbetades om testets resultat. Trots att Salama ackumulatorn i testet fick mest "jämförelsepoäng" och som enda ackumulator "fem stjärnor", kan den inte vid bedömning av jämförelsen som helhet anses "överlägsen" jämförd med de andra ackumulatorerna i testet.

Marknadsdomstolen anser, att bolaget genom att använda uttrycket "överlägsen vinnare" i sin nämnda marknadsföring har förfarit otillbörligt mot konsumenterna.

4. I bolagets radioreklam och kassett har hänvisats till det av Tekniikan Maailma utförda testet utan att nämna, att i testet har testats endast 60 Ah ackumulatorer. Den etikett, som har anslutits till produktförpackningen och vari använts uttrycket "Vinnaren i det stora ackumulatortestet nr 18/1985 i Tekniikan Maailma", har anslutits till förpackningen av också andra av bolaget marknadsförda ackumulatorer, utan att nämna, att testet inte gällde andra än 60 Ah ackumulatorer.

Då testet har gällt endast 60 Ah ackumulatorer, har generaliserandet av testhänvisningen till att gälla också andra av bolaget marknadsförda ackumulatorer gett konsumenterna en vilseledande bild av det utförda testets täckning.

5. Vid åberopandet av det test, som utförts av den tidning, som nämnts i radioreklaminslaget, kassetten och på den etikett, som anslutits till produktförpackningen, har bolaget låtit bli att uppge, vilket år testet har publicerats. På locket av kassetten har visserligen antecknats en hänvisning till det nummer av Tekniikan Maailma, vari testets resultat har publicerats.

Marknadsdomstolen anser, att det kan vara viktigt för konsumenten att exekt veta, var och när det test, som åberopas i marknadsföringen, har publicerats och varifrån dess resultat i sin helhet kan erhållas. Marknadsdomstolen har i motiveringarna till sitt avgörande 1982:1 yttrat bl.a., att den som utför marknadsföringen också svarar för, att uppgifter i anslutning till själva jämförelsetestet ges på ett för konsumenten vederbörligt sätt.

Det ifrågavarande testet har publicerats i ett nummer av Tekniikan Maailma, som har kommit ut ungefär ett år tidigare. De ifrågavarande numren har inte längre vid tidpunkten för marknadsföringen kunnat erhållas av konsumenterna från tidningarnas distributionställen. Då i bolagets radioreklaminslag och kassettinnehåll inte har nämnts testets publiceringsår, har konsumenten närmast endast genom att ta kontakt med tidningens redaktion fått vetskap om, hur han med skäligt besvär om han så önskar kan bekanta sig med testet och dess resultat i sin helhet.

Marknadsdomstolen anser, att bolaget då det sin marknadsföring har åberopat ett test, utan att i radioreklaminslaget och kassettens innehåll uppge, vilket år testet har publicerats, har förfarit otillbörligt mot konsumenterna.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen prövar med stöd av KSL 2 kap. 1, 2 och 7 § riktigt att vid vite om tvåhundratusen (200 000) mark förbjuda Akkuteollisuus Oy i marknadsföring av ackumulatorer

a) att använda en tidningsannons, som inte genast urskiljer sig som reklam,

b) att i hänvisningarna till testet använda uttrycket "överlägsen vinnare" eller motsvarande uttryck, som vittnar om överlägsenhet, om inte utföraren av testet har använt ett sådant,

c) att generalisera testresultaten för en viss ackumulatormodell att gälla andra av bolaget marknadsförda ackumulatorer samt

d) att vid åberopandet av ett utfört test låta bli att uppge, vilket år testet har publicerats.

Förbuden skall iakttas omedelbart.

Yrkandet på att utsträcka förbudet ytterligare förkastas.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Valkonen, viceordförande, Wilhelmsson, Aaltonen, Antila, Maijala, Mustonen, Ollikainen och Viljanen.