Market Court dismisses ban on lawyer's widow using deceased husband's name for legal services.

Asessori Tauno Haavikko, asianajaja Jukka Huiskonen, asianajaja Matti Kunnas, asianajaja Heikki Rauhala, asianajaja Matti Vanhanen, asianajaja Markku Tarvainen, asianajaja Hannu Teittinen, asianajaja Arto Tiensuu, asianajaja Hanne Zitting-Ahtela, varatuomari Pentti Puolakka ja varatuomari Erkki Pusa (hakijat) vastaan rouva Barbara Rönkä (vastaaja).

Koska vastaaja ei ollut ilmoittanutkaan itse hoitavansa lakimiehelle kuuluvia tehtäviä, ei hänen koulutuksensa ilmoittamatta jättäminen ollut harhaanjohtavaa tai sopimatonta. Hakemus hylättiin.

SopMenL_1_§ ja SopMenL_2_§

HAKIJOIDEN VAATIMUKSET

Hakijat ovat vaatineet, että rouva Barbara Rönkää sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 2, 6 ja 7 §:ien nojalla sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan

1) ilmoittamasta toimistonsa nimeksi "Lakiasiaintoimisto varatuomari Pertti Rönkä" tai "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä" taikka käyttämästä muuta samankaltaista ilmaisua,

2) käyttämästä sanaa "lakiasiaintoimisto" tai muuta ilmaisua, jota hallitsee "laki"sana, sekä

3) jättämästä kertomatta koulutuksensa, mikäli hän käyttää ilmaisua, joka viittaa siihen, että hän hoitaa ammatikseen lakiasioita.

Lisäksi hakijat ovat vaatineet, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut.

HAKEMUKSEN TAUSTA

Barbara Rönkä on useiden vuosien ajan markkinoinut Mikkelissä ja sen ympäristössä leviävässä Länsi-Savo-lehdessä sekä Mikkelissä ilmestyvissä viikkolehdissä oikeusapupalveluja. Ilmoituksia on julkaistu säännöllisesti, yleensä viikottain samoina päivinä, joina paikkakunnilla toimivat asianajotoimistot ovat julkaisseet yhteisilmoituksiaan tai lakiasiaintoimistot ilmoituksiaan. Ilmoituksia on julkaistu otsikon "Lakiasiaintoimistoja" alla tai muutoin asianajotoimistojen ja lakiasiaintoimistojen ilmoitusten sijoituspaikkojen välittömässä yhteydessä.

Barbara Rönkä markkinoi oikeuspalveluja nimellä "Lakiasiaintoimisto varatuomari Pertti Rönkä" tai "Lakiasiaintoimisto VT P. Rönkä" tai "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä". Vuoden 1985 puhelinluettelossa KAS 1985 toimiston nimeksi ilmoitetaan "Lakiasiaintoimisto Rönkä" ja puhelinluettelon liike- ja ammattihakemistossa toimiston nimenä on "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä".

Ilmoituksissa markkinoidaan kaikkien lakiasioiden, myös maksuttomien oikeudenkäyntien hoitamista. Joissakin ilmoituksissa on mainittu, että toimistossa olisi useita lakimiehiä.

Barbara Röngän edesmennyt puoliso, 27.5.1969 kuollut asianajaja varatuomari Pertti Samuli Rönkä harjoitti Mikkelissä kuolemaansa saakka asianajotoimintaa. Barbara Röngällä itsellään ei ole lainopillista koulutusta.

Barbara Röngän pitämässä toimistossa ei ole ketään lakimiestä, joka vastaisi toimiston hoidosta, vaan Barbara Rönkä itse ottaa vastaan asiakkaita ja neuvottelee heidän asioidensa hoitamisesta. Tämän jälkeen Barbara Rönkä hoidattaa näin saamiaan juttuja, lähinnä maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin kuuluvia asioita, ulkopuolisilla henkilöillä, joina on toiminut Itä-Suomen hovioikeuden viskaaleita. Joitakin asioita Barbara Rönkä on itsekin hoitanut tuomioistuimessa.

Barbara Röngän harjoittamasta toiminnasta ei ole tehty elinkeinoilmoitusta.

VAATIMUSTEN PERUSTEET

1)-kohta

Asianajotoimistojen ja lakiasiaintoimistojen lehti-ilmoitukset ovat vakiintuneet muodoltaan sellaisiksi, että niistä korostetusti käy ilmi toimistossa toimivan asianajajan tai toimiston omistavan lakimiehen nimi. Sanomalehti-ilmoitus, jossa käytetään sanontaa "Lakiasiaintoimisto varatuomari Pertti Rönkä" tai "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä" taikka muu samankaltainen ilmoitus antaa oikeusapua hakevalle sellaisen vaikutelman, että toimistossa toimii tämän niminen varatuomari-lakimies. Kun Barbara Röngän puoliso Pertti Rönkä, jonka nimeen ilmoittelussa viitataan, on kuollut 27.5.1969, Barbara Röngän käyttämä markkinointi-ilmaisu on totuudenvastainen ja harhaanjohtava. Ilmaisu on näin ollen ristiriidassa SopMenL:n 2 §:n säännöksen kanssa.

2)-kohta

3)-kohta

Oikeusapua hakeva ei voi Barbara Röngän markkinoinnista saada tietoa siitä, että Röngällä ei ole lainopillista koulutusta. Oikeusapua hakevan kannalta Barbara Röngän markkinoima toimisto päinvastoin rinnastuu muihin paikkakunnalla toimiviin lakiasiaintoimistoihin tai myöskin asianajotoimistoihin eli nimenomaan lakimiesten toimesta tarjottaviin oikeuspalveluihin. Barbara Röngän markkinointi antaa näin ollen täysin virheellisen vaikutelman.

Barbara Röngän markkinointi on edellä mainituilla perusteilla sopimatonta hakijoiden kannalta oikeuspalveluja hoitavina ja siihen koulutuksen saaneina elinkeinonharjoittajina ja omiaan vahingoittamaan näiden elinkeinotoimintaa, ja markkinointi on myöskin kuluttajansuojalaissa olevien samansisältöisten säännösten vastaista.

RÖNGÄN VASTINE

Rönkä on kiistänyt lakiasioiden hoitamista koskevan ilmoittelunsa olleen sopimatonta tai harhaanjohtavaa ja vaatinut, että hakemus perusteettomana hylätään. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että hakijat velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 11 216,80 markalla.

Varatuomari Pertti Rönkä toimi asianajajana Mikkelissä vuodesta 1955 lukien kuolemaansa saakka. Hänen kuollessaan vuonna 1969 oli Barbara Rönkä työskennellyt hänen toimistossaan noin kaksi vuotta. Rönkä on koulutukseltaan lentoemäntä ja hän on sen lisäksi opiskellut valtiotieteitä loppututkintoa kuitenkaan suorittamatta. Siihen aikaan ei ollut vielä Y-eläkettä, joten Rönkä ei saanut eläkettä miehensä jälkeen. Toimistolla oli vakiintunut asiakaskunta. Röngän oli ratkaistava, kuinka järjestää oma ja neljän alaikäisen lapsensa toimeentulo samoinkuin, kuinka jatkaa toimiston pitämistä.

Oikeusjärjestyksemme hyväksyy toiminimen siirtymisen. Toiminimi varoineen ja velkoineen siirtyi Barbara Röngälle Pertti Röngän jälkeen toimitetussa perinnönjaossa, joka tuli lopulliseksi 15.9.1979 sitä ennen alaikäisen perillisen täysi-ikäiseksi tultuaan hyväksyttyä perinnönjaon. Nykyisen toiminimilain mukaan toiminimen siirtyminen osituksessa on mahdollista ja aiemman lain sitä koskevat säännökset olivat vielä väljempiä. Suomessa on varsin yleistä, että asianajotai lakiasiaintoimiston nimessä esiintyy edesmenneen henkilön nimi. Kuopiosta voidaan esimerkinomaisesti mainita mm. sellaiset toimistot kuin Airaksinen & Kuortti, Lakiasiaintoimisto, Procop‚ & Hornborg, Asianajotoimisto ja Tirrin Asianajotoimisto, Ky, joiden nimisiä henkilöitä ei ko. toimistojen palveluksessa toimi. Röngän ilmoittelu ei ole tältä osin sopimatonta tai harhaanjohtavaa tai muutoinkaan ristiriidassa SopMenL:n 2 §:n säännösten kanssa.

Röngän toimiston nykyisessä ilmoittelussa henkilönimen edessä ei esiinny enää varatuomari-sanaa. Varatuomarin nimen käyttäminen toiminimen yhteydessä ei ole kuitenkaan ollut harhaanjohtavaa, koska toimiston ottamia oikeusjuttuja ovat hoitaneet pelkästään varatuomarit.

Toimistolla on pysyvät yhteistyösopimukset ainakin yhden, mutta usein kahdenkin lakimiehen kanssa. Yhteistoimintaa on hoidettu siten, että asiakas niin halutessaan on voinut neuvotella henkilökohtaisesti lakimiehen kanssa ja toisaalta siten, että toimistonhoitaja on hankkinut asian vaatimat asiakirjat ja muut kirjalliset selvitykset lakimiesten antamien ohjeiden mukaan tai aikaisemman kokemuksensa perusteella. Asiakkaan tullessa henkilökohtaisesti toimistoon tai ottaessa puhelimitse yhteyttä toimiston yhteistyössä oleva lakimies on tarvittaessa ottanut yhteyttä asiakkaaseen. Näin ollen asiakkaan asioita on hoitanut pääsääntöisesti lakimies, jollei asiakas itse nimenomaisesti ole toisin halunnut. Tällainen tilanne ei poikkea kovinkaan paljon asianajotoimistossa vallitsevasta tilanteesta. Siten markkinointi ei ole oikeusapua hakevien kannalta harhaanjohtavaa tai sopimatonta.

Toimiston asioita ovat hoitaneet ja hoitavat nykyisinkin sellaiset juristit, joilla on varatuomarin arvonimi ja joista useat ovat toimineet vuosia tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. Rouva Rönkä on hoitanut oikeudessa jutun ainoastaan silloin, kun asiakas on siihen suostunut ja yleensä tuolloin jopa pyytänytkin. Asiakas on myös tällöin tiennyt sen seikan, ettei Rönkä ole lakimies. Kysymys on tuolloin ollut yksinkertaisimmista asioista (esim. puhdas velkomusasia), ja näitä kertoja on ollut kaiken kaikkiaan vain muutama. Toimiston yhteydessä toimivan Mikkelin perimistoimistonkin asioista kaikki rutiiniluonteisista perimisasioista poikkeavat asiat on ohjattu lakimiehen hoidettaviksi.

Koska asiakas jo heti toimistoon tullessaan saa tiedon ja jopa nimenomaisen ilmoituksen siitä, että kulloinkin kysymyksessä olevan jutun tai asian tulee hoitamaan lakimies, niin tältäkään osin markkinointi ei anna mitenkään virheellistä vaikutelmaa toimistosta. Rouva Rönkä ei enää nykyisin hoida itse yhtään juttua oikeudessa, vaikka asiakas niin esittäisikin, vaan kaikkien asioiden hoito ohjataan suoraan lakimiehelle.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

Hakemuksesta on annettu tieto KA:lle, joka markkinatuomioistuimeen 30.8.1985 saapuneessa kirjeessään on ilmoittanut ryhtyvänsä asiassa toimenpiteisiin kuluttajansuojalain (KSL) nojalla. Markkinatuomioistuimeen 19.9.1985 saapuneessa kirjeessään KA on ilmoittanut käsitelleensä Barbara Röngän markkinointia KSL:n nojalla ja päätyneensä kirjeen liitteenä olleesta seuraavasta kirjejäljennöksestä ilmenevään ratkaisuun:

"Toimistonhoitaja Barbara Rönkä Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä Porrassalmenkatu 15 A 10 50100 MIKKELI

MARKKINOINTINNE

Olen tutkinut markkinointinne kuluttajansuojalain nojalla ja totean seuraavaa.

Olette sanomalehdissä ja ns. ilmaisjakelulehdissä mainostaneet toimistonne palveluksia ilmoituksilla, joiden otsikko on "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä" ja joissa muu teksti kuuluu: "Avioerot, jako-, perintö-, testamentti-, perunkirj.-, liikenne-, oikeusturva-, rikos-, ym. lakiasiat kohtuuhintoihin myös maksuttomat oik.käynnit. Useita lakimiehiä."

Syyskuun 5. päivänä 1985 päivätyssä selvityksessänne olette kertoneet, että Teillä on pysyvät yhteistyösopimukset ainakin yhden mutta usein kahdenkin lakimiehen kanssa. Yhteistoiminta on hoidettu siten, että asiakas niin halutessa on voinut neuvotella henkilökohtaisesti lakimiehen kanssa ja toisaalta siten, että toimistonhoitaja on hankkinut asian vaatimat asiakirjat ja muut kirjalliset selvitykset lakimiesten antamien ohjeiden mukaan tai aikaisemman kokemuksen perusteella. Asiakkaan tullessa henkilökohtaisesti toimistoon tai ottaessa puhelimitse yhteyttä toimiston yhteistyössä oleva lakimies on tarvittaessa ottanut yhteyttä asiakkaaseen. Näin ollen voidaan sanoa, että asiakkaan asioita on hoitanut pääsääntöisesti lakimies, jollei asiakas itse nimenomaisesti ole toisin halunnut. Tämä tilanne ei sanottavasti poikkea asianajotoimistossa vallitsevasta tilanteesta.

Kun edellä selostettua tilannetta vertaa markkinointiin ja vertailun pohjana pidetään markkinatuomioistuimen päätöstä asiassa kuluttaja-asiamies vastaan Uuno Mäkelä (1983:5) voidaan todeta, ettei Röngän asiakkaan markkinoinnin perusteella saama vaikutelma siitä, että hän toimistossa saisi lakimiehen palveluja, ole erheellinen. Sitä seikkaa, että asiakas voi niin halutessaan turvautua myös ei-juristin palveluksiin, ei voida pitää asiakkaan kannalta vahingollisena.

Toimisto on nimessään käyttänyt edesmenneen henkilön nimeä. Ottaen huomioon asianajotoimiston piirissä vallitsevaa käytäntöä, jonka mukaan asianajotoimiston henkilönimet usein säilytetään toimistojen omistajavaihdoksista huolimatta, en pidä tätäkään markkinoinnissa esiintyvää piirrettä kuluttajien kannalta harhaanjohtavana tai sopimattomana.

Edellä sanotun perusteella en ryhdy asiassa enempiin toimenpiteisiin. Lähetän jäljennöksen tästä kirjeestä markkinatuomioistuimelle.

Kuluttaja-asiamies Gerhard af Schult‚n

Toimistopäällikkö Erik Mickwitz"

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu vastaajan nimeäminä todistajina oikeusneuvosmies Hilkka Annikki Mäkeläistä ja hovioikeudenviskaali Tuomo Juhani Kurkea.

Mäkeläinen on ilmoituksensa mukaan työskennellyt Röngän toimistossa syksystä 1979 alkaen vuoteen 1985 saakka. Mäkeläinen on kertonut hoitaneensa suurimman osan Röngän toimiston niistä jutuista, jotka ovat edellyttäneet oikeudessa esiintymistä, laatinut asiakirjoja ja antanut juridista neuvontaa ym. Tänä aikana on toimiston juttuja hoitanut Mäkeläisen ohella myös muita juristeja kuten vuoden 1979 aikana varatuomari Heikki Laakso ja vuodesta 1980 lähtien

varatuomari Pertti Nieminen sekä hänen jälkeensä varatuomari Heimo Kiviranta.

Mäkeläisen mukaan menettely juttujen suhteen tapahtui niin, että rouva Rönkä otti jutun vastaan, tilasi tarvittavat asiapaperit ja otti Mäkeläiseen yhteyttä. Yksinkertaisimpia juttuja lukuunottamatta Mäkeläinen neuvotteli asiakkaan kanssa. Rouva Rönkä oli itse hoitanut joitakin velkomusjuttuja ja asumuseroja. Näissäkin jutuissa todistaja tai muu juristi kävi asiakirjat läpi ja antoi juridiset neuvot. Tällaisissa jutuissa Mäkeläinen oli käsittänyt asiakkaan nimenomaan suostuneen siihen, että rouva Rönkä itse hoitaa jutun. Mäkeläisen Röngältä saama palkkio määräytyi hänen tekemänsä työmäärän mukaan.

Kurki on ilmoituksensa mukaan työskennellyt Röngän toimistossa huhtikuusta 1985 lähtien. Kurjen mukaan hänen ohellaan juttuja on hoitanut myös varatuomari Kari Janhunen. Kurki kertoi rouva Röngän kanssa sovitun, että Kurki hoitaa lakimiehelle kuuluvia tehtäviä yhteistoimintasopimuksen perusteella. Rönkä on hoitanut toimistonhoitajan tehtäviä kuten ottanut jutun vastaan, tilannut tarvittavat asiapaperit ja ilmoittanut asiakkaalle, että Kurki tai hänen estyneenä ollessa Janhunen hoitavat juttuja. Tapauksesta riippuen Kurki on neuvotellut asiakkaan kanssa puhelimitse tai Mikkelissä taikka joissakin tietyissä tapauksissa on voitu katsoa, että neuvottelu ei ole tarpeen. Esimerkiksi kanneperusteisissa avioeroissa neuvottelee perusteista asiakkaan kanssa lakimies. Kurjen tietämän mukaan Rönkä ei ainakaan nykyisin esiinny oikeudessa lukuunottamatta joitakin hakemusasioita tai lykkäyspyyntöjä. Kurjen palkkio määräytyy tehdyn työmäärän mukaan.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Rouva Barbara Rönkä on vuodesta 1969 alkaen harjoittanut ammattimaisesti lakiasiainhoitoa Mikkelissä käyttäen mm. lehti-ilmoittelussaan toiminimiä "LAKIASIAINTOIMISTO Varatuomari Pertti Rönkä" tai "LAKIASIAINTOIMISTO PERTTI RÖNKÄ". Toimisto on siirtynyt Barbara Röngälle hänen vuonna 1969 kuolleen puolisonsa asianajaja, varatuomari Pertti Röngän perinnönjaossa. Pertti Rönkä harjoitti asianajotoimiston pitoa Mikkelissä toiminimellä "LAKIASIAINTOIMISTO varatuomari Pertti Rönkä" ja myöhemmin asianajajalain voimaan tultua toiminimellä "Rönkä, Pertti, Asianajotoimisto". Barbara Rönkä ei ole suorittanut tuomarinvirkaan vaadittavaa tutkintoa.

Markkinatuomioistuin ei tutki asiaa toiminimilain nojalla.

Tutkiessaan asiaa SopMenL:n nojalla markkinatuomioistuin toteaa, että toiminimellä on usein haltijalleen kaupallista arvoa, joka toteutuu esim. toiminimen luovutustapauksissa. Elinkeinotoiminnan siirtymisen yhteydessä saattaa toiminimen siirtymisellä olla mm. vakiintuneen asiakaskunnan kannalta suuri merkitys. Esimerkiksi asianajaja-alalla vallitsevan käytännön mukaan on tavallista, että asianajotoimiston nimessä esiintyy henkilöiden nimiä, jotka eivät enää toimi ko. toimistossa. Barbara Röngän lakiasioiden hoitoa harjoittava yritys on esitetyn selvityksen perusteella sama kuin mikä hänelle on siirtynyt Pertti Röngän jälkeen toimitetussa perinnönjaossa.

Edellä olevan perusteella markkinatuomioistuin katsoo, että Pertti Röngän nimen käyttäminen toiminimessä ei ole harhaanjohtavaa.

Lakiasioita hoitavat ammattimaisesti pääasiassa asianajajat, yleiset oikeusavustajat ja muut tuomarinvirkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneet henkilöt, joita yleisessä kielenkäytössä kutsutaan lakimiehiksi.

Oikeutta ammattimaiseen lakiasioiden hoitamiseen ei ole rajoitettu lakimiehille. Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta saa esimerkiksi oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimia paitsi asianajaja myös muu rehellinen ja muutoin siihen toimeen sopiva ja kykenevä henkilö, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan.

Ilmaisu lakiasiaintoimisto on omiaan antamaan vaikutelman, että kysymys on lakimiehen palveluksien markkinoinnista. Barbara Röngän markkinointi antaa tällaisen vaikutelman. Röngän lakiasiaintoimiston palveluksessa on Barbara Röngän ilmoituksen mukaan vuodesta 1969 lähtien ollut koko ajan joku lakimies tai useitakin lakimiehiä samanaikaisesti. Asiassa on myös selvitetty, että Barbara Rönkä toimii toimistonhoitajana, ottaa asiat vastaan ja hankkii tarvittavat asiakirjat sekä ilmoittaa asioista toimistonsa palveluksessa olevalle lakimiehelle. Lakimies ottaa asian hoitaakseen, ja tämä ilmoitetaan heti myös asiakkaalle.

Röngän harjoittaman lakiasiaintoimiston lakimiehelle kuuluvia tehtäviä kuten neuvottelun asiakkaan kanssa, haastehakemuksen sisällöstä huolehtimisen, oikeudellisten neuvojen antamisen ja oikeudessa esiintymisen hoitavat henkilöt, jotka ovat suorittaneet tuomarinvirkaan vaadittavan tutkinnon ja joilla on lisäksi varatuomarin arvo. Tällaisten henkilöiden kanssa Röngällä on toimistonsa lakiasioiden hoitamisesta jatkuva yhteistoimintasopimus. Rönkä hoitaa itse poikkeuksellisesti yksinkertaisimpia juttuja kuten hakemus- tai velkomusasioita ainoastaan asiakkaan kanssa erikseen niin sovittaessa.

Edellä olevan perusteella markkinatuomioistuin katsoo, että Barbara Röngän lakiasiaintoimiston käytettävissä on aina lakimiestä edellyttävien tehtävien hoitamista varten lakimies. Näin ollen Barbara Röngän harjoittaman toimiston lakiasioiden markkinoinnissa käyttämä ilmaisu lakiasiaintoimisto ja yleinen viittaus lakiasioiden hoitoon eivät ole harhaanjohtavia eivätkä sopimattomia.

Koska Barbara Röngän toimiston lakimiespalvelujen markkinointi ei ole harhaanjohtavaa tai sopimatonta, eikä hän ole ilmoittanutkaan itse hoitavansa lakimiehelle kuuluvia tehtäviä, Röngän koulutuksen ilmoittamatta jättäminen ei myöskään ole harhaanjohtavaa tai sopimatonta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä hakemuksen.

Hakijat Tauno Haavikko, Jukka Huiskonen, Matti Kunnas, Heikki Rauhala, Matti Vanhanen, Markku Tarvainen, Hannu Teittinen, Arto Tiensuu, Hanne Zitting-Ahtela, Pentti Puolakka ja Erkki Pusa velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Barbara Röngälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kohtuullisiksi harkitut kahdeksan tuhatta (8 000) markkaa.

Läsnä: Valkonen, puheenjohtajana, Pekkanen, Wilhelmsson, Aaltonen, Henriksson, Luukko, Modeen, Ollikainen.

---

[SV]

Assessor Tauno Haavikko, advokat Jukka Huiskonen, advokat Matti Kunnas, advokat Heikki Rauhala, advokat Matti Rauhanen, advokat Markku Tarvainen, advokat Hannu Teittinen, advokat Hanne Zitting-Ahtela, vicehäradshövding Pentti Puolakka och vicehäradshövding Erkki Pusa (sökandena) mot fru Barbara Rönkä (svaranden).

Eftersom svaranden inte ens meddelat att hon själv skulle ha ansvarat för på en jurist ankommande uppgifter har det inte varit vilseledande eller otillbörligt att inte omnämna hennes utbildning. Ansökan förkastades.

OtillbFörfL_1_§ och OtillbFörfL_2_§

BARBARA RÖNKÄS YRKANDE

Sökandena har yrkat att fru Barbara Rönkä med stöd av lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet (OtillbFörfL) 1, 2, 6 och 7 § vid vite förbjuds att i sin marknadsföring

1) annonsera att namnet på hennes byrå är "Lakiasiaintoimisto varatuomari Pertti Rönkä" (Juridisk byrå vicehäradshövding Pertti Rönkä) eller "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä" (Juridisk byrå Pertti Rönkä) eller att använda något annat likartat uttryck,

2) använda ordet "juridisk byrå" eller något annat uttryck, som domineras av ordet "juridik", samt

3) låta bli att ange sin utbildning, såvida hon använder uttryck, som ger en häntydning om att hon har som sitt yrke att sköta juridiska ärenden.

Sökandena har dessutom yrkat, att svaranden förpliktas ersätta deras rättegångskostnader.

ANSÖKANS BAKGRUND

Barbara Rönkä har under flere års tid i den i St. Michel med omnejd utkommande tidningen Länsi-Savo samt i St. Michel ut - utkommande veckotidningar marknadsfört juridiska tjänster. Annonserna har publicerats regelbundet, vanligtvis varje vecka samma dag, som de på orterna verkande advokatbyråerna publicerat sina samannonser eller de juridiska byråerna sina annonser. Annonserna har publicerats under rubriken "Juridiska byråer" eller i övrigt i omedelbar närhet av advokatbyråernas och de juridiska byråernas annonser.

Barbara Rönkä marknadsför juridiska tjänster under namnet "Juridisk byrå vicehäradshövding Pertti Rönkä" eller "Juridisk byrå VH Pertti Rönkä" eller "Juridisk byrå Pertti Rönkä". I 1985 års telefonkatalog KAS 1985 anges byråns namn "Juridisk byrå Rönkä" och i telefonkatalogens affärs- och tjänstedel är byråns namn "Juridisk byrå Pertti Rönkä". I 1985 års telefonkatalog KAS 1985 anges byråns namn "Juridisk byrå Rönkä" och i telefonkatalogens affärs- och tjänstedel är byråns namnd "Juridisk byrå Pertti Rönkä".

I annonsen marknadsförs skötseln av alla juridiska ärenden, även fria rättegånger. I vissa annonser har nämnts att flere jurister skulle arbeta på byrån.

Barbara Rönkäs 27.5.1969 avlidne make, advokaten, vicehäradshövdingen Pertti Samuli Rönkä bedrev ända till sin död advokatverksamhet i St Michel. Barbara Rönkä har inte själv juridisk utbildning.

Vid den byrå Barbara Rönkä upprätthåller finns ingen jurist, som skulle ansvara för byrån utan Barbara Rönkä tar själv emot kunder och underhandlar om skötseln av deras ärenden. Efter det låter Barbara Rönkä utomstående personer sköta de ärenden hon fått, närmast fria rättegångar. Dessa personer har varit fiskaler vid Östra Finlands hovrätt. Vissa ärenden har Barbara Rönkä själv skött i rätten.

För den verksamhet Barbara Rönkä bedriver har inte gjorts näringsanmälan.

GRUNDERNA FÖR YRKANDENA

punkt 1

Advokatbyråernas och de juridiska byråernas tidningsannonser har traditionellt utformats så att namnet på den advokat eller jurist som verkar på eller äger byrån markerat framgår. En tidningsannons med texten "Juridisk byrå vicehäradshövding Pertti Rönkä" eller "Juridisk byrå Pertti Rönkä" eller en likartad annons inger en uppfattning hos den rättshjälpssökande att det skulle verka en vicehäradshövding-jurist med det namnet på byrån. Då Barbara Rönkäs make Pertti Rönkä, vars namn man hänvisar till i annonseringen, har dött 27.5.1969 är det marknadsföringsuttryck Barbara Rönkä använt osant och vilseledande. Uttrycket strider sålunda mot stadgandet 2 § i OtillbFörfL.

punkt 2

Det är närmast advokater, allmänna rättsbiträden och övriga personer, som avlagt för domartjänst erforderlig examen, som handhar skötseln av juridiska ärenden. Dylika personer kallas i allmänt språkbruk jurister. Den som är i behov av rättshjälp vill nästan utan undantag ha uttryckligen en jurists tjänster. Barbara Rönkäs marknadsföring ger en bild av att hon skulle erbjuda just dylika tjänster. Rönkä har inte juridisk utbildning och ingen jurist arbetar hos henne med tjänsten som huvudtjänst. Eftersom det inte framgår ur Rönkäs marknadsföring att det inte är fråga om en jurists tjänster är orden "juridisk byrå", som använts vid marknadsföringen, och den allmäna hänvisningen till skötseln av juridiska ärenden vilseledande och otillbörliga ur den rättshjälpssökandes synvinkel sett.

punkt 3

Den rättshjälpssökande får inte utgående från Barbara Rönkäs marknadsföring veta att Rönkä ej har juridisk utbildning. Ur den rättshjälpssökandes synvinkel jämnställts tvärtom den byrå Barbara Rönkä marknadsföring med övriga på orten verkande juridiska byråer eller advokatbyråer, dvs. den sägs erbjuda sådana juridiska tjänster, som erbjuds av jurister. Barbara Rönkäs marknadsföring ger sålunda ett helt felaktigt intryck.

På ovan angivna grunder är Barbara Rönkäs marknadsföring otillbörlig med hänsyn till sökandena eftersom dessa är näringsidkare utbildade till att erbjuda rättstjänster och marknadsföringen är ägnad att skada sökandenas näringsverksamhet samt för att marknadsföringen även strider mot stadganden med motsvarande innehåll i konsumentskyddslagen.

RÖNKÄS BEMÖTANDE

Rönkä har bestridit att hennes annonsering om skötsel av juridiska ärenden skulle vara otillbörlig eller vilseledande samt yrkat, att ansökan måtte förkastas såsom ogrundad. Svaranden har dessutom yrkat att sökandena måtte förpliktas ersätta svarandens rättegångskostnader med 11 216 mark.

Vicehäradshövding Pertti Rönkä verkade som advokat i St. Michel från år 1955 fram till sin död. Då han dog år 1969 hade Barbara Rönkä arbetat på hans byrå cirka två år. Rönkä är till sin utbildning flygvärdinna och har därtill studerat statsvetenskap utan att dock avlägga examen. På den tiden fanns det inte ännu företagarpension, varför Rönkä inte erhöll pension efter sin man. Byrån hade ett fast klientel. Rönkä måste avgöra hur hennes och hennes fyra mineråriga barns utkomst skulle ordnas samt även huruvida byråns verksamhet skulle fortsätta.

Vår rättsordning godkänner att en firma övergår. Firman med tillgångar och skulder övergick på Barbara Rönkä i arvskiftet efter Pertti Rönkä, som blev klart 15.9.1979, då en arvinge, som tidigare varit omyndig, godkände arvskiftet. Enligt den nugällande firmalagen är det möjligt att en firma övergår vid avvittring och den tidigare lagstiftningen var ännu liberalare. Det är i Finland mycket vanligt att det i en advokatbyrås eller juridisk byrås namnt förekommer en avliden persons namn. Som exempel från Kuopio kan man nämna bl.a. sådana byråer som Airaksinen & Kuortti, Juridisk byrå, Procop‚ & Hornborg, Advokatbyrå och Tirris Advokatbyrå, Kb, i vilka byråer det inte verkar personer med dessa namn. Rönkäs annonsering är inte otillbörlig eller vilseledande till denna del eller i övrigt i strid med stadgandet i OtillbFörfL 2 §.

I Rönkäs annonsering förekommer inte längre ordet vicehäradshövding före personnamnet. Det har dock inte varit vilseledande att använda titeln vicehäradshövding i samband med firman eftersom enbart vicehäradshövdingar skött de juridiska ärenden byrån tagit emot.

Byrån har stående samarbetsavtal med åtminstone en, men ofta till och med två jurister. Samarbetet har skötts så, att klienten om den så velat, kunnat underhandla personligen med en jurist och också så, att byråföreståndaren införskaffat de handlingar ärendet krävt och övrig skriftlig utredning i enlighet med juristens direktiv eller på basen av sin tidigare erfarenhet. Då klienten personligen kommit till byrån eller tagit kontakt per telefon har den jurist, som samarbetat med byrån, vid behov tagit kontakt med klienten. Sålunda har klientens angelägenheter i huvudsak skötts av en jurist såvida kunden inte uttryckligen velat ha de på annat sätt. En dylik situation avviker inte mycket från den situation, som råder på en advokatbyrå. Sålunda är marknadsföringen inte vilseledande eller otillbörlig med hänsyn till de rättshjälpssökanden.

Byråns ärenden har skötts av och sköts även för tillfället av sådana jurister som har vicehäradshövdingstitel och av vilka många verkat inom domstolsväsendet. Fru Rönkä har skött ärenden i rätten endast då klienten gått med på det och då ofta till och med bett om det. Klienten har även vetat att Rönkä inte är jurist. Det har varit fråga om mål av allra enklaste slag (t. ex. rena fordringsmål) och gångerna har inte varit många. Alla från det normala avvikande ärenden i St. Michels inkassobyrå, som verkar i anslutning till den juridiska byrån, har hänskjutits att skötas av en jurist.

Eftersom klienten redan då han kommer till byrån får ett uttryckligt meddelande om att en jurist kommer att sköta det ifrågavarande ärendet, ger inte marknadsföringen heller i detta hänseende på något sätt en felaktig uppfattning om byrån. Fru Rönkä sköter inte längre själv ett enda mål i rätten fastän klienten skulle föreslå det utan ärendena hänskjuts direkt till en jurist.

KONSUMENTOMBUDSMANNENS (KO) STÄLLNINGSTAGANDE

Ansökan har delgivits KO, som i sitt brev till marknadsdomstolen, anlänt 30.8.1985, meddelat att han i stöd av konsumentskyddslagen (KSL) skrider till åtgärder med anledning av ansökan. I sitt brev till marknadsdomstolen, anlänt 19.9.1985, har KO meddelat att han behandlat Barbara Rönkäs marknadsföring med stöd av KSL och att han kommit till ett avgörande i enlighet med den brevkopia som medföljde brevet:

"Byråföreståndare Barbara Rönkä Juridisk byrå Pertti Rönkä Porrassalmigatan 15 A 10 50100 St. Michel

ER MARKNADSFÖRING

Jag har undersökt Er marknadsföring med stöd av konsumentskyddslagen och konstaterar följande.

Ni har i tidningar och sk. gratisblad gjort reklam för Er byrås tjänster med annonser, vars rubrik är "Juridisk byrå Pertti Rönkä" och i vilka den övriga texten lyder: "Äktenskapsskillnader, skiftes-, arvs-, testaments-, boupptecknings-, trafik-, rättsskydds-, brotts-, m.fl. juridiska ärenden till skäliga priser, även fria rättegångar. Flere jurister."

I er utredning av den 5 september 1985 har Ni berättat, att Ni har fasta sammarbetsavtal med åtminstone en men ofta med till och med två jurister. Samarbetet har skötts så, att klienten, då den så velat, har kunnat underhandla personligen med en jurist och även så, att byråföreståndaren har införskaffat de handlingar och den skriftliga utredning ärendet krävt i enlighet med en jurists direktiv eller på basen av tidigare erfarenhet. Då klienten personligen kommit till eller telefonledes kontaktat byrån har den jurist som samarbetat med byrån vid behov kontaktat klienten. Sålunda kan man säga att klientens ärenden i huvudsak skötts av en jurist, såvida inte klienten uttryckligen velat ha det på annat sätt. Denna situation avviker inte nämnvärt från den som råder på en advokatbyrå.

Då man jämför den ovan relaterade situationen med marknadsföringen och man som grund för jämförelsen lägger marknadsdomstolens utslag i ärendet konsumentombudsmannen mot Uuno Mäkelä (1983:5) kan man konstatera, att den uppfattning Rönkäs klient får på basen av marknadsföringen, enligt vilken han på byrån skulle få en jurists tjänster, inte är felaktig. Omständigheten att klienten om den så vill kan nöja sig med tjänster också av en icke-jurist kan inte ur klientens synvinkel sedd anses vara skadlig.

Byrån har i sin firma använt en avliden persons namn. Med beaktande av den praxis som råder beträffande advokatbyråers namn enligt vilken advokatbyråns personnamn ofta bibehålls trots ägarbyten, anser jag inte heller att detta drag i marknadsföringen är vilseledande eller otillbörligt med hänsyn till konsumenterna.

På ovan angivna grunder vidtar jag inte ytterligare åtgärder i ärendet. Jag sänder en kopia av detta brev till marknadsdomstolen.

Konsumentombudsman Gerhard af Schult‚n

Byråchef Erik Mickwitz"

BEVISNING

I marknadsdomstolen har som av svaranden åberopade vittnen hörts justitierådman Hilkka Annikki Mäkeläinen och hovrättsfiskal Tuomo Juhani Kurki.

Mäkeläinen har meddelat att hon arbetat vid Rönkäs byrå från hösten 1979 till år 1985. Mäkeläinen har berättat att hon skött största delen av de ärenden på Rönkäs byrå, vilka förutsatt uppträdande inför rätta, uppgjort handlingar, givit juridiska råd mm. Under denna tid har byråns ärenden förutom av Mäkeläinen skötts av även andra jurister såsom år 1979 av vicehäradshövding Heikki Laakso och sedan år 1980 av vicehäradshövding Pertti Nieminen samt efter honom av vicehäradshövding Heimo Kiviranta.

Enligt Mäkeläinen skette mottagande av ärenden så, att fru Rönkä tog emot ärendet, beställde nödiga handlingar och kontaktade Mäkeläinen. Om det inte var fråga om de enklaste slag av ärenden underhandlade Mäkeläinen med klienten. Fru Rönkä hade själv skött en del indrivningsärenden och hemskillnader. Även i dessa ärenden gick vittnet eller någon annan jurist genom handlingarna och gav de juridiska råden. Mäkeläinen hade uppfattat att klienten i dessa fall uttryckligen gått med på att fru Rönkä själv sköter ärendet. Det arvode Mäkeläinen fått av Rönkä har bestämts utgående från den arbetsmängd hon lagt ner på ärendet.

MOTIVERINGARNA FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Fru Barbara Rönkä har sedan år 1969 yrkesmässigt skött juridiska ärenden i St. Michel och därvid i sin tidningsannonsering använt bl.a. firman "Juridisk byrå Vicehäradshövding Pertti Rönkä" eller "Juridisk byrå Pertti Rönkä". Byrån har övergått i Barbara Rönkäs ägo i arvskiftet efter hennes år 1969 avlidne make, advokaten, vicehäradshövdingen Pertti Rönkä. Pertti Rönkä upprätthöll en advokatbyrå i St. Michel med firman "Juridisk byrå vicehäradshövding Pertti Rönkä" och senare, sedan lagen om advokater trätt i kraft, med firman "Rönkä, Pertti, Advokatbyrå". Barbara Rönkä har inte avlagt för domartjänst erforderlig examen.

Marknadsdomstolen prövar inte ärendet utgående från firmalagen.

Vid sin prövning av ärendet utgående från OtillbFörfL konstaterar marknadsdomstolen, att en firma ofta för sin innehavare representerar ett kommersiellt värde, vars betydelse aktualiseras vid sådana fall då firman överlåts. I samband med att näringsverksamheten övergår kan övergången av firman ha stor betydelse för bl.a. det fasta klientelet. Inom advokatbranschen är det vanligt, att det i en advokatbyrås namn förekommer namn på personer, som inte mera verkar inom ifrågavarande byrå. Det företag som Barbara Rönkä äger och som sköter juridiska ärenden, är enligt den företedda utredningen det samma, som övergått på henne i arvskiftet efter Pertti Rönkä.

På ovan angivna grunder anser marknadsdomstolen att det inte är vilseledande att använda Pertti Rönkäs namn i firman.

Juridiska ärenden sköts yrkesmässigt huvudsakligen av advokater, allmänna rättsbiträden och övriga personer, som avlagt för domartjänst erforderlig examen. Dylika personer kallas i allmänt språkbruk jurister.

Rätten att yrkesmässigt sköta juridiska ärenden har inte begränsats till jurister. Med vissa undantag får t.ex. som rättegångsombud och -biträde verka såväl en advokat som en annan redbar och i övrigt för uppdraget lämplig samt skickad person, som råder över sig och sin egendom.

Uttrycket juridisk byrå är ägnat att ge ett intryck av att det skull vara fråga om marknadsföringen av en jurists tjänster. Barbara Rönkäs marknadsföring ger en sådan uppfattning. Enligt Barbara Rönkä har vid Rönkäs juridiska byrå sedan år 1969 hela tiden arbetat någon jurist eller till och med flere jurister på en gång. I ärendet har också kommit fram att Barbara Rönkä verkar som byråföreståndare, tar emot ärendena och införskaffar nödiga handlingar samt meddelar den jurist, som arbetar för byrån om ärendena. Juristen tar sig att sköta ärendet och detta meddelas även klienten.

Juristuppgifterna vid Rönkäs byrå, dvs. underhandlingar med klienten, uppgörande av stämmingsansökningar, juridisk rådgivning och uppträdanden inför rätta sköts av personer, som avlagt för domartjänst erforderlig examen och som dessutom är vicehäradshövdingar. Barbara Rönkä har fortgående samarbetsavtal med dylika personer att sköta de juridiska ärenden vid hennes byrå. Undantagsvis sköter Rönkä själv enklare ärenden som ansöknings- och indrivningsärenden och detta enbart efter skild överenskommelse med klienten.

På ovan anförda grunder anser marknadsdomstolen att Barbara Rönkäs juridiska byrå alltid har tillgång till en jurist för sådana uppdrag som förutsätter en jurist. Sålunda är inte uttrycket juridisk byrå och den allmänna hänvisning till skötseln av juridiska ärenden Barbara Rönkäs juridiska byrå använt vid marknadsföringen vilseledande eller otillbörliga, och hon har inte ens meddelat att hon själv skulle sköta till en jurist hörande uppgifter. Omständigheten att Rönkäs utbildning inte angivits är inte heller vilseledande eller otillbörlig.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner riktigt förkasta ansökan.

Sökandena Tauno Haavikko, Jukka Huiskonen, Matti Kunnas, Heikki Rauhala, Matti Vanhanen, Markku Tarvainen, Hannu Teittinen, Arto Tiensuu, Hanne Zitting-Ahtela, Pentti Puolakka och Erkki Pusa ålägges att solidariskt ersätta Barbara Rönkäs rättegångskostnader med skäliga befunna åttatusen (8 000) mark.

Närvarande: Valkonen, såsom ordförande, Pekkanen, Wilhelmsson, Aaltonen, Henriksson, Luukko, Modeen och Ollikainen.