Consumer Protection Court bans misleading TV ad claims about satellite readiness without disclosing antenna costs.

KSL_2_luku_1_§ KSL_2_luku_2_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1 §:n 1 ja 2 mom:n sekä 2 ja 7 §:n nojalla vaatinut, että Luxor Oy:tä sakon uhalla kielletään

1) käyttämästä televisoiden tuotenimissä satellitesanaa tai muuta satelliittilähetysten vastaanottamiseen viittaavaa ilmaisua, taikka käyttämästä markkinoinnin pääsanomana televisioiden satelliittivalmiutta, kunnes on mahdollista suoraan vastaanottaa lähetyksiä vähintään kahdelta Suomen yleisölle tarkoitetulta satelliittiTvkanavalta sekä

2) viittaamasta markkinoinnissaan televisioiden satelliittiohjelmien vastaanottoominaisuuksiin, jollei kerrota katsojien mahdollisuuksista suoraan vastaanottaa satelliittilähetyksiä ja siihen tarvittavien lisälaitteiden kustannuksista.

Luxor Oy on kokosivun lehti-ilmoituksin mm. Helsingin Sanomissa 29.6.1984 markkinoinut Luxor SATELLITE televisiovastaanottimia seuraavalla otsikolla: "Johtavaa satelliittiajan tekniikkaa LUXOR SATELLITE". Alaotsikossa mainitaan: "Luxor SATELLITE TV:ssä on tietoa, taitoa ja tekniikkaa, joista monilla muilla ei ole tietoakaan. Jos aiot ostaa uuden väri-TV:n tänään, varmistu siitä, että se ei ole vanhanaikainen jo huomenna." Ilmoituksen kuva-aineiston keskipisteenä on Luxor SATELLITE STEREO TV, jonka kuvaruudussa näkyy Luxor nimellä varustettu satelliittivastaanottoon tarvittava paraboliantenni. Muutoin Luxor SATELLITE TV:n satelliittiominaisuuksista kerrotaan vain, että se on "ainoa TV markkinoilla, jonka satelliittimoduuli eli -viritinvastaanotin asennetaan TV:n sisään. Satelliittivastaanotossa tarvitset lisäksi Luxorin Satelliittipakettiin kuuluvan paraboli- eli lautasantennin."

Kun markkinoinnissa vedotaan tulevaisuudessa toteutuviin seikkoihin, on aina lähdettävä siitä, että kuluttajalla on tavallista huonompaa taustatietoa. Tämä lisää tällaisessa markkinoinnissa annettaville tiedoille asetettavia vaatimuksia. Siten esimerkiksi tuotteen myönteisiä puolia korostavassa markkinoinnissa on myös mainittava sen käyttöön liittyvät rajoitukset.

Käsitteitä satelliittitelevisio ja -valmius on jo kauan käytetty markkinoinnissa. Nämä käsitteet ovat kuitenkin erittäin epäselvät ja niiden sisältö vaihtelee. Jos noita käsitteitä tulkitaan laajasti, ovat käytännöllisesti katsoen kaikki Tv-vastaanottimet satelliittitelevisioita, koska ne voidaan varustaa lisälaitteilla suoraa satelliittivastaanottoa varten tai yhdistää satelliittiohjelmia jakelevaan kaapeliverkostoon. Hyvin suppea tulkinta voi johtaa päinvastaiseen tulokseen: millään tv-vastaanottimella ei ole satelliittivalmiutta, koska mikään markkinoilla oleva televisio ei pysty vastaanottamaan satelliittilähetyksiä ilman lisälaitteita tai olematta kytketty satelliittiohjelmia välittävään kaapeliverkostoon. Mikäli halutaan markkinoinnissa tuoda esille tv- vastaanottimien satelliittiominaisuuksia, on väärinkäsitysten välttämiseksi myös tehtävä selkoa siitä, mitä käsitteellä tarkoitetaan. Käsitteen tulkinnan jättämistä kuluttajan selvitettäväksi ei voida pitää sopivana.

Vaikka tehtäisiinkin tarkkaan selkoa televisiovastaanottimen teknisestä kapasiteetista ja valmiudesta vastaanottaa satelliittilähetyksiä, voi selonteko jäädä puutteelliseksi. On nimittäin epäselvää, mitkä yksittäisen kansalaisen oikeudet ja mahdollisuudet vastaanottaa ja seurata satelliittiohjelmia ylipäätään tulevat olemaan. On olemassa useita vastaanottimen teknisestä toteutuksesta riippumattomia ongelmia, jotka vaikuttavat katsojien mahdollisuuksiin vastaanottaa satelliittien välityksellä lähetettäviä ohjelmia:

a) Tullaanko satelliittiohjelmien levittämiseksi käyttämään suoralähetys- (DBS) vai telekommunikaatiosatelliitteja (FSS)?

b) Jos käytetään DBS-satelliitteja, missä määrin ne on kohdistettu Suomeen?

c) Kenellä on Suomessa käytännössä mahdollisuus yksittäisesti vastaanottaa DBS-satelliittien välittämiä ohjelmia ja millä edellytyksin?

d) Saako vastaisuudessa - päinvastoin kuin nykyisin - yksittäinen kuluttaja Suomessa vastaanottaa FSS-signaaleja suoraan, jos DBS-projektit kariutuvat?

e) Missä laajuudessa kaapeli- ja keskusantenniverkostot ovat nykyisen televisioteknologian tasalla?

Mihinkään näistä kysymyksistä ei ole tällä hetkellä yksiselitteisen selvää vastausta. Kun ottaa huomioon nämä monet satelliittilähetyksiin liittyvät epävarmuustekijät, jää mainos, jossa televisiovastaanottimien satelliittivalmiutta korostetaan, helposti informaatioarvoltaan puutteelliseksi ja epävarmuustekijöiden runsaudesta sekä tuotteeseen liittyvistä korkeista kustannuksista johtuen siten harhaanjohtavaksi.

Otsikolla ja kuvalla on lehti-ilmoituksissa varsin keskeinen merkitys. Usein kuluttajan käsitys ilmoituksen sanomasta jää näiden tekijöiden varaan. Mitä suurempi ja hallitsevampi otsikko tai kuva on, sitä suurempi on sen vaikutus kuluttajiin. Siten voivat informaatioarvoltaan vähäiset otsikot tai kuvat muodostaa lehti-ilmoituksen pääsanoman.

Kuluttajan on pystyttävä tehokkaasti hyödyntämään mainostettua tuotetta mainoksessa luvatulla tavalla kohtuullisin kustannuksin suhteellisen pian mainoksen ilmestymisen jälkeen. Tätä aikaa määriteltäessä on etupäässä otettava huomioon valmistajien tuotteelle asettama taloudellinen käyttöikä eli se aika, jonka tuotteen voidaan olettaa olevan käytössä ennen kuin se vaihdetaan uuteen. Tämä koskee ennen kaikkea teknisesti monimutkaisia kestokulutushyödykkeitä, joita usein vaihdetaan tekniikaltaan vanhentuneina vaikka ne muuten ovat käyttökelpoisia. Jotta laitteen tavanomaista käyttöaluetta laajentavat ominaisuudet voitaisiin käyttää mainonnassa, on kuluttajan voitava hyödyntää ne tehokkaasti viimeistään kahden - kolmen vuoden kuluttua mainoksen julkaisemisesta.

Vaikka tekniset edellytykset yksittäisvastaanottoon ovat jo nyt olemassa, Suomessa ei tällä hetkellä voida näitä edellytyksiä hyödyntää. Syynä tähän on se, että ainoatakaan DBSeli yleisradiosatelliittia ei Länsi-Euroopassa vielä ole laukaistu. Tällaisia satelliitteja tultaneen kuitenkin lähivuosina sijoittamaan avaruuteen. Oy Yleisradio Ab:n yleisradiosatelliittihankkeita Länsi-Euroopassa koskevassa ennusteessa mainituista satelliiteista vain pohjoismainen Tele-X-satelliitti tulee olemaan tarkoitettu suomalaiselle yleisölle. Muut on tarkoitettu lähettävän maan omalle yleisölle, joskin jokin kanava suunnattaneen myös toiseen samankieliseen naapurimaahan. Euroopan avaruusviraston (ESA) Olympos-satelliitin toinen kanava tulee olemaan italialainen, kun toisesta kaavaillaan muutamien Euroopan radiounioniin (EBU) kuuluvien maiden yhteinen kanava. Suomi ei kuitenkaan kuulu näihin maihin.

Koska Tele-X-satelliittia lukuunottamatta mikään satelliittien välittämistä ohjelmista ei tule olemaan tarkoitettu suomalaisen yleisön vastaanotettavaksi, niiden seuraaminen Suomessa jää ns. spill over ilmiön varaan. Tämä tulee asettamaan korkeita vaatimuksia suoraan vastaanottoon tarvittaville lisälaitteille. Antennin koon tulee, taatakseen kunnon kuvalaadun, olla halkaisijaltaan 2 - 5 metriä. Lopullinen suuruus määräytyy siitä, missä päin Suomea antenni sijaitsee ja minkä maan satelliittilähetyksiä sen on määrä vastaanottaa. Halkaisijaltaan esim. kahden metrin antennilla ei missään Suomessa pystytä vastaanottamaan jokaisen hankkeilla olevan länsi-eurooppalaisen yleisradiosatelliitin välittämiä ohjelmia.

Pohjoismaisen Tele-X-satelliitin ohjelmia tulee olemaan mahdollista vastaanottaa Suomessa noin 70 - 90 cm:n antennilla. Tämän suuruusluokan antenni tulee maksamaan asennuksineen n. 3 500 - 5 000 markaa. Kun tähän lisätään sisäyksikön hinta 600 - 1 000 markkaa, käy Tele-X-satelliitin välittämien ohjelmien seuraaminen päinsä 4 000 - 6 000 markan lisälaitekustannuksin.

LUXOR OY:N VASTINE

Yhtiö on kiistänyt markkinointinsa olevan harhaanjohtavaa tai kuluttajien kannalta sopimatonta ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Luxor satellite on Ruotsin Motalassa toimivan Luxor Ab:n valmistamien televisovastaanottimien tuotenimi, joka esiintyy sekä itse vastaanottimessa että sen pakkauksessa. Tuotenimen valinta perustuu yhtiön valmistamien vastaanottimien poikkeukselliseen satelliittivalmiuteen kilpaileviin tuotteisiin verrattuna. Tuotenimen käyttöä ei voida rajoittaa vain sen vuoksi, että nimi viittaa satelliittilähetysten vastaanottoon. Satellite sanan kieltäminen tuotenimissä on kohtuuton vaatimus jo silläkin perusteella, että vastaanottimet valmistetaan Ruotsissa, josta ne viedään muihinkin maihin, missä satelliittilähetysten vastaanotto on mahdollista ja hyvinkin yleistä.

Mitä sitten tulee kysymykseen siitä, voidaanko pääsanomana käyttää televisioiden satelliittivalmiutta, yhtiö on KA:n kanssa samaa mieltä. Kuitenkin on huomattava, ettei yhtiö ole näin menetellyt sen jälkeen, kun asiasta sovittiin KA:n kanssa. Toisin kuin KA, yhtiö katsoo, ettei mainoksen pääsanoma ole satelliittivalmius (jota sanaa ei edes käytetä ilmoituksessa) vaan laitteiden tekniset ja muut ominaisuudet, joilla toki on oma merkityksensä kuluttajille. Kielto ei ole tarpeellinen. Sen sitominen niin epämääräisiin edellytyksiin kuin KA esittää olisi varsin arveluttavaa. Luxor Oy:n kilpailijoista ainakin Asa käyttää ilmaisuja "satellittiajan super-TV" ja "satelliittiajan kaikki tv-tekniikka tavallisen television hinnalla", ja Salora taasen ilmaisua "täydellinen satelliittiajan televisio".

Satelliittivalmiuden korostamista koskeva KA:n ehdottama rajoitus on monestakin syystä liian ankara. Ensinnäkin on huomattava, että Luxor Oy:n vastaanottimet ovat kilpailijoihin verrattuna merkittävällä tavalla "valmiimpia" satelliittilähetysten vastaanottoon. Ennen kaikkea se vaatimuksen osa, jossa edellytetään vähintään kahden satelliittikanavan olemassaoloa ennen kuin satelliittivalmiutta voidaan korostaa, on selvästi tarpeeton. On selvää, että autojen talvirenkaita saa mainostaa esim. elokuussa, vaikka niitä ei tällöin saakaan käyttää. Kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että satelliittilähetykset tulevat Suomeen lähivuosien aikana. Mainoksen kärki on suunnattu siihen kampanjaan, jonka pääsanoma oli, ettei TV-vastaanottimia kannata ostaa tällä hetkellä, koska niiden tekniikka olisi muka vanhentunut, kun satelliittilähetykset yleistyvät.

Yhtiö on KA:n kanssa samaa mieltä siitä, että lähivuosien aikana on mahdollista vastaanottaa satelliittilähetyksiä Suomessa Luxor Oy:llä sen paremmin kuin KA:llakaan ei ole tarkkaa tietoa aikataulusta. Näissä oloissa on tärkeää saattaa kuluttajien tietoon, että markkinoilla jo nyt on vastaanotin, joka teknisesti täyttää lähivuosien aikana asetettavia teknisiä vaatimuksia ja omaa tällöin vaadittavaa satelliittivalmiutta

Luxor Oy on kuitenkin markkinoinnissaan luopunut sanan "satelliittivalmius" käytöstä juuri edellä mainittujen määrittelyvaikeuksien johdosta.

Mitä sitten tulee kysymykseen siitä, tuleeko ja millä tavalla kertoa tarvittavien lisälaitteiden kustannuksista, yhtiö on eri mieltä KA:n kanssa. Kyseiset lisälaitteet ovat tosin tällä hetkellä kaupan, mutta satelliittilähetysten yleistyessä näiden laitteiden hinnat laskevat mitä todennäköisimmin. Tämän lisäksi lisälaitteiden hinnat vaihtelevat tavattomasti riippuen siitä, mitä satelliittilähetystä halutaan vastaanottaa. Paraboliantenni maksaa näin ollen tänään asennuksineen 5 000 markasta ylöspäin. Omakotitalossa asuva kuluttaja joutuu kuitenkin jo tavallisen television hankinnan yhteydessä asentamaan talon katolle antennin, jonka hinta voi olla 2 000 markan luokkaa ilman, että tätä kustannuserää varmaankaan tarvitsee mainita televisiovastaanottimien markkinoinnissa.

Pääasiallista näkemyseroa KA:n ja yhtiön välillä voidaan kuvata siten, että KA edellyttää markkinoinnin liittyvän tiukasti tämän hetken asiantilaan, kun taas yhtiö, jonka tuotteet kestävät käytössä ja joita myöskin käytetään noin 15 vuotta ja kauemminkin, haluaa korostaa lähivuosien kehitystä. Tätä taustaa vasten yhtiö pitää selvänä, että kuluttaja voi hyödyntää satelliittivalmiutta "kohtuullisin kustannuksin pian mainoksen ilmestymisen jälkeen", kuten KA asian esittää, kun tällöin otetaan huomioon, että käyttöikä on se aika, jonka tuotteen voidaan olettaa olevan käytössä. Mikäli jotkut kuluttajat vaihtavat käyttökelpoiset vastaanottimensa uusiin lyhyemmän ajan kuluessa, vaihtoesine on kuitenkin arvokkaampi, mikäli se sisältää edistyksellisiä teknisiä ratkaisuja. KA:n esittämä 2 - 3 vuoden raja tuntuu tämän vuoksi liian kireältä.

KA:n esitys tämän päivän tekniikan edellyttämästä paraboliantennin koosta ja tämän kautta lisäkustannusten määrästä ei välttämättä pidä paikkaansa vuoden kuluttua. Tekninen kehitys on tällä alalla ollut huikean nopeaa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Luxor Oy on Helsingin Sanomissa 29.6.1984 julkaissut kokosivun ilmoituksen, jonka otsikkona on ollut:"Johtavaa satelliittiajan tekniikkaa LUXOR SATELLITE." Ilmoituksen alaotsikkona oli: "LUXOR SATELLITE TV:ssä on tietoa, taitoa ja tekniikkaa, josta monilla muilla ei ole tietoakaan. Jos aiot ostaa uuden väri-Tv:n tänään varmistu siitä, että se ei ole vanhanaikainen jo huomenna." Ilmoituksessa on ollut suurikokoinen kuva "Luxor Satellite stereo TV:stä", jonka kuvaruudussa näkyy Luxor nimellä varustettu satelliittivastaanottoon tarvittava paraboli- eli lautasantenni.

Mainoksessa kerrotaan lisäksi mm. seuraavaa: "Luxor SATELLITE-TV on ainoa TV markkinoilla, jonka

--

4. satelliittimoduuli eli viritinvastaanotin asennetaan TV:n sisään. Satelliittivastaanotossa tarvitset lisäksi Luxorin Satelliittipakettiin kuuluvan paraboli- eli lautasantennin.

--

Tässä muutamia Luxor SATELLITE TV:n teknisiä ominaisuuksia. Luxor on satelliittiajan ja tulevaisuuden TV, missä yhdistyvät luotettavuus, erinomaiset suoritusarvot ja pitkäikäisyys.--- Poikkea talossa, äläkä sorru vanhanaikaiseen."

Televisio-ohjelmien välitykseen satelliittien avulla on nykyisin teknisesti mahdollista käyttää kahden tyyppisiä satelliitteja: 1. telekommunikaatiosatelliitteja eli FSSsatelliitteja (FSS = Fixed Satellite Service) ja 2. suoralähetyssatelliitteja eli DBS-satelliitteja (DBS = Direct Broadcasting Satellite). Edelliset välittävät ohjelmia määrättyjen maa-asemien kautta. Maa-asemat jakavat ohjelmat edelleen yleisölle keskusantenni- tai kaapeliverkostojen välityksellä (ns. yhteisvastaanotto). Jälkimmäisten satelliittien välittämät ohjelmat on tarkoitettu yleisön suoraan vastaanotettavaksi (suora- eli yksittäisvastaanotto). Suoraa vastaanottoa varten katsojat tarvitsevat televisiovastaanottimen lisäksi paraboli- eli lautasantennin ja lisälaitteen vastaanottimeen.

FSS-signaalien vastaanottamiseen eli telekommunikaatiosatelliittien välittämien lähetysten vastaanottoon tarvitaan Suomessa posti- ja telehallituksen lupa. Tällaista lupaa ei ainakaan toistaiseksi anneta yksityisille kuluttajille. Telekommunikaatiosatelliittien välittämien lähetysten vastaanotto on siten käytännössä mahdollista vain maa-asemien edelleen välittämänä eli ns. yhteisvastaanottona (kaapeliverkoston tai keskusantennijärjestelmän kautta). Yhteisvastaanottojärjestelmässä kuluttaja voi vastaanottaa telekommunikaatiosatelliittien välittämiä ohjelmia tavallisella televisiovastaanottimella ilman yksittäiseen televisioon tarvittavia lisälaitteita. Sen vuoksi televisioiden satelliittivastaanottoon viittaavilla ilmaisuilla markkinoinnissa ei voida tarkoittaa telekommunikaatiosatelliittien välityksellä tapahtuvien lähetysten vastaanottoa.

Eurooppaan ei toistaiseksi ole suunnattu suoralähetyssatelliittien välittämiä lähetyksiä, eikä niitä voida vielä Suomessa vastaanottaa. Lähitulevaisuudessa on Euroopassa suunniteltu laukaistavaksi seuraavat suoralähetyssatelliitit: Saksan Liittotasavallasta TV-sat/4 vuonna 1986, Ranskasta TDF-1/4 vuonna 1986 ja Euroopan avaruusviraston (ESA)/EBU:n satelliitti Olympus/2 (L-sat) vuonna 1987 sekä Englannista BBC:n satelliitti Unisat/3 vuonna 1988. Nämä satelliitit on suunniteltu käytettäviksi oman maan yleisölle lähetettävien ohjelmien välitykseen.

Suoralähetyssatelliittien välittämiä ohjelmia on mahdollisuus rajoitetusti vastaanottaa myös tarkoitettujen vastaanottoalueiden ulkopuolelle. Tämä lähetyssignaalien ylijäämään (ns. spill over vaikutukseen) perustuva vastaanottomahdollisuus Suomessa on maantieteellisestä sijainnista johtuen pieni ja edellyttää yleensä suuria ja herkkiä antenneja.

Euroopassa on suunnitteilla myös kansainvälisiä suoralähetyssatelliitteja, esim. pohjoismainen Tele-X. On toistaiseksi avoinna, milloin tällaisia satelliitteja tultaisiin laukaisemaan avaruuteen.

Suunnitteilla olevan Tele-X-satelliitin välittämiä ohjelmia voisivat yksittäiset kuluttajat tämänhetkisen arvion mukaan vastaanottaa Suomessa suoraan n. 70 - 90 cm:n suuruisella antennilla. Esitetyn selvityksen mukaan po. lähetysten suoran vastaanoton edellyttämien lisälaitteiden hinta ylittäisi tällä hetkellä useimmiten television hinnan. Jos kuluttaja harkitsee suunnitteilla olevien länsi-eurooppalaisten suoralähetyssatelliittien välittämien lähetysten seuraamista, siihen tarvittavien antennien hinnat saattavat kohota useisiin kymmeniin tuhansiin markkoihin.

Television satelliittivastaanottoon liittyvät käsitteet ovat kuluttajille epäselviä. Suoralähetyssatelliittien välittämien ohjelmien vastaanotto riippuu tulevaisuuden tapahtumista, joiden toteutuminen ja ajankohta eivät vielä ole tiedossa. Sen vuoksi markkinoinnin, jossa viitataan mahdollisuuteen vastaanottaa satelliittilähetyksiä, on oltava selkeää.

Markkinoilla on useita tekniikkaan ja tekniseen kehitykseen liittyviä tuotenimiä. Pelkkä nimi "Luxor Satellite" ei yksiselitteisesti nimenä viittaa satelliittivastaanottoon. Markkinatuomioistuin katsoo, että kuluttajille ei pelkästään mainitun nimen perusteella synny harhaanjohtavaa kuvaa mahdollisuuksista vastaanottaa satelliittien välittämiä lähetyksiä.

Mainoksessa esitellään televisio-ohjelmien satelliittivastaanottoa ja siihen tarvittavia lisälaitteita. Siitä ei ilmene, että kuluttajilla ei tällä hetkellä Suomessa ole mahdollisuuksia satelliittilähetysten suoraan vastaanottoon. Siitä ei myöskään ilmene, että tulevaisuudessa mahdollisesti Suomeen suunnatut satelliittilähetykset ovat vasta suunnitteilla eikä siinä puhuta niiden suunnitellusta aikataulusta.

Vastaajan mainoksen otsikko "Johtavaa satelliittiajan tekniikkaa: LUXOR SATELLITE" ja kuva televisiovastaanottimesta, jonka kuvaruudun likimain kokonaan peittää nimellä "Luxor" varustettu lautasantenni, hallitsevat mainosta. Ilmaisu "SATELLITE" toistuu mainoksessa kymmenkunta kertaa. Sen lisäksi sanaa satelliitti toistetaan mainoksen tekstissä eri yhteyksissä useita kertoja.

Markkinatuomioistuin katsoo, että mainoksen teksti ja kuvallinen ilmaisu kokonaisuutena viittaavat satelliitteihin siten, että mainoksen pääsanoma on markkinoidun television valmius vastaanottaa satelliittilähetyksiä.

Mainoksia luetaan yleensä pintapuolisesti. Televisiovastaanottimien markkinointi, jonka pääsanomana on television valmius vastaanottaa satelliittilähetyksiä, on tällä hetkellä omiaan antamaan virheellisen kuvan kuluttajien mahdollisuuksista vastaanottaa satelliittien välittämiä lähetyksiä, koska mitään täsmällistä tietoa tällaisten lähetysten toteutumisesta ei vielä ole.

Yhtiö on näin ollen käyttänyt markkinoinnissaan harhaanjohtavaa menettelyä.

Televisioiden valmiudella vastaanottaa satelliittilähetyksiä on merkitystä vasta kun tällaiset lähetykset ovat kuluttajien nähtävissä. Satelliittivastaanoton edellyttämän antennin hinta saattaa tällä hetkellä huomattavastikin ylittää itse television hinnan. Sen vuoksi televisioiden markkinoinnissa, jossa kerrotaan satelliittilähetyksistä, on myös selostettava, milloin kuluttajilla arviolta on mahdollisuus vastaanottaa tällaisia lähetyksiä sekä vastaanottoon tarvittavien lisälaitteiden hinnan suuruusluokka, mikäli se on huomattava suhteessa markkinoidun televisiovastaanottimen hintaan.

Yhtiö on jättämällä kertomatta mainituista seikoista markkinoinnissaan menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL:n 2 luvun 1, 2 ja 7 §:n nojalla oikeaksi kieltää Luxor Oy:tä sadantuhannen (100 000) markan sakon uhalla televisiovastaanottimien markkinoinnissa

1. käyttämästä markkinoinnin pääsanomana mahdollisuutta vastaanottaa satelliittien välittämiä lähetyksiä ennen kuin Suomeen suunnatun suoralähetyssatelliitin toiminnan alkamisajankohta on yleisesti tiedossa ja

2. kertomasta mahdollisuuksista vastaanottaa satelliittien välittämiä lähetyksiä selostamatta samalla kuluttajien mahdollisuuksia markkinointihetkellä vastaanottaa satelliittilähetyksiä ennen kuin Suomeen suunnatun suoralähetyssatelliitin toiminnan alkamisajankohta on yleisesti tiedossa sekä selostamatta tällaiseen vastaanottoon tarvittavien lisälaitteiden hinnan suuruusluokkaa, mikäli niiden hankkiminen merkitsee kuluttajalle huomattavaa lisäkustannusta.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Hirvonen, Wilhelmsson, Heiniö, Henriksson, Libäck, Mustonen, Ollikainen ja Tammilehto.

Asiassa äänestys

Jäsen Henriksson lausui:

Hakemuksen 1. kohdan osalta katson, kuten markkinatuomioistuimen enemmistö, että kuluttajille ei pelkän nimen "Luxor Satellite" perusteella synny harhaanjohtavaa kuvaa mahdollisuuksista vastaanottaa satelliittien välittämiä suoralähetyksiä.

Luxor Oy:n Helsingin Sanomissa 29.6.1984 julkaisemassa mainoksessa esitetään paljon Luxor TV:tä koskevaa yksityiskohtaista teknillistä asiatietoa, josta vain pieni osa liittyy valmiuteen vastaanottaa satelliittien välittämiä suoralähetyksiä. Mainos ei siten kokonaisuutena tarkastellen pääsanomanaan sisällä ko. televisioiden satelliittivalmiuden sopimatonta korostamista.

Edellä mainitun johdosta hylkään kuluttaja-asiamiehen kieltohakemuksen 1. kohdan.

Muilta osin olen päätöslauselmasta ilmenevällä kannalla.

---

[SV]

KO mot Luxor Oy (bolaget). Bolagets reklam dominerades av rubriken "Ledande teknik för satellittiden: LUXOR SATELLITE" och bilden av en TV-apparat vars bildskärm nästan helt täcktes av en parabolantenn med namnet "Luxor". I marknadsföringsstunden fanns det inga exakta uppgifter om när sändningar via direktsändningssatellit skulle börja. Marknadsföringen, vid vilken det centrala budskapet var apparatens möjligheter för mottagning av satellitsändningar, var vilseledande. I den stunden hade konsumenterna inga möjligheter till direkt mottagning av satellitsändningar. Priset på den tilläggsutrustning som behövs för mottagandet kunde vara betydligt högre än priset på själva TV-apparaten. Marknadsföringen, vid vilken konsumenterna inte underrättades om när de eventuellt hade möjlighet att ta emot direkta satellitsändningar eller om priset på den behövliga tilläggsutrustningen i det fall att anskaffningen innebar betydande merkostnader för dem, var otillbörlig med tanke på konsumenterna.

KSL_2_kap._1_§ och KSL_2_kap._2_§

KONSUMENTOMBUDSMANNENS YRKANDE

KO yrkar med stöd av 2 kapitlet 1 § och 1 och 2 mom. och 2 och 7 §§ konsumentskyddslagen (KSL) att Luxor Oy vid vite förbjuds att

1) använda ordet satellite eller annat uttryck som hänvisar till mottagande av satellitsändningar i produktbenämningen på TVapparater, eller att som centralt budskap i marknadsföringen framföra TVapparaternas möjligheter att ta emot satellitsändningar förrän det i Finland är möjligt att ta emot direkta satellitsändningar på minst två för den finländska publiken avsedda satellitTVkanaler och att

2) i sin marknadsföring hänvisa till TVapparaternas möjligheter att ta emot satellitprogram, om reklamerna inte talar om för konsumenterna vilka möjligheter de har att ta emot direkta satellitsändningar och kostnaderna för den behövliga tiläggsutrustningen.

Luxor Oy har genom helsidasannonser bl.a. 29.6.1984 i Helsingin Sanomat marknadsfört Luxor SATELLITE TV-apparater under följande rubrik: "Ledande teknik för satellittiden LUXOR SATELLITE". I underrubriken sägs att "Luxor SATELLITE TV betyder kunskap, skicklighet och teknik som många inte har en aning om. Om du planerar att köpa en ny färg-TV i dag, försäkra dig om att den inte är gammalmodig redan i morgon". I reklambildens medelpunkt står en LUXOR SATELLITE STEREO TV med en parabolantenn som behövs för mottagande av satellitsändningar på bildens TV-skärm. I övrigt sägs om Luxor SATELLITE TV:s satellitmottagningsegenskaper endast att den är "den enda TV-apparaten på marknaden med en satellitmodul eller satellittuner inmonterad i TV-appparaten. För satellitmottagning behöver du dessutom en parabolantenn som ingår i Luxor Satellit-paketet".

Enligt 2 kapitlet 1 § 1 mom. KSL får vid marknadsföring inte användas förfarande, som strider mot god sed eller eljest är otillbörligt mot konsumenterna. Enligt 2 mom. skall marknadsföring, vari ej ingår uppgifter, som är av behovet påkallade med hänsyn till konsumenternas hälsa eller ekonomiska trygghet alltid anses otillbörlig. I 2 kapitlets 2 § förbjuds marknadsföring vid vilken osanna eller vilseledande uppgifter lämnas. I förarbetet till lagen konstateras (regeringens proposition med förslag till lagstiftning om konsumentskydd 8/1977 s. 27) att behövliga uppgifter med tanke på konsumentens ekonomiska trygghet kan vara t.ex. uppgifterna om en dyr konsumtionsvaras egenskaper, användningsmöjligheter och drift. Ju dyrare konsumtionsvaran är desto utförligare uppgifter borde konsumenten få om varan för att kunna bedöma de ekonimiska risker som är förenade med anskaffningen.

I förarbetet konstateras dessutom (s. 26) att stadgandet i 2 kapitlet 1 § 2 mom. har beröringspunkter med stadgandet i 2 §, enligt vilket osanna eller vilseledande uppgifter inte får lämnas vid marknadsföringen. Vilseledande uppgifter kan lämnas också så att vissa omständigheter inte alls omtalas, varigenom reklamen kan ge ett förvrängt helhetsintryck. Om vilseledning konstateras ytterligare (s. 27) att även reklamer som innehåller riktiga uppgifter kan vara vilseledande, om konsumtenterna undanhålls uppgifter som är betydelsefulla med tanke på helheten eller om de framläggs otydligt.

Då marknadsföringen vädjar till omständigheter som inte går i uppfyllelse förrän i framtiden gäller det alltid att utgå ifrån att konsumenten har sämre bakgrundsinformation än vanligt. Detta ställer större krav på de upplysningar som förmedlas via dylik marknadsföring. Vid marknadsföring som betonar de positiva egenskaperna hos en produkt skall således också begränsningarna på produktens användning omnämnas.

Begreppen satellit-TV och satellitberedskap har redan länge förekommit i marknadsföringen. Dessa begrepp är emellertid ytterst oklara och varierande till innebörden. Om de tolkas i vid bemärkelse är praktiskt taget alla TV-apparater satellit-TV-apparater, eftersom de kan förses med tilläggsutrustning för direkt satellitmottagning eller kopplas till ett kabelnät som förmedlar satellitprogram. En mycket inskränkt tolkning kan ge motsatt resultat: ingen TV-apparat har satellitberedskap, eftersom ingen TV-apparat på marknaden kan ta emot satellitsändningar utan tilläggsutrustning eller utan att vara kopplad till ett kabelnät som förmedlar satellitprogram. Vill man understryka TV-apparaternas satellitegenskaper i marknadsföringen gäller det för undvikande av missuppfattningar också att göra det klart vad som avses med dem. Det kan inte anses tillbörligt att tolkningen av begreppet skjuts över på konsumenten.

Även om TV-apparaternas tekniska kapacitet och möjligheter att ta emot satellitsändningar noggrant klargörs kan utredningen vara bristföllig. Det är nämligen oklart vilka den enskilda medborgarens rättigheter och möjligheter att ta emot och se satellitprogram över huvudtaget kommer att vara. Oberoende av apparatens tekniska egenskaper finns det ett flertal problem som inverkar på åskådarnas möjligheter att ta emot satellitsändningar:

a) Kommer satellitprgrammen att förmedlas via direktsändningssatellit (DBS) eller via telekommunikationssatellit (FSS)?

b) Om DBS-satelliter anlitas, i vilken utsträckning kommer de att vara riktade till Finland?

c) Vem i Finland har i praktiken möjlighet att ta emot program via DBS-satellit individuellt och under vilka förutsättningar?

d) Får en enskild konsument i Finland i framtiden - i motsats till i dag - ta emot FSS-signaler direkt om DBS-projekten strandar?

e) I vilken utsträckning står kabel- och centralantennäten på samma nivå som dagens TV-teknologi?

Det går inte att ge ett entydigt svar på någon av dessa frågor just nu. Med hänsyn till det stora antalet osäkerhetsfaktorer som är förknippade med satellitsändningarna brister en reklam som framhäver TV-apparaternas möjligheter att ta emot satellitsändningar lätt i informationsvärde och är på grund av osäkerhetsfaktorernas mångfald och de höga kostnaderna som är förenade med produkten således vilseledande.

Rubriken och bilden är mycket viktiga i en tidningsannons. Konsumentens uppfattning om annonsens budskap blir ofta beroende av dessa faktorer. Ju större och dominantare rubriken eller bilden är, desto större effekt har den på konsumenterna. Således får rubriker eller bilder med obetydligt informationsvärde bära tidningsannonsens huvudsakliga budskap.

Konsumenten skall effektivt kunna utnyttja den marknadsförda produkten på det sätt som reklamen utlovar till rimliga kostnader relativt snart efter reklamens uppdykande. Denna tid bestäms framför allt med beaktande av den ekonomiska livslängd som tillverkaren angivit för produkten, dvs. den tid som produkten kan antas vara i bruk innan den byts ut mot en ny. Detta gäller framför allt tekniskt komplicerade varaktiga konsumtionsvaror, som ofta byts ut emedan de blivit tekniskt omoderna även om de annras vore fullt dugliga. För att sådana egenskaper hos en apparat som utvidgar dess normala användning skall kunna uttnyttjas i reklam skall det vara möjligt för konsumenten att utnyttja dem effektivt senast om två-tre är från det att reklamen publicerats.

Trots att det redan finns tekniska förutsättningar för individuell mottagning kan de för tillfället inte tas i anspråk i vårt land. Orsaken är den att inte en enda DBS-satellit eller rundradiosatellit än så länge har avskutits i Västeurope. Sådana satelliter kommer förmodligen dock att palceras ute i rymden inom de närmaste åren. Av de satelliter som nämns i Oy Yleisradio Ab:s prognos för västeuropeiska rundradiosatellitprojekt kommer endast den nordiska Tele-X-satelliten att vara avsedd för publiken i Finland.

De övriga är avsedda för sändarländernas egen publik, även om någon kanal förmodligen kommer att riktas till ett grannland som talar samma språk. Den ena kanalen av Europeiska rymdorganisationens (ESA) satellit Olympos kommer att vara italiensk, medan den andra enligt vissa planer kommer att vara gemensam för några länder i Europeiska radiounionen (EBU). Finland räknas dock inte till dessa länder.

Då inget av satellitprogrammen med undantag av dem som förmedlas via Tele-X kommer att vara avsett för den finländska publiken, kommer tittandet i Finland att bero på det s.k. spill over-fenomenet. Detta kommer att ställa höga krav på den tilläggsutrustning som behövs för direktmottagning. Antennen skall för att kunna garantera bilder av hygglig kvalitet vara 2 - 5 meter i diameter. Den slutgiltiga storleken beror på var i Finland antennen är belägen och vilket lands satellitsändningar den skall snappa upp. Med en antenn som är t.ex. två meter i diameter går det inte någonstans i Finland att ta emot program som förmedlas av varje rundradiosatellit som planerats i Västeuropa.

Program via den nordiska Tele-X-satelliten kommer att kunna tas emot i Finland med en ca 70 - 90 cm:s antenn. Med installeringskostnaderna kommer en antenn av denna storlek att kosta ca 3 500 - 5 000 mark. Lägg härtill priset på en inomhusenhet, 600 - 1 000 mark, och program via Tele-X-satelliten kan ses med en tilläggsutrustning som kostar 4 000 - 6 000 mark.

En granskning av satellitberedskapen mot bakgrund av kollektiv mottagning eller i praktiken via kabel visar att åskådarens möjligheter att ta emot satellitprogram på detta sätt snarare beror på hur utvecklat kabelnätet är och kanske framför allt på om antennätet i hus som byggts före 1983 rustats upp än på TV-apparaternas teknik. Den enskilda konsumenten kan inte inverka på dessa faktorer i nämnvärd grad. Även om det redan nu gick att se 12 satellitkanaler i Finland, skulle bristerna i de gamla husnäten gegränsa utbudet av satellitprogram. Av denna orsak tas bara tre olika satellitkanaler emot i Finland i dag, dvs. engelska Sky Channel och Music Box via kommunikationssatelliten ECS 1 och franska TV 5. Samtliga kan endast ses på ett fåtal orter. Till exempel Finlands största och äldsta kabel-TV-bolag Helsinki Televisio sänder program endast från Sky Channel och inte ens det i sin helhet, eftersom de gamla husnätens kapacitet redan är belagd.

LUXOR OY:S GENMÄLE

Bolaget bestrider att dess marknadsdöring är vilseledande eller otillbörlig med tanke på konsumenterna och kräver att ansökan skall förkastas.

Luxor satellite är benämningen på TV-apparater som tillverkas av Luxor Ab i Motala i Sverige, och detta namn förekommer både på själva apparaten och på förpackningen. Det valdes på grund av att bolagets apparater har en exceptionell satellitberedskap jämfört med konkurrerande produkter. Användningen av namnet kan inte begränsas endast på den grund att det hänvisar till mottagande av satellitsändningar. Det är ett orimligt krav att förbjuda användning av ordet satellite i varubenämningar redan på den grund att apparaterna tillverkas i Sverige, därifrån de exporteras också till andra länder där det är möjligt och till och med ganska vanligt att ta emot satellitsändningar.

Vad sedan användningen av apparaternas satellitberedskap som centralt budskap angår är bolaget av samma åsikt som KO. Det bör dock observeras att bolaget inte gjort detta sedan det överenskommit med KO om saken. I motsats till KO anser bolaget att reklamens centrala budskap inte ligger i satellitberedskapen (ett ord som inte ens förekommer i annonsen) utan i apparaternas tekniska och andra egenskaper, som dock spelar en viss roll för konsumenterna. Förbudet är inte behövligt. Det vore ytterst betänkligt att binda det vid så pass obestämda förutsättningar som KO gör. Av Luxor Oy:s konkurrenter använder åtminstone Asa uttrycken "satellittidens super-TV" och "satellittidens hela TV-teknik för priset på en vanlig apparat", medan Salora uttrycker sig "en fullständig TV för satellittiden".

Diskussionen om satellitberedskapen väcktes i och med att konsumenterna i pressen allmänt varnades för att köpa TV-apparater därför att framtida satellitsändningar påstods kräva ett annat slag av TV-apparat. Såsom KO själv konsterar är det mycket svårt att definiera begreppet "satellitberedskap". Man kan antingen utgå ifrån att varje apparat kan förses med behövlig tilläggsutrustning, varvid någon egentlig satellitberedskap inte skulle finnas till. Å andra sidan kunde man utgå ifrån att en apparat som planerats och tillverkats så att den behövliga satellitmodulen finns installerad i apparaten och som även i övrigt är tillverkad så att den kan ta emot satellitsändningar utan särskild avstämningsenhet, högfrekvensmodulator eller nätkoppling och för vilken fjärrkontroll eller kanalväljare inte behövs fyller de rimliga minimikraven för begreppet "satellitberedskap". Om så är fallet, fyller Luxor Oy:s apparater dessa krav.

Den begränsning av betoningen på satellitberedskapen som KO förslagit år för sträng av flera orsaker. För det första gäller det att observera att Luxor Oy:s apparater jämfört med sina konkurrenter har betydligt större "beredskap" att ta emot satellitsändningar. Framför allt är kravet till den del som det förutusätter minst två satellitkanaler innan satellitberedskapen får understrykas klart onödigt. Det är klart att man får göra reklam för vinterdäck för bilar t.ex. i augusti, trots att man inte får använda dem då. Alla experter är ense om att satellitsändningarna når Finland inom de närmaste åren. Reklamens spets är riktad mot den kampanj som såsom sitt centrala budskap förde fram att det inte lönar sig att skaffa en TV-apparat just nu, eftersom tekniken påstås vara föråldrad då satellitsändningarna blir vanligare.

Bolaget är ense med KO om att det inom de närmaste åren är möjligt att ta emot satellitsändningar i Finland. Varken Luxor Oy eller KO har tillgång till exakta uppgifter om tidtabellen. Under dessa omständigheter är det viktigt att konsumenterna får vetskap om att det redan nu finns en apparat på marknaden som i tekniskt hänseende fyller de krav som under de närmaste åren kommer att ställas och som då besitter den behövliga satellitberedskapen.

Luxor Oy har emellertid avstått från ordet "satellitberedskap" i sin marknadsföring justi på grund av ovan nämnda definitionssvårigheter. Vad sedan den frågan angår om och på vilket sätt kostnaderna för den behövliga tilläggsutrustningen borde omtalas för konsumenterna är bolaget av annan åsikt än KO. Tilläggsutrustningen finns visserligen till salu för tillfället, men ju vanligare satellitsändningarna blir desto sannolikare är det att priserna på denna utrustning sjunker. Dessutom varierar priserna på tilläggsutrustningen i hög grad beroende på vilken satellitsändning konsumenten vill ta emot. En parabolantenn med installering kostar således 5 000 mark och däröver. En konsument som bor i egnahemsvilla får dock redan då han skaffar sig en vanlig apparat lov att installera en antenn på taket, och denna antenn kan kosta upp till 2 000 mark utan att det är nödvändigt att nämna denna utgift vid marknadsföringen av TV-apparaterna.

Den huvudsakliga åsiktsskillnaden mellan KO och bolaget kan beskrivas med att KO förutsätter att marknadsföringen är förankrad i dagens läge medan bolaget, vars produkter håller och även används i omkring 15 år eller ännu längre, vill understryka utvecklingen inom den närmaste framtiden. Mot denna bakgrund anser bolaget det vara klart att konsumenten kan utnyttja satellitberedskapen "till rimliga kostnader relativt snart efter reklamens uppdykande", såsom KO uttrycker saken, då livslängden härvid är den tid som apparaten kan antas bli brukad. Byter en del konsumenter ut sina användbara apparater mot nya inom en kortare tid har bytesförmålet dock större värde om det besitter avancerade tekniska egenskaper. Av denna orsak förefaler KO:s förslag till en gräns på 2 - 3 år alltför snäv.

KO:s påstående om storleken av den parabolantenn som tekniken i dag kräver och därigenom om merkostnaderna håller nödvändigtvis inte streck om ett år. Den tekniska utvecklingen i denna bransch har varit hisnande snabb.

MOTIVERING TILL MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Luxor Oy publicerade 29.61984 i Helsingin Sanomat en helsidasannons med rubriken: "Ledande teknik för satellittiden LUXOR SATELLITE". Annonsens underrubrik lydde: "LUXOR SATELLITE TV betyder kunskap, skicklighet och teknik som många inte har en aning om. Om du planerar att köpa en ny färg-TV i dag, försäkra dig om att den inte är gammalmodig redan i morgon". I annonsen ingick en bild av "Luxor Satellite stereo TV" i stort format med en parabolantenn "Luxor" som behövs för mottagande av satellitsändningar på bildskärmen i bilden.

I reklamen omtalas dessutom bl.a. följande: "Luxor SATELLITE TV är den enda TV-apparaten på marknaden som

--

4. satellitmodulen eller satellittunern är installeras i TV-apparaten. För mottagning av satellitsändningar behöver du dessutom en parabolantenn som ingår i Luxors Satellitpaket.

--

Här har du några av Luxor SATELLITE TV:s tekniska egenskaper. Luxor är satellittidens och framtidens TV-apparat som i sig kombinerar pålitlighet, höga prestationsvärden och lång livstid. ----Stick dig in och fall inte för en gammalmodig".

För förmedling av TV-program via satellit är det nuförtiden tekniskt möjligt att utnyttja två typer av satelliter: 1. telekommunikationssatelliter eller FSS-satelliter (FSS=Fixed Satellite Service) och 2. direktsändningssatelliter eller DBS-satelliter (DBS=Direct Broadcasting Satellite). De förstnämnda förmedlar program via bestämda markstationer. Markstationerna distribuerar programmen vidare till åskådarna via centralantenn- eller kabelnät (s.k. kollektiv mottagning). De program som förmedlas via de sistnämndä är avsedda för direktmottagning hos publiken (direktmottagning eller individuell mottagning). För direktmottagning behöver åskådarna en parabolantenn och ett tilläggsaggregat till TV-apparaten.

För mottagning av FSS-signaler eller sändningar via telekommunikationssatellit behövs i Finland post- och televerkets licens. Åtminstone än så länge är det omöjligt för enskilda konsumenter att utverka en sådan licens. I praktiken går det således att ta emot sändningar via telekommunikationssatellit endast genom förmedling av markstationer eller s.k. kollektiv mottagning (genom kabel- eller centralantennät). Den kollektiva mottagningen innebär att konsumenten kan ta emot program via telekommunikationssatellit med en vanlig TV-apparat utan individuell tilläggsutrustning. I marknadsföringen kan därför uttryck som hänvisar till TV-apparaternas möjligheter att ta emot satellitsändningar inte avse mottagande av sändningar via telekommunikationssatellit.

Än så länge har sändningar via direktsändningssatellit inte riktats till Europa och kan ännu inte tas emot i Finland. Det finns planer på att avskjuta följande direktsändningssatelliter i Europa inom den närmaste framtiden: TV-sat/4 i Förbundsrepubliken Tyskland år 1986, TDF-1/4 i Frankrike år 1986 och Europeiska rymdorganisationens (ESA)/EBU:s satellit Olympos/2 (L-sat) år 1987 samt BBC:s satellit Unisat/3 i England år 1988. Enligt planerna skall dessa satelliter förmedla program till åskådarna i respektive länder.

Det är möjligt att ta emot program via direktsändningssatellit i begränsad omfattning också utanför de tilltänkta mottagarområdena. Möjligheterna att ta emot sådana överskottssignaler (s.k. spill over-effekt) är små beroende på

Finlands geografiska läge och förutsätter i allmänhet stora och känsliga antenner.

I Europa planeras dessutom internationella direktsändningssatelliter såsom nordiska Tele-X. Det står fortfarande öppet när sådana satelliter skulle avskutas i rymden.

Enligt uppskattning kunde enskilda konsumenter i Finland ta emot sändningar via den planerade Tele-X-satelliten med ca 70 - 90 cm antenn. Enligt utredning överskrider priset på den tilläggsutrustning som behövs för mottagande av sådana direktsändningar i detta nu i de flesta fall TV-apparatens pris. Överväger konsumenten att ta emot sändningar via de planerade västeuropeiska direktsändningssatelliterna kan det bli nödvändigt med antenner som kostar upp till tiotals tusen mark.

För konsumenten är de begrepp som anknyter till mottagande av satellitsändningar i TV oklara. Möjligheterna att ta emot program via direktsändningssatellit beror på framtida åtgärder om vilkas uppfyllelse och tidpunkt ingen ännu vet. Sådan marknadsföring som hänvisar till möjligheten att ta emot satellitsändningar skall därför vara tydlig.

På marknaden förekommer ett flertal varubenämningar som är förenade med teknik och teknisk utveckling. Enbart namnet "Luxor Satellite" hänvisar inte entydigt till mottagande via satellit. Marknadsdomstolen anser inte att konsumenterna enbart på grund av detta namn får en vilseledande uppfattning om möjligheterna att ta emot satellitsändningar.

I reklamen framförs möjligheterna att ta emot TV-program via satellit och den tilläggsutrustning som behövs för detta. Av reklamen framgår inte att konsumenterna i Finland för närvarande saknar möjligheter till direktmottagning av satellitsändningar. Det framgår inte heller att frågan om satellitsändningar som i framtiden eventuellt vore riktade till Finland först befinner sig i planeringsskedet och inte heller den planerade tidtabellen.

Svarandens reklam domineras av rubriken "Ledande teknik för satellittiden: "LUXOR SATELLITE" och en bild av TV-apparaten vars bildskärm nästan helt är täckt av en parabolantenn med namnet "Luxor". Uttrycket "SATELLITE" upprepas ett tiotal gånger i reklamen. Dessutom upprepas ordet satellit flera gånger i olika sammanhang i reklamtexten.

Marknadsdomstolen anser att reklamtexten och bildmaterialet som helhet hänvisar till satelliter på ett sådant sätt att den marknadsförda TV-apparatens förmåga att ta emot satellitsändningar blir det centrala budskapet.

Reklamer blir i allmänhet ytligt lästa. Marknadsföringen av TV-apparater på ett sådant sätt att apparatens möjligheter att ta emot satellitsändningar framstår som det centrala budskapet är för närvarande ägnad att ge konsumenterna en oriktig bild av deras möjligheter att ta emot satellitsändningar, eftersom exakta uppgifter inte finns om när sändningarna verkligen kommer att äga rum.

Bolaget har således använt otillbörligt förfarande vid sin marknadsföring.

TV-apparaternas möjligheter att ta emot satellitsändningar har betydelse först då det är möjligt för konsumenterna att se dessa sändningar. Priset på en sådan antenn som behövs för satellitsändningar kan för närvarande betydligt överstiga priset på själva apparaten. I reklamer för TV-apparater som omtalar satellitsändningar skall också redogöras för när konsumenterna kan tänkas ha en möjlighet att ta emot sådana sändningar och priset på den tilläggsutrustning som behövs för mottagandet, om det är betydande i förhållande till priset på den marknadsförda TV-apparaten.

Bolaget har genom att underlåta att omtala ovannämnda faktorer använt otillbörligt förfarande vid sin marknadsföring.

MARKNADSDOMSTOLENS UTSLAG

Marknadsdomstolen prövar med stöd av 2 kapitlet 1, 2 och 7 §§ KSL rättvist att förbjuda Luxor Oy vid vite av hundratusen (100 000) mark att vid marknadsföringen av TV-apparater

1. framföra möjligheten att ta emot satellitsändningar som det centrala budskapet i marknadsföringen innan tidpunkten för sändningar via direktsatellit till Finland är allmänt känd och

2. omtala möjligheterna att ta emot sändningar via satellit utan att samtidigt klargöra för konsumenterna vilka möjligheter de har att ta emot satellitsändningar i marknadsföringsstunden innan tidpunkten för sändningar via direktsatellit till Finland är allmänt känd samt utan att redogöra för priset på den tilläggsutrustning som behövs för mottagandet, om det innebär betydande merkostnader för konsumenten att skaffa sig sådan utrustning.

Förbudet skall iakttas omedelbart.

Kravet på att förbudet skall utsträckas avvisas.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Hirvonen, Wilhelmsson, Heiniö, Henriksson, Libäck, Mustonen, Ollikainen och Tammilehto.

Omröstning i saken

Ledamot Henrikssons yttrande:

Beträffande punkt 1 anser jag i likhet med marknadsdomstolens majoritet att det hos konsumenterna enbart på grund av namnet "Luxor Satellite" inte uppstår en vilseledande uppfattning om möjligheterna att ta emot direktsändningar via satellit.

I Luxor Oy:s reklam i Helsingin Sanomat 29.6.1984 framläggs en hel del detaljerad teknisk information om TV-apparaten Luxor, varav endast en liten del hänför sig till apparatens beredskap att ta emot direktsändningar via satellit. Betraktad som helhet betonar reklamen således inte som sitt centrala budskap apparatens satellitberedskap på otillbörligt vis.

Med anledning av det ovan anförda avslår jag punkt 1 i konsumentombudsmannens ansökan.

Till övriga delar är jag av den åsikt som framgår av resolutionen.