Market Court bans misleading 'Finnish' bicycle ads under Consumer Sales Law for foreign parts assembly.

KA vastaan Pyörätehdas Haapala Oy ja liikkeenharjoittaja Pertti Ajomaa (vastaajat). Vastaajien markkinoimien ja Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien polkupyörien osista suurin osa oli ulkomailla valmistettuja. Kokoonpanotyön osuus pyörien valmistuksessa oli vähäinen. Kokoonpanotyö oli valmiiden osien yksinkertaista mekaanista yhdistämistä kevein työvälinein. Pyörien valmistukseen ei myöskään liittynyt merkittävää suomalaista suunnittelua tai vastaavaa työtä. Ilmaisujen "kotimainen laatupyörä" ja "suomalainen laatupyörä" käyttäminen pyörien mainonnassa antoi kuluttajille harhaanjohtavan kuvan pyörien kotimaisuudesta. Ilmaisu "suomalaisella ammattitaidolla tehty" oli yksilöimätön eikä se osoittanut, että vain kokoonpanotyö oli Suomessa tehty. Ilmaisu rinnastui ilmaisuihin "kotimainen" ja "suomalainen" ja antoi kuluttajille harhaanjohtavan kuvan pyörien kotimaisuudesta.

KSL_2_luku_2_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 2 ja 8 §:n nojalla vaatinut, että Pyörätehdas Haapala Oy:tä sekä Pertti Ajomaata T:mi Kesport Presidenttitalon haltijana sakon uhalla kielletään

1) markkinoimasta Suomessa kokoonpantuja polkupyöriä, joiden runko ja muut keskeiset osat ovat ulkomailla valmistettuja "suomalaisina" tai "kotimaisina" ja

2) käyttämästä edellä mainittujen polkupyörien markkinoinnissa ilmaisua "suomalaisella ammattitaidolla tehdyt laatupyörät" tai muuta vastaavanlaista ilmaisua, joka antaa kuluttajalle harhaanjohtavan kuvan tällaisten polkupyörien maantieteellisestä alkuperästä.

Sitoumuksen antamisen ajankohdan jälkeen, 31.5.1984, markkinoivat K-ryhmittymään kuuluvat kymmenet vähittäiskauppiaat ainakin Helsingin Sanomissa, Kalevassa sekä Savon Sanomissa julkaistussa samansisältöisessä yhteismainoksessa Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemia Nopsa merkkisiä polkupyöriä seuraavasti: "NOPSAN KUUMA KESÄSTARTTI". Pääotsakkeen alla julkaistussa tekstiosassa todetaan Nopsa-polkupyöristä: "Nyt Nopsa tekee sinulle kaikkien aikojen kesätarjouksen! Saat suomalaisella ammattitaidolla tehdyn laatupyörän edullisemmin kuin koskaan"; tämän ilmaisun alle on sijoitettu Haapala Oy:n kokoonpaneman Nopsa-polkupyörän tavaramerkin tunnuskuva. Teksti jatkuu: "Kesäsuomalaisen toivepyörä. Täyttää SFS-turvastandardin." Mainokseen sisältyvät vielä mm. korostetusti esillä olevat tarjoushintatiedot Nopsa vakiomallien ja 6- vaihteisten pyörien osalta, graafinen piirroskuva pyöräilevästä perheestä sekä tiedot Nopsa polkupyöriä myyvistä vähittäiskauppiaista; eräs heistä T:mi Kesport Presidenttitalo.

KSL 2 luvun 2 §:n säännöksessä kielletään antamasta markkinoinnissa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Mainitulla säännöksellä on erityisesti haluttu korostaa KSL:n markkinointisäännösten perustavoitteita: epäasianmukaisen kuluttajiin kohdistuvan vaikuttamisen estämistä sekä kuluttajille markkinoinnissa annettavien tietojen riittävyyden ja oikeellisuuden turvaamista. Säännös täydentää myös 2 luvun 1 §:n 1 momentin yleislauseketta siten, että lainsäätäjä on painottanut markkinoinnissa annettavien totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen erityistä hylättävyyttä.

Lain esitöissä (hallituksen esitys kuluttajansuojalainsäädännöksi 8/1977 s. 28) täsmennetään säännöksen sisältämien käsitteiden merkityssisältöä seuraavasti: "Totuudenvastaisina on pidettävä sellaisia väitteitä, lausumia ja arvostelmia, joiden paikkansapitämättömyys voidaan osoittaa. Totuudenvastaiset tiedot ovat myös harhaanjohtavia. Käsitteenä harhaanjohtavuus on kuitenkin alaltaan totuudenvastaisuutta laajempi. Oikeitakin tietoja sisältävä markkinointi voi johtaa harhaan, jos kokonaisuuden kannalta merkittäviä tietoja ei saateta kuluttajien tietoon tai ne esitetään epäselvästi."

Harhaanjohtava vaikutus voi syntyä paitsi vääriä tietoja antamalla myös monella muullakin tavoin. Se voi syntyä markkinoinnin sisältämien sanallisten tai kuvallisten ilmaisujen painotuksesta, moniselitteisyydestä tai niihin liittyvistä mielikuvista jne. Ratkaisevaa merkitystä markkinointitoimen harhaanjohtavuutta arvosteltaessa on annettava sille kokonaisvaikutelmalle, jonka se saa aikaan vastaanottajana olevassa kuluttajassa. Tunnusomaista harhaanjohtavalle markkinoinnille on, että kuluttajalle syntyy tavalla tai toisella erheellinen käsitys sellaisesta seikasta, joka vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen, kuten hyödykkeen kestävyydestä, laadusta, ominaisuuksista tai alkuperästä.

Tuotteen alkuperän vaikutusta kuluttajan käyttäytymiseen on selvittänyt Kaija Hyvönen tutkimuksessaan Kuluttajat ja alkuperämerkinnät (Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskuksen julkaisuja 1/1980). Haastatteluaineistoon perustuvasta tutkimuksesta ilmeni ensinnäkin, että enemmistö haastatteluun vastanneista piti valmistusmaata merkityksellisenä tekijänä tuotteen ostopäätöstä tehtäessä. Erityisen tärkeäksi alkuperämerkintä koettiin kotimaisen tuotteen tunnistamisen kannalta. 98 % haastatelluista yhtyi väitteeseen: "Kotimaisen tuotteen tunnistaminen on tärkeää ja siksi on kaikissa tuotteissa valmistusmaa ilmoitettava selvästi" (s. 43). Alkuperämerkinnän informaatio voi kuitenkin jäädä välittymättä sen vuoksi, että tavaramerkkien ja niihin rinnastettavien ilmaisujen uskotaan varsin yleisesti osoittavan maantieteellistä alkuperää. Tämä pätee erityisesti kieliasultaan suomalaisiin tavaramerkkeihin (s. 58 - 59).

Tutkimuksen yhteenveto-osassa tekijä toteaa, että koska valmistusmaamerkintä ei osoita, miten suuri osa tuotteen valmistuksessa on tapahtunut merkinnän tarkoittamassa maassa, ei tuotteen luokitteleminen kotimaiseksi tai yleensä tietyn maalaiseksi valmistusmaamerkinnän perusteella ole kaikissa tapauksissa puolusteltavissa. Tämä johtuu mm. siitä, että tuotanto-olosuhteiden järjestelyjen seurauksena voi tuotteen valmistuksessa varsin vähäinen osa tapahtua merkinnän tarkoittamassa maassa (s. 102).

Alkuperän ilmoittamista ja markkinointia koskevia määräyksiä sisältyy useisiin eri säädöksiin. Jo ennen kuluttajansuojalainsäädännön voimaantuloa kiellettiin VilpKilpL 2 §:n säännöksessä antamasta tavaroiden markkinoinnissa mm. niiden alkuperästä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. SopMenL:n esitöissä (hallituksen esitys 114/1978) todetaan sivulla 6 seuraavaa: "Kuluttajansuojalainsäädännön voimaantulo edellyttää VilpKilpL:n säännösten uudistamista mm. siksi, että sama markkinointitoimenpide saattaa olla sekä VilpKilpL:n että kuluttajansuojalain säännösten vastainen." Kuluttajiin kohdistuvan markkinoinnin osalta siis siirtyi edellä mainittu alkuperää koskeva harhaanjohtamiskielto KSL 2 luvun 2 §:n säännöksen piiriin. Myös mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 4 artiklassa tuotteen maantieteellinen alkuperä mainitaan erityisesti sellaisena seikkana, jonka suhteen ei saa johtaa harhaan.

KSL:ssa tai sen perusteluissa ei mainita erikseen niitä kriteereitä tai mittaustapoja, joiden mukaisesti tuotteen alkuperä määriteltäisiin. Käsitteiden "kotimainen" ja "suomalainen" käytön arviointi markkinoinnissa on ratkaistava erikseen, ottaen huomioon alakohtaiset ja kussakin yksittäistapauksessa erityisesti vaikuttavat tosiseikat. Johtoa kotimaisuusväittämän arviointiin voidaan hakea ensinnäkin vuoden 1984 alussa voimaantulleesta alkuperämerkintälainsäädännöstä. Lain yleisperusteluissa (hallituksen esitys 112/1982) korostetaan alkuperämaasta annettujen tietojen erityistä merkitystä kuluttajan ostopäätökselle.

Kotimaisen Työn Liitto ry:n avainlippualkuperämerkin myöntämis- ja käyttöperusteiden 6 kohdan mukaan avainlipputunnuksen saamiseksi edellytetään pääsääntöisesti vähintään 50 %:n kotimaisuusastetta laskettuna tuotteen omakustannushinnasta. Tuotteelta voidaan vaatia myös tätä korkeampaa kotimaisuusastetta riippuen esim. siitä, kuinka korkea on yleensä vastaavien Suomessa valmistettujen tuotteiden kotimaisuusaste. Ainoastaan poikkeustapauksissa voidaan 50 %:n kotimaisuusaste alittaa, jos siihen on erityisiä perusteita. Näihin kriteereihin voidaan nojautua ohjeellisina arvioitaessa kotimaisuusväittämän harhaanjohtavuutta KSL:n nojalla. On kuitenkin korostettava, että kotimaisuusväittämän arviointi KSL:n nojalla tapahtuu itsenäisesti ja edellä esitetyt kriteerit ovat ainoastaan ohjeellisia.

KA:n pyydettyä selvitystä Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien polkupyörien kotimaisuusasteesta Kesko Oy toimitti 27.6.1983 pyydetyn selvityksen. Näiden tietojen mukaan ulkomaisten osien osuus laskettuna polkupyörien "tehtaan hinnasta" olisi esim. Nopsa Vakion kohdalla 54,9 %, Nopsa 3-V 58,6 % sekä DBS-Touring 6-V 54 %.

"Tehtaan hinta" koostuu Kesko Oy:n antamien tietojen mukaan polkupyörän osien yhteenlasketusta hankintahinnasta lisättynä kokoonpanotyön arvolla. Kokoonpanotyön arvolla Kesko Oy tarkoittanee työsuorituksista maksettavia erilaisia palkkoja sekä lakisääteisiä ja vapaaehtoisia sosiaalikustannuksia.

Raaka-ainekustannusten laskentaan liittyy oleellisesti arvostusongelma, koska raaka-aineita tai komponentteja saatetaan varastoida pitkiäkin aikoja ennen niiden käyttöä. Tällöin alkuperäinen hankintahinta ei aina ilmaise menetettyä hyötyä, vaan on etsittävä esim. jälleenhankintahinta tai päivän hinta.

Kun tähän Kesko Oy:n ilmoittamaan "tehtaan hintaan" lisätään muut muuttuvat kustannukset, esim. energia- ja muut niihin verrattavat kustannukset, muuttuvat markkinointikustannukset sekä kaikki kiinteät kustannukset, päästään omakustannusarvoon. Nämä edellä luetellut erät ovat suurimmaksi osin kotimaisia kustannuseriä. Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemat polkupyörät eivät kuitenkaan tiettävästi täytä Kotimaisen Työn Liitto ry:n avainlipputunnuksen myöntämiselle asettamaa vaatimusta, vähintään 50 %:n kotimaisuusastetta omakustannushinnasta.

Ratkaisevinta harhaanjohtavuuden arvioinnissa on kuitenkin se, että Nopsa- ja DBS-polkupyörät on kokoonpantu ulkomaiseen runkoon (norjalainen Oglaend-runko). Polkupyörän runkoa voidaan pitää valmiin polkupyörän keskeisimpänä peruselementtinä. Pyörän rungon valmistukseen sisältyy lukuisia teollisen prosessoinnin eri vaiheita, ennen kuin runko on hitsattu, muotoiltu ja maalattu kokoonpanotyötä varten. Rungon mitoitus myös määrää sen, millainen valmiista polkupyörästä viime kädessä tulee, sekä vaikuttaa myös muiden polkupyörien komponenttien hankintaan. Polkupyörän valmiin rungon arvo muodostaa polkupyörän kaikkien osien arvosta jo yksinään n. 40 %. Tämä tuotantopanos on Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemissa polkupyörissä kokonaan ulkomainen.

On ilmeistä, että jos polkupyörää markkinoidaan kotimaisena tai suomalaisena, niin tavallinen kuluttaja mieltää polkupyörän peruselementin, sen rungon kotimaiseksi.

Rungon lisäksi myös muut Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien polkupyörien keskeiset osat ovat ulkomaisia. Näitä ovat mm.: ohjaustanko, satula putkineen, polkupyörän keskiö, vaihdepyörissä vaihteisto, jarrujärjestelmä jne. Mainittuihin polkupyöriin sisältyy (Kesko Oy:n antaman tiedon mukaan) yleensä ainoastaan seuraavat Suomessa valmistetut osat tai varusteet: 1) ketjusuoja, 2) heijastinvarustelu, 3) tavarateline, 4) lokasuojat, 5) vannenauhat, 6) sisärenkaat, 7) ulkorenkaat, 8) vanteet. Näistäkin on osa sellaisia, joita voidaan pitää polkupyörien ns. lisävarusteina. Nyt lueteltujen osien yhteenlaskettu arvo muodostaa ainoastaan vähäisen osan Pyörätehdas Haapala Oy:n käyttämien ulkomaisten osien arvosta. Polkupyörien tekninen kokonaisuus muodostuu siten lähes kokonaan ulkomaisista osista.

Arvioitaessa kokoonpanotyön osuutta tällaisten polkupyörien kotimaisuusasteesta voidaan todeta, että polkupyörien kokoonpano tapahtuu varsinaisen teollisen prosessin jälkeen, ulkomailla työstettyjä komponentteja teknisesti yhdistämällä. Kokoonpanotyö onkin ainoastaan murto-osa siitä kokonaisprosessista, jonka tuloksena syntyy käyttövalmis polkupyörä. Tämä ilmenee verrattaessa vaikkapa esim. pelkän polkupyörän rungon valmistukseen käytettyjä työtunteja sen kokoonpanoon tarvittaviin työtunteihin. Kevein työvälinein tapahtuva kokoonpanotoiminta ei tässä tapauksessa edusta erityistä pääomavaltaista tuotantoa eikä kokoonpanoon myöskään liity samanlaista suunnittelu-, laadunvalvonta- ja taitotieto-panosta kuin varsinaiseen teolliseen valmistamiseen.

Uudessa mainoskampanjassa markkinoidaan Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemia Nopsa-polkupyöriä ilmaisulla "suomalaisella ammattitaidolla tehdyt laatupyörät". Kuten aiemmin todettiin, ovat kotimaiset tuotteet omiaan herättämään kuluttajissa myönteisiä mielikuvia tuotetta kohtaan. Lisäksi joihinkin Suomessa valmistettuihin tuotteisiin liittyy kuluttajien erityisen voimakkaita laatuodotuksia. On varsin oletettavaa, että polkupyörien osalta tällaiset laatuodotukset eivät kohdistu mekaaniseen kokoonpanotyöhön vaan valmiiseen tuotteeseen kokonaisuudessaan.

Harhaanjohtavuutta arvioitaessa kiinnittyy huomio edelleen ilmaisussa "tehdä" -verbin käyttöön (esiintyy passiivin toisena partisiippina muodossa .. "tehdyt" ..). Tällä ilmaisun osalla, "tehdyt", jota vahvistetaan kotimaisuutta korostavalla määritteellä, pyritään selvästi luomaan kuluttajalle mielikuva konkreettisesta teollisesta valmistamisesta ja tämän toiminnan tuloksena syntyneestä kotimaisesta hyödykkeestä, Nopsa-polkupyörästä. Ilmaisulla pyritään myös peittämään se tosiseikka, että Nopsa-polkupyörät koostuvat pääosin ulkomailla valmistetuista osista. Uuden markkinointikampanjan ilmeisenä tarkoituksena on luoda kuluttajille erheellinen mielikuva Nopsa-polkupyörän kotimaisuudesta.

Edellä olevan nojalla on katsottava, että Pyörätehdas Haapala Oy:n kokoonpanemien polkupyörien yllä kuvattu markkinointi on ollut kuluttajia harhaanjohtavaa ja siten KSL 2 luvun 2 §:n säännöksen vastaista.

Kiellon tulee ulottua Pyörätehdas Haapala Oy:n lisäksi vähittäismyyjänä toimivaan Ajomaahan. Vähittäisliikehän hyötyy samalla tavalla markkinoinnista. Alan markkinoinnissa markkinointi-ideat, kuva-aineisto ja iskulause tulevat yleensä muualta kuin vähittäiskauppiailta. Jos kielto kohdistuisi ainoastaan valmistajaan tai tukkuliikkeeseen, vähittäisliike voisi yhä käyttää lainvastaisia markkinointimenetelmiä. Vähittäisliikkeeseen kohdistuvaa kieltoa ei ehkä kuitenkaan ole välttämättä tarpeen tehostaa uhkasakolla.

PYÖRÄTEHDAS HAAPALA OY:n JA PERTTI AJOMAAN VASTINE

Vastaajat ovat kiistäneet markkinointinsa olevan harhaanjohtavaa ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä.

Pyörätehdas Haapala Oy ja Pertti Ajomaa ovat antaneet KA:lle 13.3.1984 päivätyn sitoumuksen, jossa on ilmoitettu luovutun käyttämästä polkupyörien markkinoinnissa ilmaisuja "kotimainen" tai "suomalainen". Lisäksi on sitouduttu olemaan käyttämättä muutoin markkinoinnin pääsanomana polkupyörien alkuperämaata. Mainittua sitoumusta on sen antajien taholta noudatettu.

Siltä osin kuin on kyse sanojen "kotimainen" ja "suomalainen" käytöstä Pyörätehdas Haapala Oy:n valmistamien polkupyörien markkinoinnissa, vaatimus on aiheeton, koska asia on jo kertaalleen käsitelty ja sovittu viranomaisen kanssa. KA ei ole hakemuksessaan väittänyt, että sitoumusta olisi rikottu. KA:n 2) vaatimus on taas täysin uusi vaatimus. KA ei ole kuluttaja-asiamiehestä annetun lain 8 §:n mukaisesti kuullut osapuolia tästä vaatimuksesta ennen asian viemistä markkinatuomioistuimeen. Kauppias Pertti Ajomaa käyttää omassa markkinoinnissaan pelkästään omia ilmoituksia pääkaupungin sanomalehdissä. Ilmoitukset, joihin KA viittaa 2) vaatimuksensa osalta, ovat Pyörätehdas Haapala Oy:n laatimia ja kustantamia. Vaikka niissä on ollut maininta paikallisista jälleenmyyjistä, ei tämä tee kauppias Ajomaata edes asianosaiseksi tässä asiassa.

Pyörätehdas Haapala Oy:n liikevaihto 1983 oli 59,4 mmk (myyntituotot 76,8 mmk). Tilikauden aikana toimitettiin lähes 90 000 polkupyörää. Tehtaan markkinaosuus on n. 30 %:n vaiheilla, joskin markkinaosuusprosenttien selvittäminen on varsin vaikeata, koska alan tilastointi on tuontia lukuunottamatta epätarkkaa.

Henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 85, joista toimihenkilöitä 18. Maksettujen palkkojen yhteismäärä oli 4,1 mmk. Yritys toimii Turussa vuokratiloissa. Koneiden ja kalustojen kirjanpitoarvo oli 2,0 mmk, josta tehtiin 0,6 mmk:n poistot. Koneiden ja kalustojen vakuutusarvo oli 4,8 mmk ja vaihtoomaisuuden arvo 33,9 mmk.

Haapalan valmistamissa polkupyörissä on pääosin norjalainen Oglaendin runko. Rungon osuus valmiin pyörän osien arvosta on n. 40%. Suomalaisia komponentteja polkupyörissä on n. 30 % osien kokonaisarvosta. Loput komponentit, n. 30 % tulevat eri maista, pääosin Länsi-Saksasta, Ranskasta, Belgiasta ja Japanista.

Alkukesän pyörämyynnin vauhdittamiseksi Haapala aloitti touko-kesäkuun vaihteessa kampanjan "Nopsan kuuma kesästartti". Ilmoituksessa mainitut (vakio, 3-v ja 6-v) polkupyörät tarjottiin hintaan, joka alitti keskimäärin 20 %:lla mainittujen pyörien markkinahinnan eli sen hinnan, jolla niitä oli liikkeissä myyty (ohjehintaan verrattuna alennus oli noin 1/3).

Tämän ilmoittelun pääsanoma oli ehdottomasti hinta. Tässä ilmoituksessa oleva maininta "suomalaisella ammattitaidolla tehdyn laatupyörän" oli jatkoa Pyöräilykärpäsessä olevalle tekstille, jota on edellä lainattu.

Maininnalla "suomalaisella ammattitaidolla tehty" on ollut tarkoituksena kertoa kuluttajalle seuraavia asioita:

- tuote on suunniteltu Suomessa niin komponenttien valinnan kuin mitoituksenkin osalta,

- tuote on koonpantu Suomessa suomalaisten ammattinsa hallitsevien työntekijöiden toimesta,

- tuotteiden valmistukseen liittyy suomalaista tasoa oleva laadunvalvonta ja

- kuluttajaan nähden tuotteesta on vastuussa suomalainen yhtiö, jonne voi osoittaa mahdolliset reklamaatiot ja joka huolehtii tuotteissa mahdollisesti olevien virheiden korjaamisesta.

Mainonnassa ei ole missään vaiheessa annettu ymmärtää, että Haapala itse valmistaisi pyörien komponentit taikka että nämä olisivat kaikki pääosin suomalaisia.

Suomessa on tällä hetkellä kolme merkittävää pyörien valmistajaa: Tunturi, Helkama ja Haapala. Kun puhutaan pyörien valmistukseen liittyvistä asioista, joudutaan näiden tehtaiden tuotantoprosesseja vertaamaan toisiinsa. Tunturi ja Helkama tekevät ns. runkokolmion hitsaamalla putkista. Tähän kolmioputkeen yhdistetään sitten ulkomaista valmistetta olevat laakerit, polkimet sekä ilmeisesti kotimaassa tehdyt taka- ja etuhaarukat, jonka jälkeen valmis runko maalataan. Näin valmistuneen tuotteen Haapala hankkii valmiina ulkomailta.

KA:n väitettä , ettei Haapalan toimintaan liity "samanlaista suunnittelu-, laadunvalvonta- ja tietotaito-panosta kuin varsinaiseen teolliseen valmistamiseen", ei voida täysin hyväksyä ainakaan silloin, kun tehdasta verrataan kotimaisiin kilpailijoihin. Erona näihin on ainoastaan se, ettei Haapalassa hallita hitsaamista ja maalaamista siten kuin kilpailijoiden tehtailla. Muilta osin tapahtuvat pyörien suunnittelu, osien hankinta, tuotantoprosessin suunnittelu ja laadunvalvonta kaikilla tehtailla suunnilleen samalla tavalla.

Edellä olevilla perusteilla on katsottava, että Haapalan valmistamat pyörät on alkuperämerkintälain 2 §:n mukaisesti valmistettu Suomessa ja tuotteisiin voidaan liittää "Made in Finland" merkintä. Näin ollen voidaan myös sanoa, että tuotteet on "tehty suomalaisella ammattitaidolla".

Sanonnalla "suomalaisella ammattitaidolla tehdyt" on haluttu antaa kuluttajalle kuva tuotteen luotettavuudesta: se on suunniteltu suomalaisiin oloihin ja tällä perusteella valittu siihen käytetyt komponentit, tuote on kokoonpantu suomalaisten ammatti-ihmisten toimesta ja tuotteen laadusta vastaa kuluttajaan nähden suomalainen valmistaja. Missään vaiheessa ei kuluttajille ole annettu sellaista kuvaa, että pääosa tuotteeseen käytetyistä osista olisi kotimaisia. Kuluttajille jaetuista esitteistä ilmenee, että kokoonpanossa käytetään eri valmistajien toimittamia komponentteja. KA:n käsitys siitä, että mainitulla ilmaisulla pyritään luomaan kuluttajille erheellinen mielikuva Nopsa-polkupyörän kotimaisuudesta, ei pidä paikkaansa. Lisäksi on huomattava, että mainostekstissä on käytetty "tehdä" -verbiä eikä esimerkiksi "valmistaa" -sanaa. "Tehdä" -verbillähän on varsin ylimalkainen merkitys (Nykysuomen sanakirja), mikä ei mitenkään voi viitata "konkreettiseen teolliseen valmistamiseen".

Haapalan kevään ja alkukesän 1984 markkinoinnissa käyttämä ilmaisu "suomalaisella ammattitaidolla tehdyt" ei ole kuluttajia kohtaan harhaanjohtava. KA:n 2) vaatimus on muutenkin epäselvä: sanonta "antaa harhaanjohtavan kuvan tällaisten polkupyörien maantieteellisestä alkuperästä" voitaisiin tulkita siten, että näitä pyöriä markkinoitaessa olisi aina kerrottava mikä on ulkolaisten osien osuus (pyörän hinnasta, osien hinnasta jne.) Osien hinta on kuitenkin vain eräs puoli kokonaisuudesta; pääoma- ja työkustannukset ovat myös merkittävä tekijä.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Pyörätehdas Haapala Oy on keväällä 1983 käynnistänyt Nopsaja DBS-polkupyörien K-ryhmittymään kuuluvien vähittäiskauppiaiden valtakunnallisen markkinointikampanjan. Eri puolilla maata ilmestyvissä sanomalehdissä mainostettiin Nopsa- ja DBS-pyöriä mm. ilmaisuilla "suomalaiset laatupyörät" ja "kotimaiset laatupyörät". Pertti Ajomaa on julkaissut nimellä Kesport Presidenttitalo tällaisen ilmoituksen Helsingin Sanomissa kesäkuussa 1983. K-ryhmittymään kuuluvien vähittäiskauppiaiden 31.5.1984 mm. Helsingin Sanomissa julkaistussa yhteismainoksessa Nopsa merkkisiä polkupyöriä on markkinoitu ilmaisulla "Nopsa tekee sinulle kaiken aikojen kesätarjouksen! Saat suomalaisella ammattitaidolla tehdyn laatupyörän edullisemmin kuin koskaan." Ilmoituksen lopussa on ollut luettelo Nopsa-myyjistä, joiden joukossa on mm. Kesport Presidenttitalo.

KSL 2 luvun 7 §:n 1 mom:n mukaan markkinointia tilaavaa tai suorittavaa elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta mainitun 2 luvun säännösten vastaista markkinointia taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa markkinointia. Markkinatuomioistuin katsoo, että tällaisena elinkeinonharjoittajana on pidettävä myös elinkeinonharjoittajaa, jonka lukuun markkinointi tapahtuu. Koska Helsingin Sanomissa 31.5.1984 julkaistussa mainoksessa on Nopsa-myyjänä nimenomaisesti mainittu Kesport Presidenttitalo, markkinointi on tapahtunut myös Pertti Ajomaan lukuun.

Laki kulutustavaroiden alkuperämaan ilmoittamisesta sääntelee ensisijaisesti kulutustavaraan tai sen myyntipäällykseen tehtäviä alkuperämaata koskevia merkintöjä. Vastaajilla ei ole mainitun lain perusteella velvollisuutta ilmoittaa polkupyörän alkuperämaata mainonnassa. Näin ollen vastaajien mainonnassa käyttämien ilmaisujen hyväksyttävyyttä voidaan arvioida erikseen KSL:n säännösten nojalla.

Nopsa- ja DBS-polkupyörien runko valmistetaan Norjassa. Muita ulkomailla valmistettuja osia pyörissä ovat seuraavat: navat, puolat, lukko, ratas, laakeristot, vaihteistot, ohjain, ohjainkannatin, kello, ketjut, seisontatuki ja istuin. Suomessa valmistettuja osia pyörissä ovat seuraavat: ketjusuoja, heijastinvarustelu, tavarateline, lokasuojat, vannenauhat, sisärenkaat, ulkorenkaat ja vanteet.

Rungon osuus on valmiin pyörän osien arvosta n. 40 prosenttia. Muiden ulkomailla valmistettujen osien arvo on Pyörätehdas Haapala Oy:n ilmoituksen mukaan n. 30 prosenttia osien kokonaisarvosta. Suomessa valmistettujen osien arvoksi Pyörätehdas Haapala Oy on ilmoittanut n. 30 prosenttia.

Pyörätehdas Haapala Oy kokoaa mainituista valmiista osista markkinoimansa polkupyörät. Kokoonpanotyön osuus on Pyörätehdas Haapala Oy:n ilmoituksen mukaan n. 5 - 10 prosenttia osien kokonaisarvosta. Pyörien osien ja kokoonpanotyön perusteella laskettava kotimaisuusaste on Pyörätehdas Haapala Oy:n ilmoituksen mukaan n. 35 - 40 prosenttia.

Nopsa- ja DBS-polkupyörien osista suurin osa on ulkomailla valmistettuja. Kokoonpanotyön osuus niiden valmistuksessa on ollut vähäinen. Mainittu työ on ollut valmiiden osien yksinkertaista mekaanista yhdistämistä kevein työvälinein. Pyörien valmistukseen ei myöskään ole liittynyt merkittävää suomalaista suunnittelua tai vastaavaa työtä.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että ilmaisujen "kotimainen laatupyörä" ja "suomalainen laatupyörä" käyttäminen mainitunlaisten polkupyörien mainonnassa on antanut kuluttajille harhaanjohtavan kuvan pyörien kotimaisuudesta.

Ilmaisu "suomalaisella ammattitaidolla tehty" on yksilöimätön. Se ei osoita, että vain kokoonpanotyö on Suomessa tehty, vaan on omiaan antamaan yleisen kuvan pyörien kotimaisuudesta. Ilmaisu rinnastuu ilmaisuihin "kotimainen" ja "suomalainen". Siten ilmaisu on antanut kuluttajille harhaanjohtavan kuvan pyörien kotimaisuudesta.

KA ei ole vaatinut liikkeenharjoittaja Pertti Ajomaalle määrättävää kieltoa tehostettavaksi uhkasakolla. Kun Ajomaan ei ole KA:lle antamansa sitoumuksen jälkeen väitettykään itse suorttamassaan mainonnassa käyttäneen vaatimuksen kohteena olevia ilmaisuja, markkinatuomioistuin katsoo, ettei Pertti Ajomaalle määrättävää kieltoa ole tarpeen tehostaa uhkasakolla.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL 2 luvun 2 ja 7 §:n nojalla oikeaksi kieltää Pyörätehdas Haapala Oy:tä ja liikkeenharjoittaja Pertti Ajomaata käyttämästä pääosin ulkomailla valmistetuista osista Suomessa koottujen polkupyörien mainonnassa ilmaisuja kotimainen ja suomalainen taikka muuta kotimaisuuteen tai suomalaisuuteen viittaavaa harhaanjohtavaa ilmaisua.

Pyörätehdas Haapala Oy:tä koskevan kiellon tehosteeksi asetetaan sadantuhannen (100 000) markan uhkasakko.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Aaltonen, Henriksson, Mustonen ja Tammilehto.

---

[SV]

KO mot Pyörätehdas Haapala Oy och affärsidkaren Pertti Ajomaa (svaranden). Största delen av delarna i de av svarandena marknadsförda och av Pyörätehdas Haapala Oy monterade cyklarna hade framställts utomlands. Monteringsarbetets andel vid cyklarnas tillverkning var liten. Monteringsarbetet hade bestått i enkel mekanisk sammansättning av färdiga delar med lätta arbetsredskap. Cykeltillverkningen hade ej heller varit förenad med avsevärt finländskt konstruktions- eller motsvarande arbete. Användningen av uttrycken "inhemsk kvalitetscykel" och "finländsk kvalitetscykel" vid reklam för cyklarna gav konsumenterna en vilseledande bild av cyklarnas inhemska ursprung. Uttrycket "gjord med finländskt yrkesskicklighet" var opreciserat och det betydde inte, att endast sammansättningsarbetet gjorts i Finland. Uttrycket var jämställt med uttrycken "inhemsk" och "finländsk" och det gav konsumenterna en vilseledande bild av cyklarnas inhemska ursprung.

KSL_2_kap._2_§

KONSUMENTOMBUDSMANNENS YRKANDE

KO har med stöd av konsumentskyddslagen (KSL) 2 kap. 2 och 7 § yrkat att Pyörätehdas Haapala Oy samt Pertti Ajomaa som innehavare av firma Kesport Presidenthuset vid vite förbjudes att

1) marknadsföra i Finland sammansatta cyklar, vars ramar och övriga väsentliga delar tillverkats utomlands, såsom "finländska" eller "inhemska" och

2) vid marknadsföring av ovan nämnda cyklar använda uttrycket "med finländsk yrkesskicklighet tillverkade kvalitescyklar" eller något motsvarande uttryck, som ger konsumenten en vilseledande bild av cyklarnas geografiska ursprung.

Efter det att förbindelsen lämnats, den 31.5.1984, marknadsförda tiotals minuthandlare tillhörande K-gruppen genom gemensamma annonser med samma innehåll åtminstone i Helsingin Sanomat, Kaleva samt Savon Sanomat de av Pyörätehdas Haapala Oy sammansatta cyklarna av märket Nopsa på följande sätt: "NOPSAS HETA SOMMARSTART". I texten under huvudrubriken konstateras om Nopsa-cyklarna: "Nu får Du alla tiders sommarerbjudande av Nopsa! Du får en med finländsk yrkesskicklighet gjord kvalitetscykel förmånligare än någonsin." Under detta uttryck hade placerats varumärkessymbolen för den av Haapala Oy sammansatta Nopsa-cykeln. Texten fortsätter: "Sommarfinländarens önskecykel. Uppfyller SFS-säkerhetsstandarden." Annonsen innehöll vidare bl.a. på framträdande sätt de gällande villkoren för specialpriserna för Nopsa standardmodellens och den 6-växlade cykelns del, en tecknad bild av en cyklande familj samt uppgifter om minuthandlare, som säljer Nopsa cyklarna, en av dem är firma Kesport Presidenthuset.

Reglen i KSL 2 kap. 2 § förbjuder att vid marknadsföring lämna osanna eller vilseledande uppgifter. Med det nämnda stadgandet har man velat speciellt betona huvudsyftet med KSL:s regler om marknadsföring: att förhindra mot konsumenterna riktad osaklig påverkan samt att säkerställa att de vid marknadsföring till konsumenterna lämnade uppgifterna är tillräckliga och korrekta. Stadganden kompletterar också generalklausulen i 2 kap. 1 § 1 mom. således att lagstiftaren har betonat, att lämnande av osanna eller vilseledande uppgifter i marknadsföringen är speciellt förkastligt.

I förarbetena till lagen (regeringens proposition med förslag till konsumentskyddslagstiftning 8/1977 sid. 27) preciseras innebörden av begreppen i stadgandet på följande sätt: "Sådana påståenden, utsagor och värderingar, vilkas ohållbarhet kan påvisas, bör betraktas som osanna. Osanna utsagor är även vilseledande. Såsom begrepp är uttrycket vilseledande likväl mera omfattande än begreppet osann. Också marknadsföring, som innehåller riktiga uppgifter, kan vara vilseledande, om för helheten betydelsefulla uppgifter inte bringas till konsumenternas kännedom eller de framförs oklart."

Ett vilseledande intryck kan uppkomma förutom genom lämnande av felaktiga upplysningar också på många andra sätt. Det kan uppkomma genom betoning av i marknadsföringen förekommande uttryck i ord eller bild, genom dessas mångtydighet eller genom de associationer, som förknippas med dem o.s.v. Vid bedömning av huruvida en marknadsföringsåtgärd är vilseledande måste avgörande betydelse tillmätas det helhetsintryck, som den får till stånd hos den konsument, som är mottagare av den. Karakteristiskt för vilseledande marknadsföring är att den hos konsumenten på ett eller annat sätt ger upphov till en felaktig uppfattning om sådan omständighet, som påverkar konsumentens inköpsbeslut, exempelvis beträffande nyttighetens hållbarhet, kvalitet, egenskaper eller ursprung.

Kaija Hyvönen har i sin undersökning Konsumenter och ursprungsbeteckningar (Forskningscentralens för hemhushållningsoch konsumentfrågor publikation 1/1980) klarlagt produktens ursprungs inverkan på konsumentbeteendet. Av den på ett intervjumaterial grundade undersökningen framgick först och främst att majoriteten av dem, som svarat på intervjun, ansåg tillverkningslandet utgöra en väsentlig faktor då köpbeslutet fattades. Särskilt viktig ansågs ursprungsbeteckningen vara beträffande identifiering av inhemska produkter. 98 % av de tillfrågade instämde i påståendet: "Det är viktigt att kunna identifiera inhemska produkter och därför skall på alla produkter ursprungslandet klart angivas" (sid. 43). Informationen i ursprungsmärkningen kan emellertid bli oförmedlad därför att varumärken och med dem jämställda uttryck rätt allmänt antages ange det geografiska ursprunget. Detta gäller särskilt varumärken, som till sin språkdräkt är finska (sid. 58 - 59).

I undersökningsrapportens sammanfattning fastslår författaren att det, eftersom ursprungslandsmärkningen inte utvisar hur stor del av produktens tillverkning, som har skett i det land, som märkningen avser, inte i alla lägen kan försvaras att klassificera en produkt som inhemsk eller i allmännhet som kommande från ett visst land på grundval av ursprungslandsmärkningen. Detta beror bl.a. på att som följd av hur produktionsförhållandena har ordnats en rätt liten del av produktens tillverkning kan ske i det land, som märkningen avser (sid 102).

Stadganden beträffande angivande av ursprung och marknadsföring återfinnas i flera olika författningar. Redan innan konsumentskyddslagstiftningen trätt i kraft förbjöd regeln i IllKonkL 2 § lämnande av felaktiga eller vilseledande uppgifter bl.a. om ursprunget vid marknadsföring av varor. I förarbetena till OtillbFörfL (regeringens proposition 114/1978) konstateras på sidan 6: "Konsumentskyddslagstiftningens ikraftträdande förutsätter en revidering av stadgandena i IllKonkL bl.a. på grund av att samma marknadsföringsåtgärd kan strida mot såväl IllKonkL:s som konsumentskyddslagens stadganden. Då det gäller marknadsföring, som riktar sig till konsumenter, överföres således ovan nämnda förbud mot vilseledande rörande ursprunget till området för regeln i KSL 2 kap. 2 §. Också i artikel 4 i de internationella grundreglerna för reklam omnämnes ursprunget särskilt som en sådan omständighet, beträffande vilken man inte får vilseleda.

I KSL eller dess motiveringar nämnes inte särskilt de kriterier eller mätningssätt, enligt vilka produktens ursprung skall bestämmas. Användningen av uttrycken "inhemsk" och "finländsk" i marknadsföringen måste avgöras särskilt med hänsyn till branschvisa och i vart och ett särskilt fall speciellt inverkande omständigheter. Ledning rörande bedömning av påstående om inhemskt ursprung kan först och främst hämtas ur den lagstiftning om ursprungsbeteckning, som trätt i kraft vid början av år 1984. I de allmänna motiveringarna för lagen (regeringens proposition 112/1982) betonas de givna uppgifterna beträffande ursprungslands särskilda betydelse för konsumentens köpbeslut.

Enligt ursprungsmärkningslagen 2 § 2 mom. skall, då det är fråga om en konsumtionsvara, som framställts i tvenne eller flera länder eller sammansatts av delar, som tillverkats i olika länder, det land anses som ursprungsland, där konsumtionsvaran efter väsentlig behandling erhållit sin slutliga utformning. I regeln i 3 § ursprungsmärknings förordningen, som precicerar stadgandet heter det: "Enbart sammanfogning av konsumtionsvaras delar, då varan tillverkats i flera länder eller satts ihop av i olika länder tillverkade delar, anses inte utgöra sådan väsentlig bearbetning som avses i 2 § 2 mom. lagen om angivande av konsumtionsvaras ursprungsland."

Enligt den av handels- och industriministeriets handelsavdelning publicerade utredningen (Om tillämpningen av lagstiftningen om angivande av konsumtionsvarors ursprungsland nr 17, sid. 6) beaktas vid fastställande av ursprungsland för konsumtionsvara, som är sammansatt av i olika länder tillverkade delar, bl.a. följande: innehåller varan i sammansätningslandet tillverkade komponenter, har vid sammansättningen av varan utgörts planeringsarbete, vilken andel utgör sammansättningen av varans förädlingsvärde, utgör sammansättningen ett processkede eller har till varan fogats (färdiga) delar för kommersiellt ändamål och har sammansättningen krävt speciellt kapitalintensiv produktion eller intellektuell verksamhet. I utredningen fastslås dessutom att sådan konsumtionsvara, som uppfyller fordringarna för det s.k. nyckelflaggemärket, kan anses som tillverkad i Finland.

Enligt sjätte punkten i Förbundet för inhemskt arbetes principer för beviljande och användning av nyckelflaggesymbolen förutsätter användning av denna i regel en inhemsk del på 50 % beräknad på produktens självkostnadspris. Man kan också fordra en högre inhemsk andel, beroende exempelvis på hur hög grad inhemska motsvarande i Finland tillverkade produkter äro. Endast i undantagsfall kan den inhemska delen få understiga 50 % och då på särskilda skäl. På dessa kriterier kan man stödja sig som normativa vid bedömning av huruvida ett påstående om inhemskt ursprung med stöd av KSL skall anses vara vilseledande. Det måste emellertid betonas att bedömning av ett påstående om inhemskt ursprung med stöd av KSL sker självständigt och ovan anförda kriterier endast är normativa.

På KO:s begäran om utredning rörande den inhemska graden i de av Pyörätehdas Haapala Oy sammansatta cyklarna lämnade Kesko Oy 27.6.1983 den önskade utredningen. Enligt dessa uppgifter var de utländska delarnas andel beräknade på "fabrikspriset" exempelvis för Nopsas standardmodells del 54,9 %, för Nopsa 3-V 58,6 %samt för DBS-Touring 6-V 54 %.

"Fabrikspriset" utgöres enligt av Kesko Oy lämnade uppgifter av det sammanlagda anskaffningspriset för cykelns delar plus sammansättningsarbetets värde. Med sammansättningsarbetets värde lär Kesko Oy avse de olika löner, som måste betalas för arbetsprestationen samt lagstadgade och frivilliga sociala kostnader.

Med beräkningen av råvarukostnader sammanhänger ett väsentligt värderingsproblem, eftersom råvaror och komponenter kan komma att lagras under långa tider innan de tagas i bruk. Därvid återger inte det ursprungliga anskaffningspriset den ianspråktagna nyttan utan man måste söka efter t.ex. återanskaffningspriset eller dagspriset.

Om man till det av Kesko Oy angivna "fabrikspriset" lägger övriga rörliga kostnader, t.ex. energi- och andra därmed jämförliga kostnader, rörliga marknadsföringskostnader samt alla fasta kostnader, kommer man fram till självkostnaden. De här ovan uppräknade posterna är till största delen inhemska kostnadsposter. De av Pyörätehdas Haapala Oy sammansatta cyklarna uppfyller emellertid veterligen inte det av Förbundet för inhemskt arbete för beviljande av nyckelflaggemärket uppställda villkoret, en inhemsk del av självkostnaden på minst 50 %.

Det avgörande vid bedömning av vilseledandet är emellertid att Nopsa- och DBS-cyklarna har sammansatts med en utländsk ram (den norska Oglaend-ramen). En cykels ram kan anses utgöra den färdiga cykelns centrala element. Tillverkningen av cykelns ram innefattar flera olika skeden i en industriell process, innan ramen är svetsad, riktad och målad för sammansättningsarbetet. Ramens bestämmer också hurdan den framställda cykeln i sista hand blir samt inverkar också på anskaffningen av övriga komponenter för densamma. Redan värdet av den färdiga cykelramen utgör ensamt c:a 40 % av värdet på cykelns alla delar. Denna produktionsinsats är då det gäller av Pyörätehdas Haapala Oy sammansatta cyklar i sin helhet utländsk.

Det är uppenbart att om en cykel marknadsföres som inhemsk eller finländsk föreställer en vanlig konsument sig cykelns grundelelement, ramen, som inhemsk.

Förutom ramen är övriga centrala delar i de av Pyörätehdas Haapala Oy sammansatta cyklarna utländska. Till dessa hör bl.a. styrstången, sadeln med sadelhållaren, vevlagren, växelcykelns växelanordning, bromsanordningen etc. De nämnda cyklarna innehåller (enligt av Kesko Oy lämnade uppgifter) vanligen endast följande i Finland tillverkade delar eller utrustning: 1) kedjeskyddet, 2) reflexutrustningen, 3) pakethållaren, 4) stänkskärmarna, 5) fälgbanden, 6) innerslangarna, 7) däcken, 8) fälgarna. Också bland dessa finns några, som kan anses utgöra s.k. tilläggsutrustning till cykeln. Det sammanlagda värdet av de nu uppräknade delarna utgör endast en ringa del av värdet på de av Pyörätehdas Haapala Oy använda utländska delarna. Cykelns tekniska helhet består således nästan i sin helhet av utländska delar.

Vid bedömning av sammansättningsarbetets del av graden inhemskt ursprung hos en sådan cykel kan man fastslå att sammansättningen av cyklarna sker efter den egentliga industriella processen genom att tekniskt förena i utlandet tillverkade komponenter. Monteringsarbetet utgör blott en bråkdel av den sammansättningsprocess, vilken som resultat ger upphov till en bruksfärdig cykel. Detta framgår om än man blott jämför exempelvis det antal arbetstimmar, som åtgår för framställning av enbart ramen med det antal arbetstimmar, som erfordras för montering av cykeln. En sammansättningsverksamhet, som sker med lätta arbetsredskap, representerar i detta fall inte någon särskilt kapitalintensiv produktion och ej heller är monteringen förbunden med sådan insats av planering, kvalitetskontroll, skicklighet och kunskaper som egentlig industriell tillverkning.

I den nya reklamkampanjen marknadsföres de av Pyörätehdas Haapala Oy sammansatta Nopsa-cyklarna med uttrycket "med finländsk yrkesskicklighet gjorda kvalitetscyklar". Såsom tidigare fastslagits är inhemska produkter ägnade ett hos konsumenterna uppväcka positiva föreställningar i fråga om produkten. Dessutom kombineras hos konsumenterna vissa i Finland framställda produkter med mycket höga kvalitetsförväntningar. Det är synnerligen antgligt att för cyklars del sådana förväntningar beträffande kvalit‚n inte avser det mekaniska monteringsarbetet utan den färdiga produkten i sin helhet.

Vid bedömning av vilseledandet fäster man vidare uppmärksamheten vid användningen av verbet "göra" i uttrycket (det användes i formen andra particip passivum.."gjorda"..). Denna del av uttrycket, "gjorda", som blir förstärkt genom ett det inhemska ursprunget förstärkande attribut, försöker klart att hos konsumenterna ge en föreställning om konkret industriell tillverkning och om en inhemsk nyttighet, Nopsa-cykeln, som resultat av denna. Genom uttrycket försöker man också dölja det faktum att Nopsa-cyklarna i huvudsak består av utomlands tillverkade delar. De nya marknadsföringskampanjens uppenbara syfte är att inbringa konsumenterna en felaktig uppfattning om Nopsa-cykelns inhemska ursprung.

Med stöd av vad ovan anförts måste det anses att den ovan beskrivna marknadsföringen av de av Pyörätehdas Haapala Oy sammansatta cyklarna har varit vilseledande gentemot konsumenterna och sålunda stridande mot stadgandet i KSL 2 kap. 2 §.

Förbudet bör utvidkas till förutom Pyörätehdas Haapala Oy även den som minuthandlare verksamme Ajomaa. Minutaffären drar på samma sätt nytta av marknadsföringen. Vid marknadsföringen inom branschen kommer marknadsföringsid‚erna, bildmaterial och slagord vanligtvis från annat håll än minuthandlarna. Om förbudet utfärdas blott för tillverkaren eller grossisten skulle minutaffären fortfarande kunna använda sig av de lagstridiga marknadsföringsförfarandena. Det är emellertid måhända ej nödvändigt att förstärka ett mot minutaffären riktat förbud med vite.

PYÖRÄTEHDAS HAAPALA OY:S OCH PERTTI AJOMAAS BEMÖTANDE

De svarande har bestridit att marknadsföringen skulle vara vilseledande och yrkat att ansökningen förkastas.

Pyörätehdas Haapala Oy och Pertti Ajomaa har lämnat KO en den 13.3.1984 daterad förbindelse, vari de meddelat att de upphör att vid marknadsföring av cyklar använda uttrycken "inhemsk" eller "finländsk". De har likaså förbundit sig att anorledes i marknadsföringen använda cyklarnas ursprungsland som huvudbudskap. Den nämnda förbindelsen har för undertecknarnas del iakttagits.

Till den del det är fråga om användning av orden "inhemsk" och "finländsk" vid marknadsföring av de av Pyörätehdas Haapala Oy framställda cyklarna är yrkandet ogrundat, då ärendet redan en gång behandlats och överenskommelse träffats med myndigheten. KO har inte i sin ansökan påstått att förbindelsen skulle ha brutits. KO:s yrkande nr 2) är åter ett helt nytt yrkande. KO har inte enligt lagen om konsumentombudsmannen 8 § hört parterna rörande detta yrkande innan ärendet fördes till marknadsdomstolen. Köpmannen Pertti Ajomaa använder i sin egen marknadsföring enbart egna annonser i huvudstadens tidningar. De annonser, till vilka KO hänvisar i sitt yrkande 2) har iordningställts och bekostats av Pyörätehdas Haapala Oy. Ehuru det i dessa har nämnts lokala återförsäljare, gör detta inte köpmannen Ajomaa ens till part i detta mål.

Pyörätehdas Haapala Oy hade 1983 en omsättning på 59,4 mmk (försäljningsinkomster 76,8 mmk). Under bokföringsperioden levererades nära 90 000 cyklar. Fabrikens marknadsandel ligger i trakten av 30 %, ehuru det är rätt så svårt att reda ut marknadsandelsprocenten, eftersom statistiken inom branschen, importen undantagen, är inexakt.

Personalen utgjorde vid årets slut 85, varav 18 tjänstemän. Den utbetalda lönesumman var 4,1 mmk. Företaget verkar i hyrda lokaler i Åbo. Maskinernas och inventariernas bokföringsvärde var 2,0 mmk, varpå skedde avskrivningar med 0,6 mmk. Maskinernas och inventariernas försäkringsvärde var 4,8 mmk och de rörliga tillgångarna var värda 33,9 mmk.

De av Haapala tillverkade cyklarna har i regel den norska Oglaend ramen. Ramens andel i värdet av den färdiga cykelns delar är c:a 40 %. De finländska komponenterna i cykeln är ungeför 30 % av delarnas sammanlagda värde. Återstående komponenter, c:a 30 %, kommer från olika länder, huvudsakligen från Västtyskland, Frankrike, Belgien och Japan.

För att sätta fart på försommarens cykelförsäljning började Haapala vid månadsskiftet maj - juni kampanjen "Nopsas heta sommarstart". De i annonsen nämnda (standard, 3-v och 6-v) cyklarna erbjöds till ett pris, som i genomsnitt med 20 % understeg de nämnda cyklarnas marknadspris, alltså det pris, till vilket de hade sålts i affärerna (i jämförelse med riktpriset var prisnedsättningen c:a 1/3).

Huvudbudskapet i denna annonsering var absolut priset. Vad som i annonsen nämndes om "med finländsk yrkesskicklighet gjord kvalitetscykel" var en fortsättning på texten i Cykelflugan, som ovan citerats.

Genom att nämnda "gjord med finländsk yrkesskicklighet" har man avsett att informera konsumentens om följande:

- produkten har projekterats i Finland både vad beträffar valet av komponenter och dimensionerna

- produkten är sammansatt i Finland genom finländska yrkesarbetares försorg

- med framställningen är förbunden en kvalitetskontroll av finländsk standard och

- ur konsumentens synpunkt ansvarar ett finländskt bolag för varan, han kan till detta rikta eventuella klagomål och det sörjer för att eventuella fel blir rättade till.

I reklamen har det på ingen punkt låtits förstå att Haapala själv skulle tillverka cyklarnas komponenter eller att dessa skulle till alla delar vara finländska.

I Finland finns det för närvarande tre betydande cykeltillverkare: Tunturi, Helkama och Haapala. Då det är tal om förhållanden i samband med cykeltillverkning måste dessa fabrikers tillverkningsprocesser jämföras med varandra. Tunturi och Helkama gör den så kallade ramtriangeln genom att svetsa samman rör. På denna rörtriangel monteras sedan utomlands framställda lager, pedaler samt uppenbarligen i hemlandet gjorda fram- och bakgafflar, varefter den färdiga stommen målas. Den sålunda framställda produkten skaffar Haapala färdig från utlandet.

ringar (nav, bromsar, växlingsanordningar) måste vara i ordning.

KO:s påstående att det med Haapalas verksamhet inte vore förbunden "sådan insats av planering, kvalitetskontroll, skiclighet och kunskaper som egentlig industriell produktion" kan inte i sin helhet accepteras, åtminstone ej om man jämför fabriken med de inhemska konkurrenterna. Skillnaden gentemot dessa är endast att Haapala inte förfogar över svetsning och målning såsom konkurrentfabrikerna. Vad som för övrigt sker beträffande cyklarnas konstruktion, delarnas anskaffning, produktionsplaneringen och kvalitetskontrollen sker den hos alla fabrikerna på i stort sett samma sätt.

På ovan anförda grunder bör det anses att de av Haapala framställda cyklarna enligt 2 § lagen om ursprungsmärkning tillverkats i Finland och att man på produkterna kan sätta etiketten "Made in Finland". Under dessa förhållanden kan man också säga att produkterna har "gjorts med finländsk yrkesskicklighet".

Det av Haapala under våren och försommaren 1984 i marknadsföringen använda uttrycket "gjord med finländsk yrkesskicklighet" är inte för konsumenterna vilseledande. KO:s 2) yrkande är för övrigt oklart: uttrycket "ge en vilseledande bild av cyklarnas geografiska ursprung" skulle kunna tolkas så att man vid marknadsföring av dessa cyklar alltid skulle tala om vad de utländska komponenternas andel omfattar (cykelns pris, delarnas pris etc.). Priset på delarna är emellertid bara en del av helheten; kapital- och arbetskostnaderna utgör också betydande faktorer.

MOTIVERINGAR FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Pyörätehdas Haapala Oy har våren 1983 satt ingång en K-gruppens minutförsäljares riksomfattande marknadsföringskampanj för Nopsa- och DBS-cyklarna. I tidningar, som gives ut på olika håll i landet, annonserades Nopsa- och DBS-cyklarna bl.a. med uttrycken "finländska kvalitetscyklar" och "inhemska kvalitetscyklar". Pertti Ajomaa har i Kesport Presidenthusets namn infört en sådan annons i Helsingin Sanomat i juni 1983. I en gemensam annons bl.a. i Helsingin Sanomat den 31.5.1984 har till K-gruppen hörande minuthandlare marknadsfört cyklar av märket Nopsa med uttrycken "Du får alla tiders sommarerbjudande av Nopsa! Du får en med finländsk yrkesskicklighet gjord kvalitescykel förmånligare än någonsin." I slutet av annonsen har det funnits en förteckning på Nopsa-försäljare, bland vilka fanns bl.a. Kesport Presidenthuset.

Enligt KSL 7 § 1 mom kan en näringsidkare som beställer eller företager marknadsföring, om det med hänsyn till konsumentskyddet är forderligt, förbjudas att fortsätta sådan mot stadgandena i nämnda 2 kapitel stridande marknadsföring eller upprepa sådan eller därmed jämförbar marknadsföring. Marknadsdomstolen anser att också en näringsidkare, för vars räkning marknadsföringen sker, skall anses som en sådan näringsidkare. Eftersom det i den i Helsingin Sanomat 31.5.1984 publicerade annonsen uttryckligen har nämnts Kesport Presidenthuset såsom Nopsa-försäljare, har marknadsföringen skett också för Pertti Ajomaas räkning.

Lagen om angivande av ursprungsland för konsumtionsvaror reglerar i första hand de märkningar, som på konsumtionsvaran eller dess försäljningsförpackning skall göras beträffande ursprungslandet. De svarande har inte på grundval av nämnda lag någon skyldighet att i reklamen ange cykelns ursprungsland. Under sådant förhållande kan de i svarandenas reklam använda uttryckens tillåtlighet bedömas särskilt med stöd av reglerna i KSL.

Nopsa- och DBS-cyklarnas stommar tillverkas i Norge. Övriga i utlandet tillverkade delar är följande: nav, ekrar, lås, kugghjul, lager, växlar, styrstänger, styrstångshållare, klockor, kedjor, parkeringsstöd och sadlar. Cykelns i Finland tillverkade delar är följande: kedjeskydd, reflexanordningar, pakethållare, stänkskärmar, fälgband, innerslangar, däck och fälgar.

Stommens del av den färdiga cykelns värde är c:a 40 procent. De övriga i utlandet tillverkade delarnas värde är c:a 30 procent av delarnas sammanlagda värde. Värdet på de i Finland tillverkade delarna har Pyörätehdas Haapala meddelat vara c:a 30 procent.

Pyörätehdas Haapala monterar de av dem marknadsförda cyklarna av de nämnda delarna. Monteringsarbetets andel är enligt Pyörätehdas Haapalas besked c:a 5 - 10 procent av delarnas sammanlagda värde. Den inhemska andelen, beräknad på cyklarnas delar och monteringsarbetet är enligt Pyörätehdas Haapala Oy:s uppgift c:a 35 - 40 procent.

Största delen av delarna i Nopsa- och DBS-cyklarna har framställts utomlands. Monteringsarbetets andel vid deras tillverkning har varit liten. Det nämnda arbetet har bestått i enkel mekanisk sammansättning av färdiga delar med lätta arbetsredskap. Cykeltillverkningen har ej heller varit förenad med avsevärt finländskt konstruktions- eller motsvarande arbete.

På ovan nämnda grunder anser marknadsdomstolen att användning av uttrycken "inhemsk kvalitetscykel" och "finländsk kvalitetscykel" vid reklam för de nämnda cyklarna har givit konsumenterna en vilseledande bild av cyklarnas inhemska ursprung.

Uttrycket "gjord med finländsk yrkesskicklighet" är oprecicerat. Det betyder inte att blott sammansättningsarbetet har gjorts i Finland, utan är ägnat att ge en allmän bild av cyklarnas inhemska ursprung. Uttrycket är jämställt med uttrycken "inhemsk" eller "finländsk". Uttrycket har därför

givit konsumenterna en vilseledande bild av cyklarnas inhemska ursprung.

KO har inte yrkat att ett för affärsidkaren Pertti Ajomaa utfärdat förbud skulle förstärkas med vitesföreläggande. Då det inte ens har påståtts att Ajomaa efter det han lämnat KO sin förbindelse har använt sig av de uttryck, som är föremål för yrkandet i den reklam han själv utfört anser marknadsdomstolen att det inte är nödvändigt att förstärka det för Pertti Ajomaa utfärdade förbudet med vite.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner med stöd av KSL 2 kap. 2 och 7 § rättvist förbjuda Pyörätehdas Haapala Oy och affärsidkaren Pertti Ajomaa att i reklam för av huvudsakligen i utlandet tillverkade delar i Finland sammansatta cyklar använda uttrycken inhemsk eller finländsk eller andra på inhemskt eller finländskt ursprung antydande vilseledande uttryck.

Till förstärkande av det för Pyörätehdas Haapala Oy utfärdade förbudet utfärdas ett vite av etthundratusen (100 000) mark.

Förbudet skall iakttagas omedelbart.

Yrkandet på förbud i vidare utsträckning förkastas.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Valkonen, viceordförande, Wilhelmsson, Aaltonen, Henriksson, Mustonen och Tammilehto.