Market Court bans misleading advertising implying legal services by non-lawyers under Consumer Protection Act.

KA vastaan oikeudenkäyntiasiamies Uno Mäkelä (vastaaja). - Markkinoinnissa esitetyt virheelliset viittaukset siihen, että oikeusministeriö valvoisi Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys r.y:n jäseniä, olivat sopimattomia. Ilmaisut "asianajajatehtäviä" ja "asianajotehtäviä" viittasivat asianajajaan ja asianajotoimistoon. Kun vastaajan toiminta ei täyttänyt asianajajilta edellytettyä muodollista pätevyyttä eikä toiminta muutoinkaan tapahtunut samojen ehtojen alaisena kuin asianajajan toiminta, mainitut ilmaisut olivat sopimattomia. Ilmaisu "lakiasiaintoimisto" antoi vaikutelman, että kysymys olisi lakimiehen palvelusten markkinoinnista. Kun vastaaja ei ollut lakimies eikä hänen palveluksessaan päätoimisesti työskennellyt lakimiestä, mainittu ilmaisu ja yleinen viittaus lakiasioiden hoitoon olivat sopimattomia.

KSL_2_luku_1_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN HAKEMUS

Vaatimukset

KA on vaatinut, että Uno Mäkelää kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 2 ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan

1) viittaamasta siihen, että Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. on oikeusministeriön valvoma yhdistys; 2) viittaamasta siihen, että hän hoitaa asianajajatehtäviä; 3) käyttämästä sanaa "lakiasiaintoimisto" tai muuta ilmaisua, jota hallitsee "laki"sana; sekä 4) jättämästä kertomatta koulutuksensa, mikäli hän käyttää ilmaisua, joka viittaa siihen, että hän ammattimaisesti suorittaa oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviä.

Hakemuksen tausta

Mäkelä on markkinoinut oikeuspalvelujaan sanomalehdissä julkaistuilla ilmoituksilla. Lehti-ilmoitukset ovat toisaalta olleet yhteisilmoituksia, joissa hän on esiintynyt yhtenä Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y:n jäsenistä, toisaalta Mäkelän omia ilmoituksia. Yhteisilmoituksissa on ollut seuraava teksti: "Näiden lakiasiaintoimistojen asiamiehet ovat Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y:n valvomia jäseniä. Yhdistystä valvoo oikeusministeriö." Vaihtoehtoisesti on käytetty tekstiä: "Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistyksen jäseniä, jotka suorittavat asianajajatehtäviä". Omissa ilmoituksissaan Mäkelä on vuoroin käyttänyt sanontaa "Lakiasiaintoimisto Uno Mäkelä", "Uno Mäkelä, oikeus-, verotus- ja yritysasiat". Ilmoitukset on sijoitettu joko "Lakiasiaintoimistoja" tai "Oikeusasiaintoimistoja" -otsikon alle.

Vaatimuksen perusteet

1)-kohta

Suomen Asianajajaliitto valvoo jäsentensä toimintaa lakiin perustuen. Lisäksi liiton jäsenten toiminta on oikeuskanslerin valvonnan alaista. Asianajajaliiton jäsenet markkinoivat oikeuspalvelujaan yhteisilmoituksilla saomalehtien rivi-ilmoitusten joukossa. Nyt käsiteltävänä olevaa markkinointia suoritetaan samalla tavalla ja yhteisilmoitukset julkaistaan yleensä asianajajaliiton ilmoitusten läheisyydessä. Kuluttaja, joka sanomalehti-ilmoituksen perusteella hakee oikeuspalveluja, ei yleensä ole perehtynyt lainsäädäntöön, joka sääntelee näitä palveluksia tarjoavien toimistojen nimityksiä ja toimistojen haltijoiden kelpoisuusehtoja. Markkinointi, jossa ilmoitetaan toiminnan olevan viraomaisten valvonnan alaista, on omiaan herättämään kuluttajissa tavanomaista suurempaa luottamusta.

Yhdistyslain mukaan oikeusministeriö valvoo kaikkien rekisteröityjen yhdistysten toimintaa. Valvonnan korostaminen markkinoinnissa luo kuitenkin vaikutelman, että kysymyksessä oleva yhdistys olisi muista rekisteröidyistä yhdistyksistä poikkeavassa asemassa. Vaikutelmaa korostaa vielä se seikka, että asianajajaliitto on lain nojalla erityisen ja jatkuvan valvonnan kohteena.

Mäkelän markkinointi on tältä osin kuluttajien kannalta sopimatonta ja näin ollen KSL 2 luvun 1 §:n 1 momentin vastaista.

2)-kohta

Asianajaja-nimitystä ei saa lain mukaan käyttää muu kuin Suomen Asianajajaliiton jäsen. Mäkelä on markkinoinnissaan kuitenkin käyttänyt ilmaisua "suorittaa asianajajatehtäviä". Ilmaisu on tarkoitettu luonnehtimaan niitä tehtäviä, joita Mäkelä ammatikseen suorittaa. Tämä ilmaisu luo samalla mielikuvan, että hän suorittaa näitä tehtäviä samalla asiantuntemuksella ja pätevyydellä, sekä muutenkin samojen ehtojen alaisena kuin asianajajat. Koska asianajajan ammatti on erikoislainsäädännön perusteella valvonnan alaista toimintaa, kuluttajien kannalta on sopimatonta käyttää markkinointikeinoa, joka viittaa siihen, että Suomen Asianajajaliittoon kuulumaton henkilö suorittaa asianajajan tehtäviä. Markkinointi on ristiriidassa KSL 2 luvun 1 §:n 1 momentin kanssa.

3)-kohta

Nykysuomen sanakirjan määritelmän mukaan sana "lakimies" tarkoittaa samaa kuin lainoppinut, juristi, tuomari. Yleisessä kielenkäytössä sanaa "lakimies" käytetään määritelmän mukaisesti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon, sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon tai sitä korkeamman oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneesta henkilöstä.

Sanomalehti-ilmoitus, jossa käytetään sanayhdistelmää "lakiasiaintoimisto" tai jossa sana "laki" on hallitsevassa asemassa, on omiaan luomaan kuluttajissa vaikutelman, että toimiston hoidosta vastaa lakimieskoulutuksen saanut henkilö. Mäkelä ei ole suorittanut oikeustieteellistä tutkintoa. Siten hänen käyttämänsä markkinointi-ilmaisu "lakiasiaintoimisto" on harhaanjohtava ja näin ollen ristiriidassa KSL 2 luvun 2 §:n kanssa.

4)-kohta

Monet oikeuspalveluja tarvitsevat kuluttajat saavat tietoja näitä palveluja tarjoavista elinkeinonharjoittajista pääasiassa lehti-ilmoittelun perusteella. Tämä lehti-ilmoittelu on etupäässä ns. rivi-ilmoittelua. Tunnusomaista tälle markkinointimuodolle on, että mainoksiin sisältyy varsin vähän asiatietoja. Kuluttaja, joka tekee päätöksensä oikeuspalvelujen hankkimisesta pelkästään rivi-ilmoituksen perusteella, ei vallitsevan käytännön perusteella saa minkäänlaista tietoa asianajajaliittoon kuulumattomien elinkeinonharjoittajien pätevyydestä. Kuluttajan taloudellisen turvallisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että hän on päätöksentekotilanteessa tietoinen siitä, millä muodollisella pätevyydellä oikeudenkäyntipalveluja tarjoava elinkeinonharjoittaja ammattiaan harjoittaa.

Suomessa ollaan yleisesti sitä mieltä, että koulutus pätevöittää tiettyjen tehtävien hoitamiseen. Tämän näkemyksen ilmentymänä voidaan pitää esmerkiksi valtion viroille asetettuja pätevyysvaatimuksia sekä eräiden ammattien harjoittamisen edellytykseksi säädettyjä ammattitutkintoja.

Mäkelän markkinointi, jossa hän sijoittamalla mainoksensa sellaisen otsikon alle, osallistumalla yhteisilmoitukseen tai käyttämällä mainostekstiä, joka viittaa siihen, että hän ammatikseen suorittaa oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviä ja josta puuttuu hänen koulutustaan koskeva tieto, on ristiriidassa KSL 2 luvun 1 §:n 2 momentin kanssa.

MÄKELÄN VASTINE

Mäkelä on kiistänyt markkinointinsa olevan KSL:n vastaista. Hän on vaatinut, että KA:n vaatimukset hylätään ja hänelle vahvistetaan oikeus käyttää toimistostaan nimitystä lakiasiaintoimisto ja tehtävistään nimitystä asianajajatehtävät.

1)-kohta

Mäkelä on Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y:n jäsen. Rekisteröitynä yhdistyksenä po. yhdistys on oikeusministeriön valvonnan alainen. Oikeusministeriö on yhdistyksen rekisteröidessään mm. yhdistyslain 27 §:n edellyttämällä tavalla todennut, ettei yhdistys toimi vastoin lakia ja hyviä tapoja. Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimistolla on muutoinkin pitkälle menevät valvontavaltuudet. Eräitä yhdistyksiä on määrätty lakkautettavaksikin oikeusministeriön päätöksen nojalla. Siten oikeusministeriö kiistattomasti valvoo yhdistyksiä.

Oikeusministeriö valvoo kaikkia yhdistyksiä ja kuhunkin yhdistykseen kohdistuva valvonta riippuu yhdistyksen luonteesta ja sen toiminnan tavoitteista. Valvonnan saattaminen yleisön tietoon on jokaisen yhdistyksen oma asia. Mäkelä ja muut po. ilmoitukseen osallistuneet ovat katsoneet tarpeelliseksi antaa yleisölle tiedon siitä, miten ja kenen toimesta po. yhdistyksen jäsenten valvonta on järjestetty. Tämän järjestelmän vallitessa viittaus valvontaan on asianmukainen. Viittauksen käyttämisestä on nyttemmin luovuttu.

2)-kohta

Oikeusministeriön hyväksymissä em. yhdistyksen sääntöjen 2 §:ssä todetaan, että kysymyksessä on yhdistys, johon voivat kuulua asianajotehtävissä työskentelevät henkilöt. Näin yhdistyksen jäsenten toimenkuvaksi on hyväksytty asianajotehtävät.

Ilmaisu asianajajatehtävät on esiintynyt vain eräässä em. yhdistyksen yhteisilmoituksessa, johon Mäkelä oli osallistunut. Mäkelä ei ole laatinut ilmoituksen yhteisen osan tekstiä. Ilmaisu lienee ollut sen laatijoiden työtapaturma. Ilmaisua ei enää käytetä.

3)-kohta

Mäkelä ei ole suorittanut oikeustieteellistä tutkintoa eikä hänen palveluksessaan ole tällaista henkilöä. Hän on suorittanut eräitä oikeustieteellisiä peruskursseja sekä harjoittanut itsenäisesti ammattimaista lakiasioiden hoitamista vuodesta 1966 lähtien yhtäjaksoisesti. Mäkelä on suorittanut vakuutustutkinnon ja on laillistettu kiinteistönvälittäjä.

Lakiasiaintoimisto nimitystä ovat perinteisesti käyttäneet muutkin kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneet henkilöt. KSL:n voimaantulo ei voi tehdä tällaista vakiintuneeseen tapaan perustuvaa käytäntöä lainvastaiseksi.

Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y:n jäseneksi hyväksytään vain määrätynlaisen käytännön asianajokokemuksen omaavia henkilöitä. Mäkelän jäsenyys mainitussa yhdistyksessä ja pitkäaikainen ammatinharjoittaminen ovat osoituksena siitä, että Mäkelä pystyy hoitamaan lakiasioita. Muodollisen tutkinnon puuttuminen ei osoita sitä, että henkilö ei olisi muutoin kykenevä ja pätevä hoitamaan lakiasioita. KA:n tarkoittamaa ilmaisua ei enää käytetä.

4)-kohta

Mäkelä on toiminut samalla paikkakunnalla kauan. Siten siellä tuskin on ketään, joka ei tunne Mäkelän koulutusta ja ammattitaitoa. Uusille asiakkaille Mäkelä on ilmoittanut, että hän ei ole suorittanut oikeustieteellistä tutkintoa. Toisaalta myös muilla aloilla muut kuin lakimiehet hoitavat lakiasioita. Esim asianajotoimistojen palveluksessa, nimismiesten sijaisina ym. tehtävissä toimii oikeustieteen ylioppilaita, joiden opinnot voivat olla varsin alkuvaiheessa. Pankkien notariaattiosastoilla muut kuin lakimieskoulutuksen saaneet henkilöt hoitavat yleisesti asiakkaiden lakiasioita. Näistä seikoista ei kuitenkaan kerrota asiakkaille.

Viimeaikaisissa ilmoituksissa Mäkelä on käyttänyt pätevyytensä osoituksena lyhennyksiä VTS ja LKV.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Mäkelä hoitaa ammattimaisesti kuluttajien lakiasioita. Hän on suorittanut vakuutustutkinnon ja on laillistettu kiinteistönvälittäjä. Mäkelä ei ole suorittanut tuomarinvirkaan vaadittavaa tutkintoa.

Mäkelä on Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y:n jäsen. Yhdistyksen sääntöjen 2 §:n mukaan "Yhdistyksen tarkoituksena on koota eri puolilla maata olevat asianajotehtävissä työskentelevät itseoppineet ja myös lainopillisen tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka eivät kuulu Suomen Asianajajaliittoon, jäseninään kiinteään yhteistoimintaan omien yleisten etujensa parantamiseksi, vastuuntunnon kohottamiseksi sekä ammattipätevyyden kehittämiseksi ja edistää heidän yhteisiä harrastuksiaan sekä ammattietujaan ja -oikeuksiaan. Yhdistys toimii muutenkin siten, että sen jäsenet muodostavat hyvää asiamiestapaa ja hyvää asioiden hoitoa noudattavan asiamieskunnan".

Mäkelä markkinoi palveluksiaan po. alalle tavanomaisella tavalla sanomalehtien liike- ja ammattiosoitteiden palstalla julkaistuilla rivi-ilmoituksilla. Mäkelän ilmoitukset on julkaistu em. yhdistyksen jäsenten yhteisilmoituksina tai hänen yksityisinä ilmoituksinaan.

1. Etelä-Suomen Sanomissa 1.9.1981 julkaistussa Mäkelän ym. yhteisilmoituksessa on ollut seuraava teksti: "Näiden lakiasiaintoimistojen asiamiehet ovat Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y:n valvomia jäseniä. Yhdistystä valvoo oikeusministeriö."

Yhdistyslain mukaan oikeusministeriön tehtävänä on yhdistystä rekisteröitäessä tarkastaa, että yhdistyksen säännöt ovat lain mukaiset ja että yhdistyksen tarkoitus ei ole lain ja hyvien tapojen vastainen. Oikeusministeriölle ei ole määrätty yhdistyksiin kohdistuvia yleisiä valvontatehtäviä. Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. ei ole oikeusministeriön erityisvalvonnan alainen.

Mäkelän palveluksien markkinoinnissa käytetty viittaus oikeusministeriön valvontaan on omiaan antamaan vaikutelman, että oikeusministeriö valvoisi mainitun yhdistyksen ja sen jäsenten toimintaa kuluttajien kannalta merkityksellisellä tavalla. Kun oikeusministeriö ei suorita tällaista valvontaa, on po. viittaus kuluttajien kannalta sopimaton.

2. Suomen Sosiaalidemokraatissa 4.12.1981 julkaistussa Mäkelän ym. yhteisilmoituksessa on ollut seuraava teksti: "Suomen Oikeudenkäynti Asiamiesyhdistyksen jäseniä, jotka suorittavat asianajajatehtäviä". Yhteisilmoituksessa 4.1.1983 on sanan "asianajajatehtäviä" tilalla käytetty sanaa "asianajotehtäviä".

Asianajajalain mukaan nimityksiä asianajaja ja asianajotoimisto saa käyttää vain tuomarinvirkaan vaadittavan tutkinnon suorittanut ja erikseen määrätyn käytännön kokemuksen omaava lakiasioita hoitava henkilö, jonka Suomen Asianajajaliitto on hyväksynyt jäsenekseen. Asianajajien toiminta on lakisääteisen erityisvalvonnan alaista.

Mäkelän toimistonsa palveluksien markkinoinnissa käyttämät ilmaisut "asianajajatehtäviä" ja "asianajotehtäviä" viittaavat asianajajaan ja asianajotoimistoon. Viittaukset ovat omiaan antamaan vaikutelman, että Mäkelä hoitaa lakiasioita asianajajilta edellytetyllä muodollislla pätevyydellä sekä muutoinkin samojen ehtojen alaisena kuin asianajajat. Kun Mäkelän toiminta ei täytä asianajajalain vaatimuksia ja ehtoja, po. viittaukset asianajajatehtäviin ovat hyvän tavan vastaisia ja kuluttajien kannalta sopimattomia.

3. Mäntsälän Sanomissa 8.9.1981 otsikon "lakiasiaintoimistoja" alla julkaistussa Mäkelän yksityisessä ilmoituksessa hän on käyttänyt toimistostaan nimitystä "Lakiasiaintoimisto Uno Mäkelä". Ilmoituksessa mainitaan, että toimisto "hoitaa tehokkaasti kokemuksella kaikki hakemus-, laki- ja oikeusasiat". Ilmoituksesta ei käy selville, ettei Mäkelä ole lakimies.

Lakiasioita hoitavat ammattimaisesti pääasiassa asianajajat, yleiset oikeusavustajat ja muut tuomarinvirkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneet henkilöt, joita yleisessä kielenkäytössä kutsutaan lakimiehiksi.

Lakiasiat, jotka annetaan toisen henkilön hoidettaviksi, ovat usein kuluttajille tärkeitä. Niillä saattaa olla olennainen merkitys esim. kuluttajien taloudellisen turvallisuuden kannalta. Tärkeän lakiasian hoitoa koskevassa asiassa kuluttajilla tulee olla jo palveluksen hankkimista suunnitellessaan riittävästi tietoja markkinoituja palveluksia koskevista keskeisistä seikoista. Tällainen seikka on tavallisesti mm. tieto siitä, tuleeko palveluksen suorittamaan lakimies vai ei.

Lakiasiain hoitoa koskevien palveluksien markkinoinnissa annetut tiedot ovat yleisesti niukkoja. Palveluksien suorittajan koulutus on pääteltävissä usein vain toimistosta käytetystä nimityksestä. Ilmaisu lakiasiaintoimisto tai muu hallitseva yleinen viittaus lakiasioiden hoitoon on omiaan antamaan vaikutelman, että kysymys on lakimiehen palveluksien markkinoinnista. Mäkelän markkinointi antaa tällaisen vaikutelman. Mäkelä ei ole lakimies eikä hänen palveluksessaan päätoimisesti työskentele lakimiestä. Koska Mäkelän markkinoinnista ei ilmene, että kysymys ei ole lakimiehen palveluksista, markkinoinnissa käytetty sana lakiasiaintoimisto ja yleinen viittaus lakiasioiden hoitoon ovat kuluttajien kannalta sopimattomia.

4. Oikeutta ammattimaiseen lakiasioiden hoitamiseen ei ole rajoitettu lakimiehille. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta saa esim. oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimia paitsi asianajaja myös muu rehellinen ja muutoin siihen toimeen sopiva ja kykenevä henkilö, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan. Jos lakimieskoulutusta vailla olevan henkilön markkinointi ei anna virheellistä vaikutelmaa, että kysymys on lakimiehen palveluksista, kuluttajien kannalta ei ole välttämätöntä, että markkinoinnissa aina kerrotaan palveluksien tarjoajan koulutus.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL 2 luvun 1 ja 7 §:n nojalla oikeaksi kieltää Uno Mäkelää 50 000 markan sakon uhalla markkinoinnissaan

1) viittaamasta siihen, että Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. on oikeusministeriön valvoma yhdistys,

2) viittaamasta siihen, että hän hoitaa asianajajatehtäviä, ja

3) käyttämästä ilmaisua lakiasiaintoimisto tai muuta sana lakiasiat hallitsemaa yleisviittausta, ellei markkinoinnista selvästi ilmene, että kysymys ei ole lakimiehen palveluksista.

Kieltoja on noudatettava heti.

Vaatimukset kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Aaltonen, Heiniö, Henriksson, Modeen, Ollikainen ja Ojala

---

[SV]

KO mot rättegångsombudet Uno Mäkelä (svaranden). - I marknadsföringen framförda felaktiga hänvisningar till, att justitieministeriet skulle övervaka Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.f:s medlemmar, var otillbörliga. Uttrycket "advokatuppdrag" syftade på advokat och advokatbyrå. Då svarandens verksamhet inte uppfyllde den formella kompetens som förutsätts av advokater och verksamheten inte heller i övrigt skedde under samma villkor som en advokats verksamhet, var nämnda uttryck otillbörligt. Uttrycket "juridisk byrå" gav det intrycket, att det skulle vara fråga om marknadsföring av en jurists tjänster. Då svaranden inte var jurist och det i hans tjänst inte fanns någon heltidsanställd jurist, var nämnda uttryck och den allmänna hänvisningen till skötsel av juridiska uppdrag otillbörliga.

KSL_2_kap._1_§

KONSUMENTOMBUDSMANNENS ANSÖKAN

Yrkanden

KO har yrkat, att Uno Mäkelä med stöd av 2 kap. 1, 2 och 7 §§ konsumentskyddslagen (KSL) vid vite förbjuds att vid sin marknadsföring 1) hänvisa till att Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. är en av justitieministeriet övervakad förening; 2) hänvisa till att han sköter advokatuppgifter; 3) använda ordet "lakiasiaintoimisto" (juridisk byrå, eller något annat uttryck, som domineras av ordet "laki (lag); samt 4) underlåta att ange sin utbildning, såvida han använder ett uttryck, som ger en antydan om att han yrkesmässigt utför ett rättegångsombuds uppgifter.

Ansökningens bakgrund

Yrkandenas grunder

Punkt 1

Finlands Advokatförbund övervakar med stöd av lagen sina medlemmars verksamhet. Dessutom övervakas förbundets medlemmars verksamhet av justitiekanslern. Advokatförbundets medlemmar marknadsför sina juridiska tjänster genom samannonser bland tidningarnas radannonser. Den nu avsedda marknadsföringen sker på samma sätt och samannonserna placeras i allmänhet i närheten av advokatförbundets annonser. Konsumenten, som letar efter juridiska tjänster bland tidningsannonserna, är i regel inte insatt i den lagstiftning, som reglerar benämningarna på de byråer som erbjuder dessa tjänster och kompetensvillkoren för byråernas innehvavare. Marknadsföring, där det uppges att verksamheten övervakas av myndigheterna, är ägnad att inge konsumenterna större förtroende än vanligt.

Alla registerade föreningars verksamhet övervakas enligt föreningslagen av justitieministeriet. Ett framhävande av övervakningen i samband med marknadsföringen ger dock det intrycket, att den ifrågavarande föreningen skulle ha en annan ställning än de andra registrerade föreningarna. Intrycket förstärks ytterligare av att advokatförbundet med stöd av lagen står under särskild och fortgående övervakning.

Mäkeläs marknadsföring är på denna punkt otillbörlig mot konsumenterna och strider mot 2 kap. 1 § 1 mom. KSL.

Punkt 2

Benämningen advokat får enligt lagen inte användas av andra än medlemmarna av Finlands Advokatförbund. Mäkelä har likväl vid sin marknadsföring använt uttrycket "suorittaa asianajajatehtäviä" (utför advokatuppgifter). Uttrycket är avsett att ge en bild av de uppgifter, som Mäkelä yrkesmässigt utför. Uttrycket ger samtidigt ett intryck av att han utför dessa uppgifter med samma sakkunskap och kompetens som advokaterna samt att han även i övrigt är underställd samma villkor som advokaterna. Emedan advokatyrket utgör med stöd av speciallagstiftning övervakning underställd verksamhet, är det otillbörligt mot konsumenterna att använda en marknadsföringsmetod, som antyder, att en person, som inte hör till Finlands Advokatförbund, utför en advokats uppgifter. Marknadsföringen står i strid med 2 kap. 1 § 1 mom. KSL.

Punkt 3

Ordet "lakimies" (jurist) betyder enligt definitionen i Nykysuomen sanakirja benämnda ordbok detsamma som lagkunnig, jurist, domare. I det allmänna språkbruket används ordet "lakimies" definitionsmässigt om en person, som avlagt den nuvarande eller motsvarande tidigare juris kandidatexamen eller högre juridisk examen än detta.

En tidningsannons, där "lakiasiaintoimisto" (juridisk byrå) används eller där ordet "laki" (lag, juridisk) intar en dominerande ställning, är ägnad att ge konsumenterna det intrycket, att en person med juridisk utbildning svarar för byråns skötsel. Mäkelä har inte avlagt någon juridisk examen. Det av honom använda marknadsföringsuttrycket "lakiasiaintoimisto" (juridisk byrå) är vilseledande och strider sålunda mot 2 kap. 2 § KSL.

Punkt 4

Många konsumenter som behöver juridiska tjänster får i huvudsak uppgifter om de näringsidkare, som erbjuder dessa tjänster, genom tidningarnas annonser. Dessa annonser är oftast s.k. radannonser. Det är betecknande för denna marknadsföringsform, att annonserna innhåller litet sakuppgifter. Den konsument, som träffar sitt avgörande rörande anskaffning av juridiska tjänster enbart på basen av en radannons, får enligt rådande praxis inga som helst uppgifter om kompetensen för näringsidkare som inte hör till advokatförbundet. Det är med tanke på konsumentens ekonomiska trygghet av speciellt stor betydelse, att han då han träffar sitt avgörande är medveten om vilken formell kompetens den näringsidkare, som erbjuder honom sina rättegångstjänster, har i sitt yrke.

Mäkeläs marknadsföring, där han genom att placera sin reklam under en sådan rubrik, delta i sådan samannonsering eller använda en sådan reklamtext, som ger en antydan om att han utför ett rättegångsombuds uppgifter yrkesmässigt och som saknar uppgift om hans utbildning, står i strid med 2 kap. 1 § 2 mom. KSL.

MÄKELÄS BEMÖTANDE

Mäkelä har bestridit, att hans marknadsföring skulle strida mot KSL. Han har yrkat, att KO:s yrkanden ogillas och att hans rätt att om sin byrå använda benämningen "lakiasiaintoimisto" (juridisk byrå) och om sina uppgifter benämningen "asianajajatehtävät" (advokatuppgifter) befästs.

Punkt 1

Mäkelä är medlem av Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. Den ifrågavarande föreningen är i egenskap av registrerad förening underställd justitieministeriets övervakning. Justitieministeriet har vid registreringen av föreningen bl.a. på det sätt som förutsätts i föreningslagens 27 § konstaterat, att föreningen inte verkar i strid med lagen och god sed. Justitieministeriets föreningsregisterbyrå har även annars långtgående övervakningsbefogenheter. Vissa föreningar har till och med upplösts efter ett beslut av justitieministeriet. Det är alltså obestridligt, att justitieministeriet övervakar föreningarna.

Justitieministeriet övervakar alla föreningar och övervakningen av varje enskild förening beror på föreningens beskaffenhet och målet för dess verksamhet. Det är varje förenings egen sak att informera allmänheten om övervakningen. Mäkelä och de andra deltagarna i den ifågavarande annonsen har funnit det vara av behovet påkallat att underrätta allmänheten om hur och på åtgärd av vem övervakningen av den ifrågavarande föreningens medlemmar har ordnats. Under det rådande systemet är hänvisningen till övervakningen sakenlig. Numera har man avstått från att använda hänvisningen.

Punkt 2

I 2 § av de av justitieministeriet godkända stadgarna för ovannämnda förening konstateras, att det är fråga om en förening, till vilken kan höra i advokatuppgifter arbetande personer. Såsom sysslobeskrivning för föreningens medlemmar har alltså godkänts advokatuppgifter.

Uttrycket "asianajajatehtävät" (advokatuppgifter) har förekommit endast i en av den ovannämnda föreningens samannonser, i vilken Mäkelä hade deltagit. Mäkelä har inte utarbetat texten till annonsens gemensamma del. Uttrycket har förmodligen varit ett olycksfall i arbetet av dem som utarbetat texten. Uttrycket används inte längre.

Punkt 3

Mäkelä har inte avlagt någon juridisk examen och han har inte någon person med sådan examen i sin tjänst. Han har genomgått några juridiska grundkurser samt självständigt bedrivit yrkesmässig skötsel av juridiska frågor utan avbrott från och med 1966. Mäkelä har avlagt försäkringsexamen och är auktoriserad fastighetsmäklare.

Benämningen "lakiasiaintoimisto" (juridisk byrå) har traditionellt använts även av andra än personer med juridisk examen. KSL:s ikraftträdande kan inte göra en sådan på hävdvunnen sed baserad praxis lagstridig.

Till medlem av Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. godkänns endast personer med ett visst slags praktisk erfarenhet av advokatuppdrag. Mäkeläs medlemskap i nämnda förening och hans långvariga yrkesutövning utgör ett bevis på att han är förmögen att handha juridiska frågor. Avsaknaden av formell examen utgör inget bevis på att en människa inte annars skulle vara förmögen och kompetent att sköta juridiska frågor. Det av KO åsyftade uttrycket används inte mera.

Punkt 4

Mäkelä har verkat länge på samma ort. På orten finns sålunda knappast någon, som inte skulle känna till Mäkeläs utbildning och yrkeskunnighet. Nya kunder har av Mäkelä underrättats om att han inte har avlagt juridisk examen. Å andra sidan finns det även inom andra branscher andra än jurister som sköter juridiska frågor. T.ex. hos advokatbyråerna, såsom länsmansvikarier osv. verkar ibland juris studerande, vilkas studier kan befinna sig i ett synnerligen tidigt skede. Vid bankernas notariatavdelningar sköter andra personer än personer med juristutbildning allmänt kundernas juridiska ärenden. Om dessa omständigheter berättas det dock ingenting för kunderna.

På senare tid har Mäkelä i sina annonser använt förkortningarna VTS och LKV som tecken på sin kompetens.

MOTIVERINGAR FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Mäkelä sköter yrkesmässigt konsumenters juridiska frågor. Han har avlagt försäkringsexamen och är auktoriserad fastighetsmäklare. Mäkelä har inte avlagt för domarämbetet erfordrad examen.

Mäkelä är medlem av Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. Enligt 2 § i föreningens stadgar är "föreningens syfte att samla i advokatuppgifter arbetande självlärda personer och även personer, som avlagt juridisk examen och som inte hör till Finlands Advokatförbund, i olika delar av landet såsom sina medlemmar till ett fast samarbete för förbättrande av deras egna allmänna intressen, höjande av deras ansvarskänsla samt utvecklande av deras yrkeskompetens och att befrämja deras gemensamma strävanden samt deras yrkesförmåner och -rättigheter. Föreningen verkar även i övrigt så, att dess medlemmar bildar en ombudskår som iakttar god ombudssed och god skötsel av ärenden".

Mäkelä marknadsför sina tjänster på ett för den ifrågavarande branschen normalt sätt genom radannonser i tidningarnas spalt för affärs- och yrkesadresser. Mäkeläs annonser har publicerats såsom samannonser för ovannämnda förenings medlemmar eller i form av privata annonser.

1. En samannons av Mäkelä m.fl. , som publicerats 1.9.1981 i Etelä-Suomen Sanomat, har haft följande text: "Näiden lakiasiaintoimistojen asiamiehet ovat Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y:n valvomia jäseniä. Yhdistystä valvoo oikeusministeriö" (Dessa juridiska byråers ombud är av Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. övervakade medlemmar. Föreningen övervakas av justitieministeriet).

På justitieministeriet ankommer enligt föreningslagen att vid inregistreringen av en förening kontrollera, att föreningens stadgar är förenliga med lagen och att föreningens syftemål inte strider mot lag och god sed. Justitieministeriet har inte påförts några allmänna övervakningsuppgifter gällande föreningarna. Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys - Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. står inte under justitieministeriets specialövervakning.

Den vid marknadsföringen av Mäkeläs tjänster använda hänvisningen till justitieministeriets övervakning är ägnad att ge det intrycket, att justitieministeriet skulle övervaka nämnda förenings och dess medlemmars verksamhet på ett sätt som är av betydelse för konsumenterna. Då justitieministeriet inte verkställer sådan övervakning, är den ifrågavarande hänvisningen otillbörlig mot konsumenterna.

2. I en samannons av Mäkelä m.fl., som 4.12.1981 publicerats i Suomen Sosiaalidemokraatti, har följande text ingått: "Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistyksen jäseniä, jotka suorittavat asianajajatehtäviä". (Medlemmar av Finlands Rättegångsombudsmannaförening, vilka utför advokatuppgifter). I en samannons 4.1.1983 har i stället för ordet "asianajajatehtäviä" använts ordet "asianajotehtäviä" enligt normalt svenskt språkbruk används advokatuppgifter eller advokatverksamhet för bägge orden.

Enligt lagen om advokater får benämningarna advokat och advokatbyrå endast användas av person, som avlagt för domarämbetet erfordrad examen och som har särskilt fastställt praktisk erfarenhet och sköter juridiska frågor och som dessutom har godkänts till medlem av Finlands Advokatförbund. Advokaternas verksamhet är underställd lagstadgad specialövervakning.

De av Mäkelä vid marknadsföringen av hans byrås tjänster använda uttrycken "asianajajatehtäviä" och "asianajotehtäviä" hänvisar till advokat och advokatbyrå. Hänvisningarna är ägnade att ge intrycket, att Mäkelä sköter juridiska frågor med den formella kompetens, som förutsätts av advokater, samt även i övrigt underställd samma villkor som advokaterna. Då Mäkeläs verksamhet inte uppfyller de i lagen om advokater stadgade kraven och villkoren, är de ifrågavarande hänvisningarna till advokatuppgifter stridande mot god sed och otillbörliga mot konsumenterna.

3. I en privat annons av Mäkelä, som 8.9.1981 publicerats i Mäntsälän Sanomat under rubriken "lakiasiaintoimistoja" (juridiska byråer), har han om sin byrå använt benämningen "Lakiasiaintoimisto Uno Mäkelä" (Juridiska byrån Uno Mäkelä). I annonsen nämns, att byrån "effektivt och med erfarenhet sköter alla ansöknings-, lag- och juridiska frågor". Av annonsen framgår inte, att Mäkelä inte är jurist.

Juridiska frågor handhas yrkesmässigt huvudsakligen av advokater, allmänna rättsbiträden och andra personer med för domarämbetet erforderlig examen, vilka enlit allmänt språkbruk kallas jurister.

Lagfrågor, som uppdras åt någon annan person att skötas, är ofta viktiga för konsumenterna. De kan vara av väsentlig betydelse t.ex. med tanke på konsumenternas ekonomiska trygghet. I ett ärende gällande ombesörjandet av en viktig juridisk fråga bör konsumenterna redan då de planerar anskaffningen av en tjänst känna tillräckligt väl till de viktigaste omständigheterna rörande marknadsförda tjänster. En sådan omständighet är vanligtvis bl.a. uppgiften därom, huruvida tjänsten kommer att lämnas av en jurist eller inte.

De uppgifter, som lämnas vid marknadsföringen av tjänster gällande skötseln av juridiska frågor, är i allmänhet knappa. Vilken utbildning den som lämnar tjänsterna har kan man ofta endast sluta sig till av den benämning som använts om byrån. Uttrycket "lakiasiaintoimisto" (juridisk byrå) eller någon annan dominerande allmän hänvisning till skötseln av juridiska frågor ger lätt det intrycket, att det gäller marknadsföring av en jurists tjänster. Mäkeläs marknadsföring ger ett sådant intryck. Mäkelä är inte jurist och i hans tjänst arbetar ingen jurist i huvudsyssla. Emedan av Mäkeläs marknadsföring inte framgår, att det inte är fråga om en jurists tjänster, är det vid marknadsföringen använda ordet "lakiasiaintoimisto" (juridisk byrå) och den allmänna hänvisningen till skötseln av juridiska frågor otillbörliga mot konsumenterna.

Rätten till yrkesmässig skötsel av juridiska frågor är inte begränsad till juristerna. Med vissa undantag får t.ex. såsom rättegångsombud och -biträde uppträda inte endast en advokat utan även annan redbar och annars för uppdraget lämplig samt skickad person som råder över sig och sin egendom. Om en sådan persons, som saknar juristutbildning, marknadsföring inte ger det oriktiga intrycket, att det är fråga om en jurists tjänster, är det inte ur konsumenternas synpunkt nödvändigt, att vid marknadsföringen alltid uppges vilken utbildning den som tjänsterna har.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen prövar med stöd av 2 kap. 1 och 7 §§ KSL rättvist att vid vite av 50 000 mark förbjuda Uno Mäkelä att vid sin marknadsföring

1) hänvisa till att Suomen Oikeudenkäyntiasiamiesyhdistys Finlands Rättegångsombudsmannaförening r.y. är en av justitieministeriet övervakad förening,

2) antyda att han sköter advokatuppgifter, och

3) använda uttrycket "lakiasiaintoimisto" (juridisk byrå) eller någon annan allmän hänvisning, som domineras av ordet "lakiasiat" (juridiska frågor), såvida inte av marknadsföringen klart framgår, att det inte är fråga om en jurists tjänster.

Förbuden skall iakttas omedelbart.

Yrkandena på ett mera vittomfattande förbud förkastas.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Valkonen, viceordförande, Wilhelmsson, Aaltonen, Heiniö, Henriksson, Modeen, Ollikainen och Ojala.