Consumer Protection Court bans misleading marketing of a short course claiming it grants professional qualification for architects.

KA vastaan Telekoulu Oy (yhtiö). - Rakennuspiirtäjäkurssin markkinoinnista sai kuvan, että kurssin avulla saavutettaisiin ammatillinen pätevyys rakennuspiirtäjäksi. Koska kurssi ei antanut muodollista pätevyyttä eikä se ajallisenkaan suppeutensa vuoksi voinut olennaisesti parantaa ammatillista valmiutta tai työnsaantimahdollisuuksia, markkinointi antoi kurssin merkityksestä virheellisen kokonaisvaikutelman. Markkinointi oli sopimatonta.

KSL_2_luku_1_§_1_mom

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut, että Telekoulu Oy:tä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1 §:n 1 momentin sekä 2 ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään vastaisessa markkinoinnissaan käyttämällä ilmaisuja "rakennuspiirtäjäksi" ilmoituksen otsikkona, "rakennuspiirtäjän peruskurssi, joka oikeuttaa pyrkimään puhtaaksipiirtäjäksi rakennus ja arkkitehtitoimistoihin", "kurssi tuottaa oppilaille todistuksen teknisistä tiedoista ja työnäytteitä, joita kumpiakin tarvitaan alan työtä haettaessa" ja "rakennuspiirtäjän peruskurssi, joka välittää rakennus ja arkkitehtitoimistojen puhtaaksipiirtäjän perustiedot" tai vastaavia ilmaisuja antamasta vaikutelmaa rakennuspiirtäjän ammattitaidon saavuttamisesta ja sen avulla työpaikan saamisesta puhtaaksipiirtäjänä.

Yhtiö on vuoden 1980 alusta markkinoinut rakennuspiirtäjän peruskursseja eri paikkakunnilla. Kurssi kestää noin 50 tuntia. Kurssin opettajina toimivat kurssipaikkakunnilta valitut rakennusinsinöörit. Opettajien pedagogisiin valmiuksiin ei kiinnitetä erityistä huomiota. Kurssin päätteeksi järjestetään kirjallinen koe. Kurssin suorittaneet saavat todistuksen, jossa on yleisiä arvosanoja.

Lehtiilmoitusten mukaan rakennuspiirtäjän peruskurssin käyminen oikeuttaa pyrkimään puhtaaksipiirtäjäksi. Rakennuspiirtäjän ammatin todetaan olevan arvostettu ja työolosuhteitten hyviä. Mainoksessa korostetaan sitä, että kurssi tuottaa oppilaille todistuksen teknisistä tiedoista ja työnäytteitä, joita kumpiakin tarvitaan alan työtä haettaessa.

Jokaiselle alustavasti kurssipaikan varanneelle annetaan kurssia koskeva esite. Sen mukaan kurssi kouluttaa puhtaaksipiirtäjiä rakennus- ja arkkitehtitoimistojen palvelukseen. Työnantajien kerrotaan valitsevan työntekijänsä pääasiallisesti työnäytteiden ja teknillisiä tietoja osoittavan todistuksen perusteella.

Kuluttajaviranomaisille on tullut useita ilmoituksia rakennuspiirtäjäkurssista. KA:n pyydettyä yhtiöltä selvitystä markkinoinnista yhtiö vastasi 17.4.1980 mm., että "kurssin tarkoituksena on huolellisella valmennuksella ja töiden tarkkailulla antaa kurssilaisille mahdollisuus saada alan työtä ja samalla auttaa työnantajia työntekijöiden valinnassa".

Ammattikasvatushallitus (AKH), jonka valvonnassa myös järjestetään rakennuspiirtäjäkoulutusta, on 22.5.1980 antanut KA:lle lausunnon po. kurssista. AKH:n mukaan rakennusalan puhtaaksipiirtäjän ammatteja ja toimia varten ei ole laadittu yleisesti hyväksyttyjä pätevyysvaatimuksia. Valtion, kuntien ja kuntainliittojen laitokset näyttävät yleensä asettavan pätevyysvaatimuksiksi yleisen ammattikoulun rakennuspiirtäjälinjan käymisen. Tämä koulutus on 1 - 2 vuoden mittainen. AKH:n mielestä oli vaikeaa kuvitella, että Telekoulu Oy:n tarjoamassa opetusajassa (48 h) laajat asiakokonaisuudet tulisivat opittua muuten kuin pintapuolisesti.

Lausunnon perusteella KA ilmoitti Telekoulu Oy:lle sen markkinoinnin antavan kuluttajille sellaisen vaikutelman, että kurssi antaisi rakennuspiirtäjän ammattitaidon ja yhtäläiset työnsaantimahdollisuudet kuin ammattikasvatushallituksen alaiset kurssit, vaikka näin ei ole asianlaita. Yhtiö sitoutui 14.8. 1980 kirjallisesti vastaisessa rakennuspiirtäjäkurssin markkinoinnissa välttämään edellä mainitun kuvan luomista kurssien luonteesta.

Yhtiön rakennuspiirtämistä koskevien kurssien markkinointi on sitoumuksen antamisen jälkeen jatkunut peruspiirteiltään samanlaisena. Syksyn 1982 ilmoituksissa on käytetty sanontaa "rakennuspiirtäjän peruskurssi, joka välittää rakennus- ja arkkitehtitoimistojen puhtaaksipiirtäjän perustiedot".

Yhtiö ilmoittaa kurssin tarkoituksena olevan puhtaaksipiirtäjien kouluttaminen rakennus- ja arkkitehtitoimistojen palvelukseen. Kurssin 48 tunnin aikana käydään läpi piirustustekniikka yhden oppikirjan avulla. Lisäksi kurssilaiset saavat kotiinsa piirustustehtäviä.

Ammattikoulujen rakennuspiirtäjälinjan opetussuunnitelmassa on eritelty rakennuspiirtäjäkoulutuksen tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi opetusohjelmaan kuuluu rakennuspiirustusta 11 tuntia viikossa ja eri piirustuslajeja kaikkiaan 19 tuntia viikossa (vuodessa 741 tuntia). Ammattikoulujen opetusohjelmaan kuuluu myös lukuisa määrä muita aineita. Koulutus kestää 1 - 2 vuotta. Ero ammattikasvatushallituksen alaisten kurssien ja yhtiön vastaavan toiminnan välillä on selvä jo määrällisesti.

Telekoulu Oy:n kurssi ei siten täytä ammattiin tähtäävälle rakennuspiirtäjän koulutukselle asetettavia vaatimuksia. Sen avulla saadaan korkeintaan yleiskuva ammatissa tarvittavista taidoista ja tiedoista. Tämä käy selville myös kurssille osallistuneiden kuluttajien kirjeistä. Kurssilaiset ovat pettyneet kurssin tasoon. Onkin ilmeistä, että kurssin käyminen ei sinänsä avaa mahdollisuuksia työpaikan saantiin. Kurssin käyminen voi kyllä antaa virikkeen hankkia varsinaista rakennuspiirtäjäkoulutusta. Kurssilla ollut kuluttaja voi tietysti hakeutua alalle harjoittelijaksi, mutta valmiiksi puhtaaksipiirtäjäksi tai rakennuspiirtäjäksi po. kurssien avulla ei juurikaan tulla.

Kurssin mainonta suunnataan kuitenkin nimenomaan työttömiin, ammattikoulutusta kipeästi tarvitseviin henkilöihin. Markkinoinnissa ei tuoda esille kurssin pelkkää yleistietoja jakavaa luonnetta. Esitteessä päinvastoin todetaan kurssin kouluttavan puhtaaksipiirtäjiä. Kuluttajat, jotka kiinnostuvat mainoksen perusteella kurssista, eivät tiedä mitkä vaatimukset rakennuspiirtäjille asetetaan eivätkä pysty arvioimaan kurssin mahdollisesti antamia valmiuksia muulla tavalla kuin ilmoittautumalla kurssille. Kurssille osallistuneet uskovatkin saavansa kurssin käymällä uuden ammatin ja näin paremmat työnsaantimahdollisuudet. Juuri tähän vaikuttavat ilmoitusten otsikko "rakennuspiirtäjäksi" sekä lukuisat viittaukset ammattiin ja työmarkkinoihin. Pelkkä maininta siitä, että kysymys on peruskurssista, ei muuta sitä kokonaiskuvaa ja niitä odotuksia, joita markkinointi luo.

Yhtiön kurssitoiminnassa ei ole kyse viranomaisvalvontaan kuuluvasta ammattikoulutuksesta. Toiminta on puhtaasti kaupallisista perusteista lähtevää. Tästä huolimatta myyntivalttina käytetään ammattipätevyyden saavuttamista, joka taloudellisesti vaikeana aikana erityisesti vetoaa työttömiin, koulutusta tarvitseviin henkilöihin. Mainoksessa tätä vahvistetaan kuvaamalla ammatin arvostettavuutta ja hyviä työolosuhteita sekä puhumalla, kuten esitteen etusivulla, kouluttamisesta.

Vaikka rakennusalan puhtaaksipiirtäjän ammatteja tai toimia varten ei ole yleisesti hyväksyttyjä pätevyysvaatimuksia, on kuitenkin edellä esitettyjen seikkojen johdosta kiistatonta, että Telekoulu Oy:n kurssi ei täytä rakennuspiirtäjän ammattikoulutukselle asetettavia vaatimuksia, ei edes peruskurssin luonteisena.

Tämä näkemys ilmenee myös Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund r.y:n (SAFA) antamasta lausunnosta. Liitto toteaa, että "kokemuksemme mukaan mainitunlaisen kurssin käynyt ei pysty suoriutumaan täysipainoisesti rakennuspiirtäjältä vaadittavista tehtävistä". Lausunnosta käy ilmi myös po. kurssin olematon merkitys työnsaannille. Arkkitehtitoimistot valitsevat yleensä puhtaaksipiirtäjät sellaisten henkilöiden joukosta, jotka ovat saaneet alalle riittävän koulutuksen.

Yhtiön markkinointi on harhaanjohtavaa ja sopimatonta, koska yhtiö markkinoi maksullista harrastuskurssia ammattikoulutuksena ja kohdistaa markkinoinnin heikossa asemassa oleviin kuluttajiin.

TELEKOULU OY:N VASTINE

Yhtiö on kiistänyt markkinointinsa olevan KSL:n säännösten vastaista.

Yhtiö järjestää eri paikkakunnilla rakennuspiirustuskursseja. Kurssi kestää n. 50 oppituntia, minkä lisäksi oppilaiden on suoritettava piirustusharjoituksia kotityönä n. 50 tunnin verran. Yhtiö valitsee yleensä puhelintiedusteluilla tai lehtiilmoituksilla kurssin opettajat kurssipaikkakunnilta. Opettajiksi valitaan yleensä suunnittelutehtävissä työskenteleviä rakennusinsinöörejä. Kurssin päätteeksi järjestetään kirjallinen koe. Kurssin suorittaneille annetaan loppukokeesta saadun arvosanan sisältävä todistus, jos oppilaan saama arvosana on vähintään seitsemän. Niille oppilaille, jotka eivät saa loppukokeessa vähintään arvosanaa seitsemän, annetaan kurssin suorittamisesta läsnäolotodistus.

Rakennuspiirustusten puhtaaksipiirtäjäkurssia valmistellessaan yhtiö otti yhteyttä työmarkkinajärjestöjen edustajiin. Tämä tapahtui siitä syystä, että rakennusalan puhtaaksipiirtäjän ammatteja ja toimia varten ei ole laadittu yleisesti hyväksyttyjä pätevyysvaatimuksia. Haastattelujen kautta saatiin selville ne perusvaatimukset, joita rakennus- ja arkkitehtitoimistot yleensä asettavat aloitteleville puhtaaksipiirtäjille. Tämän perusteella pystyttiin päättelemään sellaisen kurssin sisältö ja pituus, joka välittäisi aikuisille henkilöille heidän tarvitsemansa perustiedot ja -taidot rakennuspiirustusten puhtaaksipiirtämisen alalta. Kurssin antaman opin ei kuitenkaan tarvitsisi viedä täydelliseen ammattitaitoon, vaan tämä saavutettaisiin vasta työpisteessä rakennussuunnittelijan opastuksella tai erillisellä täydentävällä kurssilla.

Kurssin pituudeksi valittiin 12 viikkoa. Se riittää huolelliselle aikuiselle oppilaalle kurssin tietopuolisen osan omaksumiseen hyvin ja antaa tilaisuuden piirustusharjoitteluun noin 50 työtunnin verran. Harjoittelua suunniteltiin tehostettavaksi siirtämällä se suoritettavaksi pääasiallisesti oppilaitten kotona. Tällöin työrauha on parempi kuin yhteisessä harjoitustilassa. Lisäksi asetettiin vaatimus, että piirustukset on tehtävä viimeisteltyyn kuntoon.

Kurssikirjaksi valittiin Rakennustietosäätiön kirja "Rakennuspiirustusten laadintaohjeet" ja harjoitusmateriaaliksi eräiltä paikallisilta rakennus- ja arkkitehtitoimistoilta käyttöön saatuja rakennuspiirustuksia. Rakennusinsinööri laati kurssisisällön perusteella tuntiohjelman pyrkien siihen, että kurssilaisille annettaisiin riittävästi mahdollisuuksia piirtämiseen ja alaan liittyvien teknisten tietojen saamiseen. Ohjelman laatinut rakennusinsinööri toimi myös opettajana ensimmäisellä kurssilla. Kurssin jälkeen suoritetuissa oppilaitten haastatteluissa ilmeni, että oppilaat olivat pääasiallisesti tyytyväisiä kurssin kulkuun. Jotkut heistä olivat kuitenkin toivoneet enemmän harjoitusmateriaalia, mikä toivomus myös toteutettiin seuraavalla kurssilla. Myöhemmin vaihdettiin em. kurssikirja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton kirjaan "Rakennuspiirustusohjeet" ja lopuksi valmistettiin oma kurssimateriaali, jonka sisältö on jossakin määrin laajempi kuin aikaisemmin käytetyissä kirjoissa.

KA:n mainitsemassa AKH:n kirjelmässä pidetään yhtiön kurssimateriaalin sisältöä ainakin otsikoista päätellen riittävänä puhtaaksipiirtäjälle.

Kurssilla on siten alusta alkaen pyritty auttamaan kurssilaisia saamaan rakennuspiirustusten puhtaaksipiirtämiseen tarvittavat perustiedot ja -taidot. Samalla on heille pyritty antamaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa kurssilla tehtyjen piirustusten (työnäytteiden) ja kirjallisen kokeen perusteella kirjoitetun, teknisten tietojen määrää osoittavan todistuksen avulla.

Kurssin merkitys kurssin suorittaneille henkilöille on pyritty selvittämään suppealla kirjallisella haastattelulla. Siitä ilmeni, että rakennuspiirustuskurssimme johdosta on voitu saada työpaikkoja, että kurssista on ollut hyötyä muullakin tavalla, että kurssin antamia tietoja on voitu käyttää itsenäisessäkin piirustustyössä ja lisäansioita hankittaessa, ja että kurssin oppilaina ei suinkaan ole aina ollut vain työttömiä, vaan hyvin usein myös opiskelussaan tai työssään edistymään pyrkiviä tai lisäansioita haluavia henkilöitä.

Rakennus- ja arkkitehtitoimistot ovat suhtautuneet yhtiön rakennuspiirustuskurssiin myönteisesti, eikä niin kuin voisi päätellä KA:n mainitsemasta SAFA:n lausunnosta.

"Rakennuspiirtäjäksi" sanan käytön perusteeksi on ilmoituksissa selvitetty, että kyseessä on rakennuspiirtäjän peruskurssi, joka välittää puhtaaksipiirtäjän perustiedot. Kurssi siis pyrkii auttamaan oppilaitaan astumaan ensimmäisiä askeleitaan tiellään rakennuspiirtäjäksi.

Ilmaisua "Rakennuspiirtäjän peruskurssi, joka oikeuttaa pyrkimään puhtaaksipiirtäjäksi rakennus- ja arkkitehtitoimistoihin" ei ole käytetty kesän 1982 jälkeen.

Ilmaisun "Kurssi tuottaa oppilaille todistuksen teknisistä tiedoista ja työnäytteitä, joita kumpiakin tarvitaan alan työtä haettaessa" perusteeksi on selvitetty, että kurssin oppilaat pyritään saamaan tekemään viimeisteltyä työtä heti alusta alkaen. Tällä pyritään tehostamaan piirustusharjoituksia. Kurssilla tehtyjä piirustuksia voidaan tällöin käyttää näytteinä piirustustaidosta. Kurssin loppukoe on testi rakennuspiirustuksiin liittyvien teknisten seikkojen osaamisesta. Todistus, joka kirjoitetaan tällaisen kokeen perusteella, antaa mahdolliselle työnantajalle objektiivisen kuvan hakijan piirustusten ymmärtämisestä. Piirustustaito ja piirustuksiin liittyvien tietojen määrä ovat työnantajalle tärkeimmät kriteerit valittaessa puhtaaksipiirtäjiä.

Ilmaisun "Rakennuspiirtäjän peruskurssi, joka välittää rakennus- ja arkkitehtitoimistojen puhtaaksipiirtäjän perustiedot" perusteeksi on selvitetty, että kurssi on rakennettu työmarkkinatutkimuksen perusteella eli niiden vaatimusten mukaan sekä sisällön että oppimateriaalin suhteen - joita rakennusja arkkitehtitoimistot ovat asettaneet puhtaaksipiirtäjän peruskurssille.

KA:n hakemus antaa harhaanjohtavan kuvan asiaan liittyvistä seikoista. Hakemus perustuu nimittäin sellaisten henkilöiden lausuntoihin, jotka eivät tunne kurssia. He ovat olleet kurssilla vain kerran tai pari läsnä, kurssin kestäessä 13 iltaa. He eivät voi näin ollen tuntea koko kurssia. Osa lausunnonantajista taasen muodostaa käsityksensä ennakko-otaksumien perusteella. Lisäksi lausuntoja on hankittu sellaisilta tahoilta, jotka oman kurssitoimintansa takia voivat pitää yhtiötä kilpailijanaan.

Yhtiön markkinointi ei anna väitettyä vaikutelmaa. Missään vaiheessa ei ole väitetty kurssin antavan täyden ammattitaidon puhtaaksipiirtäjäksi pyrkiville. Mikään kurssi ei anna täyttä pätevyyttä kurssilaiselle. Varsinainen ammattitaito syntyy vasta työelämässä. Yhtiö ei ole vertaillut kurssin opetusta muiden oppilaitosten koulutukseen sekä sen käyneiden ja muiden oppilaiden soveltuvuutta piirustustehtäviin ja heidän työnsaantimahdollisuuksiaan. Yhtiö ei ole väittänyt tai antanut sellaista käsitystä, että työtä on helppo saada, kun kurssi on suoritettu. Kuitenkin "vaikeanakin aikana" työvoima liikkuu ja vaihtuu. Uusia puhtaaksipiirtäjän paikkoja avautuu niille, jotka pystyvät todistamaan olevansa hyviä piirtäjiä ja omaavansa riittävän tietopohjan (työnäytteet ja todistus). Jos joku on saanut toisenlaisen "vaikutelman", se on syntynyt hänen omasta mielikuvituksestaan.

Kurssilaiset tietävät, että kurssi on peruskurssi ja että se ohjaa kurssilaisia vain ensimmäisille askeleille tiellä, joka vie puhtaaksipiirtäjän (rakennuspiirtäjän) täyteen taitoon.

Mikään kohta ilmoituksista ei sisällä harhaanjohtavaa lupausta työpaikasta eikä liioittele tarjoutuvia työ- tai ansiomahdollisuuksia.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Erilaisia kursseja markkinoiva Telekoulu Oy on julkaissut mm. seuraavat rakennuspiirustuskurssiaan koskevat lehti-ilmoitukset:

"RAKENNUSPIIRTÄJÄKSI. To 14.1.-82 alkaa Savonlinnassa RAKENNUSPIIRTÄJÄN PERUSKURSSI, joka oikeuttaa pyrkimään puhtaaksipiirtäjäksi rakennus- ja arkkitehtitoimistoihin. Ammatti on arvostettu ja työolosuhteet yleensä hyvät. Kurssi tuottaa oppilaalle todistuksen tekn. tiedoista ja työnäytteitä, joita kumpiakin tarvitaan alan työtä haettaessa. Viikottain 1 ilta, kulloinkin 4 oppit. yht. 50 oppit. ja n. 50 harj. tuntia (kotityönä). Osallistumismaksu alkuerä 350 mk (14.1.) ja jälkierä 330 mk. Kurssikirjallisuus sisältyy maksuun. Piirustustarvikkeet 50 - 150 mk. Ennakkotied. ja paikanvaraus...." (Itä-Savo 12.1.1982).

"RAKENNUSPIIRTÄJÄKSI. Ke 1.9.-82 alkaa Helsingissä RAKENNUSPIIRTÄJÄN PERUSKURSSI, joka välittää rakennus- ja arkkitehtitoimistojen puhtaaksipiirtäjän perustiedot. Kurssi tuottaa oppilaille todistuksen tekn. tiedoista ja työnäytteitä, joita tarvitaan alan työtä haettaessa. Ammatti on arvostettu ja työolosuhteet yleensä hyvät. Viikottain 1-2 iltaa a 4 ot yhteensä 50 ot ja n. 50 harj.t. (kotityönä). Osallistumismaksu: (1.9.) 350 mk ja (15.9.) 330 mk. Kurssivihkot sis. maksuun. Tarv. tarvikkeet 100 - 200 mk. Tied. ja paikanvar. ark...." (Helsingin Sanomat 22.8.1982).

Kurssista kiinnostuneille on pyynnöstä annettu ennen ilmoittautumista kurssiesite. Se sisältää, paitsi tietoja kurssin sisällöstä, mm. seuraavat lausumat:

"Rakennuspiirtäjäkurssi kouluttaa puhtaaksipiirtäjiä arkkitehti-, insinööri-, ja rakennustoimistojen palvelukseen. Ammatti on arvostettu ja työolosuhteet yleensä hyvät. Työnantajat valitsevat työntekijänsä pääasiallisesti työnäytteiden ja teknillisiä tietoja osoittavan todistuksen perusteella."

Markkinatuomioistuin katsoo, että em. kurssin markkinointi luo rakennus- ja puhtaaksipiirtäjän ammattia tuntemattomille vaikutelman, että kurssin käyminen antaa ammatillisia valmiuksia ja parantaa työnsaantimahdollisuuksia.

Kuluttajien on yleensä vaikea etukäteen arvioida elinkeinonharjoittajien järjestämien puheena olevan kaltaisten kurssien antamia valmiuksia ja mitä kurssiin osallistuminen vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin. Useat kuluttajat ovat näiden seikkojen osalta lähinnä kurssin järjestäjän antamien tietojen varassa. Kurssin järjestäjä ei puolestaan voi tietää ainakaan kaikkien kurssista kiinnostuvien kuluttajien kurssiin kohdistamia odotuksia. Näistä syistä on tällaisten kurssien markkinoinnissa noudatettava varovaisuutta, jotta kuluttajille ei syntyisi liioiteltua kuvaa kurssista ja sen merkityksestä.

Yhtiön kurssin käyneet joutuvat kilpailemaan avoimista työpaikoista heitä huomattavasti pitkäaikaisemman ja perusteellisemman koulutuksen saaneiden henkilöiden kanssa. Yhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, että kurssin käyneet olisivat ainakaan sanottavassa määrin saaneet rakennuspiirtäjän työtä.

Lehti-ilmoitusten otsikkona on käytetty sanaa "RAKENNUSPIIRTÄJÄKSI". Otsikossa käytettynä sana rakennuspiirtäjä viittaa suoraan kurssin avulla saavutettavaan ammattipätevyyteen. Ilmaisussa "rakennuspiirtäjän peruskurssi, joka oikeuttaa pyrkimään puhtaaksipiirtäjäksi rakennus- ja arkkitehtitoimistoihin" sana "oikeuttaa" viittaa tietynlaiseen kurssin avulla saavutettavaan muodolliseen pätevyyteen.

Ilmaisu "kurssi tuottaa oppilaille todistuksen teknisistä tiedoista ja työnäytteitä, joita kumpiakin tarvitaan alan työtä haettaessa", viittaa sekä ammatilliseen valmiuteen että työnsaantimahdollisuuksiin. Markkinoinnin ilmaisu "rakennuspiirtäjän peruskurssi, joka välittää rakennus- ja arkkitehtitoimistojen puhtaaksipiirtäjän perustiedot" ei ole yksiselitteinen eikä sen merkitys ole selvä. Esitteen maininnat "Rakennuspiirtäjäkurssi kouluttaa puhtaaksipiirtäjiä arkkitehti-, insinööri- ja rakennustoimistojen palvelukseen", "Ammatti on arvostettu ja työolosuhteet yleensä hyvät" ja "Työnantajat valitsevat työntekijänsä pääasiallisesti työnäytteiden ja teknillisiä tietoja osoittavan todistuksen avulla" viittaavat kurssin avulla saavutettaviin työnsaantimahdollisuuksiin.

Koska kurssi ei anna ammatillista pätevyyttä, on ilmaisun "rakennuspiirtäjä" käyttäminen kurssin markkinoinnin otsikkona liioittelevaa. Sanan "oikeuttaa" käyttäminen on liioittelevaa, koska kurssi ei voi antaa muodollista pätevyyttä. Markkinoinnissa on muutoinkin esitetty korostetusti rakennuspiirtäjän ammattiin ja työhön sekä työnsaantiin liittyviä seikkoja. Tällainen markkinointi antaa kurssin merkityksestä virheellisen kokonaisvaikutelman, koska kurssi jo sen ajallisen suppeuden vuoksi ei voi olennaisesti parantaa ammatillista valmiutta tai työnsaantimahdollisuuksia.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että po. kurssin markkinointi on ollut kuluttajien kannalta sopimatonta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi KSL 2 luvun 1 §:n 1 momentin ja 7 §:n nojalla kieltää Telekoulu Oy:tä 100 000 markan sakon uhalla puheena olevan kaltaisen rakennuspiirtäjäkurssin markkinoinnissa korostamasta ammattipätevyyteen ja työnsaantimahdollisuuksiin viittaavia seikkoja siten, että markkinointi on omiaan antamaan liioittelevan kuvan kurssin avulla saavutettavasta rakennuspiirtäjän ammattitaidosta ja sen avulla työpaikan saamisesta puhtaaksipiirtäjänä.

Kieltoa on noudatettava heti.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Heiniö, Henriksson, Mäkinen, Ojala, Ollikainen ja Tammilehto

---

[SV]

KO mot Telekoulu Oy (bolaget). - Av marknadsföringen för en kurs i byggnadsritning fick man det intrycket, att med hjälp av kursen skulle uppnås yrkesmässig kompetens som byggnadsritare. Eftersom kursen inte gav formell kompetens och den inte heller på grund av sin tidsmässiga begränsning kunde väsentligen förbättra den yrkesmässiga färdigheten eller möjligheterna att få arbete, gav marknadsföringen ett felaktigt helhetsintryck av kursens betydelse. Marknadsföringen var otillbörlig.

KSL_2_kap._1_§_1_mom.

KONSUMENTOMBUDSMANNENS YRKANDE

KO har yrkat att Telekoulu Oy med stöd av konsumentskyddslagen (KSL) 2 kap. 1 § 1 mom. samt 2 och 7 § vid vite förbjudes att i sin framtida marknadsföring använda uttrycken "bliv byggnadsritare" som rubrik, "grundkurs för byggnadsritare, som berättigar att söka som renritare till byggnadsoch arkitektbyråer", "kursen ger eleverna betyg över tekniska kunskaper och arbetsprover, som bådadera behövs då man söker arbete inom branschen" och "grundkurs för byggnadsritare, som förmedlar de grundkunskaper, som behövs för renritare på byggnads och arkitektbyråer" eller motsvarande uttryck, som ger intryck av att det uppnås yrkesskicklighet som byggnadsritare och med hjälp därav en arbetsplats som byggnadsritare.

Bolaget har sedan början av år 1980 marknadsfört grundkurser för byggnadsritare på olika orter. Kursen varar ungefär 50 timmar. Som lärare vid kurserna verkar på kursorten valda byggnadsingenjörer. Det fästes inget särskilt avseende vid lärarnas pedagogiska färdighet. Vid kursens slut anordnas ett skriftligt prov. De som genomgått kursen får ett intyg, i vilket det finns de gängse betygen.

Enligt tidningsannonserna berättigar en genomgången grundkurs för byggnadsritare att söka plats som byggnadsritare. Det slås fast att byggnadsritarens yrke är uppskattat och arbetsförhållandena goda. I annonsen betonas att kursen ger eleverna intyg över tekniska kunskaper och arbetsprover, som bådadera behövs då man söker arbete inom branschen.

Åt alla, som preliminärt anmält sig till kursen, sändes en broschyr om denna. Enligt broschyren utbildar kursen renritare för arbete på byggnads- och arkitektbyråer. Man berättar att arbetsgivarna utväljer sina anställda i huvudsak på grundval av arbetsprover och intyg över tekniska kunskaper.

Det har kommit flera anmälningar om byggnadsritarkursen till konsumentmyndigheterna. På KO:s begäran om förklaring rörande marknadsföringen svarade bolaget 17.4.1980 bl.a. att "Kursens ändamål är att genom omsorgsfull övning och granskning av arbetena ge kurseleverna möjlighet att få arbete inom branschen och samtidigt hjälpa arbetsgivarna att välja sina anställda".

Yrkesutbildningsstyrelsen (YUS), under vars övervakning det också anordnas utbildning av byggnadsritare, har den 22.5.1980 lämnat KO ett yttrande beträffande ifrågavarande kurs. Enligt YUS har det inte utarbetats några allmänt accepterade fordringar på yrkesskicklighet för verksamhet som renritare inom byggnadsbranschen. Statens, kommunernas och kommunförbundens institutioner synas allmänt som kompetensfordran uppställa att den allmänna yrkesskolans byggnadsritarlinje har genomgåtts. Denna utbildning tar 1 - 2 år. Enligt YUS:s mening var det svårt att föreställa sig att det under den lärotid, som Telekoulu Oy erbjuder (48 h), de omfattande ämnesområdena skulle bli inlärda mera än ytligt.

På grundval av detta yttrande meddelade KO Telekoulu Oy att dess marknadsföring gav konsumenterna intryck av att kursen skulle ge yrkesskicklighet som byggnadsritare och samma möjligheter att få arbete som de kurser, som står under yrkesutbildningsstyrelsens tillsyn, ehuru detta inte är fallet. Bolaget förband sig den 14.8.1980 skriftligen att för framtiden i sin marknadsföring av byggnadsritarkursen undvika att skapa en sådan bild av kursens natur, som beskrivits ovan.

Bolagets marknadsföring av byggnadsritarkurserna har efter det att förbindelsen lämnats fortsatt på i stort sett samma sätt. I en annons hösten 1982 har ordalydelsen "grundkurs för byggnadsritare, som förmedlar de grundläggande kunskaperna för renritare på byggnads- och arkitektbyråer" använts.

Bolaget uppger att kursens ändamål är att utbilda renritare för arbete på byggnads- och arkitektbyråer. Under de 48 timmar kursen varar genomgås ritningstekniken med hjälp av en lärobok. Eleverna får dessutom utföra ritningsuppgifter därhemma.

I utbildningsplanen för yrkesskolornas byggnadsritarlinje finns målen för byggnadsritarutbildningen specificerade. För att uppnå målet ingår i utbildningsprogrammet 11 timmar byggnadsritning i veckan och olika ritningsslag 19 timmar i veckan (741 timmar om året). Till yrkesskolornas utbildningsprogram hör dessutom talrika andra ämnen. Utbildningen pågår 1 - 2 år. Skillnaden mellan kurserna under yrkesutbildningsstyrelsens tillsyn och bolagets motsvarande verksamhet är klar redan kvantitativt.

Telekoulu Oy:s kurs uppfyller således inte de fordringar, som uppställes på utbildningen för dem som siktar på byggnadsritarens yrke. Med dess hjälp får man på sin höjd en allmän uppfattning om de färdigheter och kunskaper, som fordras i yrket. Detta framgår också av brev från konsumenter, som deltagit i kursen. Eleverna är besvikna på kursens standard. Det är också uppenbart att en genomgången kurs inte i och för sig öppnar möjligheter att få ett arbete. Att gå på kursen kan för all del ge en impuls att skaffa sig egentlig byggnadsritarutbildning. En konsument, som gått på kursen kan naturligtvis söka sig som praktikant i branschen, men man blir inte just antagen som renritare eller byggnadsritare med hjälp av den kurs, varom nu är fråga.

Reklamen för kursen riktas emellertid just till personer, som är arbetslösa och i trängande behov av yrkesutbildning.

Ur marknadsföringen framgår ingalunda kursens natur att förmedla enbart allmänna kunskaper. I broschyren slås det tvärtemot fast att kursen utbildar renritare. Konsumenter, som på grund av annonser blir intresserade av kursen, känner inte till vilka fordringar som ställes på en byggnadsritare och förmår ej heller bedöma kursens möjligheter att ge utbildning på annat sätt än genom att anmäla sig. De som, har deltagit i kursen, tror sig genom att ha genomgått denna ha fått ett nytt yrke och på så sätt förbättrade möjligheter att få arbete. Annonsens rubrik "bliv byggnadsritare" samt de tallrika hänvisningarna till yrket och arbetsmarknaden har just denna verkan. Enbart att nämna att det är fråga om en grundkurs förändrar inte denna helhetsbild och de förväntningar, som marknadsföringen skapar.

För bolagets kursverksamhets del är det inte fråga om yrkesutbildning under tillsyn av någon myndighet. Verksamheten utgår från rent kommersiella grunder. Trots detta användes som trumf i marknadsföringen att man kan skaffa sig yrkesskicklighet, vilket i en ekonomiskt svår tid särskilt appelerar till arbetslösa personer i behov av utbildning. I reklamen bekräftas detta genom att det där talas om att yrket är uppskattat och arbetsförhållandena goda samt, som på broschyrens första sida, genom att tala om utbildningen.

Ehuru det inte finns några allmänt godkända kompetensfordringar för renritare inom byggnadsbranschen är det emellertid på grund av ovan anförda omständigheter ostridigt att Telekoulu Oy:s kurs inte uppfyller de krav, som uppställes på yrkesutbildning till byggnadsritare, inte ens som grundkurs betraktad.

Detta betraktelsesätt kommer också fram i det yttrande, som Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund r.f. (SAFA) lämnat. Förbundet fastslår att "enligt vår erfarenhet förmår de, som genomgått en kurs av nämnt slag, inte att fullödigt utföra de arbetsuppgifter man fordrar av en byggnadsritare". Ur yttrandet framgår också att ifrågavarande kurs saknar betydelse för att erhålla arbete. Arkitektbyråerna väljer vanligen renritare bland dem, som har fått tillräcklig utbildning för branschen.

Bolagets marknadsföring är vilseledande och otillbörlig därför att bolaget marknadsför en hobbykurs som yrkesutbildning mot betalning och riktar marknadsföringen mot konsumenter, som befinner sig i en svag ställning.

TELEKOULU OY:S BEMÖTANDE

Bolaget har bestridit att dess marknadsföring skulle strida mot reglerna i KSL.

Bolaget anordnar byggnadsritarkurser på olika orter. Kurserna varar ungefär 50 timmar, varjämte eleverna måste utföra ritningsövningar som hemarbete ett femtiotal timmar. Bolaget utväljer vanligen lärarna vid kursen från kursorten genom telefonförfrågningar eller tidningsannonser. Som lärare utväljes vanligtvis byggnadsingenjörer, som sysslar med planeringsuppgifter. Som avslutning på kursen anordnas ett skriftligt prov. Åt dem, som genomgått kursen, utdelas ett intyg, som anger det betyg vederbörande erhållit i slutprovet, om detta betyg är minst sju. De elever, som vid slutprovet inte får minst betyget sju, erhåller ett intyg om att de närvarit vid kursen.

Då bolaget gjorde i ordning renritarkursen för byggnadsritningar tog det kontakt med representanter för arbetsmarknadsorganisationerna. Detta skedde av den anledningen att det för renritares inom byggnadsbranschen yrke och verksamhet inte finns några allmänt godtagna kompetensfordringar. Genom intervjuer klargjordes det vilka grundfordringar som byggnads- och arkitektbyråer i allmänhet ställer på nybörjare som renritare. På denna grund kunde man besluta innehåll och längd på en sådan kurs, som skulle till vuxna förmedla de behövliga grundkunskaperna och -färdigheterna som renritare i byggnadsritningsbranschen. Vad som lärdes på kursen behövde emellertid inte leda till en fullkomlig yrkesskicklighet, denna uppnås först på arbetsplatsen under byggnadsplanerarens ledning eller vid en särskild kompletteringskurs.

Kursens längd valdes bli 12 veckor. Det är tillräckligt för att noggranna vuxna elever skall tillägna sig kursens kunskapsdel väl och ger tillfälle till ungefär 50 timmars övning i ritning. Övningarna planerades att bli effektivare genom att de i huvudsak utfördes av eleverna därhemma. Arbetsron blir då bättre än vid ett gemensamt övningstillfälle. Det uppställdes vidare det villkoret att ritningarna skulle utföras till fullbordat skick.

I det av KO nämnda yttrandet från YUS anses innehållet i bolagets kursmaterial, åtminstone av rubriken att döma, vara tillräckligt för renritare.

Man har alltså från första början försökt hjälpa eleverna att tillägna sig de grundkunskaper och - färdigheter, som behövs som renritare av byggnadsritningar. Likaså har man försökt att ge dem möjlighet att visa vad de lärt sig på kursen med hjälp av de utförda ritningar (arbetsprover) och ett på grundval av den skriftliga prövningen utfärdat skriftligt intyg, som anger måttet på de tekniska kunskaperna.

Man har försökt taga reda på kursens betydelse för dem som genomgått den genom en begränsad skriftlig utfrågning. Av denna framgick att man till följd av vår byggnadsritningskurs har kunnat få arbete, att kursen har varit nyttig också på annat sätt, de kunskaper kursen har meddelat har kunnat utnyttjas också för självständigt ritningsarbete för att skaffa sig tilläggsinkomster och att de, som varit elever vid kursen, ingalunda alltid varit enbart arbetslösa utan mycket ofta också personer, som försöker komma fram i sin skolgång eller i livet eller velat skaffa sig extra inkomster.

Byggnads- och arkitektbyråerna har förhållit sig positiva till bolagets byggnadsritningskurser och inte så, som man kunde förmoda av det yttrande från SAFA, som KO nämner.

Grunden för användningen av orden "bliv byggnadsritare" har förklarats i annonserna så att det är fråga om en grundkurs för byggnadsritare, som förmedlar grundkunskaperna för en renritare. Kursen försöker således hjälpa eleverna att ta de första stegen på vägen att bli byggnadsritare.

Meningen "grundkurs för byggnadsritare, som berättigar att söka som renritare till byggnads- och arkitektbyråer", har inte använts sedan sommaren 1982.

Som grund för påståendet "Kursen ger eleverna betyg över tekniska kunskaper och arbetsprover, som bådadera behövs då man söker arbete inom branschen" har förklarats att man från första början försöker förmå eleverna att göra ritningarna i slutgiltigt utförande. På detta sätt försöker man göra ritningsövningarna effektivare. De ritningar, som gjorts på kursen, kan då användas som prov på färdigheten i ritning. Slutprovet på kursen är en kontroll av kunskaperna rörande de tekniska fakta, som hör ihop med byggnadsritningarna. Det intyg, som utfärdas på grundval av ett sådant prov, ger eventuella arbetsgivare en objektiv bild av den sökandes kunskaper om ritning. De viktigaste kriterierna för arbetsgivaren, då han väljer renritare, är ritningsfärdigheten och mängden kunskaper i samband med ritningen.

Som grund för beskrivningen "grundkurs för byggnadsritare, som förmedlar de grundkunskaper, som behövs för renritare på byggnads- och arkitektbyråer" har förklarats att kursen har utformats på grund av en arbetsmarknadsundersökning, d.v.s. efter de fordringar - såväl vad innehåll som läromedel beträffar - som byggnads- och arkitektbyråer har uppställt för en grundkurs för renritare.

KO:s ansökan ger en vilseledande bild av omständigheterna i samband med ärendet. Ansökan grundar sig nämligen på yttrandet från sådana personer, som inte känner kursen. De har varit med på kursen endast en eller ett par gånger, kursen pågår 13 kvällar. De kan således inte känna kursen i sin helhet. En del av dem, som yttrat sig, bildar sig sin uppfattning på grundval av förutfattade antaganden. Dessutom har yttrandet inhämtats från sådant håll, som till följd av egen kursverksamhet kan anses vara konkurrenter till bolaget.

Bolagets marknadsföring ger inte det intryck som det påstås. Det har inte någonsin påståtts att kursen skulle ge fullständig yrkesskicklighet åt dem som vill bli renritare. Ingen kurs ger fullständig kompetens åt sina elever. Den verkliga yrkesskickligheten kommer först i arbetslivet. Bolaget har inte jämfört undervisningen vid kursen med utbildningen vid andra läroanstalter eller lämpligheten för ritningsuppgifter och möjligheterna att få arbete eleverna vid kursen och andra elever emellan. Bolaget har inte påstått eller låtit påskina att det vore lätt att få arbete sedan kursen genomgåtts. Emellertid flyttar och växlar arbetskraften även i "svåra tider". Nya arbetsplatser som renritare öppnas för dem, som förmår visa att de är goda ritare och besitter den erforderliga kunskapsgrunden (arbetsprover och betyg). Om någon har fått ett annorlunda "intryck" har detta uppstått i hans egen fantasi.

Eleverna känner till att kursen är en grundkurs och att den leder deltagarna endast de första stegen på den väg, som för fram till fullständig färdighet som renritare (byggnadsritare).

På ingen punkt innehåller annonsen vilseledande löften om arbetsplats eller överdriver de möjligheter till arbete och förtjänstmöjligheter, som erbjudes.

MOTIVERINGAR FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Telekoulu Oy, som marknadsför olika kurser, har infört bl.a. följande annonser rörande sin byggnadsritarkurs:

"BLIV BYGGNADSRITARE. To 14.1.-82 börjar i Nyslott en GRUNDKURS FÖR BYGGNADSRITARE, som berättigar att söka som renritare till byggnadsoch arkitektbyråer. Yrket är uppskattat och arbetsförhållandena i allmänhet goda. Kursen ger eleverna betyg över tekniska kunskaper och arbetsprover, som bådadera behövs då man söker arbete inom branschen. En kväll i veckan på fyra timmar, sammanlagt 50 timmar och ung. 50 övn.timmar (hemarbete). Deltagaravgift första delen 350 mk (14.1.) och resterande del 330 mk. Kurslitteraturen ingår i avgiften. Ritningsmaterial 50 - 150 mk. Upplysningar och platsreservering...." (Itä-Savo 12.1.1982).

"BLIV BYGGNADSRITARE. Onsd. 1.9.-82 börjar i Helsingfors en GRUNDKURS FÖR BYGGNADSRITARE, som förmedlar grundkunskaperna för renritare på byggnads- och arkitektbyråer. Kursen ger eleverna betyg över tekniska kunskaper och arbetsprover, som behövs då man söker arbete inom branschen. Arbetet är uppskattat och arbetsförhållandena i allmänhet goda. 1 - 2 kvällar i veckan a 4 lektionstimmar, sammanlagt 50 tim. och c:a 50 övn.tim. (hemarbete). Deltagaravgift: (1.9.) 350 mk och (15.9.) 330 mk. Kurshäftena ingår i avgiften. Behövl. material 100 - 200 mk. Uppl. och platsreserv. vard. ....." (Helsingin Sanomat 22.8.1982).

På begäran har en kursbroschyr lämnats åt intresserade innan anmälan till kursen gjorts. Broschyren innehåller, förutom upplysningar om kursinnehållet, bl.a. följande meningar:

"Byggnadsritarkursen utbildar renritare för arbete på arkitekt-, ingenjörs- och byggnadsbyråer. Yrket är uppskattat och arbetsförhållandena i allmänhet goda. Arbetsgivarna väljer sina anställda i huvudsak på grundval av arbetsprover och betyg, som visar de tekniska kunskaperna."

Marknadsdomstolen anser att marknadsföringen av ovan nämnda kurs inger personer, som inte känner till byggnads- och renritaryrket, den uppfattningen att kursen ger dem, som genomgår den, färdighet i yrket och förbättrar möjligheterna att få arbete.

Konsumenterna har i allmänhet svårt att på förhand bedöma de färdigheter som sådana av näringsidkare anordnade kurser som den varom nu är fråga, bibringar eleverna och hur deltagande i kursen inverkar på möjligheterna att få arbete. Många konsumenter är för dessa omständigheters del närmast beroende av de upplysningar, som den som anordnar kursen lämnar. Den, som anordnar kursen, kan å sin sida inte känna till vilka förväntningar på kursen, som ställes av alla dem, som är intresserade av kursen. Av dessa skäl måste det vid marknadsföring av sådana kurser iakttagas försiktighet, så att det inte bland konsumenterna uppstår någon överdriven föreställning om kursen och dess betydelse.

De som genomgått kursen får på den öppna arbetsmarknaden konkurrera med personer, som har fått en utbildning, som är avsevärt längre och grundligare. Bolaget har inte förebragt någon utredning, som visar att elever som genomgått kursen skulle åtminstone i nämnvärt antal ha fått arbete som byggnadsritare.

Som rubrik på tidningsannonserna har använts orden "BLIV BYGGNADSRITARE". Det i rubriken använda ordet byggnadsritare hänvisar direkt till att med hjälp av kursen få yrkeskompetens. I meningen "grundkurs för byggnadsritare, som berättigar att söka som renritare till byggnads- och arkitektbyråer" hänvisar ordet "berättigar" till en med hjälp av en kurs av visst slag uppnåelig formell behörighet.

Påståendet "kursen ger eleverna betyg över tekniska kunskaper och arbetsprover, som bådadera behövs då man söker arbete inom branschen" associerar både till yrkesmässig färdighet och möjligheter att få arbete. Marknadsföringens beskrivning "grundkurs för byggnadsritare, som förmedlar de grundkunskaper, som behövs för renritare på byggnads- och arkitektbyråer" är inte entydig och dess betydelse är inte heller klar. Vad som i broschyren nämnes om att "Byggnadsritarkursen utbildar renritare för arbete på arkitekt-, ingenjörs- och byggnadsbyråer", "Yrket är uppskattat och arbetsförhållandena i allmänhet goda" och "Arbetsgivarna väljer sina anställda i huvudsak med hjälp av arbetsprover och betyg, som visar de tekniska kunskaperna" pekar på möjligheter att med kursens hjälp uppnå möjlighet att få arbete.

Eftersom kursen inte ger yrkesmässig färdighet är det att överdriva, då uttrycket "byggnadsritare" användes som rubrik vid marknadsföring av kursen. Att använda ordet "berättigar" innebär också en överdrift, eftersom kursen inte kan ge någon formell kompetens. I marknadsföringen har även i övrigt omständigheter i anslutning till byggnadsritarens yrke och arbete samt möjligheter att få arbete framförts med eftertryck. En sådan marknadsföring ger ett felaktigt helhetsintryck av kursens betydelse eftersom kursen, redan till följd av dess begränsade tid, inte kan väsentligen förbättra yrkesfärdigheten eller möjligheterna att få arbete.

På ovan anförda grunder anser marknadsdomstolen att den ifrågavarande kursens marknadsföring har varit ur konsumenternas synpunkt otillbörlig.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner rättvist att med stöd av KSL 2 kap. 1 § 1 mom. och 7 § vid vite av 100 000 mark förbjuda Telekoulu Oy att vid marknadsföringen av en byggnadsritarkurs av det slag, varom nu är fråga, betona omständigheter i anslutning till yrkeskompetens och möjligheter att få arbete så att denna blir ägnad att lämna en överdriven bild av att med kursens hjälp uppnå yrkesfärdighet som byggnadsritare och med hjälp av denna få plats som renritare.

Förbudet skall iakttagas omedelbart.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Valkonen, viceordförande, Wilhelmsson, Heiniö, Henriksson, Mäkinen, Ojala, Ollikainen och Tammilehto.