Market Court bans free gifts in mail order sales lacking clear material connection to the main product under Consumer Sales Act.

KA vastaan Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab (yhtiö). 26. 5.1982.-Postimyyntiluettelossa mainitun tavaran tilaaminen merkitsee kuluttajan kannalta tilatun tavaran ostamista. Vapautuminen kaupasta edellyttää kuluttajalta uutta toimenpidettä eli kaupan peruuttamista määräajassa. Luettelossa mainituilla tavaroilla ja minkä tahansa tavaran tilaajalle "tutustumislahjana" tarjotulla kylkiäisellä ei ollut ilmeistä asiallista yhteyttä keskenään. Tarjous oli KSL 2 luvun 4 §:n vastainen.

KSL_2_luvun_4_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut että yhtiötä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 4 §:n ja 7 §:n 1 momentin nojalla riittävän suuren sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan tarjoamasta kirjoja, musiikkiäänitteitä, kielikasetteja, kartastoja tai karttapalloja tilaaville kuluttajille vastikkeetta pienoishälytintä tai tekemästä muuta tähän rinnastettavaa tarjousta.

Yhtiön julkaisemassa vuoden 1980 "Suuressa Tuoteluettelossa" on 34 erilaista tuotetarjousta. Osaan tuoteluettelon yksittäisistä tarjouksista sisältyy ilman eri vastiketta tarjottava tutustumislahja tai lisätuote, joka on pyritty valitsemaan siten, että se laadultaan tai aihepiiriltään olisi yhteydessä tarjottavaan päätuotteeseen. Tuoteluettelon kansilehtien sisältöä hallitsee minkä tahansa luettelon tarkoittaman tuotteen tilaajalle tarjotun tutustumislahjan, patterikäyttöisen pienoishälyttimen esittely. Yhtiö ilmoittaa lähettävänsä jokaisen tilatun tuotteen mukana tutustumislahjaksi pienoishälyttimen. Yhtiön tuoteluettelon tarjoukset sisältävät eri aiheista kirjallisuutta, musiikkiäänitteitä ja erilaista kielenopetusaineistoa.

Yhtiön markkinointiin ja tuotetarjouksiin liittyvät keskeisenä ja poikkeuksettomana piirteenä, erilaisten markkinointiarpajaisten ohella, myytävien tuotteiden tilaajille tarjottavat erilaiset lisätuotteet ja "tutustumislahjat", kylkiäiset. Näiden kylkiäisten esittelyllä on yhtiön markkinoinnissa varsin näkyvä sija. Yhtiön vuoden 1980 Suuren Tuoteluettelon "teemaksi" voidaan katsoa tuotteiden tilaajille tutustumislahjaksi tarjottavan pienoishälyttimen esittely, hallitseehan se esitteen kansisivuja turvallisen syksyn toivottelun ohella.

KSL 2 luvun 4 §:ssä on sellaisen tarjouksen tekeminen kielletty, jonka mukaan ostamalla kulutushyödykkeen saa vastikkeetta muun kulutushyödykkeen, mikäli tarjotuilla hyödykkeillä ei ole ilmeistä asiallista yhteyttä keskenään. Päätuotteeseen yhteyttä vailla olevan kylkiäisen kieltämisen perusteena on halu estää kuluttajien huomion siirtäminen pois tarjottavasta päätuotteesta ja sen ominaisuuksista ostopäätöstä tehtäessä.

KSL 2 luvun 4 §:n säännös edellyttää yhdistetyn tarjouksen sisältämiltä kulutushyödykkeiltä keskinäistä asiallista yhteyttä. Lainsäätäjän mukaan tällaiselle yhteydelle tulisi käytännössä asettaa tiukat vaatimukset.

KA on puuttunut yhtiön aiempien tuotetarjousten kylkiäisiin. Niinpä yhtiö on 23.3.1979 allekirjoittamassaan asiakirjassa sitoutunut luopumaan useista KA:n lainvastaisiksi katsomista kylkiäisistä. Sitoumukseen johtaneiden vaatimusten perusteena oli muun ohella yhtiön aiempi tuotetarjous, jossa "lahjana" kieltohakemuken kohteena olevan pienoishälyttimen sijasta oli pellavainen seinäkalenteri. Vuoden 1980 Suuren Tuoteluettelon yksittäisten tuotteiden yhdistettyjä tarjouksia tehdessä yhtiö näyttää pyrkineen ottamaan huomioon KSL 2 luvun 4 §:n sisältämän tuotteiden välisen asiallisen yhteyden vaatimuksen. Näin esimerkiksi tarjottaessa lintukirjan tilaajille "tutustumislahjaksi" taskukokoista lintuopasta. Sen sijaan "tutustumislahjaksi" tarjottavan pienoishälyttimen ja kaikkien tuoteluetteloon sisältyvien tarjousten väliltä puuttuu kiistatta asiallinen yhteys.

Yhtiön julkaistua aikaisemmasta sitoumuksestaan huolimatta mainitun kylkiäistarjouksen KA on antanut yhtiölle 3.12.1980 mainittua menettelyä koskevan kiellon. Yhtiö on vastustanut kieltoa määräajassa, joten kielto on rauennut.

Yhtiön markkinointi- ja myyntitoiminta tapahtuu postitse. Postimyynti on KSL:ssa sen tavanomaisesta ostotilanteesta poikkeavien, kuluttajan kannalta olennaisten piirteiden vuoksi, erityisten ostajan asemaa turvaavien sääntelyjen kohteena. Kuluttajan mahdollisuudet tarjottavien hyödykkeiden ominaisuuksien arvioimiseen pelkän tarjousesitteen sisältämän tuoteinformaation perusteella ovat olennaisesti heikommat kuin silloin, kun tuotteeseen voi tutustua esimerkiksi myymälässä. Vaikka postimyyntiin sisältyy kuluttajan peruuttamisoikeus, merkitsee tilauksen tekeminen kuitenkin käytännössä useimmiten päätettyä ostosta. Tavanomaisesta käteiskauppa-asetelmasta postitse tehty tuotetarjous eroaa myös yhdistettyjen tarjouksien osalta sikäli, ettei kuluttaja voi arvioida kylkiäisen laatua ja sen merkitystä päätuotteeseen nähden samalla tavoin kuin nähdessään kylkiäisen ennen ostopäätöksen tekoa, johon postimyynnissä tulee rinnastaa tilauksen tekeminen.

Yhtiön "tutustumislahjaksi" tarjoaman pienoishälyttimen kuluttaja saa pitää vaikka palauttaisikin tilaamansa tuotteen. Kylkiäisen tarkoituksena on lisätä tarjottavien tuotteiden myyntiä. Se on siten välittömässä yhteydessä tuoteluettelon perusteella tehtäviin ostoksiin. Koska pienoishälyttimellä ei ole asiallista yhteyttä mihinkään yhtiön vuoden 1980 Suuren Tuoteluettelon 34:stä tarjouksesta, sitä on pidettävä KSL:n mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna kiellettynä kylkiäisenä.

Pienoishälyttimen tarjoamista päätuotteiden tilaajille ei voi pitää sallittavana niissäkään tapauksissa, joissa kuluttaja syystä tai toisesta peruuttaa tekemänsä tilauksen yhtiön asettamassa määräajassa. Tällaisissakin tapauksissa on tilattuun tuotteeseen asiallisesti liittymätön pienoishälytin tarkoitettu toimimaan tehdyn tilauksen houkuttimena. Päätuotteen palautusoikeus ei ole yhtiön tarjoama erityisetu vaan se perustuu KSL:n pakottaviin säännöksiin. "Tutustumislahjalla" halutaan edesauttaa tilauksen tekemistä eikä suinkaan korostaa sen peruuttamista. Peruuttamisen syynä ei voi katsoa olevan kuluttajan halu saada vastikkeetta itselleen pienoishälytin, sillä asianmukaisen peruuttamisen suorittaminen edellyttää kuluttajalta erinäisiä toimenpiteitä. Peruuttamisen syy on usein tilaukseen vaikuttaneeseen kylkiäiseen liittymätön pettymys päätuotteen ominaisuuksiin, tuotteen tarpeettomuus tai muu syy.

Pienoishälyttimen tarjoamista sellaisille tilaajille, jotka myöhemmin käyttävät KSL:iin perustuvaa peruuttamisoikeuttaan on siis niin ikään pidettävä KSL 2 luvun 4 §:n vastaisena menettelynä. Kuluttajan tekemä ostotarjous tai myyjän tarjoukseen antama hyväksyvä vastaus sitoo ostajaa myös postimyynnissä (hallituksen esitys eduskunnalle kuluttajansuojalaiksi 8/77, s. 55). Kuluttajan tehdessä tilauksen postimyynnin välityksellä syntyy siis molempia osapuolia sitova sopimus, siten kuin oikeustoimilain 1 luvussa on säädetty. KSL:n 6 luvussa on ostajalle tosin taattu niin sanottu katumisoikeus. Tilaus sitoo kuitenkin ostajaa, jollei tämä myöhemmin nimenomaisesti ilmoita haluavansa peruuttaa tilauksensa. Ostajan on lisäksi säilytettävä tavaraa huolellisesti, jos aikoo myöhemmin käyttää peruutusoikeuttaan. Hänellä on siten velvollisuuksia myyjää kohtaan silloinkin, kun hän käyttää lain sallimaa oikeutta peruuttaa tilauksensa.

Pienoishälyttimen arvolla ei sinänsä ole merkitystä lain tulkinnan kannalta. Edes arvoltaan vähäisiä kylkiäisiä ei saa markkinoinnissa tarjota, jollei ilmeisen asiallisen yhteyden vaatimus täyty. Hälyttimen arvoa on sitä paitsi kuluttajan melko vaikea arvioida, sillä ainakaan suurimmat tavaratalot eivät myy vastaavia tuotteita. Tämä tosiasia on pikemminkin omiaan korostamaan hälyttimen arvoa kuluttajien silmissä.

OY VALITUT PALAT - READER'S DIGEST AB:N VASTINE

Yhtiö on kiistänyt menetelleensä markkinoinnissaan KSL 2 luvun 4 §:n vastaisesti ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Yhtiö ei ole esillä olevassa markkinoinnissaan tarjonnut kuluttajille kylkiäisiä. Vuoden 1980 Suuren Tuoteluettelon vastaanottajille on tarjottu tutustumislahjaksi pienoishälytin. Tämä hälytin toimitetaan jokaiselle, joka tilaa jonkin luettelon tuotteista itselleen tutustumista varten, ja hälyttimen saa tilaaja pitää, vaikka palauttaisi näytelähetyksen.

Omistusoikeus hälyttimeen siirtyy em. ehtojen mukaan välittömästi ja vastikkeetta heti, kun vastaanottaja on sen ottanut hallintaansa. Tarjouksen ehdot ovat tältä osin selvät ja yksiselitteiset.

Hälytintä ei näin ollen myydä yhteisestä hinnasta jonkin toisen tuotteen kanssa. Hälyttimen saaminen ei myöskään edellytä jonkin muun tuotteen ostamista, koska tilaaja saa pitää hälyttimen, tekipä hän ostopäätöksen tai ei.

KSL 2 luvun 4 § ei tällaista tarjousta koske, koska kysymyksessä on sellainen "markkinoinnissa tarjottava etuus, jonka saaminen ei edellytä kuluttajalta jonkin tavaran ostamista" (vrt. hallituksen esitys kuluttajansuojalaiksi, 1977 vp. n:o 8, s. 28).

Tuoteluettelossa yleisten sopimusehtojen kohdalla oleva maininta "lähetämme tutustumislahjan, jonka saatte pitää, vaikka päättäisittekin palauttaa tuotteen", on sellainen lahjan lupaus, jota 31.7.1947 annetun lanhanlupauslain 1 §:ssä on tarkoitettu. Lupaus on täten ollut sen antajaa, yhtiötä sitova.

Lahjan lupaus tulee "täytetyksi" eli lahjoitus toteutuu lahjan saajan ja yhtiön osalta sinä hetkenä, jolloin lahjan lupauksen vastaanottajan antama, lahjoituksen hyväksymistä tarkoittava tahdonilmaisu on saapunut yhtiölle. Tuosta hetkestä alkaen yhtiö on velvoitettu täyttämään lahjan ehdot eli toimittamaan vastaanottajalle lupaamansa hälyttimen.

Lahjanlupauslain 1 ja 2 §:n säännöksistä käy ilmi, että lahjan hallinnan luovutus aiheuttaa omistusoikeuden siirtymisen.

Äsken todettu merkitsee, että se, joka tilauskorttia käyttäen on pyytänyt nähtäväksi tuoteluettelossa tarjotun tuotteen, saa omistusoikeuden hälyttimeen samalla, kun hän vastaanottaa nähtäväksi tilaamansa tuotteen ja sen mukana tulleen hälyttimen.

Omistusoikeus tutustumislahjaan siirtyy vastaanottajalle heti, kun hän ottaa lahjan hallintaansa. Omistusoikeus vastaanottajan valitsemaan tai valitsemiin Suuren Tuoteluettelon tuotteisiin sen sijaan siirtyy vasta sinä hetkenä, jolloin vastaanottaja tekee lopullisen ostopäätöksensä, joko nimenomaisesti esim. ilmoittamalla yhtiölle siitä tai konkludenttisesti pitämällä tutustumista varten itselleen lähetetyn tuotteen. Tuohon hetkeen saakka asianomainen tuote on nähtäväksi lähettämistä koskevan menettelyn mukaisesti vastaanottajalla vain "tutustumista" varten.

Tältä osin kysymyksessä on kaksivaiheinen menettely. Ensimmäisessä eli nähtäväksipyyntöä koskevassa vaiheessa määritellään vastaisen kaupan ehdot eli Suuressa Tuoteluettelossa ilmoitetaan tarjottavan tuotteen ominaisuudet, hinnat ja maksuehdot. Toisessa eli ostovaiheessa myyjän eli yhtiön ja vastaanottajan kesken syntyy edellä kerrotulla tavalla irtaimen kauppa.

Näin siis, jos kauppa syntyy. Ellei, tutustumista varten lähetetyn tuotteen vastaanottaja saa mielivaltaisesti, syystä tai syyttä palauttaa tuotteen. Tähän vastaanottajan velvollisuudet rajoittuvat, samoin yhtiön oikeudet. Tällöin omistusoikeus nähtäväksi lähetettyyn tavaraan on ja on ollut yhtiöllä, mutta vastaanottaja on omistanut hälyttimen siitä hetkestä, jolloin se saapui hänelle.

KA tuntuu uskovan, että tutustumislahjan saanti ei voisi olla ainoa virike nähtäväksi pyynnölle. Usko on väärä, sillä ainakin eräissä tapauksissa empiiriset luvut osoittavat asiakkaitten todella halunneen vain tutustumislahjan. Kuluttaja on siten tilannut tuotteen nähtäväksi vain voidakseen pitää ilmaisen lahjan.

KA on väärässä esittäessään, että kuluttajan ja yhtiön välillä syntyy ostosopimus silloin, kun tuote lähetetään tilaajan nähtäväksi. Näin ei ole asianlaita. Toki tuolloin alkaa "näytteeksilähettämismenettely" tähän liittyvine oikeusvaikutuksineen, mutta irtaimen esineen kauppa syntyy vasta, kun näytelähetyksen vastaanottaja päättää pitää saamansa tavaran. Täten syntyneen kaupan ehdot määrää sitä edeltävä asianosaisten "kirjeenvaihto".

Tutustumislahja vaikuttaa kampanjakohtaisesti. Tutkimusten mukaan tutustumislahjojen käyttö lisää selvästi tutustumistilausten määrää. Tältä osin tutustumislahjat ovat verrattavissa mihin tahansa mainontaan, jolloin mainontaa käyttäen mahdollisten ostajien huomio kiinnitetään myytävään tuotteeseen. Lahja toimii siten vain samanlaisena, sallittuna huomiomerkkinä kuin lupaus tarjota kuppi kahvia tavaratalon myyntikampanjan aikana. Tutustumislahjojen määrä lisää selvästi palautusten määrää. Tämä tulos on itse asiassa looginen seuraus siitä, että tutustumislahja nimenomaan pyrkii tuomaan tarjottavan tuotteen ostajaehdokkaan nähtäväksi. Tämä nähtäväksipyyntö on siten ollut heikommin sidottu itse tuotteeseen kuin ne, joissa pyytämisalttiutta ei ole lisännyt mahdollisuus saada vastikkeetta tarjottu tutustumislahja.

Tutustumistuotteiden arvon ja tuotepalautusten määrän välillä ei ole korrelaatiota. Tällä seikalla ei sinänsä ole ratkaisevaa vaikutusta käsillä olevaan asiaan, mutta se on omiaan torjumaan KA:n käsitystä, että tutustumislahja viettelisi tuotteen nähtäväksi ottanutta tekemään aiheettoman ostopäätöksen.

Tutustumislahjan vastaanottaminen ei vaikuta ns. ostointensiteettiin. Kertynyt tilastoaineisto osoittaa, että lopulliset suhteelliset myyntiluvut vaihtelevat. Myynti ei siten ole vakio. Myynnin suhteen merkittäviä tekijöitä ovat markkinoitavan tuotteen ominaisuudet ja hinta sekä tapauskohtainen tarveharkinta eli ne tekijät, jotka yleensäkin ratkaisevat kuluttajan ostopäätöksen.

Kampanjakohtainen ns. ostointensiteetti sen sijaan on lähes vakio. Tämä on merkkinä siitä, että tutustumislahjan vaikutus ei ulotu tutustumistilannetta pitemmälle eli aikaan, jonka kuluessa kuluttajan on ratkaistava haluaako hän pitää nähtäväksi saamansa tuotteen. Toisin sanoen tutustumislahja ei vaikuta kuluttajan päätökseen ostaa tai olla ostamatta tuotetta.

Jos kielto vastoin yhtiön odotuksia kuitenkin määrätään, yhtiölle tulee varata riittävän pitkä ylimenokausi käytännön järjestelyjä varten.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimessa on kuultu yhtiön nimeämänä todistajana professori Martti Sakari Särkisiltaa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab on 1980 julkaisemassaan kuluttajille lähetetyssä "Suuressa Tuoteluettelossa" tehnyt tarjouksen, jonka mukaan tilatun tavaran mukana annetaan "tutustumislahjaksi" paristokäyttöinen pienoishälytin. Kuluttaja on saanut pitää "tutustumislahjan", vaikka hän on palauttanut tavaran. "Tutustumislahja" on lähetetty minkä tahansa tuoteluettelossa mainitun tavaran tilanneelle kuluttajalle.

KSL 2 luvun 4 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa tehdä tarjousta, jonka mukaan kulutushyödyke myydään yhteisestä hinnasta toisen hyödykkeen kanssa tai joka edellyttää, että ostamalla kulutushyödykkeen saa vastikkeetta tai alennetulla hinnalla muun kulutushyödykkeen, mikäli tarjotuilla kulutushyödykkeillä ei ole ilmeistä asiallista yhteyttä keskenään.

KSL 6 luvun 6 §:n mukaan kuluttaja voi postimyynnissä peruuttaa tekemänsä kaupan seitsemän päivän kuluessa tavaran tai ensimmäisen tavaraerän vastaanottamisesta. Ellei kuluttaja peruuta kauppaa, se jää pysyväksi.

Tuoteluettelossa mainitun tavaran tilaaminen merkitsee kuluttajan kannalta tilatun tavaran ostamista. Vapautuminen kaupasta edellyttää kuluttajalta uutta toimenpidettä eli kaupan peruuttamista määräajassa.

Asiassa on kysymys tavanomaisesta postimyyntimarkkinoinnista kuluttajille, jossa "Suuren Tuoteluettelon" tavaroita on tarjottu kuluttajille tilattavaksi. "Tutustumislahjan" on saanut ainoastaan kuluttaja, joka on tilannut tuoteluettelossa mainitun tavaran. "Tutustumislahja" on siten liittynyt määrättyyn tavaraan.

Edellä mainitulla perusteella markkinatuomioistuin katsoo, että kysymyksessä on KSL 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu lisäetutarjous.

Tuoteluettelossa mainituilla tavaroilla ja "tutustumislahjana" tarjotulla lisäedulla ei ole ilmeistä asiallista yhteyttä keskenään. Siten yhtiön tarjous on ollut KSL 2 luvun 4 §:n vastainen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL 2 luvun 4 §:n ja 7 §:n 1 mom:n nojalla oikeaksi 100 000 markan sakon uhalla kieltää Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab:tä markkinoinnissaan tarjoamasta kirjoja, musiikkiäänitteitä, kielikasetteja, kartastoja tai karttapalloja tilaaville kuluttajille vastikkeetta pienoishälytintä tai tekemästä muuta tähän rinnastettavaa tarjousta.

Kieltoa on noudatettava syyskyyn 1 päivästä 1982 lukien.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Aaltonen, Heiniö, Mustonen, Ollikainen, Tammilehto ja Vasara.

---

[SV]

KO mot Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab (bolaget) - Att beställa en vara på basen av en postförsäljningskatalog innebär från konsumentens synpunkt att han köper den beställda varan. För att konsumenten skall kunna frigöra sig från köpet krävs en ny åtgärd från hans sida, d.v.s. att köpet frånträdes inom stadgad tid. Det förelåg inte uppenbart sakligt samband mellan de i katalogen upptagna varorna och tilläggsvaran, som erbjöds som "introduktionsgåva" åt den som beställde vilken vara som helst. Erbjudandet var stridande mot KSL 2 kap. 4 §.

KSL_2_kap._4_§

KONSUMENTOMBUDSMANNENS YRKANDE

KO har yrkat, att bolaget med stöd av konsumentskyddslagen (KSL) 2 kap. 4 § och 7 § 1 mom., vid tillräckligt stort vite förbjudes att i sin marknadsföring erbjuda de konsumenter, som beställer böcker, musikinspelningar, språkkasetter, kartböcker eller jordglober vederlagsfritt en miniatyralarmapparat eller att göra något därmed jämförligt erbjudande.

I den "Stora Produktkatalog", som bolaget utgav år 1980, finns 34 olika produkterbjudanden. En del av de enskilda erbjudandena i katalogen innehåller ett erbjudande om gratis introduktionsgåva eller om en tilläggsprodukt, som man försökt välja på så sätt, att den till sina egenskaper eller sitt användningsområde skulle ha samband med den erbjudna huvudprodukten. Produktkatalogens omslag domineras av en presentation av en batteridriven miniatyralarmapparat. Bolaget meddelar, att det skickar denna miniatyralarmapparat som introduktionsgåva med varje beställd produkt. Erbjudandena i bolagets katalog omfattar litteratur i olika ämnen, musikinspelningar och diverse språkläromedel.

Ett centralt och undantagslöst drag, som hör samman med bolagets marknadsföring och produkterbjudanden utgör, vid sidan av olika marknadsföringslotterier, de olika tilläggsartiklar och "introduktionsgåvor", som erbjudes dem, som beställer de erbjudna produkterna, kombinerade utbud. Presentationen av dessa tilläggsförmåner intar en mycket framträdande ställning i bolagets marknadsföring. Som "tema" i "Stora Produktkatalogen" för år 1980 kan man betrakta presentationen av den miniatyralarmapparat, som erbjudes som introduktionspresent åt dem som beställer en vara, den dominerar vid sidan av tillönskan om en trygg höst broschyrens omslag.

Enligt KSL 2 kap. 4 § är det förbjudet att göra ett erbjudande, enligt vilket den som köper en konsumtionsnyttighet utan vederlag erhåller en annan konsumtionsnyttighet, såvida det inte föreligger ett uppenbart sakligt samband de erbjudna nyttigheterna emellan. Anledningen till förbudet att erbjuda en tilläggsförmån, som saknar samband med huvudprodukten, är att man velat förhindra att konsumenternas uppmärksamhet avleds från huvudprodukten och dess egenskaper, då de fattar köpbeslutet.

Regeln i KSL 2 kap. 4 § förutsätter, att det finns ett sakligt samband mellan de konsumtionsnyttigheter, som ingår i ett kombinerat utbud. Enligt lagstiftaren borde i praktiken stränga krav ställas på detta samband.

KO har ingripit mot bolagets tidigare kombinerade utbud. Sålunda har bolaget i en den 23.3.1979 undertecknad handling förbundit sig att upphöra med flera enligt KO:s uppfattning lagstridiga kombinationserbjudanden. Anledningen till det yrkande, som ledde till förbindelsen var bland annat bolagets tidigare produkterbjudande, där "gåvan" i stället för den miniatyralarmapparat, som är föremål för förbudsyrkandet, var en väggkalender av linne. Det förefaller som om bolaget vid uppgörande av kombinerade utbud hänförliga till enskilda produkter i "Stora Produktkatalogen" för år 1980 försökt ta hänsyn till de krav på sakligt samband mellan produkterna, som uppställs i KSL 2 kap. 4 §. Så erbjudes exempelvis de, som beställer en fågelbok, som introduktionsgåva en fågelguide i fickformat. Däremot saknas det ostridigt ett sakligt samband mellan den miniatyralarmapparat, som erbjudes som "introduktionsgåva" och samtliga de produkter, som finns i katalogen.

Sedan bolaget trots sin tidigare förbindelse publicerat här avsedda kombinerade utbud, har KO den 3.12.1980 meddelat bolaget förbud mot nämnda förfarande. Bolaget har inom fastställd tid motsatt sig förbudet, varför det förfallit.

Bolagets marknadsförings- och försäljningsverksamhet sker per post. Postförsäljning är i KSL föremål för speciella regler för att trygga köparens ställning, med hänsyn till de ur konsumentens synpunkt väsentliga från sedvanliga köptillfällen avvikande drag den har. Konsumentens möjligheter att bedöma de erbjudna nyttigheternas egenskaper enbart på basen av den produktinformation, som ingår i broschyren, är väsentligt sämre än vad som är fallet, då han kan studera produkten exempelvis i en butik. Ehuru konsumenten har rätt att vid postförsäljning låta köpet återgå, betyder en beställning i praktiken oftast ett beslut om köp. Ett produkterbjudande per post skiljer sig också vad de kombinerade utbuden beträffar från situationen vid vanlig kontanthandel på så sätt, att konsumenten inte kan bedöma tilläggsförmånens kvalitet och dess betydelse i förhållande till huvudprodukten på samma sätt som när han ser tilläggsförmånen före köpbeslutet, med vilket beställningen bör jämställas vid postförsäljning.

Den miniatyralarmapparat, som bolaget erbjuder som "introduktionsgåva", får konsumenten behålla, även om han returnerar den beställda produkten. Avsikten med det kombinerade utbudet är att öka försäljningen av de utbjudna varorna. Den står alltså i direkt samband med de köp, som görs på grundval av produktkatalogen. Eftersom miniatyralarmapparaten inte har något sakligt samband med någon av de 34 produkter, som erbjudes i 1980 års Stora Produktkatalog, måste erbjudandet anses vara ett sådant kombinerat utbud, som är förbjudet enligt nämnda lagrum.

Att erbjuda miniatyralarmapparaterna åt sådana konsumenter, som senare utnyttjar sin på KSL grungade avbeställningsrätt, måste således också vara ett mot KSL 2 kap. 4 § stridande förfarande. Konsumentens anbud binder köparen också vid postförsäljning (regeringens proposition till riksdagen rörande konsumentskyddslagstiftning 8/77 s. 55). Då konsumenten gör en beställning per post uppstår det alltså ett för båda parter bindande avtalsförhållande, såsom stadgas i 1 kap. avtalslagen. I 6 kap. KSL är köparen visserligen tillförsäkrad så kallad ångerrätt. Beställningen binder dock köparen, såvida denne inte senare uttryckligen meddelar, att han önskar frånträda sin beställning. Köparen skall dessutom omsorgsfullt förvara varan, om han tänker senare utnyttja sin avbeställningsrätt. Han har således skyldigheter gentemot säljaren också i de fall, då han använder sig av den rätt att annullera sin beställning, som lagen ger honom.

Miniatyralarmapparatens värde saknar i och för sig betydelse vid tolkning av lagen. Ej ens tilläggsförmåner av ringa värde får erbjudas vid marknadsföringen, såvida kravet på sakligt samband inte är uppfyllt. Alarmapparatens värde är dessutom ganska svårt att uppskatta för konsumenten, eftersom i varje fall de stora varuhusen inte säljer motsvarande produkter. Detta faktum är fastmera ägnat att betona apparatens värde i konsumenternas ögon.

OY VALITUT PALAT - READER'S DIGEST AB:S BEMÖTANDE

Bolaget har bestridit att dess tillvägångssätt skulle strida mot KSL 2 kap. 4 § och yrkat att ansökan förkastas.

Bolaget har inte erbjudit konsumenterna någon tilläggsförmån vid marknadsföring, varom nu är fråga. De, som mottagit Stora Produktkatalogen för år 1980 har blivit erbjudna en miniatyralarmapparat som introduktionsgåva. Denna alarmapparat expedieras till var och en, som beställer någon av de produkter, som finns i katalogen, för att kunna studera den och beställaren får behålla apparaten även om han returnerar provförsändelsen.

Äganderätten till alarmapparaten övergår enligt ovan nämnda villkor omedelbart och utan vederlag genast då mottagaren tagit den i besittning. Villkoren i erbjudandet är i detta avseende klara och entydiga.

Apparaten säljes således inte tillsammans med någon annan produkt för ett gemensamt pris. Det förutsättes inte heller att man köper någon annan produkt för att erhålla apparaten, eftersom beställaren får behålla apparaten oberoende av om han fattar köpbeslut eller ej.

KSL 2 kap. 4 § berör inte ett sådant anbud, eftersom det är fråga om "sådan förmån vid marknadsföring, vars erhållande inte förutsätter att konsumenten köper någon vara" (jfr.

regeringens proposition rörande konsumentskyddslag 8/77 s. 28).

Det omnämnande, som står under de allmänna avtalsvillkoren i produktkatalogen "vi skickar introduktionsgåvan, som ni får behålla, också om ni skulle besluta att returnera varan", är en sådan utfästelse om gåva, som avses i 1 § lagen om utfästelse om gåva 31.7.1947. Löftet är således bindande för den, som givit det, d.v.s. bolaget.

Löftet om gåva blir "uppfyllt" eller gåvan verkställes för gåvotagarens och för bolagets del i det ögonblick, då en viljeyttring innebärande att gåvan accepterats kommit till bolaget från den, som mottagit gåvolöftet. Från detta ögonblick är bolaget skyldigt att uppfylla gåvovillkoren, d.v.s. sända mottagaren den utlovade alarmapparaten.

Av reglerna i 1 och 2 § lagen om utfästelse om gåva framgår, att överlåtelse av besittningen till gåvan medför övergång av äganderätten.

Detta innebär att den, som genom att använda ett beställningskort har beställt någon av de i produktkatalogen utbjudna varorna till påseende, erhåller äganderätt till alarmapparaten i det ögonblick han tar emot den vara han beställt till påseende och den medföljande alarmapparaten.

Äganderätten till introduktionsgåvan övergår till mottagaren genast då han tagit gåvan i besittning. Äganderätten till den eller de varor, som mottagaren valt ur Stora Produktkatalogen övergår däremot först i det ögonblick, då mottagaren fattar det definitiva köpbeslutet, antingen uttryckligen genom att exempelvis meddela bolaget härom eller konkludent genom att behålla den vara, som sänts honom till påseende. Intill detta ögonblick har mottagaren, enligt förfarandet då något sändes till påseende, varan endast för att "lära känna den".

I denna del är det fråga om ett tvåstegsförfarande. I det första skedet, nämligen begäran om sändande till påseende regleras villkoren för det framtida köpet enligt de i Stora Produktkatalogen lämnade uppgifterna om de erbjudna produkternas egenskaper, priser och betalningsvillkor. I det andra skedet, köpskedet, uppstår på ovan beskrivet sätt ett köp av lös egendom mellan bolaget och mottagaren.

Ovanstående gäller således, om köp uppstår. Om så inte sker, får den som mottagit den produkt som sänts till påseende egenmäktigt med eller utan skäl returnera produkten. Mottagarens skyldigheter inskränker sig till detta, likaså bolagets rättigheter.

I så fall gäller, att äganderätten till den till påseende skickade varan är och har varit bolagets, men mottagaren har ägt alarmapparaten från det ögonblick, då den kom honom tillhanda.

KO synes tro, att den enda impulsen att begära något till påseende inte kan vara att man får introduktionsgåvan. Denna tro är felaktig, eftersom empiriska siffror åtminstone i vissa fall visar, att kunderna önskar sig endast introduktionsgåvan. Konsumenten har då beställt en produkt till påseende endast för att kunna behålla gratisgåvan.

KO har fel, då han anför, att det uppstår ett avtal om köp mellan konsumenten och bolaget, då varan sändes till beställaren för påseende. Så är inte förhållandet. I verkligheten börjar då "tillpåseendesändningsförfarandet" med de rättsverkningar, som detta medför, men köp av lös egendom uppstår först, då den som mottagit provförsändelsen beslutar sig för att behålla den vara han fått. Villkoren för det köp, som sålunda uppstår, regleras av den föregående "korrespondensen" mellan parterna.

Introduktionsgåvan inverkar kampanjvis. Enligt undersökningar höjer introduktionsgåvorna klart antalet beställningar till påseende. I detta avseende bör introduktionsgåvor jämföras med vilken reklam som helst, varvid reklamen användes för att fästa de potentiella köparnas uppmärksamhet vid de produkter, som är till salu. Gåvan verkar således endast på samma sätt som ett tillåtet medel för att väcka uppmärksamhet, exempelvis ett löfte att bjuda på en kopp kaffe under en försäljningskampanj i ett varuhus. Antalet introduktionsgåvor ökar tydligt antalet returneringar. Detta resultat är i själva verket en logisk följd av att introduktionsgåvan uttryckligen strävar till att föra den erbjudna varan till den potentielle köparen för påseende. Denna begäran om att få något till påseende har således varit lösare knuten till varan än sådana, där viljan att begära inte har ökats genom möjligheten att vederlagsfritt få en erbjuden introduktionsgåva.

Det föreligger ingen korrelation mellan introduktionsgåvans värde och antalet returneringar. Denna omständighet har i och för sig ingen avgörande inverkan på förhandenvarande ärende, men är ägnad att avvisa KO:s uppfattning, att introduktionsgåvan skulle förleda den, som beställt varan till påseende, att fatta ett omotiverat köpbeslut.

Mottagandet av en introduktionsgåva påverkar inte den s.k. köpintensiteten. Insamlat statistikmaterial visar, att de slutliga relativa försäljningstalen varierar. Försäljningen är alltså inte konstant Faktorer, som är viktiga med avseende på försäljningen, är den marknadsförda produktens egenskaper och pris samt från fall till fall behovsbedömningen, d.v.s. de faktorer, som också i allmänhet avgör konsumentens köpbeslut.

Den kampanjvisa så kallade köpintensiteten är däremot i det närmaste konstant. Detta är ett tecken på att introduktionsgåvans verkan inte sträcker sig längre än till den stund, då produkten studeras, d.v.s. den tid, efter vilkens förlopp konsumenten måste bestämma sig för om han vill behålla den produkt han fått till påseende eller ej. Med andra ord påverkar introduktionsgåvan inte konsumentens beslut om huruvida han skall köpa produkten ellerj ej.

För den händelse det mot bolagets förmodan skulle utfärdas ett förbud, bör bolaget medges en tillräcklig övergångstid för att ordna de praktiska frågorna.

BEVISNING

Marknadsdomstolen har såsom av bolaget åberopat vittne hört professorn Martti Sakari Särkisilta.

MOTIVERINGAR FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab har i sin "Stora Produktkatalog" för år 1980, vilken sänts till konsumenterna, gjort ett erbjudande, enligt vilket en batteridriven minia

tyralarmapparat skickas tillsammans med den beställda varan som "introduktionsgåva". Konsumenten har fått behålla "introduktionsgåvan" även för det fall han returnerat varan. "Introduktionsgåvan" har sänts till den konsument, som beställt vilken som helst av de varor, som är nämnda i produktkatalogen.

Enligt KSL 2 kap. 4 § får vid marknadsföring ej ske utbud, som innebär att konsumtionsnyttighet säljes tillsammans med annan nyttighet för ett gemensamt pris eller som förutsätter, att vid köp av en konsumtionsnyttighet annan konsumtionsnyttighet erhålles utan vederlag eller till nedsatt pris, såvida mellan de utbjudna konsumtionsnyttigheterna icke föreligger ett uppenbart sakligt samband.

Enligt KSL 6 kap. 6 § kan konsumenten vid postförsäljning frånträda köpet inom sju dagar från det han mottagit varan eller det första varupartiet. Såvida konsumenten inte frånträder köpet blir det definitivt.

Att beställa en vara, som är upptagen i produktkatalogen, innebär ur konsumentens synpunkt, att han köper varan. För att köpet skall återkallas fordras det en ny åtgärd från konsumentens sida, d.v.s. att köpet frånträdas inom stipulerad tid.

Det är här fråga om vanlig postförsäljningsmarknadsföring åt konsumenter, där varorna i "Stora Produktkatalogen" utbjudes till konsumenterna för beställning. Endast den konsument, som beställt någon vara ur katalogen, har erhållit "introduktionsgåvan". "Introduktionsgåvan" är således bunden vid viss vara.

På ovan angivna grunder anser marknadsdomstolen, att det är fråga om i KSL 2 kap. 4 § avsett tilläggserbjudande.

Mellan de i katalogen upptagna varorna och "introduktionsgåvan", som erbjudes som tilläggsförmån, finns det inte något uppenbart sakligt samband. Erbjudandet har därför varit stridande mot KSL 2 kap. 4 §.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner rättvist att med stöd av KSL 2 kap. 4 § och 7 § 1 mom. vid vite av 100 000 mark förbjuda Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab att i sin marknadsföring erbjuda de konsumenter, som beställer böcker, musikinspelningar, språkkasetter, kartböcker eller jordglober vederlagsfritt en miniatyralarmapparat eller göra något därmed jämförbart erbjudande.

Förbudet skall iakttagas från och med den 1 september 1982.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Valkonen, viceordförande, Wilhelmsson, Aaltonen, Heiniö, Mustonen, Ollikainen, Tammilehto och Vasara.