Consumer Protection Court bans bundled film development, copying, and free new film offers under KSL Chapter 2.

H:TG63 KA vastaan Helios Oy (yhtiö). 14.6.1982.-Filmin kehitys- ja kopiointipalvelulla ja valottamattomalla filmillä oli KSL 2 luvun 4 §:ssä takoitettu ilmeinen asiallinen yhteys keskenään. "Ilmaisen" filmin tarjoaminen vei kuitenkin kuluttajan huomiota pois paitsi päähyödykkeenä tarjotun kehitys- ja kopiointipalvelun laadusta ja hinnasta myös tarjouksen luonteesta. Tarjous oli kuluttajien kannalta sopimaton.

KSL_2_luvun_1_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 4 ja 7 §:n nojalla vaatinut, että yhtiötä sakon uhalla kielletään tekemästä markkinoinnissaan yhdistettyä tarjousta, jonka mukaan kuluttajille, jotka jättävät filminsä yhtiön toimesta kehitettäväksi ja kopioitavaksi, annetaan vastikkeetta tai alennettuun hintaan uusi valottamaton filmirulla.

Yhtiö on mainonnassaan mm. Helsingin Sanomissa 14. ja 15.6. 1981 tarjonnut kuluttajille filmin kehityspalvelua seuraavalla tavalla: "Hae sinäkin molemmat Filmi ja Albumi" sekä "Etkö tiennyt, että saat molemmat Filmin ja Albumin". Tarjousehdot tarkennetaan mainoksissa seuraavasti: "Kun viet värinegafilmisi Heliokseen, saat tilalle uuden värinegatiivifilmin (arvo 1620,) sekä kartonkilehtisen kuvaalbumin, jossa on tilaa 40 kuvalle. Kuvistasi tehdään suuret korkeatasoiset 10kuvat. Epäonnistuneista kuvista ei veloiteta. 10kuvan hinta ensitilauksena 1,90 ja 9 x 13 koossa 1,75. Filmin kehitys maksaa 15,."

Yhtiö on käyttänyt tämänkaltaista yhdistettyä tarjousta markkinoinnissaan ainakin vuodesta 1979 alkaen. Tarjous ei ole ollut kausiluontoinen vaan jatkuva.

Yhdistettyyn tarjoukseen on sovellettava KSL 2 luvun säännöksiä. Hallituksen esityksen (HE 8/77) perusteluissa lain 2 luvun 4 §:ksi todetaan: "Säännöksen soveltamisen kannalta on keskeistä, milloin tarjotuilta tavaroilta tai palveluksilta katsotaan puuttuvan keskenään ilmeinen asiallinen yhteys. Tällaiselle ilmeiselle asialliselle yhteydelle tulisi käytännössä asettaa tiukat vaatimukset. Tämän vuoksi yksinomaan se seikka, että kahta tavaraa tai palvelusta usein käytetään yhdessä, ei olisi sinänsä riittävä peruste yhteisen tarjouksen tekemiselle. - - Ei myöskään voida pitää itsestään selvänä, että molempien hyödykkeiden käytön yhteinen päämäärä, kuten kauneudenhoito, sinänsä osoittaisi asiallisen yhteyden olemassaoloa."

Lainsäätäjän suhtautuminen yhdistettyihin tarjouksiin on lähtökohtaisesti torjuva. Tämä johtuu siitä, että tällainen markkinointi on yleensä kuluttajien päätöksentekoa vaikeuttavaa, koska hintavertailut hankaloituvat.

Yhdistetyn tarjouksen sallittavuutta arvioitaessa on annettava merkitystä myös sille, onko asianomaisia hyödykkeitä kuluttajien saatavana yleensä erikseen vaiko vain yhtäaikaisesti. Valokuvausalalla valtaosa elinkeinonharjoittajista myy kehitysja kopiointipalvelun sellaisenaan ilman kylkiäisiä. Tilanne oli alun perin samanlainen kaikkien myyjien osalta. Yhdistetyn tarjouksen käyttämisen aloittivat postimyyntiyritykset. Sittemmin kytkykauppaa ryhtyivät harjoittamaan eräät tavaratalot foto-osastoillaan ja osa alan erikoismyymälöistä. Hyödykkeet ovat kuitenkin pääsääntöisesti saatavissa erikseen.

Kehitys- ja kopiointipalvelulla ja sen yhteydessä tarjotulla uudella filmillä ei ole KSL 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettua ilmeistä asiallista yhteyttä keskenään. Tarjoukseen sisältyviä kahta osaa, palvelua ja tavaraa, ei ole edes mahdollista käyttää yhdessä tai samanaikaisesti. Yhdessä käytettävät hyödykkeet ovat filmi ja kamera, eivät valottamaton filmi ja kuvatun filmin kopiot.

Kuluttajan kannalta filmin hankinta, kuvaaminen ja kopioiden teettäminen muodostavat yhtenäisen tapahtumaketjun. Uuden filmin hankkimisesta alkaa jälleen uusi ja edelliseen liittymätön tapahtumaketju. Kuvaajan on voitava valita sellainen uusi filmi, joka merkiltään ja herkkyydeltään sopii tulevaan kuvaustilanteeseen eikä ole riippuvainen aiemmin kuvatun filmin ominaisuuksista. Kuluttajan on myös saatava valita negatiivi- tai diapositiivifilmille kuvaamisen välillä. Yhdistetyssä tarjouksessa hän saa jatkuvasti negatiivifilmin luovuttamansa negatiivifilmin tilalle.

Yhdistettyä tarjousta ei voi perustella filmin hankinnan vaivattomuudella. Tarjouksella ei luoda uusia myyntikanavia eikä uutta palvelumuotoa, joka helpottaisi hankintaa tai vähentäisi kustannuksia. Kysymys on päinvastoin irtofilmin myyntiä rajoittavasta kehityksestä.

Yhdistettyä tarjousta ei voi pitää paljousalennuksena. Myyjäyhtiöt saattavat suorittaa heille edullisia suuria ostoja, mutta siinä yhteydessä kuvaajan tarpeet eivät ole ratkaisevia. Alalla saattaa joidenkin elinkeinonharjoittajien kohdalla olla tarvetta päästä eroon vanhenemassa olevasta raakafilmistä. Lisäksi kuluttajalle saattaa yhdistetystä tarjouksesta ja suomalaisesta kuvaamistottumuksesta johtuen kertyä kesäloman, perhejuhlien tms. jälkeen kylkiäisfilmejä, joita ei tarvita käyttöön ja jotka saattavat myöhemmin kuvaustarpeen ilmaannuttua olla jopa vanhentuneita. Perhejuhlia lukuun ottamatta suomalaiset kuluttajat valokuvaavat erityisen paljon kesäloman ja joulun aikaan. Fotoalalla tämä aiheuttaa kaksi selvää sesonkikautta. Nämä sesongit ovat valaistusolosuhteiltaan kuitenkin erilaisia. Kesäkuvaukseen sopiva filmi ei ole tarkoituksenmukaisin jouluajan kotikuvaukseen. Useat kuluttajat säilyttävät sitä paitsi filmiä pitkiäkin aikoja kameran sisällä.

Viime vuosina on järjestelmäkameroiden suosio kasvanut. Näiden kameroiden kuvausominaisuuksien hyväksikäyttäminen edellyttää ostajan kehittävän kuvaustaitoaan. Taidon kehittyminen edellyttää taas harjoittelua erilaisilla filmityypeillä. Ostaja ei voi pitäytyä samassa filmityypissä, vaan harjoittelua on suoritettava mustavalkoisella filmillä, valaistusolosuhteiden mukaan herkkyydeltään erilaisilla filmeillä jne. Ellei tätä kuvaamisharjoittelua tapahdu, jäävät järjestelmäkameran korkeahkoon hintaan hankitut ominaisuudet hyödyntämättä. Yhtiö, joka alan erikoisliikkeenä markkinoi järjestelmäkameroita, yhdenmukaistaa asiakkaittensa filmihankinnan siten, että ostaja ei voi valita tarjoukseen sisältyvää filmityyppiä.

Yhdistetyn tarjouksen ominaisuuksilla on siis kuluttajan käyttäytymistä ohjaava epäedullinen vaikutus, koska sopivan filmityypin harkitsemista ei tapahdu. Kuluttaja joutuu tyytymään myyjän tekemään ratkaisuun, jollei hän halua luopua hänelle tarjotusta "edusta".

Yhtiön mainonnasta saa sen käsityksen, että kysymyksessä on kuluttajien kannalta tavallista edullisempi tarjous ja että tarjotut lisäedut tulevat kaupan päälle vaikuttamatta itse päähyödykkeeseen, kehitys- ja kopiointipalvelun hintaan. Tämä käsitys ei kuitenkaan voi perustua tosiasioihin. Kestoajaltaan pitkä tai pysyvä yhdistetty tarjous on omiaan aiheuttamaan myyjälle hankintakustannuksia, jotka on katettava kehityspalvelun hinnalla.

Yhtiön tekemä yhdistetty tarjous, jonka mukaan filmin kehitysja kopiointipalvelua käyttävä kuluttaja saa ilman eri veloitusta uuden valottamattoman filmirullan, on ristiriidassa KSL 2 luvun 4 §:n säännöksen kanssa, koska mainittujen hyödykkeitten väliltä puuttuu lain vaatima ilmeinen asiallinen yhteys.

Yhtiön tarjousta on pidettävä kuluttajien kannalta sopimattomana kytkykauppana senkin vuoksi, että tarjous on omiaan viemään kuluttajan huomion pois päähyödykkeestä, kehitys- ja kopiointipalvelusta. Kestoajaltaan pitkä tai pysyvä yhdistetty tarjous nostaa päähyödykkeen, kehitys- ja kopiointipalvelun hintaa tavalla, joka ei selkeästi ilmene tarjouksen esittelystä. Tarjous on myös omiaan olennaisesti rajoittamaan kuluttajien valintamahdollisuutta valottamattoman filmin hankinnassa. Tarjouksen taloudellinen merkitys riippuu lisäksi satunnaisesta tekijästä eli siitä, kuinka monta onnistunutta kuvaa kehitetyssä filmirullassa kulloinkin on ollut. Mitä enemmän onnistuneita kuvia kehitettäväksi jätetyssä rullassa on, sitä pienemmäksi muodostuu uuden filmirullan osuus koko maksettavasta hinnasta. Kytkyjärjestelmä suosii siis huolimattomia tai taitamattomia kuvaajia.

HELIOS OY:N VASTINE

Yhtiö on täysin yksimielinen KA:n kanssa vaatimuksen aiheellisuudesta sekä myös sen tueksi esitetyistä perusteluista. Yhtiö ei ole kuitenkaan kilpailusyistä suostunut luopumaan lisäetutarjouksen markkinoinnista.

KA:n kanssa käydyissä neuvotteluissa koko valokuvausalan kattava Fotokauppias r.y. sekä Valokuvausalan tuonti- ja tukkukauppiaat r.y. olivat yksimielisiä siitä, ettei asiallista yhteyttä kehitys- ja kopiointipalvelulla ja uudella filmillä ollut. Sitä vastoin valokuvausalan ulkopuolinen taho Suomen Postimyynti- ja Suoramainontaliitto ry katsoi, että asiallinen yhteys vallitsi.

Ilmeiselle asialliselle yhteydelle tulisi käytännössä asettaa tiukat vaatimukset. Vaikka valokuvausalalla alun alkaen oltiin yksimielisiä siitä, ettei uuden filmin ja kehitys- ja kopiointipalvelun välillä ollut asiallista yhteyttä, yhtiön on ollut kilpailusyistä käytettävä samanlaisia markkinointikeinoja kuin mm. alan ulkopuoliset postimyyntiyritykset, jotka yhdistetyn tarjouksen käytön aloittivatkin. Tämä ei kuitenkaan ole merkinnyt sitä, että yhtiö olisi muuttanut alun alkaen omaksumaansa kantaa.

Mikäli KA:n vaatimus hyväksytään ja uuden filmin käyttäminen yhdistettynä kehitys- ja kopiopalveluun kielletään, se selkiinnyttää valokuvausalan markkinointia, jota nyt vaivaa epätietoisuus, miten saa markkinoida, miten ei.

Mikäli sitä vastoin katsotaan, että yhdistettyyn tarjoukseen sisältyvien hyödykkeiden välillä vallitsee ilmeinen asiallinen yhteys, jatkuvat tulkintaerimielisyydet sallituista ja ei-sallituista menetelmistä tulisivat edelleenkin sotkemaan koko alan markkinointia. Jokainen yrittäjä tekisi parhaansa kieltääkseen kytkykauppaa koskevia käytännössä monimutkaisia, laajoja ja ennen kaikkea varsin tulkinnanvaraisia sääntöjä niin kauan, kunnes markkinointi yksittäistapauksissa erikseen kiellettäisiin. Näin kolme vuotta vallinnut tilanne vain jatkuisi. Myös elinkeinonharjoittajan oikeusturvan kannalta olisi välttämätöntä, että ilmeinen asiallinen yhteys tässä tapauksessa kokonaan katsotaan puuttuvan.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Yhtiö on mm. Helsingin Sanomissa 14 ja 15.6.1981 tarjonnut kuluttajille filmin kehitys- ja kopiointipalvelua seuraavasti: "Hae sinäkin molemmat - Filmi ja Albumi. Kun viet värinegafilmisi Heliokseen saat tilalle uuden värinegatiivifilmin (arvo 16-20,-) sekä kartonkilehtisen kuva-albumin, jossa on tilaa 40 kuvalle. Kuvistasi tehdään suuret korkeatasoiset 10-kuvat. Epäonnistuneista kuvista ei veloiteta. 10-kuvan hinta ensitilauksena on 1,90 ja 9 x 13 koossa 1,75. Filmin kehitys maksaa 15,-."

Markkinatuomioistuin on päätöksessään 1980:19 katsonut, että autolla ja vapaaehtoisella autovakuutuksella on ilmeinen asiallinen yhteys keskenään.

Filmillä sekä sen kehitys- ja kopiointipalvelulla on kuluttajan kannalta yhteinen päämäärä, valokuvien aikaansaaminen. Kehitys- ja kopiointipalvelulla sekä filmillä on hankintayhteyttä keskenään.

Mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että kehitys- ja kopiointipalvelulla sekä filmillä on KSL 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu ilmeinen asiallinen yhteys keskenään.

Yhtiö on tarjonnut filmin kehitys- ja kopiointipalvelun ostajalle "ilmaisen" värinegatiivifilmin. Puheena oleva yhdistetty tarjous vie kuluttajan huomiota pois paitsi päähyödykkeenä tarjotun kehitys- ja kopiointipalvelun laadusta ja hinnasta myös tarjouksen luonteesta. Tarjous on ollut jatkuva. Kehitysja kopiointipalvelu on kalliimpi kuin filmi ja "ilmaisen" uuden filmin antaminen vaikuttaa usein siten, että kuluttajaan kohdistuu painetta sen kehitys- ja kopiointipalvelun ostamiseen. Kuluttaja saattaa saada tarjotun filmin sellaisena ajankohtana, että hän ei ennätä käyttää filmiä sen tuoreusaikana. Filmin saanti voi aiheuttaa kuluttajalle aiheettomia kustannuksia, jos hän tuoreusaikaa tarkistamatta kehityttää vanhentuneen filmin.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että kehitys- ja kopiointipalvelun sekä uuden valottamattoman filmin muodostama yhdistetty tarjous on kuluttajien kannalta sopimaton.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL 2 luvun 1 ja 7 §:n nojalla oikeaksi 100 000 markan saon uhalla kieltää Helios Oy:tä markkinoinnissaan tarjoamasta kuluttajille kehitys- ja kopiointipalvelun yhteydessä uutta valottamatonta filmiä vastikkeetta tai alennetulla hinnalla.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalle hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen , varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Aaltonen, Heiniö, Henriksson, Mustonen, ollikainen ja Tammilehto.

Asiassa äänestys.

Jäsen Ollikainen, jonka lausuntoon jäsen Mustonen yhtyi, lausui:

Muilta osin yhdyn enemmistön kantaan, paitsi että kiellän tarjouksen myös KSL 2 luvun 4 §:n nojalla, koska kehitys- ja kopiointipalvelulla ja sen yhteydessä tarjotulla uudella valottamattomalla filmillä ei ole ilmeistä asiallista yhteyttä keskenään.

---

[SV]

KO mot Helios Oy (bolaget). - Det förelåg i KSL 2 kap. 4 § avsett uppenbart sakligt samband mellan framkallning och kopiering av film och oexponerad film. Erbjudandet av en "gratis" film avledde dock konsumentens uppmärksamhet förutom från kvaliteten och priset på den såsom huvudnyttighet erbjudna framkallnings- och kopieringstjänsten också från erbjudandets karaktär. Erbjudandet var otillbörligt mot konsumenterna.

KSL_2_kap._1_§

KONSUMENTOMBUDSMANNENS YRKANDE

KO har yrkat, att bolaget med stöd av konsumentskyddslagen (KSL) 2 kap. 1, 4 och 7 §, vid vite förbjudes att i sin marknadsföring lämna sådant kombinerat anbud, enligt vilket konsumenter, som lämnar sina filmer till bolaget för framkallning och kopiering, utan ersättning eller till nedsatt pris erhåller en ny rulle oexponerad film.

Bolaget har i sin reklam, bl.a. i Helsingin Sanomat den 14. och 15.6.1981 erbjudit konsumenterna framkallning på följande sätt: "Hämta också Du beggedera film och album" samt "Du kanske inte känner till, att Du får bådadera film och album". Villkoren för erbjudandet preciseras i annonserna således: "När Du lämnar Din färgnegativfilm till Helios, får Du i stället en ny färgnegativfilm (värde 16 20,) samt ett bildalbum med kartongblad, där det finns plats för 40 bilder. Av Dina bilder göres stora förstklassiga 10bilder. Misslyckade bilder debiteras inte. Priset för 10bilder vid första beställning 1,90 och formatet 9 x 13 1,75. Framkallningen kostar 15,."

Bolaget har använt sig av kombinerade utbud av detta slag i sin marknadsföring åtminstone sedan år 1979. Erbjudandet har inte varit säsongmässigt utan kontinuerligt.

På kombinerade utbud är reglerna i KSL 2 kap. tillämpliga. I regeringens proposition (RP) 8/77) fastslås beträffande grunderna för lagens 2 kap. 4 §: "För tillämpningen av stadgandet är det av central betydelse när man skall anse att ett uppenbart sakligt samband föreligger mellan de utbjudna varorna eller tjänsterna. I praktiken borde stränga krav ställas på ett sådant uppenbart sakligt samband. Därför skulle inte enbart den omständigheten, att två varor eller tjänster ofta används tillsammans i och för sig vara en tillräcklig grund för ett kombinerat erbjudande. Det kan inte heller anses vara självklart, att ett gemensamt syfte, såsom skönhetsvård, med användningen av vardera nyttigheten i och för sig skulle utvisa, att ett sakligt samband föreligger". Lagstiftarens inställning till kombinerade utbud är till sin utgångspunkt avvisande. Detta beror på att sådan marknadsföring rent allmänt gör det svårare för konsumenterna att fatta beslut, eftersom det blir besvärligare att göra prisjämförelser.

Vid bedömning huruvida ett kombinerat anbud är tillåtet eller ej måste man också ta hänsyn till huruvida konsumenterna vanligtvis kan erhålla de ifrågavarande nyttigheterna var för sig eller blott samtidigt. Flertalet näringsidkare inom fotobranschen tillhandahåller framkallning och kopiering för sig utan kombinationserbjudande. Ursprungligen var detta förhållandet för alla försäljares del. Postförsäljningsföretagen började använda kombinerade anbud. Senare började fotoavdelningarna i några varuhus och en del av specialaffärerna i branschen att ägna sig åt kombinerade anbud. Huvudregeln är dock att nyttigheterna finns att få var för sig.

Mellan framkallning och kopiering och i samband därmed erbjuden ny film föreligger inte något sådant uppenbart sakligt samband, som avses i KSL 2 kap. 4 §. Det är inte ens möjligt att tillsammans eller samtidigt använda sig av de båda delar, som ingår i erbjudandet, nämligen tjänsten och varan. En film och en kamera är nyttigheter, som användas tillsammans, inte oexponerad film och kopior av en exponerad film.

Ur konsumentens synpunkt utgör anskaffning av film, fotografering och framställning av kopiorna en sammanhängande följd av händelser. Vid anskaffning av en ny film börjar en ny sådan följd av händelser, oberoende av den tidigare. Fotografen skall kunna välja en sådan ny film, som vad beträffar märke och känslighet passar för de kommande fotograferingstillfällena och inte är beroende av egenskaperna hos den tidigare exponerade filmen. Konsumenten skall också kunna välja mellan att fotografera med negativ- eller diapositivfilm. Vid kombinerade anbud får han alltid negativfilm i stället för den negativfilm han lämnar.

Ett kombinerat utbud kan inte motiveras med att filmen anskaffas utan besvär. Utbudet skapar inte nya försäljningskanaler eller nya serviceformer, som skulle underlätta anskaffningen eller minska kostnaderna. Det är tvärtemot fråga om en utveckling, som begränsar försäljningen av enbart film.

Ett kombinationserbjudande kan inte betraktas som en mängdrabatt. De säljande företagen kan göra för dem förmånliga stora inköp, men fotografens behov är inte avgörande i detta sammanhang. För någon näringsidkare i branschens del kan det också vara nödvändigt att bli av med råfilm, som håller på att bli för gammal. Dessutom kan det till följd av fotograferingsvanorna i Finland bli så, att konsumenterna efter semestern, familjefester o.dyl. får en mängd filmer, som de inte behöver och som senare till följd av att det inte förelegat något fotograferingsbehov till och med kan ha blivit för gamla. Med undantag för familjefester fotograferar finländarna särskilt mycket under semestern och julen. Detta ger upphov till två tydliga högsäsonger inom branschen. Dessa båda säsonger är emellertid olika vad belysningsförhållandena angår. Den film som passar på sommaren är inte ändamålsenlig för fotograferingen i hemmet under jultiden. Många fotografer förvarar dessutom filmen i kameran under lång tid.

Under de senaste åren har systemkameror blivit alltmera populära. Om dessa kamerors egenskaper skall kunna utnyttjas fordras det en utvecklad fotograferingsskicklighet hos köparen. För att skickligheten skall utvecklas förutsättes det i sin tur att olika filmtyper användas. Köparen kan inte hålla sig till blott en filmtyp utan fotograferingen måste ske med svart-vit film, olika känsliga filmer beroende på belysningsförhållandena o.s.v. Om inte en sådan utövning av fotograferingen blir av, lämnas de för ett rätt högt pris anskaffade egenskaperna hos systemkameran outnyttjade. Bolaget, vilket som fotospecialaffär marknadsför systemkameror, likriktar filmanskaffningen hos sina kunder sålunda, att köparen inte kan välja vilken filmtyp, som ingår i erbjudandet. Det kombinerade anbudet verkas således i ofördelaktig riktning ledande på konsumentens handlingssätt, eftersom det inte sker något övervägande beträffande passande filmtyp.

Konsumenten får åtnöjas med det beslut försäljaren träffar, såvida han inte vill avstå från den "förmån", som han erbjudits.

Av bolagets marknadsföring får man den uppfattningen, att det är fråga om ett erbjudande, som ur konsumentens synpunkt är förmånligare än vanligt och att de erbjudna tilläggsförmånerna kommer på köpet utan att inverka på priset för själva huvudnyttigheten, framkallningen och kopieringen. Denna uppfattning kan emellertid inte grunda sig på fakta. Ett kombinerat anbud, som varar under lång tid eller fortgående, är ägnat att förorsaka säljaren anskaffningskostnader, som måste täckas genom priset på framkallningsarbetet.

Det anbud, som bolaget lämnar, enligt vilket den konsument, som utnyttjar bolagets framkallning och kopiering utan särskild ersättning erhåller en oexponerad filmrulle, strider mot regeln i KSL 2 kap. 4 §, eftersom det mellan de nämnda nyttigheterna inte föreligger något sådant uppenbart sakligt samband som lagen förutsätter.

Bolagets erbjudande måste betraktas som ett ur konsumenternas synpunkt otillbörligt tilläggserbjudande, eftersom det är ägnat att avleda konsumentens uppmärksamhet från huvudnyttigheten, framkallningen och kopieringen. Ett tilläggserbjudande, som varar länge eller är kontinuerligt höjer priset på huvudnyttigheten, framkallningen och kopieringen, på ett sätt som inte klart framgår då erbjudandet presenteras. Erbjudandet är också ägnat att väsentligen begränsa konsumenternas valmöjligheter då de skaffar sig oexponerad film. Erbjudandets ekonomiska betydelse beror dessutom på tillfälliga faktorer eller på hur många lyckade bilder det vid varje tillfälle har varit på den film, som framkallats. Ju flera lyckade bilder det finns på den rulle, som lämnats till framkallning, desto mindre blir den nya filmrullens andel av det totala pris, som skall betalas. Kombinationssystemet favoriserar sålunda slarviga eller oskickliga fotografer.

HELIOS OY:S BEMÖTANDE

Bolaget är fullständigt överens med KO beträffande det motiverade i yrkandet och även de grunder, som anförts till stöd för detta. Bolaget har emellertid av konkurrensskäl inte kunnat gå med på att sluta med att erbjuda tilläggsförmånen i marknadsföringen.

Vid de överläggningar, som förts med KO var den hela branschen omfattande organisationen Finlands Fotohandlare r.f. samt Fotoimportörernas Grossistförbund r.f. ense om att det inte föreligger något sakligt samband mellan framkallning och kopiering och nya filmer. Det utanför fotobranschen liggande Finlands Postförsäljnings- och Direktreklamförbund r.f. ansåg däremot, att det förelåg ett sakligt samband.

I praktiken borde stränga krav ställas på ett uppenbart sakligt samband. Ehuru det inom fotobranschen från början rått enighet om att det inte föreligger något sakligt samband mellan en ny film och framkallning och kopiering, har bolaget av konkurrensskäl tvingats att använda samma marknadsföringsmedel som använts av bl.a. postförsäljningsfirmor utanför branschen, som också var de, som började använda sig av tilläggserbjudande. Detta innebär emellertid ingalunda, att bolaget skulle ha ändrat den ståndpunkt det intagit från början.

Såvida KO:s yrkande bifalles och det blir förbjudet att använda ny film som tilläggserbjudande vid framkallning och kopiering, skulle detta klarlägga marknadsföringen inom fotobranschen, som nu besväras av osäkerhet rörande hur man får gå tillväga och huru ej i marknadsföringen.

Om det å andra sidan skulle anses, att de i kombinationserbjudandet ingående nyttigheterna har ett uppenbart sakligt samband, kommer meningsskiljaktigheter rörande vad som är tillåtet och icke tillåtet förfarande att även i fortsättningen ställa till oreda i hela branschens marknadsföring. Envar näringsidkare skulle göra sitt bästa för att kringgå de i praktiken invecklade, omfattande och framför allt ofta tolkning underkastade bestämmelserna rörande tilläggsförmåner intill dess att marknadsföringen bleve förbjuden i varje enskilt fall för sig. Då skulle det tillstånd, som rått i tre år, endast fortsätta. Även med hänsyn till näringsidkarens rättsskydd vore det nödvändigt, att det ansåges att något uppenbart sakligt samband i detta fall fullständigt saknades.

MOTIVERINGAR FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Bolaget har bl.a. i Helsingin Sanomat den 14. och 15.6.1981 erbjudit konsumenterna framkallning och kopiering av filmer sålunda: "Hämta också Du bäggedera - film och album. När Du lämnar Din färgnegativfilm till Helios, får Du i stället en ny färgnegativfilm (värde 16 - 20,-) samt ett bildalbum med kartongblad, där det finns plats för 40 bilder. Av Dina bilder göres stora förstklassiga 10-bilder. Misslyckade bilder debiteras inte. Priset för 10-bilder vid första beställning 1,90 och formatet 9x13 1.75. Framkallningen kostar 15,-".

Marknadsdomstolen har i sitt beslut 1980:19 ansett, att det föreligger ett uppenbart sakligt samband mellan bilar och frivillig automobilförsäkring.

Ur konsumentens synpunkt har filmen och framkallningen och kopieringen ett gemensamt syfte, att åstadkomma fotografier. Mellan framkallning och kopiering och film föreligger ett anskaffningssamband.

På angivna grunder anser marknadsdomstolen, att det föreligger ett sådant uppenbart sakligt samband mellan framkallning och kopiering och filmer som avses i KSL 2 kap. 4 §.

Bolaget har erbjudit den, som lämnar in film för framkallning och kopiering, en "gratis" färgnegativfilm. Ifrågavarande tilläggserbjudande avleder konsumentens uppmärksamhet förutom från kvalitet och pris på den som huvudnyttighet erbjudna framkallningen och kopieringen även från erbjudandets karaktär. Erbjudandet har varit fortgående. Framkallning och kopiering kostar mera än själva filmen och att ge en ny film "gratis" får ofta den effekten, att konsumenten utsättes för ett tryck att köpa framkallning och kopiering. Konsumenten kan få den erbjudna filmen vid en sådan tidpunkt, att han inte mera använder den så länge den är färsk. Att få filmen kan förorsaka konsumenten onödiga kostnader, om han utan att kontrollera filmens utgångsdatum låter framkalla för gammal film.

På ovan angivna grunder anser marknadsdomstolen, att ett kombinerat erbjudande, som omfattar framkallning och kopiering och en ny oexponerad film, är ur konsumenternas synpunkt otillbörligt.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner rättvist att med stöd av KSL 2 kap. 1 och 7 § vid vite av 100 000 mark förbjuda Helios Oy att i sin marknadsföring erbjuda konsumenterna en ny oexponerad film utan debitering eller till nedsatt pris i samband med framkallning och kopiering.

Förbudet skall iakttagas omedelbart.

Yrkandet på vidare utsträckning av förbudet förkastas.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Valkonen, viceordförande, Wilhelmsson, Aaltonen, Heiniö, Henriksson, Mustonen, Ollikainen och Tammilehto.

Avgörande efter omröstning

Ledamoten Ollikainen yttrade med instämmande av ledamoten Mustonen:

I övriga delar förenar jag mig med majoritetens ståndpunkt, men jag förbjuder erbjudandet också med stöd av KSL 2 kap. 4 §, eftersom framkallning och kopiering och den i samband därmed erbjudna nya oexponerade filmen saknar uppenbart sakligt samband.