Court bans misleading consumer claims about VTT test results without disclosing sample selection and scope.

KA vastaan Oy Leo Longlife Ltd (yhtiö). 27.1.1982.-Vertailutestiä oli käytetty siten, että markkinoinnissa ei ollut ilmoitettu tutkittujen tuotteiden otantaan ja tutkimuksen kattavuuteen liittyviä olennaisia seikkoja. Markkinoinnista saattoi saada sellaisen kuvan, että kysymys olisi kuluttajatestistä. Markkinointi oli harhaanjohtavaa ja sopimatonta.

KSL_2_luvun_1_§ KSL_2_luvun_2_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut, että yhtiötä kielletään sakon uhalla

1. kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1 §:n 1 momentin ja 2 §:n nojalla kuluttajille kuulakärkikyniä markkinoidessaan esittämästä Valtion teknisen tutkimuskeskuksen (VTT) piirtopituustestiin viitaten Leo kynää koskevia väitteitä, joiden mukaan:

a) "Suomalainen Leo voitti VTT:n kansainvälisen kirjoituskilpailun!"; tai b) "Leo on VTT:n kynätestin voittaja"; taikka c) "Leon laadusta kertoo VTT:n suorittaman piirtopituustestin voitto. 12 km selvää jälkeä oli tulos, joka jätti muut selvästi taakseen";

tai esittämästä muita vastaavia väitteitä;

2. KSL 2 luvun 1 §:n 1 momentin ja 2 §:n nojalla markkinoinnissa vetoamasta yhtiön toimesta ja määräämin ehdoin suoritetun vertailevan tai muun tuotetutkimuksen yksittäisiin tuloksiin selvittämättä samalla tutkimuksen suoritustapaa sekä tutkittavien tuotteiden otantaan ja tutkimuksen kattavuuteen liittyviä olennaisia seikkoja sekä tutkimustulosten merkitystä kuluttajien ostopäätöksen kannalta; 3. KSL 2 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla kuluttajille kuulakärkikyniä markkinoidessaan vetoamasta kansalaisvelvollisuuden täyttämiseen, sekä tässä yhteydessä käyttämästä Suomen vaakunan leijonaa jäljittelevää kuva-aihetta.

Napite Oy tilasi VTT:n graafiselta laboratoriolta 21 kuulakärkisäiliökynän piirtojäljen pituustestin. Testiin osallistui neljä Oy Leo Longlife Ltd:n valmistamaa kuulakärkikynäsäiliötä ja 17 muiden valmistajien säiliötä. Testi suoritettiin 13.3. 1980. Napite Oy toimitti VTT:lle testiin osallistuneet Leo kynät itse ja muut kynät hankittiin testiin kijakaupoista. Testi suoritettiin Napite Oy:n VTT:n käyttöön toimittamalla piirtotestilaitteella. Testiin ovat osallistuneet sen tilaajan osoittamat kynätyypit.

Testin valmistuttua Napite Oy on neuvotellut maaliskuun loppupuolella 1980 VTT:n kanssa testiä koskeneen tutkimusselostuksen osittaisesta julkaisemisesta. VTT ei tuolloin antanut yhtiölle lupaa sen ehdottaman mainoksen julkaisemiseen, koska mainos VTT:n mielestä sisälsi harhaanjohtavia tietoja.

Oy Leo Longlife Ltd julkaisi Helsingin Sanomissa 13.4.1980 lehti-ilmoituksen, jonka mukaan "Suomalainen Leo voitti VTT:n kansainvälisen kirjoituskilpailun!" Mainitun väittämän lisäksi mainokseen sisältyi taulukko-osa VTT:n suorittaman piirtopituustestin tuloksista. Samanlainen mainos on julkaistu uudelleen Helsingin Sanomissa ainakin 20.4.1980 ja 27.4.1980 sekä Uudessa Suomessa 19.4.1980.

VTT on 11.6.1980 kääntynyt KA:n puoleen kirjallisesti Oy Leo Longlife Ltd:n markkinoinnin johdosta. VTT:n kirjeessä lausutaan mm.: "Leo Longlife Oy Ltd on väittänyt em. mainoksissaan tuotteidensa voittaneen kansainvälisen kirjoituskilpailun vaikka VTT ei ole järjestänyt mitään kilpailua, vaan on vain suorittanut piirtojäljen pituustestin annetun toimeksiannon mukaisesti. Kilpailu sanan käyttö edellyttäisi mm. sitä, että kilpailuun voisivat osallistua useimmat ko. alan tuotteet ja että kilpailuun voisivat osallistua useimmat ko. alan tuotteet ja että kilpailulle olisi olemassa tietyt säännöt. Leo Longlife Oy Ltd on käyttänyt väärin tutkimusselostuksia ja laatinut vertailuja sisältävän mainoksen siten, että vertailu on omiaan johtamaan harhaan. Tällä menettelyllä yhtiö on syyllistynyt kuluttajansuojalain vastaiseen sopimattomaan menettelyyn markkinoinnissa."

VTT on käynnistänyt Napite Oy:n menettelyn johdosta yhtiötä vastaan tuomioistuinprosessin. Juttu on vireillä Vaasan hovioikeudessa.

Oy Leo Longlife Ltd on jatkanut VTT:n testiin perustuvaa markkinointiaan julkaisemalla mm. lehti-ilmoitukset Uudessa Suomessa 27.8.1980 ja Savon Sanomissa 17.8.1980. Ilmoituksissa viitataan VTT:n testiin seuraavasti: "Leon laadusta kertoo VTT:n suorittaman piirtopituustestin voitto. 12 km selvää jälkeä oli tulos, joka jätti muut selvästi taakseen." Testiteeman ohella ja sitä hallitsevampana ilmoituksiin liittyy niiden kuva-aihe, Leo kynää kannatteleva Suomen vaakunan leijona. Mainoksen tekstiosassa kehotetaan: "Täytä kansalaisvelvollisuutesi - kirjoita kotimaisella Leo-laatukynällä!"

Esimerkkinä yhtiön kolmannen tyyppisestä VTT:n testiin perustuvasta markkinoinnista on Apu lehdessä 31.10.1980 julkaistu mainos, jonka mukaan "Leo on VTT:n kynätestin voittaja."

Yhtiön toimitusjohtaja on tilannut 6.2.1980 VTT:n graafiselta laboratoriolta tutkimuksen, jonka tarkoituksena on ollut määrittää eri kuulakynäsäiliöiden piirtopituudet. VTT:llä ei ole ollut itsellään käytettävänään tutkimuksen suorittamiseksi tarpeellista laitteistoa. Laitteisto on hankittu ulkomailta tutkimuksen tilaajan toimesta VTT:n käyttöön. Tilaaja nimesi niinikään ne kynät, joiden piirtopituutta tutkimuksella selvitettiin. Tilaaja toimitti itse piirtopituustestiin osallistuneet Leo kynät VTT:lle. Muut kynät hankittiin VTT:n toimesta eri vähittäiskaupoista. Tilaaja saattoi itse valita tutkimukseen osallistuvat Leo kynät, koska niitä ei ollut vielä tuolloin vähittäiskaupassa saatavana.

Tutkimuksen teettäjä on itse nimennyt tutkimukseen osallistuneet kynät, mikä seikka osaltaan rajoittaa mahdollisuuksia tehdä tutkimuksesta luotettavia johtopäätöksiä. Testiin osallistuneet kynät ovat poikenneet huomattavasti toisista rakenteensa, toimintaperiaatteensa sekä hintansa osalta. Kuluttajatestiä suoritettaessa testattavat tuotteet valitaan siten, että tuotteet ovat saman tyyppisiä, yhteismitallisia. Esillä olevassa testissä esim. vain osa muista kuin Leo kynistä on ollut ns. suurisäiliöistä mallia osan ollessa selvästi 'kertakäyttökyniä'. Tutkimukseen osallistui myös ns. roller tyyppinen mustekuulakynä, joka erilaisen kärkiosansa vuoksi toimii vakioiduissa tutkimusolosuhteissa eri tavalla kuin kuulakärkikynä.

Testin tulosten käyttökelpoisuuden kannalta on arveluttavaa, että testin tilaaja on voinut itse määrätä ne yksittäiset Leo kynät, joiden toimintaa on tutkittu, mutta kilpailevat kynät on hankittu VTT:n toimesta vähittäiskaupoista. Testausolosuhteiden tasapuolisuus ei tältä osin ole ollut VTT:n kontrollissa. Leo kynät ovat olleet 'tehdastuoreita'. Kilpailevat mallit ovat saattaneet joutua olemaan vähittäismyyjien varastoissa pitkään.

VTT:n suorittama kynäsäiliöiden piirtopituuden määrittäminen on tapahtunut testin tilaajan hankkimin laitteistoin. Testin aikana on kaikkien kynien paino paperia vasten ollut vakioitu. Testattavana ollut roller tyyppinen mustekuulakynä Uniball on erilaisen kärkensä vuoksi syöttänyt testissä enemmän mustetta kuin kuulakärkikynät, mistä syystä kynä on menestynyt testissä muita huonommin.

Suoritettu tutkimus on tilaajan toimeksiannon perusteella koskenut vain piirtopituuden määrittämistä. Testiin ei ole näin ollen sisällytetty kynän muita ominaisuuksia, mm. mekanismin kestoa, kynän tasapainoa, muotoilua jne. Testattujen kynien hintoja ei myöskään ole verrattu eikä suhteutettu testattuun kynän ominaisuuteen.

VTT:n vertailevien tutkimusten suorittamista koskevan pysyväismääräyksen 3 §:n mukaan vertailevissa tutkimuksissa pyritään välttämään tuotteiden asettamista paremmuusjärjestykseen. Sen sijaan tutkimuksissa esitetään tuotteiden tiettyjä ominaisuuksia. Pysyväismääräyksen 9 §:ssä edellytetään, että tilaaja vertailevia tutkimuksia kilpailutarkoituksessa VTT:ltä tilatessaan sitoutuu olemaan ryhtymättä sellaiseen tekoon, joka on hyvän tavan vastainen. Vertailevien tutkimusten selosteiden käyttäminen mainostarkoituksiin sekä niiden sisällön julkistaminen kirjallisessa tai muussa muodossa on sallittua vain VTT:n asianomaisen toimintayksikön johtajan nimenomaisella kirjallisella luvalla, mikäli tutkimusselostetta ei julkaista lyhentämättömänä.

Tutkimuksen toimeksiantajan keskeinen osuus tutkimuksen kaikkien vaiheiden toteuttamisessa on omiaan saattamaan kyseenalaiseksi koko suoritetun testin informaatioarvon kuluttajien kannalta.

Mainostajien Liitto on antanut yleissuosituksen testaustoiminnassa noudatettavista menettelytavoista. Suosituksessa kiinnitetään huomiota siihen, ettei kaikki testaustoiminta menetelmien rajoittuneisuuden, puutteellisuuden tai julkistamisen osalta palvele parhaalla mahdollisella tavalla eri osapuolia. Suosituksissa viitataan niin ikään mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 5 artiklan, jonka mukaan "Vertailuja sisältävä mainos on laadittava siten, että vertailu sinänsä ei ole omiaan johtamaan harhaan, ja noudattaen rehellisen liikekilpailun periaatteita. Vertailevien asioiden on perustuttava todisteellisiin tosiseikkoihin, eikä niitä saa valita vilpillisessä mielessä."

Kuluttajat saavat harhaanjohtavan kuvan suoritetun tutkimuksen merkityksestä, ellei markkinoinnissa käy ilmi, että tutkimus suoritettiin Leo kynien valmistajan toimeksiannosta ja että se kattoi tyypiltään ja hinnaltaan erilaisia kyniä ja koski vain erästä kynien ominaisuutta. Kuluttajille ei ole markkinoinnissa kerrottu ymmärrettävällä tavalla, kuinka paljon selvää jälkeä minkäkin hintaisella kynällä saadaan. Tämän lisäksi testin arvioinnin kannalta on olennaista selvittää, millä tavoin testiin osallistuneet kynät hankittiin.

Yhtiö on perustellut markkinoinnissa esittämäänsä vetoomusta kansalaisvelvollisuuden täyttämiseen 1980 kunnallisvaaleilla. Tosin yhtiön selvityksestä käy ilmi, ettei vaalien ole odotettu lisäävän kynien menekkiä. Yhtiön markkinointi ei viittaa siihen, että sen kohderyhmäksi olisi rajattu kunnallisvaaliehdokkaat. Markkinointi kohdistuu tavallisiin kuluttajiin.

Yhtiön kansalaisvelvollisuuksiin viittaavat mainokset on laadittu niin, että hallitsevana on niiden kuva-aihe: paperiarkilla seisova ja kynää kannatteleva kruunupäinen leijona. Mainoksen tekstin otsikko-osa kuuluu: "Kirjoita nyt suomalaisella Leo-kynällä." Varsinaisessa tekstiosassa todetaan: "Täytä kansalaisvelvollisuutesi - kirjoita kotimaisella Leo-laatukynällä!"

Kansalaisvelvollisuuksien käsitteeseen katsotaan sisältyvän sellaisten seikkojen kuin oppivelvollisuus ja asevelvollisuus. Tyypillisimmillään kansalaisten toimintavapaus on taloudellisen toiminnan alueella. Kuluttajien ja kotitalouksien päätöksenteko on peruslähtokohdiltaan vapaa. Julkisen vallan kulutusta ohjaavia keinoja on niukasti.

Kuluttajien huomiota on viime vuosina pyritty kiinnittämään kulutuskäyttäytymisen ja kansantaloutemme toiminnan välisiin yhteyksiin. Eräänä vaikutuskanavana on toiminut Kotimaisen Työn Liitto, jonka piirissä tapahtuvaan valistustoimintaan osallistuvat sekä valtiovalta että elinkeinoelämä. Liiton toiminnan konkreettinen ilmenemismuoto on avainlippu tunnuksen käyttöoikeuden myöntäminen hakemuksesta kotimaisille tuotteille. Käyttöoikeuden myöntämistä edeltää tuotteen kotimaisuuden tutkiminen. Tunnuksen käytöstä on olemassa tarkat ohjeet ja rajoitukset. Leo kuulakynille on Kotimaisen Työn Liitto myöntänyt 27.8.1980 avainlippu alkuperämerkin käyttöoikeuden. Päätöksestä käyvät ilmi ne liiton määräämät tavat, joilla sen myöntämää avainlippu alkuperämerkkiä voi markkinoinnissa käyttää hyväksi.

Kotimaisen tuotannon tukemisen ohella joudutaan maassamme eri syistä ottamaan huomioon myös hyödykkeiden tuontitoimintaan liittyvät näkökohdat. Kotimaisuuteen liittyvän kampanjoinnin yhteydessä noudatetaan tiettyä pidättyvyyttä, joka ilmenee monilla tavoin myös Kotimaisen Työn Liiton toiminnassa. Tilanne on kokonaan toinen arvioitaessa yksittäisen yrityksen markkinointitoimintaa. Yksittäisen kuluttajan ostokäyttäytymistä ei ylipäätään pitäisi luokitella enemmän tai vähemmän isänmaalliseksi käyttäytymiseksi vaan rajoittua informoimaan kuluttajia tuotteiden alkuperästä ja jättää johtopäätösten teko kuluttajien itsensä suoritettavaksi.

Yksittäisellä yrityksellä tulee olla oikeus kertoa markkinoimansa tuotteen alkuperästä. Sen sijaan yksittäisen ostopäätöksen kansantaloudellisten vaikutusten sitominen yrityksen markkinoimien tuotteiden ostamiseen ei ole asianmukaista. Yksittäisen yrityksen tehtävänä ei ole asettaa kuluttajille kansalaisvelvollisuuksia. Kansalaisvelvoitteita ei täytetä käyttämällä kuivamustekyniä, eikä kansalaiskuntoa voida arvioida kuluttajan omistamien Leo kynien määrällä.

Yhtiön markkinoinnissa on pyritty tehostamaan kansalaisvelvollisuuteen viittaavan lauseen vaikutusta ottamalla mainoksen kuva-aiheeksi Suomen vaakunan leijona, joka kannattelee markkinoitavaa kynää. Rikoslain 16 luvun 16 §:n 1 mom:ssa kielletään käyttämästä luvattomasti, epäkunnoittavasti tai häpäisevällä tavalla Suomen lippua tai vaakunaa. Valtakunnan vaakunan käyttämistä Leo kynien markkinoimiseen on pidettävä hyvän tavan vastaisena.

OY LEO LONGLIFE LTD:N VASTINE

Yhtiö on mainonnassaan käyttänyt otsikkoa "Suomalainen Leo voitti VTT:n kansainvälisen kirjoituskilpailun" ainoastaan neljä kertaa. Saatuaan tietää, että VTT ei pidä mainittua otsikkoa suotavana yhtiö on lopettanut sen käytön mainonnassaan. Samoin se on luopunut käyttämästä lausetta "Leo on VTT:n kynätestin voittaja." Myös kansalaisvelvollisuuden täyttämiseen vetoavasta mainonnasta yhtiö on luopunut. Sen sijaan lausuma "Leon laadusta kertoo VTT:n suorittaman piirtopituustestin voitto. 12 km selvää jälkeä oli tulos, joka jätti muut selvästi taakseen" on sallittu tosiasiaväite, jonka käyttöä sellaisenaan ei voi kieltää. Tutkimustuloksiin viittaaminen mainonnassa on perinteisesti ollut sallittua, mikäli mainonta muilta osin ei osoittaudu harhaanjohtavaksi. Myöskään leijona symbolin käyttöä ei sinänsä voida kieltää. Tunnus viittaa yhtiön toiminimeen ja on tavanomainen markkinoinnissa käytetty tunnus.

Kuten KA on todennut, Napite Oy on tilannut VTT:n graafiselta laboratoriolta 21 kuulakärkisäiliökynän piirtojäljen pituustestin. Testi suoritettiin VTT:n myötävaikutuksella normaaliin tapaan VTT:n tutkimuksena. VTT:n tutkijat olivat koko ajan mukana tutkimuksen suunnittelussa, eikä tutkimuksen suorittamistapaa vastaan ole esitettävissä epäilyksiä.

VTT on maassamme erityisen suurta luottamusta nauttiva tutkimuslaitos, jonka tutkimukset nauttivat sitä arvonantoa ja luotettavuutta, minkä ne ansaitsevatkin. Ei ole perusteltua syytä, minkä vuoksi markkinatuomioistuimen olisi perehdyttävä VTT:n tutkimusmenetelmiin sellaisenaan. Markkinoinnin sääntelyn yhteydessä on pidettävä riittävänä, että keskitytään markkinoinnin yhteydessä tutkimuslaitoksista annettuihin tietoihin.

Kun KA on hakemuksessaan asettanut VTT:n tutkimusmenetelmän kyseenalaiseen valoon, on kuitenkin tarpeen todeta, että tutkimus tehtiin asianmukaisesti. Tutkimus käsitti kaikki markkinoilla olevat tuotteet. Tutkimuksessa keskityttiin erääseen tuotteiden relevanttiin ominaisuuteen ja tämä ominaisuus tutkittiin asianmukaisella tavalla. Tutkimuksen kohteena olevat tuotteet valittiin VTT:n normaalin käytännön mukaisesti ja tutkimusselostus laadittiin asianmukaisesti.

KA on pitänyt erityisen paheksuttavana ja arveluttavana sitä, että Napite Oy toimitti itse VTT:lle tutkittavat Leo kynät, kun sen sijaan muut tutkimuksessa mukana olleet kynät hankittiin VTT:n toimesta vähittäismyymälöistä. Tämä menettely on kuitenkin täysin tavanmukaista. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että tutkimuksen tilaaja toimittaa VTT:lle omat tutkimuksen kohteena olevat tuotteensa. Usein on kyse tuotteista, joita ei vielä ole vähittäismyymälöissä saatavana. VTT on perinteisesti luottanut siihen, että tutkittavat tuotteet vastaavat markkinoilla olevia tuotteita. Käsillä olevassa tapauksessa Leo kyniä oli jo vähittäismyymälöissä saatavana. VTT:n tutkijat itse ehdottivat, että heille toimitettaisiin laaja valikoima kyniä, joista he valitsisivat testattavat tuotteet. KA ei voi edes saattaa kyseenalaiseksi, etteivätkö tutkimuksessa mukana olleet Leo kynät vastaisi tarkalleen niitä Leo kyniä, joita myydään vähittäismyymälöissä.

Tutkimuksessa mukana olleet kynät olivat uusia. Samoin ne tuotteet, joita kuluttajat mainonnan julkistamishetkellä myymälöistä saivat, olivat täysin uusia ja 'uunituoteita'. Tutkimuksessa mukana olleet kilpailevat tuotteet oli poimittu vähittäismyymälöistä täysin sellaisina kuin puheena olevat tuotteet olivat kuluttajien saatavilla. Näin ollen tutkimus koski vertailukelpoisia tuotteita: niitä tuotteita, jotka todellisuudessa olivat kuluttajan saatavilla.

Tutkimuksen tekoon tarvittavaa laitetta ei tutkimuksen tekohetkellä ollut Suomessa saatavilla. VTT:n kanssa tehtiin erillinen sopimus, jonka perusteella Napite Oy hankki testin suorittamista varten tarpeellisen laitteiston ulkomailta VTT:n käyttöön. Laitteisto vastasi kansainvälisiä vaatimuksia, ja samalla laitteistolla on myös ulkomailla tehty puolueettomia tutkimuksia. VTT on katsonut laitteiston sopivaksi testin suorittamiseen hyväksyessään sen tutkimuksentekovälineeksi.

KA antaa ymmärtää, että VTT suhtautuisi varauksellisesti piirtopituustestin käyttöön yhtiön markkinoinnissa. VTT on kuitenkin puuttunut ainoastaan yhtiön mainonnassaan käyttämään lausumaan, jonka mukaan Leo kynät ovat voittaneet kansainvälisen kirjoituskilpailun. Tältä osin mainonnasta luovuttiin välittömästi, kun todettiin VTT:n sitä paheksuvan. Muilta osin VTT ei ole puuttunut testitulosten käyttöön yhtiön mainonnassa.

VTT on käynnistänyt edellä mainitun lausuman käytön johdosta oikeudenkäynnin Napite Oy:tä vastaan. Asialla ei markkinatuomioistuimessa käytävän prosessin kannalta ole merkitystä.

VTT:n pysyväismääräysten mukaan VTT:n tutkimusten käyttäminen mainonnassa on kiellettyä vain, jos tutkimusselostetta ei julkaista lyhentämättömänä. Yhtiö oli vilpittömästi siinä uskossa, että se oli noudattanut tätä pysyväismääräysten säännöstä julkaistessaan VTT:n tutkimuksen olennaisen osan, siihen sisältyvän taulukon kokonaisuudessaan mainonnassaan. Saatuaan tietää, että VTT edellytti myös selosteosan ottamista mainontaan kokonaisuudessaan, yhtiö on julkaissut VTT:n tutkimusselostuksen lyhentämättömänä mainonnassaan.

Pelkän taulukko-osan julkaiseminen mainonnassa ei voi antaa kuluttajille harhaanjohtavaa kuvaa tehdystä tutkimuksesta tai sen tuloksista. Mitään kuluttajien kannalta relevanttia tietoa ei tässä tapauksessa sisältynyt tutkimuksen selostusosaan.

Leo kynät saavuttivat VTT:n tutkimuksessa erinomaisen piirtopituuden, Leo 303/110B kirjoitti yli 12 000 m selvää jälkeä. Tämän tosiseikan, piirtopituuden, ilmoittamista mainonnassa ei voi kieltää. Haluttaessa korostaa kuluttajille väitteen totuudenmukaisuutta voidaan ilmoittaa, että asia on todettu VTT:n tekemässä tutkimuksessa. Kyse on relevantista, asianmukaisesta tutkimuksesta, joka kiistatta osoittaa totuudenmukaiseksi esitetyn väitteen.

Viitatessaan Leo kynien markkinoinnissa VTT:n suorittaman piirtopituustestin tuloksiin yhtiö ei ole toiminut mainonnan kansainvälisten perussääntöjen viidennen artiklan vastaisesti. Vertailu perustuu todistettavaan tosiseikkaan, suoritettuun puolueettomaan tutkimukseen; Menettely on noudattanut yleisesti hyväksyttyjä tutkimustuloksiin perustuvan mainonnan normeja. Tutkittavia tosiseikkoja ei ole valittu vilpillisessä mielessä eikä tuloksia ole julkistettu harhaanjohtavassa muodossa. KA:n esittämiä varauksia ja rajoituksia ei testiin liittynyt. Testitulokset on asianmukaisella tavalla julkistettu.

Vertailun ei tarvitse kattaa kaikkia hyödykkeen ominaisuuksia, kunhan mainoksesta selvästi käy ilmi, että vertailu on rajoitettu tiettyyn aspektiin, esimerkiksi hintaan. Yhtiön tekemä vertailu kohdistuu tiettyyn ominaisuuteen, piirtojäljen pituuteen. Tämä tosiseikka tuodaan mainonnassa selvästi ilmi. Kuluttajalle ei synny harhaanjohtavaa käsitystä siitä, että testi olisi käsittänyt muita tuotteen ominaisuuksia, esimerkiksi rakenteen kestävyyttä tai muita seikkoja.

Esittäessään mainonnassaan, että Leo kynä on kirjoittanut 12 km selvää jälkeä, yhtiö viittaa nimenomaan mainoksessa esiintyvään suurisäiliöiseen Leo kynään, joka on mainonnassa selvästi tunnistettavissa. Tämä kynä on kiistatta kirjoittanut selvää jälkeä noin 12 000 m. Tutkimus osoittaa lisäksi, että kaikki testatut Leo kynät kirjoittivat keskimäärin 12 000 m selvää jälkeä. Selvällä jäljellä on tällöin ymmärrettävä sitä, että teksti on täysin luettavissa vielä 12 000 m:n jälkeenkin.

KA:n vaatimukset mainonnassa esitettävistä tosiseikoista tutkimuksen suhteen ovat kohtuuttomat. Ei voida vaatia, että esittäessään mainonnassa Leo kynien kirjoittaneen 12 000 m selvää jälkeä ja viitatessaan tämän tuloksen varmistuksena VTT:n tekemään tutkimukseen, jokaisessa mainoksessa olisi selvitettävä tutkimuksen taustana olevia tekijöitä. Mainonnan selkeys ei tästä lisääntyisi, päinvastoin jouduttaisiin upottamaan kuluttaja sellaiseen tietomäärään, että se yksinomaan hämmentäisi kuluttajaa ja vähentäisi hänen mahdollisuuksiaan arvioida puolueettomasti tehtyä tutkimusta. Sitä paitsi tarvetta tällaisen lisäinformaation antamiseen ei ole. Tehty tutkimus ei kaipaa selittelyjä, eikä KA:n epäilemään testitulosten vääristelyä ole tapahtunut.

Testit, joita VTT suorittaa tuotteiden ominaisuuksista, ovat kuluttajien kannalta erittäin merkittävää tuoteinformaatiota. VTT:n asema puolueettomana arvostettuna tutkimuslaitoksena on yleisesti hyväksytty ja VTT:n asemaa pidetään erittäin positiivisena sekä elinkeinonharjoittajien että kuluttajien piirissä.

VTT:n uudet pysyväismääräykset eivät olleet voimassa silloin, kun esillä olevat mainokset julkaistiin. Yhtiö toimi silloin kaikissa suhteissa sen mukaan, että se tiesi yleisestä käytännöstä VTT:n tutkimuksiin vedottaessa.

Mainoksissa käytetty leijona symboli on yhtiön tuotteille hyvin soveltuva tunnus. Leo sanahan viittaa nimenomaan leijonaan. Käsillä oleva leijonahahmo ei ole sama, joka esiintyy Suomen vaakunassa. Esim. postimerkissä esiintyvä Suomen leijona eroaa selvästi yhtiön käyttämästä leijonahahmosta.

Yhtiön käyttämä leijona tunnus noudattaa tiettyjä heraldisia periaatteita. Se eroaa kaikista niistä leijonista, joita esiintyy erilaisissa vaakunoissa ja tunnuksissa. Leijona on yhtiölle suunniteltu. Sen tarkoituksena on viitata Leo kyniin. Jos leijonahahmo myös tuo mieleen Suomen vaakunan, Tällä voidaan ymmärtää viittausta tuotteiden kotimaisuuteen. Samalla tavalla on sallittua käyttää Suomen lippua suomalaista alkuperää olevien tuotteiden mainonnassa.

Leijonan kädessään pitämä Leo kynä ei halvenna Suomen leijonaa sen enempää kuin avaimen liittäminen Suomen lippuun avainlippu tunnuksessa tai leijonan esiintyminen esimerkiksi SVUL:n urheiluseuran, Kymi Kymmene Oy yhtiön tai Sanoma Osakeyhtiön tunnuksena tai muissa vastaavissa yhteyksissä.

TODISTELU

Asiassa on kuultu KA:n nimeäminä todistajina VTT:n apulaistutkija Jaakko Alvar Reenpäätä ja VTT:n graafisen laboratorion johtajaa Simo Toivo Petteri Karttusta. Yhtiön nimeämänä todistajana on kuultu toimitusjohtaja Lauri Antero Latikkaa, joka oli Oy Leo Longlife Ltd:n markkinointijohtajana esillä olevan testin suorittamisesta VTT:n kanssa sovittaessa. Todistajat ovat kertoneet seuraavaa.

Reenpää: Oy Leo Longlife Ltd:n toimitusjohtaja Myllylä esitti, että hän voi toimittaa laitteen piirtopituustestiä varten. Laite tuotiin Itävallasta tai Sveitsistä. Laite todettiin hyväksi. Tilauksen tehnyt toimitusjohtaja Mikko Myllylä määräsi, mitä kyniä testataan, kuten normaalistikin testitilauksessa. Hän toimitti itse VTT:lle omat tuotteensa. Ne olivat niin uusia, ettei niitä saanut kirjakaupoista. Myllylä määräsi myös, mitä vertailevia kyniä testataan. VTT ei itse oma-aloitteisesti ota testiin muita tuotteita. Siitä mihin tarkoitukseen testitulos oli aiottu, ei ollut puhetta.

Testaus suoritettiin tavanomaisella tavalla. Se oli täysin puolueeton sikäli, ettei Myllylä voinut millään tavalla puuttua tuloksiin.

Testi ei poikennut normaalisti suoritettavasta testistä muutoin kuin että testin teettäjä toimitti itse testauslaitteen. VTT:llähän ei ollut sellaista. Ei ole epänormaalia, että testin tilaaja toimittaa omia näytteitä ja VTT hankkii vertailunäytteet. Jos näytteet tulevat Helsingin seudulta, ne haetaan ja VTT:n laborantti valitsee näytteet tietystä, suhteellisen rajatusta määrästä. Jos paikkakunta sen sijaan on Helsingin ulkopuolella, näytteet lähetetään VTT:lle postissa. Tällöin ne ovat tilaajan valittavissa.

Tässäkään tapauksessa näytteitä ei ilmeisesti ollut mitenkään erikoisemmin valittu. Otannan edustavuutta ei VTT:ssä tutkittu. Todettiin, että mukana on aika paljon kyniä. Katsottiin, että testi tulee maksamaan liian paljon, jos otantaa vielä laajennetaan. On mahdollista, että testin ulkopuolelle on jäänyt jokin säiliö, joka on ehkä aika paljonkin käytössä. Kynien hinnasta ei ollut puhetta Myllylän kanssa. Tuotteen hinta ei VTT:tä yleensä kiinnostakaan testeissä.

Jako "hyvää jälkeä" ja "piirtojälki loppui" on hieman epämääräinen. VTT:llä ei ollut tällaisesta piirtopituustestistä kokemusta. Jako oli vain silmämääräisesti määriteltävissä jäljestä, mitään mittalaitteistoa sen tutkimiseksi ei ollut. Jälki alkoi olla hiukan tuhruista sen jälkeen, kun hyvä jälki loppui, eli kynä oli selvästi kulunut sen verran, että jälki oli välillä katkonaista ja välillä tuli ylimääräistä mustetta, klimppejä. Piirtojälki oli kyllä luettavaa.

Testissä testattiin kynien säiliöitä eli paljonko niistä tulee mustetta. Toiset säiliöt olivat isompia, toiset pienempiä. Päälle päin ei voi nähdä, paljonko säiliössä on mustetta. Toisista kynistä alkoi tulla katkonaista jälkeä osittain melko aikaisessa vaiheessa. Testiä haluttiin kuitenkin jatkaa niin kauan kuin jotain jälkeä tuli. Ilmeisesti erot jäljessä johtuvat kulumisesta, kuula kuluttaa kynän suuta niin että siitä alkaa tulla mustetta paakuittain. Muste loppui toisista säiliöistä kerralla, mutta syytä tähän ei tutkittu.

Tulos musteen kulumasta g/m saatiin siten, että säiliöt punnittiin ennen testiä ja sen jälkeen, Se, kuinka paljon mustetta kuluu, riippuu ilmeisesti siitä, onko muste paksua vai ohutta.

VTT:n laboratorioissa suoritetaan jonkin verran mainonnassa käytettäviä testejä. Yleensä testin tilaaja ei kerro, että testiä mahdollisesti käytetään mainoksissa. Tässä tapauksessa saattoi kuitenkin arvata, että testiä saatetaan käyttää mainonnassa.

Pysyväismääräyksistä ei olla VTT:ssä erityisen hyvin selvillä. Niiden olemassaolo tiedetään, mutta niitä ei mitenkään korosteta. ISO on VTT:ssä tuttu järjestö, mutta asiassa esitettyä ohjelehtistä ei tunneta erikoisen hyvin.

Jos testitulos esitetään mainoksissa, se täytyy VTT:n pysyväismääräysten mukaan julkaista kokonaan. Myllylä lähetti oman lyhennelmänsä siitä ja tiedusteli, hyväksyykö VTT sen. Sitä oli lyhennetty liikaa, joten VTT ei voinut sitä hyväksyä. Myllylä oli kuitenkin jo tehnyt omat lyhennelmänsä lehtiin ja mainoksiin.

Karttunen: Myllylän alustavan yhteydenoton yhteydessä puhuttiin siitä, että tällainen testi olisi Suomessa tarpeen teettää. Siinä yhteydessä sovittiin myös ainakin alustavasti, että kun mitään laitetta sitä varten ei ollut, testiin hankittaan laite lainaksi ulkomailta. Kun VTT:ssä nähtiin laite, tiedettiin, että se on tavanomainen laite, jota tällaisiin testeihin muuallakin oli käytetty.

Tilanne oli hyvin sekava, koska ei ollut laitetta, menetelmää eikä näytteitä. Oli toimeksianto, mutta tuotteita ei vielä ollut markkinoilla. VTT:ssä haluttiin olla kuitenkin joustavia, koska lainattava laite ja sen vaikutukset kiinnostivat. Toimeksiannosta ei tehty mitään kirjallista sopimusta. Tilanne ei tässä testissä ollut mitenkään tavallisuudesta poikkeava, vaikkakin hieman epämääräinen.

Tutkimusselostetta pyydettiin VTT:n käsityksen mukaan lähinnä Napite Oy:lle. Kynä oli tulossa markkinoille ja menossa oli koevalmistusvaihe tai koemarkkinointivaihe. Tuotekehittelyn kanssa paljon tekemisissä olevalle tämä sanoo aika tarkasti, mistä on kysymys. Kun uutta tuotetta valmistetaan, jossain vaiheessa sitä pitää verrata kilpailijoiden tuotteisiin. VTT on usein tällaisessa mukana. Oli kyse kotimaisen tuotteen tulosta markkinoille ja oli pääteltävissä, että vertailevia testejä todennäköisesti tultaisiin käyttämään myös markkinoinnissa, koska kilpailijoiden tuotteita otettiin aika peittävä valikoima mukaan testiin. VTT ei halunnut puuttua millään tavoin testin peittävyyteen tai edustavuuteen. Kysymyksessähän oli ensisijaisesti tuotekehittely, vaikka tiedettiinkin, että tulokset ehkä tulevat mm. markkinointikäyttöön.

Tuotteita on helppo vertailla keskenään, kun vertailun pohjana on joku kiistaton tekninen ominaisuus tai ominaisuusryhmä. Erityisesti sellaisessa kaupassa, jossa tekniset seikat vaikuttavat paljon, vertailevilla testeillä on käyttöä, esim. auto tai joku tekninen laite on tyypillisesti sellainen tuote. Näitä koskevia testejä tehdään paljon ja niitä tekevät monet laitokset, VTT yhtenä sellaisena Suomessa.

VTT ei esitä testattavien tuotteiden osalta mitään otantaan, tutkimuksen kattavuuteen tai tutkittavien ominaisuuksien täydellisyyteen liittyviä lisävaatimuksia. VTT voisi ehkä ehdottaa asiakkaalle sellaista näytteenottoa, joka olisi VTT:n toimeenpanema ja täysin puolueeton. Mutta usein tällainen ehdotus ei johda mihinkään jo pelkästään käytännöllisistä tai taloudellisista syistä. VTT ei ole sellainen laitos, että sillä olisi velvollisuus tällaisessa testissä vaatia täysin tasapuolista näytteenottoa. Toimeksiantajan vastuulla on, että hän hankkii mielenkiintoisimpien kilpailijoiden mielenkiintoisimmat tuotteet testattavaksi. VTT ei myöskään yleensä kiinnitä huomiota teknisessä testissä olevien tuotteiden hintaan.

On hyvä, että vertailuja tehdään, mutta niiden käyttäminen markkinoinnissa on aivan toinen asia. Kun testejä käytetään markkinoinnissa, niitä pitäisi käyttää rehellisesti eikä niin, että viitataan testiin tai otetaan vain joku tietty tuotteen ominaisuus arvosteltavaksi ja yritetään peitellä muita. Ihanteellinen lähtökohta olisi, että testissä mitataan riittävästi, saadaan selkeät tulokset, jotka tulkitaan riittävän pitkälle ja täydellisiä johtopäätöksiä ei ehkä tehdäkään. Useiden testaavien julkaisujenkin periaatteena on, että ne eivät julkaise mitään yksiselitteistä vastausta siihen, mikä auto esim. on paras. Niissä julkaistaan taulukko, josta kukin lukija voi eri tavoin asioita painottaen lukea testitulosta ja todeta, että tiettyjen ominaisuuksien suhteen joku tuote on parempi kuin muut.

VTT:n mahdollisuudet valvoa markkinoinnissa tapahtuvaa testien käyttöä ovat olemattomat. VTT:llä ei ole minkäänlaisia keinojakaan siihen. Vain erittäin törkeisiin tapauksiin on joskus puututtu. Yleensä testituloksia käytetään VTT:stä riippumattomasti. Aina ei testin käyttöön kysytä lupaa ja jos kysytäänkin, lupaa ei aina noudateta.

Mitään erityistä tapaa, jolla tuloksia tulisi käyttää markkinoinnissa, VTT ei suosittele. Voimassa olevien määräysten mukaan VTT pyrkii siihen, että jos tutkimusselostetta käytetään markkinoinnissa hyväksi, sitä olisi käytettävä mahdollisimman täydellisenä. On valitettavaa, jos asiakkaan arvostelukyky ei riitä hänen käyttäessään tuloksia markkinoinnissa. VTT:llä ei ole vastuuta siitä, miten lukija ymmärtää testin tulokset, toimeksiantajan vastuu on peittävä.

Pysyväismääräyskokoelmalla on melko selkeä asema VTT:n käytännössä, mutta sitä ei voi käyttää mitenkään yksinomaisena ohjeena. Se on avoin kokoelma yleisiä ohjeita, eikä se tuo läheskään kaikkiin tilanteisiin ratkaisua. ISO:n standardia tunnetaan jonkin verran VTT:ssä. Se on vielä yleisempi ohje kuin VTT:n sisäiset ohjeet, jotka koskevat vain omaa laitosta. ISO:n standardi on kansainvälinen suositus vertailevia tuotetestejä varten. Siinä on varmasti eräitä hyviä yleisperiaatteita, joita voi noudattaa. Standardi ei ollut VTT:llä käytettävissä silloin kun esillä olevasta testauksesta sovittiin. On epäselvää, kuinka soveltamiskelpoinen se on tämän kaltaisissa testeissä.

Kulutushyödyketestejä tehtäessä pitäisi ottaa ISO:n mainitut ohjeet huomioon ja noudattaa niitä. Suurella yleisöllä on VTT: stä hieman virheellinen kuva, sellainen, että VTT suorittaisi esim. viranomaisten aloitteesta tai omasta toimestaan kulutustavaroihin kohdistuvia testejä. VTT tekee kuitenkin yleensä vain tuottajien toimeksiannosta tällaisia testejä. Siinäkin tapauksessa, että testattavana on kulutustavaraa, ei pääsääntöisesti noudateta ISO:n ohjeissa mainittuja periaatteita, jotka on ilmeisesti tarkoitettu yleishyödyllisiä testauksia ja tutkimuksia suoritettaessa noudatettaviksi.

Latikka: Testauslaitteesta saatiin kuulla yhtiöissä ensin musteen ja kärkikappaleiden toimittajilta. Eräältä kärkitoimittajalta Sveitsistä saatiin vastikkeetta VTT:n käyttöön kone testin suorittamiseksi. Laite on käytössä ympäri maailmaa. Muita systeemejä testiin ei oikeastaan ole. Laite on itävaltalainen.

Testattuja Leo kyniä ei valikoitu mitenkään erityisemmin. Valittiin tiettyä mustetyyppiä ja tiettyjä kärkivahvuuksia siten, että kaikkia mahdollisia tuli testiin mukaan. Niitä otettiin useampi laatikko, jotka toimitettiin VTT:lle. Laatikot otettiin summittaisesti varastosta. Alun perin oli tarkoitus, että VTT määrittelisi, mitä vertailtavia tuotteita testiin otettaisiin mukaan. Koska se osoittautui mahdottomaksi, yhtiössä valittiin sellaiset tuotteet, jotka edustavat n. 90 % markkinoilla olevista merkeistä. Mitään merkittävää merkkiä ei jätetty ulkopuolelle. Päätös valinnasta tehtiin markkinatutkimusten jälkeen.

Testin alkuperäinen tarkoitus oli, että sitä hyödynnetään markkinoinnissa, mutta ei niinkään Suomessa vaan ulkomailla. Esim. Ruotsissa Statens Inköpcentral vaatii kaikilta hankkimiltaan kyniltä tällaisen testin. Myös muut asiakkaat eri maissa kiinnittivät heti huomiota siihen että tällainen testi puuttuu. Testin käyttö myöhemmin kotimaan markkinoinnissa tuli ajankohtaiseksi vasta myöhemmin. Tällaisia testejä tehdään paljon ulkomailla.

Kun testi tehtiin, ensimmäiset kynät olivat jo menneet kirjakaupoille, paperialan tukkuliikkeille ja myös Ruotsiin. Niitä ei ollut kuitenkaan vielä myyty kovin paljon, VTT:llä olisi ollut aikamoinen etsiminen jos he olisivat ruvenneet etsimään Leo kyniä kaupoista. Tuskin niitä olisi esim. Helsingistä löytynyt ollenkaan. Käytännössä ei tultu edes ajatelleeksi, että kynät pitäisi jollakin erityisellä tavalla valita. Niitä toimitettiin testiin riittävästi. Laadultaan ja tuoreudeltaan ja muutenkin testissä olleet kynät vastasivat niitä kyniä, jotka olivat vähittäismyymälöissä.

Kaikki testissä mukana olleet kynät olivat kuulakärkikyniä ja nimenomaan sellaisia, joilla oli markkinaosuuksia. Niissä oli kaikissa metallinen kärkikappale ja samanlainen kuulasysteemi. Testin ulkopuolelle jäi paljon merkkejä, mutta ei sellaisia, joilla on jonkinlaista markkinaosuutta. Testiin pyrittiin hankkimaan edustavimmat merkit.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen graafinen laboratorio on Oy Leo Longlife Ltd:n puolesta tehdystä tilauksesta suorittanut kuulakynäsäiliöiden piirtopituuden määrittämistä koskevan tutkimuksen. Tutkittavina olivat yhtiön markkinoimat neljä erilaatuista "Leo-kynää" sekä 17 muuta kuulakynäsäiliötä. Graafisen laboratorion 13.3.1980 päivätyn tutkimusselostuksen mukaan tutkitut "Leo-kynät" saivat piirtopituustestissä tulokset 6 760, 8 540, 9 200 ja 11 846 metriä hyvää jälkeä. Piirtojälki loppui vastaavasti 17 000, 8 580, 15 987 ja 13 100 metriin. Hyvä jälki ja myös piirtojäljen loppuminen muilla tutkituilla säiliöillä vaihteli 7 620 metristä alaspäin.

Kuulakynäsäiliön hyvän jäljen piirtopituus on kuluttajan ostopäätöksen kannalta olennainen seikka ja piirtopituuden esittäminen tutkimusselostuksen mukaisena on keskivertokuluttajan selvästi ymmärrettävissä. Markkinatuomioistuin katsoo, ettei puheena olevan kaltaisen testin käyttöä markkinoinnissa ole sinänsä pidettävä kuluttajien kannalta sopimattomana.

Kysymyksessä on vertailevan testin tulosten hyväksikäyttö markkinoinnissa. Tämän kaltaiselle kuluttajiin kohdistuvalle markkinoinnille asetettavat hyväksyttävyysvaatimukset koskevat paitsi itse testiä myös markkinointimenettelyä. Kulutushyödykkeiden vertailuun perustuvassa markkinoinnissa on annettava kaikki hyödykkeen olennaisia käyttöominaisuuksia koskevat kuluttajan ostopäätöksen kannalta tärkeät tiedot. Markkinoinnin suorittaja vastaa myös siitä, että itse vertailutestiin liittyvät tiedot annetaan kuluttajan kannalta asianmukaisesti.

Yhtiö on huhtikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa 1980 markkinoinut "Leo-kyniä" kuluttajille KA:n hakemuksesta ilmenevillä kolmentyyppisillä lehti-ilmoituksilla, joissa on viitattu VTT: n suorittamaan edellä mainittuun tutkimukseen. VTT ei ole antanut lupaa puheenaolevan testituloksen julkaisemiseen. Vuonna 1980 voimassa olleiden VTT:n pysyväismääräysten mukaan sen vertailevien tutkimusten selosteiden käyttäminen mainostarkoituksiin oli sallittua vain VTT:n asianomaisen toimintayksikön johtajan nimenomaisella kirjallisella luvalla, mikäli tutkimusselostetta ei julkaista lyhentämättömänä.

Lehti-ilmoituksissa on käytetty hallitsevia mainoslauseita a) "Suomalainen Leo voitti VTT:n kansainvälisen kirjoituskilpailun!", b) "Leo on VTT:n kynätestin voittaja" ja c) "Leon laadusta kertoo VTT:n suorittaman piirtopituustestin voitto. 12 km selvää jälkeä oli tulos, joka jätti muut selvästi taakseen". Lauseen b sisältävän ilmoituksen yhteydessä ei ole esitetty mitään muita testiä koskevia tietoja ja muiden ilmoitustyyppien yhteydessä on esitetty piirtopituustestin taulukoiden tulokset.

VTT on suorittanut testauksen saamansa toimeksiannon mukaisesti eikä testiä ole nimenomaisesti tilattu vertailevana kuluttajatutkimuksena tai markkinoinnissa käytettäväksi. Testiin on otettu hinnaltaan ja tyypiltään varsin erilaisia tuotteita. Tätä ei ole esitetty markkinoinnissa. Testattujen kuulakynäsäiliöiden otanta on ollut suppea, koska kutakin säiliötyyppiä on ollut vain yksi tai kaksi. Testatut "Leo-kynät" on toimitettu yhtiön varastosta, kun taas muut säiliöt on hankittu kaupoista. Näistä seikoista huolimatta testaustulos on esitetty markkinoinnissa tieteellisluonteisena. Testaustulos on myös esitetty markkinoinnissa tavalla, joka antaa aiheen olettaa, että kysymys olisi kuluttajatestistä.

VTT ei ole järjestänyt mitään kansainvälistä kirjoituskilpailua. Väittämä kynätestin voitosta on epätarkka, koska VTT:n tutkimus on koskenut vain säiliön piirtopituutta, mutta ei kynän muita ominaisuuksia.

Edellä mainutuilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiö on käyttänyt VTT:n suorittaman piirtopituustestin tuloksia markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomalla ja harhaanjohtavalla tavalla.

Muilta kuin edellä kerrotuilta osin yhtiön ei ole katsottava menetelleen markkinoinnissaan KSL:n vastaisesti.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi KSL 2 luvun 1 §:n 1 mom:n, 2 §:n ja 7 §:n 1 mom:n nojalla 50 000 markan sakon uhalla kieltää Oy Leo Longlife Ltd:tä markkinoinnissaan kuluttajille vetoamasta perusteluista ilmenevän piirtopituustestin tuloksiin selvittämättä tutkittujen tuotteiden otantaan ja tutkimuksen kattavuuteen liittyviä olennaisia seikkoja. Lisäksi yhtiötä kielletään samalla uhalla käyttämästä markkinoinnissaan piirtopituustestiin viittaavia perusteluista ilmeneviä a ja b kohtien mukaisia tai muita niitä vastaavia mainosväittämiä, sekä c kohdan mukaista väittämää ilman, että samassa yhteydessä annetaan tuotteiden otantaan ja tutkimuksen kattavuuteen liittyvät olennaiset tiedot.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Wilhelmsson, Pekkanen, Aaltonen, Heikkilä, Heiniö, Ollikainen, Tammilehto ja Vasara.

---

[SV]

KO mot Oy Leo Longlife Ltd (bolaget). - Ett jämförelsetest hade använts på så sätt, att i marknadsföringen inte hade uppgivits väsentliga omständigheter beträffande urvalet av de testade produkterna och undersökningens omfattning. Av marknadsföringen kunde man få den uppfattningen, att det hade varit fråga om ett konsumenttest. Marknadsföringen var vilseledande och otillbörlig.

KSL_2_kap._1_§ och KSL_2_kap._2_§

KONSUMENTOMBUDSMANNENS YRKANDE

KO har yrkat på att bolaget vid vite förbjudes

1. med stöd av 2 kap. 1 § 1 mom. och 2 § konsumentskydsslagen (KSL) att med hänvisning till Statens tekniska forskningscentrals (STF) skrivlängdstest i sin marknadsföring av kulspetspennor till konsumenter anföra påståenden angående Leo pennan, enligt vilka:

a) "Den finländska Leo segrade i STF:s internationella skrivtävling "; eller

b) "Leo är segraren i STF:s penntest"; eller

c) "Om Leos kvalitet vittnar segern i det av STF utförda skrivlängdstest. 12 km tydlig skrift var det resultat som klart distanserade de övriga";

eller att anföra andra motsvarande påståenden;

2. med stöd av 2 kap. 1 § 1 mom. och 2 § KSL att vid marknadsföringen hänvisa till enskilda resultat av en på uppdrag av bolaget och enligt av det dikterade villkor utförd jämförande eller annan produktundersökning utan att samtidigt redogöra för sättet för undersökningens utförande samt för väsentliga fakta i anknytning till urvalet av de undersökta produkterna och undersökningens täckning, samt för undersökningsresultatens betydelse för konsumenternas avgörande vid köp;

3. med stöd av 2 kap. 1 § 1 mom. KSL att vid marknadsföringen av kulspetspennor till konsumenter vädja till uppfyllandet av medborgerlig skyldighet, samt att i det sammanhaget använda sig av ett bildmotiv som efterliknar lejonet i Finlands vapen.

Napite Oy beställde av STF:s grafiska laboratorium ett skrivlängdstest för bestämning av skrivlängdskapaciteten hos 21 bläckpatroner för kulspetspennor. I testet deltog fyra av Oy Leo Longlife Ltd tillverkade bläckpatroner för kulspetspennor och 17 patroner av andra tillverkare. Testet utfördes den 13.3.1980. Napite Oy leverade själv till STF testets Leo pennor, medan de övriga pennorna i testet införskaffades i boklådor. Testet utfördes med en skrivtestapparat som Napite

Oy anskaffade och ställde till STF:s disposition. I testet har deltagit av dess beställare anvisade penntyper.

Efter att testet slutförts har Napite Oy under senare hälften av mars 1980 med STF underhandlat om att partiellt publicera en undersökningsredogörelse över testet. STF gav då inte bolaget tillstånd att publicera en av bolaget föreslagen reklam eftersom reklamen enligt STF innehöll vilseledande uppgifter.

Oy Leo Longlife Ltd har den 13.4.1980 i Helsingin Sanomat publicerat en tidningsannons enligt vilken "Den finländska Leo segrade i STS:s internationella skrivtävling! ". Förutom detta påstående ingick i reklamen en tabelldel över resultaten från det skrivlängdstest som STF utförde. En likadan reklam publicerades ånyo i Helsingin Sanomat åtminstone den 20.4.1980 och den 27.4.1980, samt i Uusi Suomi den 19.4.1980.

STF har den 11.6.1980 på grund av Oy Leo Longlife Ltd:s marknadsföring skriftligen vänt sig till KO. I STF:s skrivelse nämns bl.a.: "Leo Longlife Oy Ltd har i sina förenämnda reklamer påstått att dess produkter segrat i en internationell skrivtävling fastän STF inte anordnat någån tävling, utan har endast enligt ett givet uppdrag utfört ett skrivlängdstest för bedömning av skrivlängdskapaciteten. Användningen av ordet tävling skulle förutsätta bl.a. att flertalet produkter inom branschen i fråga bereddes tillfälle att delta i tävlingen, och att det då skulle finnas vissa regler för denna tävling. Leo Longlife Oy Ltd har oriktigt utnyttjat undersökningsredogörelserna och utformat reklamen med jämförelser på ett sådant sätt att jämförelsen är ägnad att vilseleda. Genom detta förfarande har bolaget gjort sig skyldigt till mot konsumentskyddslagen stridande otillbörligt förfarande vid marknadsföring".

STF har på grund av Napite Oy:s förfarande inlett en domstolsprocess mot bolaget. Processen är anhängiggjord vid Vasa hovrätt.

Oy Leo Longlife Ltd har fortsatt med sin på STF:s test baserade marknadsföring genom att publicera bl.a. tidningsannonser i Uusi Suomi den 27.8.1980 och i Savon Sanomat den 17.8.1980. I annonserna hänvisas till STF:s test på följande sätt: "Om Leos kvalitet vittnar segern i det skrivlängdstest som utfördes av STF. 12 km tydlig skrift var det resultat som klart distanserade de övriga". Förutom testtemat, och ännu mera framträdande än det, ingår i annonserna bildmotivet, Finlands vapens lejon bärande upp en Leo penna. I reklamens textdel blir man uppmanad: "Uppfyll din medborgerliga skyldighet - skriv med den inhemska Leo-kvalitetspennan!"

Som exempel på en tredje typ av bolagets på STF:s test baserade marknadsföring utgör en i tidskriften Apu den 31.10.1980 publicerad reklam, enligt vilken "Leo är segraren i STF:s penntest".

Bolagets verkställande direktör har den 6.2.1980 av STF:s grafiska laboratorium beställt en undersökning med vilken avsikten varit att bestämma skrivlängdskapaciteten hos bläckpatronerna för olika kulspetspennor. STF själv har inte förfogat över behövlig apparatur för att genomföra undersökningen. Apparaturen har anskaffats i utlandet och ställts till STF:s dispsition genom uppdragsgivarens försorg. Beställaren har likaså vid namn nämnt de pennor vars skrivlängdskapacitet man med undersökningen avsåg att utröna. Beställaren har själv till STF levererat de Leo pennor som ingick i skrivlängdstestet. De övriga pennorna har genom STF:s åtgörande införskaffats hos olika detaljhandlare. Beställaren har själv kunnat välja ut de i undersökningen ingående Leo pennorna eftersom dessa då ännu inte fanns att tillgå i detaljhandeln.

Uppdragsgivaren har alltså själv valt ut de pennor som deltagit i undersökningen, något som för sin del begränsar möjligheterna att dra pålitliga slutsatser av undersökningsresultaten. De i testet medtagna pennorna har avsevärt skilt från varandra vad gäller konstruktion, funktionsprincip och pris. Då ett konsumenttest skall utföras, bör testprodukterna väljas så att de är av samma typ, kommensurabla. Vid ifrågavarande test har t.ex. bara en del av de övriga pennorna, förutom Leo, varit av s.k. "storpatronmodell", medan en del helt uppenbart varit pennor för "engångsbruk". I undersökningen ingick också en bläckkulpenna av s.k. roller-typ, som vid standarsiserade undersökningsförhållanden på grund av sin olika spetsdel fungerar annorlunda än kulspetspennor gör.

Med tanke på testresultatens användbarhet är det betänkligt att uppdragsgivaren själv kunnat avgöra vilka enskilda Leo pennors funktion man skall undersöka, medan de konkurrerande pennorna genom STF:s åtgörande införskaffats i detaljhandeln. Objektiviteten under testningsförhållandena har i detta avseende inte stått under STF:s kontroll. Leo pennorna har varit "fabriksnya". De konkurrerande modellerna kan nog så länge ha legat i detaljhandelns lager.

Den av STF utförda bestämmingen av bläckpatronernas skrivlängdskapacitet har utförts med av uppdragsgivaren anskaffad apparatur. Under testet har varje penna vilat mot underlaget med standardiserad tyngd. Den testade bläckkulpennan Uniball av roller-typ har under testet på grund av sin olika spetsdel matat ut mera bläck än kulspetspennorna varigenom den klarat sig sämre i testet än de övriga.

I enlighet med beställarens uppdrag har den ifrågavarande undersökningen gällt enbart en bestämning av skrivlängdskapaciteten. Pennornas övriga egenskaper, såsom bl.a. mekanismens hållbarhet, pennans balans, formgivning etc. har således inte beaktats i testet. Priserna på testets pennor har ej heller jämförts eller ställts i relation till den testade egenskapen hos pennorna.

Enligt 3 § i STF:s stående instruktion beträffande utförandet av jämförande undersökningar strävar man vid jämförande undersökningar till att undvika att ge företräde åt någon produkt framon en annan. I stället förebringar man vid undersökningarna vissa av produkternas egenskaper. I den stående instruktionens 9 § förutsätts att beställaren vid beställning av jämförande undersökningar från STF i konkurrenssyfte förbinder sig att avhålla sig från sådan verksamhet som strider mot god sed. Att för reklamändamål utnyttja jämförande undersökningsredogörelser, samt att i skriftlig eller annan form publicera innehållet i dessa, är - ifall inte undersökningsredogörelsen publiceras i oförkortad form - tillåtet endast med ett uttryckligen utfärdat skriftligt tillstånd av chefen för den behöriga verksamhetsenheten inom STF.

Uppdragsgivarens centrala roll vid förverkligandet av undersökningens alla skeden är ur konsumenternas synpunkt äg

nad att ifrågasätta hela det utförda testets informationsvärde.

Annonsörernas Förbund har utfärdat en allmän rekommendation om de tillvägagångssätt som bör följas vid testningsverksamhet. I rekommendationen fäster man avseende vid att inte all testningsverksamhet - vad beträffar begränsning, bristfällighet eller publicering av metoder - på bästa möjliga sätt betjänar de olika parterna. I rekommendationerna hänvisas likaså till 5 artikeln i de internationella grundreglerna för reklamarbete, enligt vilken "en reklam som innehåller jämförelser skall avfattas så att själva jämförelsen inte är ägnad att vilseleda, samt med beaktande av principerna för ärlig affärsmässighet. De komparativa egenskaperna skall baseras på bevisbara fakta, och får inte väljas i bedräglig avsikt".

Konsumenterna får en vilseledande bild av betydelsen av den utförda undersökningen ifall vid marknadsföringen ej framgår att undersökningen utförts på uppdrag av Leo pennornas tillverkare, och att den omfattade pennor av olika typ och pris, samt gällde endast en egenskap hos pennorna. Vid marknadsföringen har konsumenterna ej blivit informerade på ett begripligt sätt om hur mycket tydlig skrift en penna i varje enskild prisklass skall presentera. För bedömning av testet är det dessutom väsentligt att klarlägga på vilket sätt de i testet ingående pennorna anskaffades.

Sin vädjan vid marknadsföringen om att uppfylla medborgerlig skyldighet har bolaget motiverat med 1980-års kommunalval. Av bolagets utredning framgår visserligen att man inte hade väntat sig en ökad efterfrågan på pennorna till följd av valet. Bolagets marknadsföring tyder inte på att man som målgrupp skulle ha begränsat sig till kommunalvalskandidaterna. Marknadsföringen riktar sig till vanliga konsumenter.

Bolagets till medborgerliga skyldigheter hänvisande reklamer har avfattats så att de domineras av sitt bildmotiv: ett krönt lejon stående på ett pappersark och bärande upp en penna. Reklamtextens rubrikdel lyder: "Skriv nu med den finländska Leo-pennan". Den egentliga textdelen uppmanar: "Uppfyll din medborgerliga skyldighet - skriv med den inhemska Leo-kvalitetspennan!"

I begreppet medborgerlig skyldighet anses ingå bl.a. läroplikten och värnplikten. Medborgarnas handlingsfrihet är mest typisk just på det ekonomiska handlingsplanet. Till sin elementära utgångspunkt är konsumenternas och hemhushållens beslutsfattande fritt. Den offentliga makten har knappt om medel för att styra konsumtionen.

Under senare år har man strävat till att fästa konsumenternas uppmärksamhet vid sambanden mellan konsumtionsinriktning och funktionen hos vår nationalekonomi. Härvid har Kotimaisen Työn Liitto (Förbundet för inhemskt arbete) verkat som en av kanalerna för påverkan, och både statsmakten och näringslivet deltar i den informationsverksamhet som försiggår inom förbundets krets. En konkret uttrycksform för förbundets verksamhet är att för inhemska produkter beviljas på ansökan rätten att använda nyckelflagga-emblemet. Före denna rätt beviljas skall förbundet ha försäkrat sig om att produkten är inhemsk, och användningen av emblemet regleras medels noggranna föreskrifter och begränsningar. Kotimaisen Työn Liitto har den 27.8.1980 beviljat Leo kulspetspennorna rätten att använda ursprungsmärket nyckelflaggan. Av beslutet framgår de av förbundet ålagda sättena på vilka man vid marknadsföring kan utnyttja det av förbundet beviljade nyckelflaggan ursprungsmärket.

Förutom stödet till inhemsk produktion är man i vårt land av olika skäl tvungen till att beakta även de synpunkter som är anknutna till importverksamheten för nyttigheter. I samband med kampanjer för inhemska produkter iakttas en viss återhållsamhet som på många sätt framkommer även i Kotimaisen Työn Liitto's verksamhet. Situationen är helt annan då man skall bedöma marknadsföringsverksamheten hos ett enskilt företag. En enskild konsuments beteende vid köp borde över huvud inte klassificeras som ett mer eller mindre fosterländskt beteende utan man borde begränsa sig till att informera konsumenterna om produkternas ursprung och låta konsumenterna själva dra de nödiga slutsatserna.

Ett enskilt företag bör ha rätt att informera om ursprunget hos den produkt det marknadsför. Däremot är det inte behörigt att binda samman de nationalekonomiska verkningarna av ett enskilt köpbeslut med köpet av de produkter som företaget marknadsför. Det enskilda företagets uppgift är inte att uppställa medborgerliga skyldigheter för konsumenterna. Man uppfyller inte sina medborgerliga skyldigheter genom att använda torrbläckpennor, och man kan inte bedöma den medborgerliga dugligheten utgående från den mängd Leo pennor som konsumenten äger.

Vid bolagets marknadsföring har man strävat till att intensifiera verkningen av yttrandet som hänvisar till den medborgerliga skyldigheten genom att till reklamens bildmotiv välja lejonet i Finlands vapen bärande upp pennan som marknadsföres. I strafflagens 16 kap. 16 § 1 mom. förbjudes otillåten, missaktande eller smädande andvändning av Finlands flagga eller vapen. Andvändningen av riksvapnet vid markandsföringen av Leo pennor bör anses strida mot god sed.

OY LEO LONGLIFE LTD:S BEMÖTANDE

Bolaget har i sin reklam använt rubriken "Den finländska Leo segrade i STF:s internationella skrivtävling" endast fyra gånger. Sedan bolaget erfarit att STF inte finner förenämnda rubrik önskvärd har bolaget upphört med att i sin reklam använda det. Likaså har bolaget upphört med att använda uttrycket "Leo är segraren i STF:s penntest". Bolaget har även avstått från den reklam som vädjar till uppfyllandet av medborgerlig skyldighet. Däremot är yttrandet "Om Leos kvalitet vittnar segern i det av STF utförda skrivlängdstestet. 12 km tydlig skrift var det resultat som klart distanserade de övriga" ett tillåtet, på fakta byggande påstående vars användning i och för sig inte kan förbjudas. Att i reklamen hänvisa till undersökningsresultat har traditionellt varit tillåtet ifall reklamen inte till övriga delar visar sig vara vilseledande. Användningen av lejonsymbolen kan i och för sig inte heller förbjudas. Emblemet hänvisar till bolagets firmanamn och är ett vanligt vid marknadsföring använt emblem.

Såsom KO konstaterat har Napite Oy av STF:s grafiska laboratorium beställt ett skrivlängdstest för bestämningen av skrivlängdskapaciteten hos 21 bläckpatroner för kulspetspennor. Testet utfördes under STF:s medverkan på normalt sätt som en undersökning utförd av STF. STF:s forskare har hela tiden varit med vid planeringen av undersökningen, och mot själva utförandet av undersökningen kan inte riktas misstankar.

STF är en forskningscentral i vårt land som åtnjuter speciellt stort förtroende, och vars undersökningar åtnjuter det anseende och den trovärdighet som de även förtjänar. Ingen motiverad orsak torde finnas varför marknadsdomstolen skulle sätta sig in i STF:s undersökningsmetoder som sådana. I samband med marknadsföringsregleringen bör det anses vara tillfyllest att man koncentrerar sig på de uppgifter som i anknytning till marknadsföringen lämnats om undersökningsresultaten.

Emedan KO i sin ansökan ställt STF:s undersökningsmetod i en tvivelaktig dager är det emellertid nödigt att konstatera att undersökningen utförts på behörigt sätt. Undersökningen omfattade alla produkter på marknaden. I undersökningen koncentrerade man sig på en relevant egenskap hos produkterna, och denna egenskap undersöktes på vederbörligt sätt. De undersökta produkterna blev utvalda enligt för STF normal praxis, och undersökningsredogörelsen blev behörigen uppgjord.

KO har ansett som speciellt klandervärt och tvivelaktigt att Napite Oy själv levererade till STF de Leo pennor som skulle undersökas, medan däremot undersökningens övriga pennor införskaffades genom STF:s åtgörande hos detaljhandlare. Detta förfarande är emellertid helt vedertaget. Det att uppdragsgivaren till STS levererar sina egna produkter för undersökning är snarare en regel än undantag. Ofta är det frågan om produkter som ännu inte finns att tillgå i detaljhandeln. STF har traditionellt litat på att produkter för undersökning motsvarar produkterna på marknaden. I ifrågavarande fall fanns Leo pennorna redan att tillgå hos detaljhandlarna. STF:s forskare föreslog själva att man till dem skulle leverera ett digert urval pennor av vilka de sedan valde testprodukterna. KO kan inte ens ifrågasätta att de i undersökningen ingående Leo pennorna inte exakt skulle ha motsvarat av detaljhandeln tillhandahållna Leo pennor.

De i undersökningen ingående pennorna var nya. Likaså var de produkter helt nya och "ungnsfärska" som konsumenterna i affärerna kunde erhålla vid tiden för publiceringen av reklamen. De i undersökningen ingående konkurrentprodukterna hade plockats ut i detaljhandeln helt i det skick som de ifrågavarande produkterna fanns att tillgå för konsumenterna. Undersökningen gällde således komsumensurabla produkter: sådana produkter som i verkligheten står att köpa för konsumenterna.

Apparatur för undersökningens utförande fanns inte att tillgå i Finland då undersökningen skulle utföras. Med STF gjordes ett separat avtal engligt vilket Napite Oy anskaffade i utlandet den för undersökningens utförande erforderliga apparaturen till STF:s disposition. Apparaturen motsvarade internationella krav, och med samma apparatur har man även utomlands gjort opartiska undersökningar. STF har ansett att apparaturen lämpar sig för testets genomförande i och med att den godkänts som undersökningsinstrument.

KO låter förstå att STF skulle förhålla sig reserverat till användningen av skrivlängdstestet i bolagets marknadsföring. STF har emellertid befattat sig med endast det yttrande i bolagets reklamer enligt vilket Leo pennorna har segrat i en internationell skrivtävling. Till den delen avstod man omedelbart från att göra reklam som konstaterats misshaga STF. Till övriga delar har STF inte befattat sig med att bolaget i sin reklam utnyttjat testresultaten.

På grund av förenämnda yttrande har STF inlett en rättegång mot Napite Oy. Denna saknar betydelse för den process som pågår i marknadsdomstolen.

Enligt STF:s stående instruktioner är det förbjudet att i reklam använda sig av STF:s undersökningar endast ifall undersökningsredogörelsen inte publiceras i oförkortad form. Bolaget var uppriktigt i den tron att det följt denna bestämmelse i de stående instruktionerna genom att publicera den väsentliga delen av STF:s undersökning, den däri ingående tabellen i sin helhet i reklamerna. Sedan bolaget erfarit att STF förutsatte att även utredningsdelen i sin helhet skall medtas i reklamen, har det i sin reklam publicerat STF:s undersökningsredogörelse i oförkortad form.

Att i reklamen publicera enbart tabelldelen kan inte ge konsumenterna en vilseledande bild av den utförda undersökningen eller dess resultat. I undersökningens utredningsdel har i detta fall inte ingått någon ur konsumenternas synpunkt relevant information.

I STF:s undersökning uppnådde Leo pennorna ett utomordentligt skrivlängdsresultat, Leo 303/110B presterade över 12 000 m tydlig skrift. Att i reklamer tillkännage detta faktum, skrivlängdskapaciteten, kan inte förbjudas. Man kan, då man för konsumenterna önskar betona påståendets sanningsenlighet, i annonser meddela att saken konstaterats i en undersökning utförd av STF. Det gäller ju en relevant, vederbörligen utförd undersökning, som obestridligen visat att det framförda påståendet är sanningsenligt.

Vid sin marknadsföring av Leo pennor har bolaget genom hänvisning till STF:s skrivlängdstestresultat inte handlat i strid med den femte artikeln i de internationella grundreglerna för reklamarbete. Jämförelsen bygger på ett bevisligt faktum, en utförd opartisk undersökning. Förfarandet har följt allmänt accepterade normer för reklam som baserar sig på undersökningsresultat. Undersökta fakta har inte valts i bedräglig avsikt, och resultaten har inte publicerats i vilseledande form. Av KO framförda reservationer och begränsingar har inte hört samman med testet. Testresultaten har publicerats på vederbörligt sätt.

Jämförelsen behöver inte omfatta nyttighetens alla egenskaper om blott av reklamen framgår tydligt att jämförelsen begränsats till en viss aspekt, t.ex. priset. Den av bolaget gjorda jämförelsen hänför sig till en viss engenskap, skrivlängdskapaciteten. Detta faktum framhålles i reklamen tydligt. Hos konsumenten kan inte uppstå en vilseledande uppfattning om att testet skulle ha omfattat andra egenskaper hor produkten, t.ex. konstruktionens hållbarhet eller annat.

Då bolaget i sin reklam framhåller att Leo pennan presterat 12 km tydlig skrift, hänsyftar det uttryckligen på den Leo penna med stor bläckpatron som förekommer i reklamen och som är lätt att identifiera ur denna. Denna penna har obestridligen presterat ca 12 000 m tydlig skrift. Undersökningen visar ytterligare att alla Leo pennor som testats presterade i genomsnitt 12 000 m tydlig skrift. Men tydlig skrift bör härvid förstås att texten ännu efter uppnådda 12 000 meter är fullt läsbar.

KO:s krav på fakta som beträffande undersökningen skall föreläggas i reklamen är oskäliga. Inte kan man kräva att bolaget, som i sin reklam framhåller att Leo pennorna presterat 12 000 m tydlig skrift och, som bekräftelse på detta, hänvisar till den av STF utförda undersökningen, i varje reklam borde redogöra för bakgrundsfaktorer till undersökningen. Detta skulle inte öka klarheten i reklamen, utan konsumenten skulle tvärtom dränkas i en sådan informationsmängd att det enbart vore ägnat att förvirra och därigenom försämra konsumentens möjligheter till opartisk bedömning av utförd undersökning. Dessutom existerar inget behov att lämna dylik tilläggsinformation. Den utförda undersökningen är inte i behov att förklaras, och någon förvrängning av testresultaten, såsom KO misstänker, har ej heller skett.

De tester angående produktegenskaper som STF utför är synnerligen betydelsefull produktinformation ur konsumenternas synpunkt. STF:s ställning som opartisk och respekterad forskningscentral är allmänt accepterad, och bland både näringsidkare och konsumenter betraktas STF:s ställning som något synnerligen positivt.

STF:s nya stående instruktioner var inte i kraft när förevarande reklamer publicerades. Bolaget handlade då i alla avseenden i enlighet med vad bolaget kände till om allmän praxis vid hänvisning till STF:s undersökningar.

Den i reklamer använda lejonsymbolen är ett emblem som väl lämpar sig för bolagets produkter. Ordet Leo hänsyftar ju uttryckligen på lejon. Den ifrågavarande lejongestalten är inte identisk med lejonet i Finlands vapen. Finlands lejon som avbildats på exempelvis frimärken skiljer sig tydligt från den lejongestalt som bolaget använder.

Det av bolaget använda lejonemblemet följer vissa heraldiska principer. Det skiljer sig från alla de lejon som förekommer i olika vapen och emblem. Lejonet har gestaltats för bolaget. Avsikten med det är att hänsyfta på Leo pennor. Ifall lejongestalten även får en att tänka på Finlands vapen, kan härmed förstås en hänsyftning på att produkterna är inhemska. På samma sätt är användningen av Finlands flagga tillåten vid reklam för produkter av finländskt ursprung.

Leo pennan i handen på lejonet förklenar inte Finlands lejon mer än fogandet av nyckeln till Finlands flagga i nyckelflaggan -emblemet eller förekomsten av lejonet som emblem för exempelvis idrottsförbundet SVUL, bolaget Kymi Kymmene Ab eller förlagshuset Sanoma Oy, eller i övriga motsvarande sammanhang.

BEVISNING

I saken har hörts som av KO åberopade vittnen biträdande forskaren vid STF Jaakko Alvar Reenpää och chefen för STF:s grafiska laboratorium Simo Toivo Petteri Karttunen. Som av bolaget åberopat vittne har hörts VD Lauri Antero Latikka, som var marknadsdirektör hos Oy Leo Longlife Ltd när man överenskom med STF om utförandet av ifrågavarande test. Vittnena har berättat följande.

R e e n p ä ä: Oy Leo Longlife Ltd:s VD Myllylä föreslog att han skulle anskaffa en apparat för skrivlängdstestet. Apparaten importerades från Österrike eller Schweiz, och befanns vara bra. Uppdragsgivaren VD Mikko Myllylä bestämde vilka pennor skulle testas, såsom brukligt är vid testbeställning. Han levererade själv till STF sina egna produkter. De var så nya att de inte fanns att tillgå i boklådorna. Myllylä bestämde även vilka jämförelsepennor som skulle testas. STF tar inte själv andra produkter med i tester på eget initiativ. Ändamålet för vilket testresultatet var ämnat berördes inte.

Testningen utfördes på vedertaget sätt. Den var helt opartisk såtillvida att Myllylä inte på något sätt kunde ingripa i resultaten.

Testet avvek inte från normal testning annat än genom att uppdragsgivaren själv levererade testapparaten. STF hade ju ingen. Att uppdragsgivaren levererar egna produkter och STF införskaffar jämförelseprodukterna är ingalunda onormalt. Om proven kommer från Helsingfors-trakten, avhämtas de, och STF:s laborant väljer ut proven från en viss, relativt begränsad mängd. Om orten åter ligger utanför Helsingfors, sänds proven per post till STF, och då har ju beställaren möjlighet att välja ut dem.

Uppenbarligen hade man inte heller i detta fall valt ut proven desto speciellare. På STF undersöktes nog inte ifall urvalet var representativt. Man konstaterade att pennorna var rätt många, och ansåg att testet blir för dyrt om urvalet ännu utökas. Det är möjligt att utanför testet har blivit något bläckpatronmärke som eventuellt kan vara t.o.m. i rätt omfattande andvändning. Med Myllylä talades inte om pennornas pris. Produktens pris intresserar inte heller i allmänhet STF i samband med tester.

Uppdelningen i "tydlig skrift" och "skriften upphörde" är något diffus. STF hade ingen erfarenhet av ett dylikt skrivlängdstest. Uppdelningen kunde bestämmas från skriften endast med ögonmått, någon mätapparat för bestämningen fanns inte. När den tydliga skriften upphörde, följde en något suddigare skrift, m.a.o. var pennan redan tydligt så pass sliten att skriften ibland blev osammanhängande och däremellan gav den ifrån sig överlopps bläck i form av klimpar. Skriften gick emellertid nog att läsa.

I testet testades pennornas bläckpatroner eller hur mycket bläck de innehöll. Somliga patroner var större, andra mindre. Det syns inte utanpå hur mycke bläck patronen innehåller. Somliga pennor började skriva osammanhängande delvis i ett rätt tidigt skede. Man ville dock fortsätta testet så länge som pennan presterade ens någon skrift. Uppenbarligen beror skillnaderna i skrift på slitage, kulan sliter pennans spets så att bläcket börjar komma ut i små plumpar. I en del patroner tog bläcket slut helt tvärt, men orsaken till detta blev inte utredd.

Resultatet av bläckåtgången g/m erhölls sålunda att patronerna vägdes före och efter testet. Bläckåtgången beror uppenbarligen på hurpass tjockt eller tunt bläcket är.

I STF:s laboratorier utförs i någon mån tester som används för reklamändamål. I allmänhet berättar uppdragsgivaren inte om testet möjligen används i reklam. I detta fall kunde man dock gissa sig till att testet eventuellt skulle användas för reklamändamål.

Inom STF känner man inte speciellt väl till de stående instruktionerna. Man vet att sådana finns, men de framhålls inte på något vis. ISO är en inom STF bekant organisation, men det i ärendet anförda instruktionsbladet känner man inte särdeles väl till.

Ifall man i reklam företer testresultat, måste de enligt STF:s instruktioner publiceras i sin helhet. Myllylä skickade sitt eget sammandrag av resultatet och frågade om STF godkände det. Sammandraget var för mycket avkortat och kunde därför ej godkännas av STF. Myllylä hade emellertid redan gjort sina egna sammandrag för tidningar och reklamer.

K a r t t u n e n: I samband med Myllyläs preliminära kontakt talades det om att det vore bra att utföra ett dylikt test i Finland. I det sammanhanget kom man åtminstone preliminärt överens om att då för detta ingen apparat fanns, skulle man anskaffa testapparaten till låns i utlandet. Då man på STF såg apparaten, visste man att det var en bruklig apparat som för dylika test använts även annorstädes.

Situationen var högst invecklad emedan det fanns varken apparat, metod eller prover. Det fanns ett uppdrag, men produkterna fanns ännu inte på marknaden. Man ville dock vara smidig på STF eftersom man var intresserad av den utlånade apparaten och dens funktion. Ingen skriftlig överenskommelse gjordes för uppdraget. Situationen i detta test avvek inte på något sätt från det vanliga, även om den var något diffus.

Enligt STF:s uppfattning önskade man få undersökningsredogörelsen i det närmaste för Napite Oy. Pennan skulle komma ut på marknaden, och man var mitt uppe i ett provfabrikations- eller provmarknadsföringsskede. Åt en som har mycket att göra med produktutveckling säger detta ganska säkert vad saken gäller. När man tillverkar en ny produkt, måste den i något skede jämföras med konkurrenternas produkter. STF är ofta med om detta. Det gällde marknadsföringen av en inhemsk produkt, och man kunde ana sig till att de jämförande testerna sannolikt skulle komma att användas även vid marknadsföringen eftersom man tog med i testet ett rätt så täckande urval av konkurrenternas produkter. STF ville inte på något sätt befatta sig med hurpass täckande eller representativt testet var. Det var ju i första hand fråga om produktutveckling, även om man visste att resultaten eventuellt skulle användas för bl.a. marknadsföring.

Det är lätt att sinsemellan jämföra produkter när jämförelsen bygger på någon obestridlig teknisk egenskap eller egenskapskategori. Speciellt vid sådana köp där de tekniska egenskaperna spelar en stor roll har jämförande tester sin betydelse, en typisk sådan produkt är t.ex. en bil eller någon annan teknisk mojäng. Det utförs mycket tester som hänför sig till dessa, och av många inrättningar, i Finland är STF en bland många.

Beträffande testprodukterna ställer STF inte några tillläggskrav angående dessas urval, att undersökningen är representativ eller att de undersökta egenskaperna är fullständiga. STF kunde möjligen föreslå för kunden en sådan provtagning vilken skulle genomföras av STF och vara helt opartisk. Men ofta leder ett dylikt förslag ingen vart redan enbart på grund av praktiska eller ekonomiska skäl. STF är inte en sådan inrättning att den vore skyldig att kräva en fullständigt opartisk provtagning i ett dylikt test. Det ankommer på uppdragsgivaren att anskaffa för testning de intressantaste produkterna från de intressantaste konkurrenterna. STF fäster vid tekniska tester inte heller i allmänhet uppmärksamhet vid produkternas pris.

Att jämförelser görs är bra, men dessas användning vid marknadsföring är en helt annan fråga. Då tester används vid marknadsföring, borde dessa användas ärligt, och inte så att man hänvisar till testet eller tar endast en viss produktegenskap till bedömning och strävar till att dölja övriga. En idealisk utgångspunkt vore ifall man i testet skulle göra tillräckliga bestämningar, erhålla tydliga resultat som tyds i tillräcklig utsträckning och sedan kunde man eventuellt avstå från att göra fullständiga slutledningar. Principen hos även ett flertal testande publikationer är att inte publicera något entydigt svar därpå, vilken bil t.ex. som är bäst. De publicerar en tabell varur läsaren själv genom olika betoning av angelägenheterna kan studera testresultatet och fastställa att någon produkt är bättre än en annan i vissa egenskaper.

STF saknar möjligheter att övervaka användningen av tester vid marknadsföring. STF har inte ens utvägar för detta. Nångång endast har man befattat sig med speciellt grova fall. Testresultaten används i allmänhet oberoende av STF. Man ber inte alltid om lov att använda testet, och även om man ber, efterföljs tillståndet inte alltid.

STF rekommenderar inte något speciellt sätt varmed resultaten borde utnyttjas vid marknadsföringen. Enligt gällande instruktioner strävar STF till att undersökningsredogörelsen - ifall den utnyttjas vid marknadsföring - borde företes möjligast fullständig. Det är beklagligt ifall kundens omdömesförmåga sviker vid utnyttjandet av resultaten för marknadsföring. STF ansvarar inte för hur läsaren uppfattar testresultaten, uppdragsgivarens ansvar är täckande.

Samlingen av stående instruktioner har en rätt klar ställning för praxisen vid STF, men samlingen kan på intet sätt tillämpas som det uteslutande direktivet. Den utgörs av en öppen samling allmänna direktiv, och den erbjuder inte lösning ens närmelsevis vid alla situationer. Vid STF känner man i någon mån till ISO:s standard. Dess regler är ännu allmännare hållna än STF:s interna instruktioner vilka gäller endast för den egna inrättningen. ISO:s standard är en internationell rekommendation för jämförande produkttester. I den ingår säkert en del goda allmänprinciper vilka går att följa. STF hade inte tillgång till standarden då när man kom överens om ifrågavarande testning. Hurpass tillämpningsduglig standarden är vid dylika tester, är inte alldeles klart.

Vid utförandet av konsumtionsnyttighetstester borde man beakta och iaktta ISO:s förenämnda regler. Den stora allmänheten har en något felaktig bild av STF, en sådan att STF t.ex. på eget eller myndigheternas initiativ skulle utföra tester som riktar sig mot konsumtionsvaror. Dylika tester utför STF dock i allmänhet endast på uppdrag av producenterna. Även i fall av att man testar konsumtionsvaror, följer man i regeln inte de i ISO:s regler förenämnda principerna vilka uppenbarligen är avdedda att följas vid utförandet av allmännyttiga testningar och undersökningar.

L a t i k k a: I bolaget fick man först höra om testningsapparaten av leverantörerna av bläck och spetsstycken. Av en spetsleverantör i Schweiz fick man utan vederlag till STF:s bruk en apparat för testets utförande. Apparaten används över hela världen. Andra system för testning finns egentligen inte. Apparaten är österrikisk.

Leo pennorna för testning blev inte utvalda på något särskillt sätt. Man valde vissa bläcktyper och spetsgrovlekar på så sätt att i testet ingick av alla möjliga. Av dessa tog man ett flertal lådor som levererades till STF. Lådorna valdes i lagret slumpmässigt. Ursprungligen var det meningen att STF skulle difiniera de i testet ingående jämförelseprodukterna. Emedan det visade sig omöjligt, valde man i bolaget ut de produkter som representerar ca 90 % av de märken som finns på marknaden. Inget betydelsefullt märke blev lämnat utanför. Beslutet om urvalet blev fattat efter en marknadsundersökning.

Den ursprungliga avsikten med testet var att det skulle utnyttjas för marknadsföring, men inte så heller i Finland utan snarare utomlands. T.ex. i Sverige fordrar Statens Inköpscentral ett dylikt test för alla inköpta pennor. Likaså fäster de övriga kunderna i olika länder genast uppmärksamhet vid att ett sådant test fattas. Utnyttjandet av testet vid senare inhemsk marknadsföring blev aktuellt först senare. Dylika tester utförs mycket utomlands.

Då testet utfördes, hade de första pennorna redan gått till boklådor, pappersgrossister och även till Sverige. Man hade emellertid ännu inte sålt väldigt många av dem, STF skulle ha stått inför en väldig uppgift ifall de börjat leta efter Leo pennor i affärerna. Knappast hade man funnit några alls t.ex. i Helsingfors. I praktiken kon man inte ens att tänka på att pennorna borde ha valts ut på något speciellt sätt. Av dem levererades tillräckligt för testet. Testpennorna motsvarade de till detaljhandeln levererade pennorna både till kvaliteten, färskheten och även för övrigt.

Alla till testning medtagna pennorna var kulspetspennor, och uttryckligen sådana med marknadsandelar. De hade alla en spetsdel av metall och ett likadant kulsystem. Utanför testet blev många märken, men inga sådana med någonslags marknadsandel. Man strävade till att anskaffa för testning de mest representativa märkena.

MOTIVERINGAR FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Grafiska laboratoriet vid Statens tekniska forskningscentral har genom av Oy Leo Longlife Ltd gjort beställning utfört en undersökning för att bestämma skrivlängdskapaciteten hos bläckpatroner för kulspetspennor. Undersökningen gällde av bolaget marknadsförda fyra "Leo-pennor" av olika kvalitet samt 17 andra kulspetspennors bläckpatroner. Enligt det grafiska laboratoriets den 13.3.1980 daterade undersökningsredogörelse erhöll de undersökta "Leo-pennorna" i skrivlängdstestet resultaten 6 760, 8 540, 9 200 samt 11 846 meter tydlig skrift. Skriften upphörde helt vid motsvarande 17 000, 8 580, 15 987 och 13 100 meter. Den tydliga skriften och även skriftens upphörande varierade hos de övriga undersökta bläckpatronerna från 7 620 meter nedåt.

För konsumentens köpbeslut utgör skrivlängden med tydlig skrift hos bläckpatronen till en kulspetspenna ett väsentligt argument, och för en genomsnittskonsument är det enkelt att uppfatta framställningen av skrivlängdskapaciteten i enlighet med undersökningsredogörelsen. Marknadsdomstolen anser att användningen av ett test liknande den ifrågavarande inte i och för sig behöver anses otillbörligt ur konsumenternas synpunkt vid marknadsföringen.

Frågan gäller utnyttjandet av ett jämförande tests resultat vid marknadsföring. Väderhäftighetskraven, som kan ställas på en dylik till konsumenterna riktad marknadsföring, gäller, förutom själva testet, även förfarandet vid marknadsföringen. Vid marknadsföring som bygger på jämförelse av konsumtionsnyttigheter, måste alla för konsumentens köpbeslut viktiga uppgifter gällande väsentliga användningsegenskaper hos nyttigheten företes. Marknadsföraren ansvarar även för att de till själva jämförelsetestet anknutna uppgifterna företes på ett ur konsumentens synpunkt behörigt sätt.

Bolaget har i april, juni och oktober 1980 till konsumenter marknadsfört "Leo-pennor" medels tidningsannonser av tre olika typer vilka framgår ur KO:s ansökan och i vilka man hänvisat till den av STF utförda förenämnda undersökningen. STF har inte gett lov att publicera ifrågavarande testresultat. Enligt STF:s stående instruktioner vilka var i kraft år 1980, var det tillåtet att för reklamändamål utnyttja redogörelser av dess jämförande undersökningar endast med uttryckligt skriftligt tillstånd av chefen för den behöriga verksamhetsenheten inom STF, ifall inte undersökningsredogörelsen publicerades i oförkortad form.

I tidningsannonserna har man använt dominerade reklamsatser såsom a) "Den finländska Leo segrade i STF:s internationella skrivtävling!", b) "Leo är segraren i STF:s penntest" och c) "Om Leos kvalitet vittnar segern i det av STF utförda skrivlängdstestet. 12 km tydlig skrift var det resultat som klart distanserade de övriga". I samband med annonsen innehållande satsen b har man inte företett några som helst andra uppgifter angående testet, och i samband med de övriga annonstyperna har skrivlängdstestets tabellers resultat blivit framlagda.

STF har utfört testningen i enlighet med givet uppdrag, och testet har inte uttryckligen beställts som jämförande konsumentundersökning eller för att användas vid marknadsföringen. I testet har medtagits till pris och typ mycket olika produkter. Detta har inte framkommit vid marknadsföringen. Urvalet av testade kulspetspennspatroner har varit knappt eftersom det av varje patrontyp har funnits bara en eller två. De testade "Leo-pennorna" har levererats från bolagets lager, medan de övriga bläckpatronerna åter har införskaffats i affärer. Oberoende av detta har testresultatet vid marknadsföringen framställts som varande av vetenskaplig natur. Testresultatet har vid marknadsföringen även företetts på ett sätt som ger anledning att antaga att det vore frågan om ett konsumenttest.

STF har inte anordnat någon internationell skrivtävling. Påståendet om segern i penntestet är inexakt eftersom STF:s undersökning gällde endast skrivlängdskapaciteten hos bläckpatronen, men inga andra av pennans egenskaper.

Genom förenämnda motiveringar finner marknadsdomstolen att bolaget vid sin marknadsföring på ett otillbörligt och vilseledande sätt ur konsumenternas synpunkt har utnyttjat resultaten av det skrivlängdstest som STF utfört.

Till övriga än ovannämnda delar bör inte anses att bolaget vid sin marknadsföring skulle ha förfarit i strid med KSL.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen prövar rätt med stöd av 2 kap. 1 § 1 mom., 2 § och 7 § 1 mom. KSL att vid vite av 50 000 mark förbjuda Oy Leo Longlife Ltd att vid sin marknadsföring till konsumenter vädja till av motiveringarna framgående resultat av skrivlängdstestet utan att redogöra för väsentliga fakta i anslutning till urvalet av de undersökta produkterna samt undersökningens täckning. Därtill förbjudes bolaget vid samma äventyr att vid sin marknadsföring använda till skrivlängdstestet hänvisade och ur motiveringarna framgående reklampåståenden enligt punkterna a och b eller andra som motsvarar dessa, samt påstående i enlighet med punkt c, utan att man i samma sammanhang företer väsentliga uppgifter i anknytning till produkternas urval och undersökningens täckning.

Förbjudet skall iakttagas omedelbart.

Yrkandet på vidare utsträckande av förbudet förkastas.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Wilhelmsson, Pekkanen, Aaltonen, Heikkilä, Heiniö, Ollikainen, Tammilehto och Vasara.