Market Court dismisses ban on using '1' in tobacco marketing as not misleading or unfair competition.

Oy Rettig-Strengberg Ab (hakija) vastaan Suomen Tupakka Oy (vastaaja). 3.3.1981.-Numerotunnuksen "1" käyttämistä ei sinänsä voitu pitää superlatiiviväittämänä markkinoinnissa. Yksinomaan mainitun numerotunnuksen käyttöä markkinoinnissa ei pidetty hakijan kannalta sopimattomana siitä huolimatta, että tämä markkinoi saman lajista tuotetta sarjanumeroilla, joihin myös sisältyi numero 1. Tuotteiden pakkaukset eivät olleet sekoitettavissa keskenään. Menettelyä ei pidetty sopimattomana.

SopMenL_1_§ SopMenL_2_§

OY RETTIGSTRENGBERG AB:N VAATIMUS

Hakija on vaatinut, että vastaajaa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 2 ja 6 §:n nojalla kielletään mrkkinoinnissaan käyttämästä savukelaadun nimityksenä numeroa yksi joko kirjaimin kirjoitettuna tai numerona "1".

Vuonna 1977 voimaan tulleen tupakkalain avulla pyritään vähentämään tupakointia ja ohjaamaan sitä mietojen savukkeiden suuntaan. Tätä tavoitetta myötäillen hakija alkoi helmikuussa 1979 markkinoida uutta aikaisemmin markkinoilla olleita savukkeita huomattavasi miedompaa savuketta nimeltä Kevytsavuke 5.

Tämän savukkeen pitoisuudet olivat Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen suorittamien mittausten mukaan tervaa 5 mg, nikotiinia 0,4 mg ja hiilimonoksidia 4 mg. Suomessa markkinoitujen savukkeiden keskiarvot 1977 olivat tervaa 17 mg, nikotiinia 1,0 mg ja hiilimonoksidia 15 mg. Tupakkalaki oli kieltänyt tupakkatuotteiden mainonnan. Jotta kuluttajat tulisivat tietoisiksi savukkeen alhaisista pitoisuusluvuista, tuotteen tunnukseksi valittiin Kevytsavuke 5 symbolisoimaan savukkeen sisältämää 5 mg:n tervamäärää. Tunnuksen ja tervapitoisuuden kytkennän selvittämiseksi painatettiin rasiaan teksti "tervaa 5 mg/savuke". Tervapitoisuuden valitseminen tunnukseksi johtui siitä, että kuluttajat olivat parhaiten tiedostaneet tervan haittavaikutukset sekä siitä, että korkeimman pitoisuusluvun valitseminen takaisi sen, että kuluttaja ei tulisi johdetuksi harhaan tuotteen pitoisuuksista tunnuksen Kevytsavuke 5 vuoksi.

Vastaaja syyllistyy harhaanjohtavaan markkinointiin käyttäessään tunnusta "1", koska kuluttajat erehtyvät luulemaan, että savuke 1 sisältää vain 1 mg tervaa ja/tai 0,1 mg nikotiinia tai että savuke 1 sisältää joka tapauksessa vähemmän tervaa ja /tai nikotiinia kuin savuke 5 ja/tai kaikkein vähiten tervaa ja/tai nikotiinia. Tunnus "1" saattaa jopa aiheuttaa kuluttajissa luulon, että savuke 1 olisi melkein haitaton. Vastaajan merkki "1" sisältää kuitenkin 5 mg tervaa ja lisäksi 0,5 mg nikotiinia.

Kevytsavuke 5:n markkinoille tulon jälkeen suoritetut haastattelut ovat osoittaneet, että Kevytsavuke 5:ttä polttamaan siirtyneillä oli siirtymiseensä lähinnä terveydellisiä syitä ja että kevyempään tupakkaan siirtyminen on yleinen suuntaus.

Suoritettu markkinatutkimus osoitti, että vastaaja oli johtanut kuluttajia harhaan. Yli kaksi kolmasosaa haastatelluista ilmoitti kevytsavuke "1":n sisältävän vähemmän tervaa, hiilimonoksidia ja nikotiinia kuin Kevytsavuke 5.

Tutkimuksen mukaan kuluttaja, joka pyytää saada ostaa "ykköstä", usein luulee, että se sisältää 1 mg tervaa, vaikka se sisältääkin sitä 5 mg. Kuluttajat pitävät joka tapauksessa "ykköstä" Kevytsavuke 5:ttä miedompana. Hyvin monet pitävät "ykköstä" erittäin mietona, miedoimpana tai lähes vaarattomana.

Vastaaja oli Kevytsavuke 5:n markkinoille tullessa tietoinen savukkeiden kulutuksen selvästä suuntautumisesta ryhmään vähemmän vaaralliset. Tästä syystä vastaaja 1979 käytännössä yhtaikaa hakijan kanssa ryhtyi markkinoimaan terva-, nikotiini- ja hiilimonoksidipitoisuudeltaan lähes samanlaista savuketta kuin hakijan Kevytsavuke 5. Vastaaja antoi savukkeelleen nimen Feeling Free.

Vastaajan Feeling Free ei saavuttanut läheskään samoja myyntilukemia kuin hakijan Kevytsavuke 5. Huomattuaan tunnuksen Kevytsavuke 5 menestymisen vastaaja toi huhtikuussa 1980 myyntiin uuden savukkeen nimeltä kevytsavuke "1" hakijan Kevytsavuke 5:n pakkauksen ulkonäköä ja tunnusmerkkiä jäljittelevässä pakkauksessa.

Erityistä kevytsavukkeiden luokkaa ei ole virallisesti olemassa. Käsitettä kevytsavuke käytetään markkinoinnissa. Hakija ja vastaaja lienevät ainakin toistaiseksi sen ainoat käyttäjät Suomessa. Mitään virallista rajaa esim. tervapitoisuuden suhteen ei ole missään määritelty. Käytännössä kevytsavukkeiden tervapitoisuus on 5-6 mg:n luokkaa. Kauppiaille ilmoitetaan, että tuote on kevytsavuke, jolla tällöin tarkoitetaan savukkee pienempiä pitoisuuksia. Käytäntö tulee osoittamaan, ovatko esim. 5 mg:sta ylöspäin tervaa sisältävät savukkeet kevytsavukkeita.

Vastaaja yrittää mitätöidä lainsäätäjän tarkoituksen, jonka mukaan kaikki tupakointi pyritään esittämään moitittavana ja haitallisena. Ei ole sopivaa väittää, että jokin merkki on ykkösvaihtoehto tupakoinnissa. Jos levittämällä näitä mainosväittämiä todella saadaan aikaan sellainen kuva, että kevytsavuke "1" on ykkösvaihtoehto, loukataan mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 12 kohtaa, jossa kielletään laiminlyömästä turvallisuusmääräyksiä. Samalla teko on myös perussääntöjen 1 kohdan vastainen. Mainitussa kohdassa kielletään hyvän tavan vastainen mainonta.

Mikäli lääkintöhallituksen tiedossa sen tutkiessa vastaajan uutta savuketta olisi ollut, että vastaaja tuomalla markkinoille "1":n halusi osoittaa tämän savukkeen parhaaksi, voittajaksi ja ykköseksi, tälle savukkeelle ei olisi myönnetty tarkastuslupaa. Lupa olisi evätty joka tapauksessa, jos suoritetun markkinatutkimuksen tulokset olisivat olleet lääkintöhallituksen tiedossa. Lääkintöhallitus tutkii tavaramerkkikysymystä vain omia toimenpiteitään ja toimivaltaansa koskevien ohjekirjeen määräysten valossa. Se tutkii esim. lääkkeiden osalta vain sen, etteivät pakkaukset ole liian myyviä ja etteivät tuotteiden nimet anna väärää tai harhaanjohtavaa kuvaa tuotteen terveysvaaroista ja -haitoista taikka käyttömahdollisuuksista.

Vastaajan pakkauksen ulkoasu on sellaisenaan harhaanjohtava. Vastaajan pakkaus esittää jo pelkällä olemassa olollaan superlatiiviväittämän paras, voittaja. Tällainen ykkösvaihtoehtomarkkinointi on jo sinänsä hyvän tavan vastaista. Varsinkin tupakan markkinoinnissa ykkösvaihtoehto on sopimaton. Myöskään alkoholituotteiden mainonnassa ei saa käyttää tällaista ykkösvaihtoehtoa.

Vastaajan uuden savukkeen tunnus on suora ajatuksellinen jäljitelmä hakijan vastaavasta tunnuksesta Kevytsavuke 5. Vastaajan tunnus ja pakkauksen ulkonäkö aiheuttanut sekaannusvaaraa tuotteiden välillä. Kukaan ei saa markkinoida tuotteitaan sillä tavalla, että aiheuttaa luulon, että kysymys on toisen elinkeinonharjoittajan tuotteista. Vastaaja on tässä halunnut saada aikaan sellaisen tilanteen, että ykkössavukkeen ostaja luulee ostavansa hakijan savukkeita, mutta saakin vastaajan savukkeita.

Vastaajan tarkoituksena on ollut myös estää hakijaa toteuttamasta sarja-ajattelua 5, 3 ja 1. Noita nimikkeitä vastaavissa savukkeissa on vastaavasti 5, 3 ja 1 mg tervaa.

SUOMEN TUPAKKA OY:N VASTINE

Vastaaja on kiistänyt syyllistyneensä harhaanjohtavaan tai muuten sopimattomaan markkinointiin. Vastaaja on ensisijaisesti vaatinut, että hakemus jätetään tutkimatta. Toissijaisesti vastaaja on vaatinut hakijan vaatimusten hylkäämistä.

Hakija perustaa vaatimuksensa KSL:n säännöksiin, vaikka vetoaakin muodollisesti SopMenL:iin. KA:n kieltäydyttyä saattamasta asiaa markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi hakijalla ei elinkeinonharjoittajana ole mahdollisuutta panna asiaa vireille KSL:n perusteella.

Hakija vetoaa kuluttajan harhauttamiseen ja harhaanjohtavaan markkinointiin. Lähes koko asia perustuu itse tuotteen, sen pakkauksen ja tuotteen nimen harhaanjohtavuuteen kuluttajan kannalta. Hakijan ainoa SopMenL:iin nojautuva peruste on väite ajatuksellisesta jäljitelmästä. Tuon perusteen hakija on esittänyt vasta asian myöhemmässä käsittelyvaiheessa. Vastaaja ei voi hyväksyä myöhemmin tehtyä hakemuksen laajennusta.

Savuketeollisuus on yksi harvoista teollisuudenaloista, joka kertoo kuluttajille tarkoin jokaisessa savukepakkauksessa tuotteen sisällöstä, sen terva- ym. pitoisuuksista. Kuluttajan huomio pyritään kiinnittämään nimenomaan pitoisuuksiin. Kuluttajan harhaanjohtamisriskiä ei siten ole olemassa. Kuluttaja tietää tarkalleen savukkeen pitoisuudet.

Tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu lääkintöhallitukselle. Jokaisen tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan on ennen tupakkatuotteen elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa myyntiä hankittava todistus suoritetusta kauppakelpoisuuden tarkastuksesta. Tupakkalaki antaa lääkintöhallitukselle valtuudet kieltää jatkamasta tupakkalain vastaista toimintaa luvan myöntämisen jälkeenkin, jos se katsoo sääntöjä rikotun. Lääkintöhallitus voi jopa peruuttaa tarkastustodistuksen.

Tutkimuksessaan lääkintöhallitus selvittää tupakkalain säännösten perusteella paitsi että tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaukseen tulevat merkinnät eivät anna harhaanjohtavaa käsitystä tuotteen terveysvaaroista ja -haitoista myös että pakkaukset erottuvat toisistaan riittävän selvästi sekä että tuotteen nimeen tai pakkauksen ulkomuotoon ei liity tupakkalain mainonnan tai muun myynninedistämisen kiellon rikkomista. Lääkintöhallitus tutkii viran puolesta myös tuotteen tavaramerkkioikeudellisen puolen ennen todistuksen myöntämistä.

Lääkintöhallitus on myöntänyt 23.1.1979 hakijan Kevytsavuke 5:lle tarkastustodistuksen ja vastaajan "1":lle 31.12.1979. Kun lääkintöhallitus on myöntänyt todistuksen tuotteille, se on verrannut tuotteita ja niiden pakkauksia toisiinsa. Myöntäessään vastaajan "1":lle tarkastustodistuksen se on todennut, että edellä mainitut tupakkalaissa edellytetyt vaatimukset täyttyvät.

Lääkintöhallituksen intressissä terveysviranomaisena ei ole suosia uusien savukkeiden markkinoille tuloa vaan päinvastoin. Tästä syystä lääkintöhallitus kiinnittää erittäin suurta huomiota siihen, että samankaltaisia ja toisiinsa sekoitettavia tuotteita ei pääse markkinoille ja että tuotteiden nimet ja pakkausten ulkomuoto eivät ole liian myyviä eivätkä tuotteiden nimet anna harhaanjohtavaa käsitystä tuotteen terveysvaaroista ja -haitoista.

Lääkintöhallitus on omalta osaltaan jo tutkinut kaikki hakijan esittämät väitteet. Myöntämällä vastaajan "1":n kauppakelpoisuuden tarkastuksesta todistuksen se on todennut, etteivät hakijan esittämät väitteet pidä paikkaansa.

Hakijan suorituttama markkinatutkimus ei puolla hakijan väitettä kuluttajan harhaanjohtavuudesta. Vaikka yli puolet kaikista haastatelluista yhdisti Kevytsavuke 5:n nimen ja pitoisuuden toisiinsa, kuitenkin 42 prosenttia tuon merkin polttajista yhdisti nimen johonkin muuhun kuin pitoisuuteen ja 15 prosenttia ei osannut yhdistää sitä mihinkään. Kysyttäessä Kevytsavuke 5:n polttajilta "1":n nimestä 74 prosenttia yhdisti sen johonkin muuhun kuin pitoisuuteen. Tunnusta "1" ei siten samaisteta pitoisuuteen. Tämä käsitys on haastateltujen keskuudessa vahvempi kuin Kevytsavuke 5:n nimen ja pitoisuuden yhdistäminen toisiinsa. Tutkimuksen merkitystä vähentää se, että savuke "1":n polttajia ei ole juuri ollenkaan haastateltu vaikka Kevytsavuke 5:n polttajia on ollut mukana runsaasti.

Myös KA on kieltäytyessään saattamasta asiaa markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi nimenomaan viitannut tupakkalain säännöksiin.

Vastaaja oli ensimmäinen, joka toi uuden tuotteen markkinoille tupakkalain mainoskiellon voimaan tulon jälkeen. Tämä tuote oli Suomen ensimmäinen kevytsavuke Feeling Free. Mainittua savuketta markkinoitiin siten jo silloin, kun hakija toi Kevytsavuke 5:n markkinoille. Vastaaja joutui lääkintöhallituksen hitaasta asian käsittelystä ja tuotteen nimen vaihdoksesta johtuen lykkäämään tuotteen markkinoinnin aloittamista vajaalla vuodella. Siitä huolimatta Feeling Free oli ensimmäisenä kevytsavukkeena markkinoilla.

Pelkkää numeron käyttämistä pakkauksessa ei voida pitää jäljittelynä tai sopimattomana menettelynä. Vastaaja on valinnut nimen "1" yleisesti tunnettujen assosiaatioiden ja niihin liittyvän imagon tähden. Esim. voittaja, paras, alansa ykkönen, vahvin ja laadukkain ovat joitakin näistä mielleyhtymistä, joita vastaaja on tavoitellut.

Vastaaja ei ole kuitekaan markkinoinnissaan käyttänyt ilmaisuja voittaja, paras tai muuta vastaavaa superlatiiviväittämää. Mainosväittämien kieltäminen edellyttäisi, että niitä olisi tosiasiallisesti käytetty markkinoinnissa. Vastaaja on markkimoinnissaan käyttänyt vain tuotteensa nimeä "1".

Sekä hakijan että vastaajan tuotteessa on vahvana symbolina numero. Symbolien sanoma sinänsä erottaa tuotteet toisistaan. Numerothan jo tarkoituksensa puolesta eroavat toisistaan. Tuotteita, joiden nimessä on numero, on jo akaisemminkin ollut olemassa. Hakijalla sen enempää kuin muillakaan ei ole yksinoikeutta numeroiden käyttöön tuotepakkauksissa. Hakijan ja vastaajan pakkauksen numerot ovat myös eri kokoiset. Lisäksi hakijan pakkauksessa hallitsevana värinä on valkoinen, vastaajan pakkauksessa kulta.

Tunnus "1" liittyy vastaajan yrityskuvamainontaan. Vaikka tuotteen mainonta on lailla kielletty, yrityksen mainostaminen on laillista. Toisaalta on tavoiteltavaa saada kuluttaja yhdistämään mielessään yritys ja tuotteet, varsinkin jos kummankin imago on korkea. Ykkösen imago täydentää yrityksen imagoa. Vastaaja haluaa yrityksenä olla ennen kaikkea tuotteiden laadun perusteella alansa ykkönen.

Vastaaja ei ole halunnut, että tunnuksen sanoma sidottaisiin ajatteluun "1" - 1 mg tervaa. Pitoisuutta ei ilmaista tuotteen nimellä, vaan laki määrää pitoisuudet ilmaistaviksi pakkauksen virallisessa tarkastustodistusmerkinnässä. On kyseenalaista, onko alle 5 mg tervaa sisältävän savukkeen tuominen markkinoille meillä kannattavaakaan. Savukkeiden polttajista n. 90 prosenttia käyttää yli 12 mg tervaa sisältäviä savukkeita. Savuke, jossa on vain 1 mg tervaa, on mauton ja leimataan "kuumaksi ilmaksi". Vastaaja ei halua tällaista sanomaa yhdistettäväksi omaan tuotteeseensa.

Lisäksi savukkeen pitoisuutta ei voi ilmaista yhdellä numerolla poimimalla esiin ainoastaan yksi pitoisuusarvo. Nykyisin pidetään esim. hiilimonoksidin vaikutusta merkityksellisempänä kuin tervan. Varsinaisen vahvuuden tai mietouden savukkeelle antaa nikotiini. Tervamäärä on siten väärä indikaattori tässä suhteessa. Ei liene mahdollista sitoa tuotteen nimeä ja pitoisuutta toisiinsa selkeällä ja yksinkertaisella tavalla.

Vastaaja ei ole myöskään halunnut eikä voinutkaan matkia hakijan numerosarjaa. Päätös vastaajan tuotteen "1" valmistuksen aloittamisesta ja markkinoinnista syntyi jo keväällä 1979. Hakija alkoi markkinoida omia numeroitaan noin puolitoista vuotta myöhemmin.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija perustaa vaatimuksensa SopMenL 1 ja 2 §:ään. Vaikka hakija viittaakin siihen, että vastaajan tunnuksen "1" käyttäminen on tämän savukelaadun terva-, nikotiini- ja hiilimonoksidipitoisuuksien osalta kuluttajan kannalta harhaanjohtavaa, voi menettely samalla olla myös hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta taikka SopMenL 2 §:ssä tarkoitetun harhaanjohtavan ilmaisun käyttämistä. Hakemuksessa on vaatimuksen perusteina esitetty muun muassa, että vastaajan tunnus "1" on ajatuksellinen jäljitelmä hakijan tunnuksesta "Kevytsavuke 5" ja että vastaajan tunnus ja pakkauksen ulkonäkö aiheuttavat sekaannusvaaran molempien tuotteiden välillä.

Edellä olevilla perusteilla markkinatuomioistuin hylkää vastaajan vaatimuksen hakemuksen tutkimatta jättämisestä.

Lääkintöhallitus on 31.12.1979 antanut tarkastustodistuksen hakemuksessa tarkoitetun vastaajan "1" filtersavukkeen kauppakelpoisuudesta. Tarkastustodistuksen mukaiset terva-, nikotiini- ja hiilimonoksidipitoisuudet on merkitty vastaajan savukemerkin "1" vähittäismyyntipakkauksiin. Tupakkalain 7 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan tarkastustodistuksen antaminen edellyttää, että muut tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaukseen tulevat merkinnät eivät anna harhaanjohtavaa kuvaa tuotteen terveysvaaroista ja -haitoista. Markkinatuomioistuin katsoo, että lääkintöhallitus tarkastustodistuksen antaessaan on tutkinut, ettei vastaajan tunnus "1" kuvaa väärin tämän savukemerkin terva-, nikotiini- ja hiilimonoksidipitoisuuksia.

Vastaajan ilmoituksen mukaan nimi "1" on valittu muun muassa mielleyhtymien "voittaja, paras, alansa ykkönen, vahvin ja laadukkain" takia. Tavoitellun mielleyhtymän syntymiseen ei ole kuitenkaan pyritty sanallisesti eikä pakkauksessa ole myöskään kuvallisesti korostettu tavoiteltuun mielleyhtymään pyrkimistä. Yksinomaan numerotunnuksen 1 käyttämistä markkinoinnissa ei voida pitää yliastesanan käyttöön rinnastettavana menettelynä.

Sekä vastaajan savukemerkin "1" että hakijan savukemerkin "Kevytsavuke 5" vähittäismyyntipakkauksessa on hallitsevana suurikokoinen numerotunnus. Numerot ovat kuitenkin erikokoiset ja pakkaukset ovat myös väreiltään ja muulta ulkoasultaan erilaiset. Puheena olevien savukemerkkien vähittäismyyntipakkaukset eivät siten voi aiheuttaa sekaantumisvaaraa savukkeiden valmistajan suhteen.

Yksinomaan numerotunnuksen 1 käyttöä markkinoinnissa ei voida myöskään pitää toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimattomana siitä huolimatta, että tämä markkinoi samaa hyödykettä sarjanumeroilla, joihin myös sisältyy numero 1.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, ettei vastaaja ole syyllistynyt markkinoinnissaan SopMenL 1 §:ssä tarkoitettuun hyvän liiketavan vastaiseen tai muutoin hakijan kannalta sopimattomaan menettelyyn taikka SopMenL 2 §: ssä tarkoitetun harhaanjohtavan ilmaisun käyttämiseen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee SopMenL 1 ja 2 §:n nojalla oikeaksi hylätä OY Rettig-Strengberg Ab:n kieltovaatimuksen.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Heiniö, Henriksson, Mustonen, Ollikainen ja Tammilehto.

---

[SV]

Oy Rettig-Strengberg Ab (sökanden) mot Suomen Tupakka Oy (svaranden). - Användningen av siffertecknet "1" kunde i och för sig inte jämställas med användningen av superlativer i marknadsföring. Enbart användningen av nämnda siffertecken i marknadsföringen ansågs inte otillbörligt mot sökanden trots att denne marknadsförde samma slags produkt med en nummerserie, i vilken även siffran 1 ingick. Produkternas förpackningar var inte förväxlingsbara med varandra. Förfarandet ansågs inte vara otillbörligt.

OtillbFörfL_1_§ och OtillbFörL_2_§

OY RETTIGSTRENGBERG AB:S YRKANDE

Sökanden har yrkat, att svaranden med stöd av §§ 1, 2 och 6 lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet (OtillbFörfL) måtte förbjudas att i sin marknadsföring använda såsom benämning för en cigarrettsort nummer ett antingen skrivet med bokstäver eller som siffra "1".

Genom tobakslagen som trädde i kraft 1977 strävar man till att minska tobaksrökningen och styra den i riktning mot svagare cigarretter. Med detta som målsättning inledde sökanden i februari 1979 marknadsföringen av en ny cigarrett vid namn Kevytsavuke 5 (kevyt=mild, savuke=cigarrett), som är avsevärt mildare än de cigarretter vilka tidigare funnits på marknaden.

Enligt statens tekniska forksningscentralens mätningar är halterna i denna cigarrett följande: 5 mg tjära, 0,4 mg nikotin och 4mg kolmonoxid. Medelhalterna i Finland 1977 marknardsförda cigarretter var: 17 mg tjära, 1,0 mg nikotin och 15 mg kolmonoxid. Tobakslagen hade förbjudit reklamen för tobaksprodukter. I syfte att göra konsumenterna medvetna om de låga halterna i denna cigarrett valde man symbolen Kevytsavuke 5 för att uppge den mängd tjära, 5 mg, som cigarretten innehöll. För att förtydliga sambandet mellan symbolen och tjärhalten trycktes texten "5 mg tjära/cigarret" på asken. Tjärhalten hade man valt till symbol därför att konsumenterna var i främsta rummet medvetna om tjärans skadeverkningar och därför att valet av det högsta halttalet skulle ge en garanti för att man inte vilseledde konsumenten ifråga om produktens halter genom att använda symbolen Kevytsavuke 5.

Svaranden gör sig skyldig till vilseledande marknadsföring genom att använda symbolen "1", emedan konsumenten misstar sig och tror, att cigarretten "1" innehåller endast 1 mg tjärä och/eller 0,1 mg nikotin eller att cigarretten "1" i vilket fall som helst innehåller mindre tjära och/eller nikotin än Kevytsavuke 5 och/eller allra minst tjära och/eller nikotin. Symbolen "1" kan hos konsumenterna t.o.m. föranleda en sådan tro, att cigarretten "1" skulle nästan helt sakna skadeverkningar. Svarandens cigarrettsort "1" innehåller emellertid 5 mg tjära och dessutom 0,5 mg nikotin.

Efter det Kevytsavuke 5 kommit ut på marknaden har intervjuerna visat, att de som övergått till Kevytsavuke 5 hade gjort detta närmast av hälsoskäl och att trenden mot mildare tobak är en allmän tendens.

En utförd marknadsundersökning gav vid handen, att svaranden hade vilselett konsumenterna. Över två tredjedelar av de intervjuade angav, att den milda cigarretten "1" innehåller mindre tjära, kolmonoxid och nikotin än Kevytsavuke 5.

Enligt undersökningen tror en konsument som vill köpa "ettan", att den innehåller 1 mg tjära trots att den i själva verket innehåller 5 mg. Konsumenterna anser i alla fall, att "ettan" är mildare än Kevytsavuke 5. Ett flertal enser "ettan" vara mycket mild, den mildaste eller nästan ofarlig.

Då Kevytsavuke 5 kom ut på marknaden var svaranden medveten om konsumtionens klara trend mot en mindre farlig grupp. Av denna orsak började svaranden år 1979 praktiskt taget samtidigt med sökanden marknadsföra en cigarrett som med hänsyn till sin tjär-, nikotin- och kolmonoxidhalt var nästan identisk med sökandens Kevytsavuke 5. Åt sin cigarrett gav svaranden namnet Feeling Free.

Svarandens Feeling Free nådde inte närmelsevis samma försäljningssiffror som sökandens Kevytsavuke 5. Då svaranden varseblev Kevytsavuke 5:s framgång inledde den i april 1980 försäljningen av en ny cigarrett kallad kevytsavuke "1" i en förpackning som liknade sökandens Kevytsavuke 5:s förpackning och dess symbol.

Det finns ingen officiell klass för lätta cigarretter. Begreppet lätt cigarrett används vid marknadsföring. Sökanden och svaranden torde tillsvidare vara de enda som har det i bruk i Finland. Ingen officiell gräns har fastställts någonstans för t.ex. tjärhalten. I praktiken är de lätta cigarretternas tjärhalt i klassen 5 - 6 mg. Man underrättar försäljarna att produkten är en lätt cigarrett varmed avses cigarrettens lägre halter. Praktiken kommer att utvisa om cigarretterna innehållande t.ex. över 5 mg tjära är lätta cigarretter.

Svaranden försöker omintetgöra lagstiftarens avsikt enligt vilken man strävar till att ge den bild att tobaksrökning är klandervärd och skadlig. Det är inte tillbörligt att påstå, att något märke är alternativ nummer ett när det gäller tobaksrökning. Om man genom att sprida ut dylika reklampåståenden faktiskt åstadkommer en sådan uppfattning, att lättcigarretten "1" är alternativ nummer ett, bryter man mot punkt 12 i internationella grundregler för reklam; i denna punkt är det förbjudet att försumma säkerhetsbestämmelserna. Samtidigt strider åtgärden mot punkt 1 i grundreglerna. I sagda punkt förbjuds mot god sed stridande reklam.

Om medicinalstyrelsen då den granskade svarandens nya cigarrett hade vetat, att svaranden genom att inleda marknadsföringen av "1" avsåg att föreställa denna cigarrett som den bästa, segraren och ettan, skulle granskningsintyg inte ha utfärdats för denna cigarrett. Intyget skulle i varje fall inte ha utfärdats om medicinalstyrelsen hade haft kännedom om resultaten för den utförda marknadsundersökningen. Medicinalstyrelsen prövar frågan angående varumärke endast inom ramen för de föreskrifter som ingår i ett instruktionsbrev om dess egna åtgärder och behörighet. T.ex. för mediciners vidkommande undersöks endast att förpackningarna inte är alltför säljande och att namnen på produkter inte ger en felaktig eller vilseledande bild om produktens faror och men för hälsan eller dess användningsmöjligheter.

Utseendet på svarandens förpackning är som sådant vilseledande. Svarandens förpackning föreställer redan genom sin existens ett superlativt påstående, den bästa, segraren. En dylik marknadsföring med ett enda alternativ nummer ett strider som sådan mot god sed. I synnerhet i samband med marknadsföringen av tobak är alternativet nummer ett otillbörligt. I reklam för alkoholprodukter får man ej heller använda ett dylikt alternativ nummer ett.

Symbolen för svarandens nya cigarrett är tankemässigt en direkt imitation av sökandens motsvarande symbol Kevytsavuke 5. Svarandens symbol och förpackningens utseende förorsakar fara för förväxling mellan produkterna. Ingen får marknadsföra sina produkter på ett sätt som väcker en sådan föreställning, att det rör sig om en annan näringsidkares produkter. Svaranden har i detta sammanhang önskat åstadkomma en sådan situation att köparen av en "etta" tror sig köpa sökandens cigarretter, trots att han får svarandens cigarretter.

Svarandens avsikt har även varit att hindra sökanden från att förverkliga sin tanke om en serie: 5, 3 och 1. Cigarretter som motsvarar dessa symboler innehåller respektive 5, 3 och 1 mg tjära.

SUOMEN TUPAKKA OY:S BEMÖTANDE

Svaranden har bestridit att den gjort sig skyldig till vilseledande eller i övrigt otillbörlig marknadsföring. Svaranden har i främsta rummet yrkat att ansökan lämnas utan prövning. I andra hand har svaranden yrkat att sökandens yrkanden måtte förkastas.

Sökanden stöder sitt yrkande på konsumentskyddslagens (KSL) stadganden trots att det formellt hänvisas till OtillbFörfL. Efter det konsumentombudsmannen (KO) vägrat att underkasta ärendet marknadsdomstolens behandling har sökanden i egenskap av näringsidkare inte möjlighet att anhängiggöra ärendet med stöd av KSL.

Sökanden hänvisar till vilseledande av konsument och till vilseledande marknadsföring. Hela ärendet grundar sig i det närmaste på huruvida själva produkten, dess förpackning och produktens namn är ur konsumentens synpunkt sett vilseledande. Sökandens enda argument som stöder sig på OtillbFörfL är påståendet om tankemässig imitation. Sökanden har framställt denna invändning först i ärendets senare behandlingsskede. Svaranden kan inte godkänna en senare utvidgning av ansökan.

Cigarrettindustrin är en av de få industribranscher som i varje förpackning nogsamt underrättar sina konsumenter om produktens innehåll, dess tjär- och andra halter. Man strävar till att fästa konsumentens uppmärksamhet speciellt vid halterna. Risken att konsumenten vilseleds finns därför inte. Konsumenten är helt medveten om cigarrettens halter.

Den allmänna ledningen och övervakningen av tobakslagen och med stöd av densamma avgivna bestämmelser och föreskrifter ankommer på medecinalstyrelsen. Varje tillverkare eller importör av tobaksprodukter måste före försäljningen av en tobaksprodukt i sin näringsverksamhet införskaffa ett intyg om verkställd granskning av varans handelsduglighet. Tobakslagen ger medicinalstyrelsen fullmakt att förbjuda att man fortsätter med sådan verksamhet som är i strid med tobakslagen även efter det intyget utfärdats såvitt den anser att man brutit mot bestämmelserna. Medicinalstyrelsen kan t.o.m. återtaga granskningsintyget.

Vid sin granskning utreder medicinalstyrelsen med stöd av tobakslagens stadganden, förutom det att anteckningarna på tobaksproduktens minutförsäljningsförpackningar inte ger en vilseledande uppfattning om produktens faror och men för hälsan, även att förpackningarna i tillräcklig grad skiljer sig från varandra samt att man vad gäller produktens namn eller förpackningens utseende inte bryter mot tobakslagens förbud mot reklam eller annat förbud i anslutning till marknadsföring. Medicinalstyrelsen undersöker på tjänstens vägnar även produktens varumärkes rättsliga ställning före utfärdande av intyget.

Medicinalstyrelsen har 23.1.1979 utfärdat ett granskningsintyg för sökandens Kevytsavuke 5 och 31.12.1979 för svarandens "1". När medicinalstyrelsen har utfärdat ett intyg för produkterna har den jämfört produkterna och deras förpackningar med varandra. Då den utfärdade ett granskningsintyg för svarandens "1" har den konstaterat, att det tidigare nämnda av tobakslagen förutsatta kraven har blivit uppfyllda.

Såsom hälsovårdsmyndighet är det inte i medicinalstyrelsens intresse att gynna marknadsföring av nya cigarrettsorter utan tvärtom. Av denna orsak fäster medicinalstyrelsen särskilt stor vikt vid det faktum, att likadana produkter och sådana som kan förväxlas med varandra, inte kommer ut på marknaden och att produkternas namn och förpackningarnas utseende inte är alltför säljande och ej heller att produkternas namn ger en vilseledande uppfattning om produktens faror och men för hälsan.

Medicinalstyrelsen har redan för sin egen del undersökt samtliga påståenden som framförts av sökanden. Genom att bevilja ett granskningsintyg om handelsdugligheten av svarandens "1" har den konstaterat att de av sökanden framställda påståenden inte år hållbara.

Den marknadsundersökning som sökanden låtit utföra försvarar inte heller sökandens påstående om vilseledande av konsumenten. Trots att över hälften av alla intervjuade associerade namnet Kevytsavuke 5 med halten, associerade emellertid 42 procent av dess rökare namnet med någonting annat än halten och för 15 procent gav den inga som helst associationer. Då rökare av Kevytsavuke 5 utfrågades angående "1":s namn förenade 74 procent det med någonting annat än halten. Symbolen "1" förenades sålunda inte med halten. Denna uppfattning är starkare hos de intervjuade än att man förenar namnet Kevytsavuke 5 och halten med varandra. Undersökningen får en minskad betydelse genom att rökare av cigarretten "1" har knappast alls blivit intervjuade, emedan ett stort antal rökare av Kevytsavuke 5 har varit med.

KO har även uttryckligen hänvisat till tobakslagens stadganden då han vägrat att underkasta ärendet marknadsdomstolens prövning.

Svaranden var den första som införde en ny produkt på marknaden efter den tobakslagens reklamförbud trätt i kraft. Denna produkt var det första lättcigarretten i Finland, Feeling Free. Nämnda cigarrett marknadsfördes redan då sökanden kom ut på marknaden med Kevytsavuke 5. På grund av ärendets långsamma behandling i medicinalstyrelsen och produktens ändrade namn tvingades svaranden att uppskjuta inledandet av produktens marknadsföring med ett knappt år. Det oaktat var Feeling Free som första lättcigarrett ute på marknaden.

Användningen av enbart en siffra på förpackningen kan inte anses vara imitation eller otillbörligt förfarande. Svaranden har valt namnet "1" p.g.a. allmänt kända associationer med anknytning till en viss image. T.ex. segraren, den bästa, nummer ett på området, den starkaste och den kvalitetsmässigt överlägsna är några av de associationer som svaranden haft i sikte.

Svaranden har emellertid inte vid sin marknadsföring använt uttrycken segraren, den bästa eller något annat superlativt påstående. Förbud mot påståenden i reklamform skulle förutsätta att sådana i verkligheten hade använts vid marknadsföringen. Svaranden har i sin marknadsföring använt endast produktens namn "1".

Numret är en stark symbol i både sökandens och svarandens produkt. Själva budskapet i symbolerna skiljer produkterna från varandra. Med tanke på avsikten skiljer ju sig numren redan från varandra. Det har redan tidigare funnits produkter i vilkas namn det funnits ett nummer. Såsom alla andra har inte heller sökanden ensamrätt till användning av nummer på produktförpackningar. Numren på sökandens och svarandens förpackningar är inte heller lika stora. Dessutom har den dominerande färgen på sökandens förpackning varit vit, på svarandens förpackning guldfärg.

Symbolen "1" har en anknytning till reklamen av svarandens firmaprofil. Trots att det är förbjudet genom lag att göra reklam för produkten är det tillåtet att göra detta för firman. Det är å ena sidan eftersträvansvärt att förmå konsumenten att associera företaget med produkterna, i synnerhet om båda har hög image. Ettans image kompletterar företagets image. Svaranden strävar till att hans företag är nummer ett inom branschen framförallt genom kvaliteten på sina produkter.

Svaranden har inte avsett att symbolens budskap skulle syfta till associationen "1" - 1 mg tjära. Halten anges inte i produktens namn utan halterna skall enligt lagen anges i det officiella granskningsintyget som trycks på förpackningen. Det är ifrågasatt om det över huvud taget lönar sig att hos oss komma ut på marknaden med en cigarrett innehållande mindre än 5 mg tjära. Cigarretter innehållande över 12 mg tjära används av c. 90 procent av rökarna. En cigarrett som innehåller endast 1 mg tjära är smaklös och betecknas som "het luft". Svaranden är inte angelägen om att förena ett dylikt budskap med sin egen produkt.

Dessutom kan cigarrettens halter inte anges med ett tal genom att plocka fram en halt. Numera anses kolmonoxidens effekt vara mera betydande än tjärans. Det är nikotinen som ger cigarretten dess egentliga styrka eller mildhet. Tjärhalten är således en fel indikator i detta sammanhang. Det torde inte vara möjligt att binda produktens namn och halter till varandra på ett entydigt och enkelt sätt.

Svaranden har ej heller önskat och ej heller kunnat eftergöra sökandens nummerserie. Beslutet att inleda tillverkningen och marknadsföringen av svarandens produkt "1" fattades redan på våren 1979. Sökanden inledde marknadsföringen av sina nummer ungefär ett och ett halvt år senare.

KONSUMENTOMBUDSMANNENS (KO) STÄLLNINGSTAGANDE

KO har meddelat, att han ej ämnar vidtaga åtgärder med anledning av ärendet.

MOTIVERINGAR FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Sökanden stöder sina yrkanden på 1 och 2 § OtillbFörfL. Emedan sökaden hänvisar till det faktum, att användningen av svarandens symbol "1" är vilseledande med tanke på konsumenten såvitt gäller halterna av tjära, nikotin och kolmonoxid i denna cigarrettsort, kan förfarandet samtidigt strida mot god affärssed eller eljest vara otillbörligt mot annan affärsidkare eller avse användning av vilseledande uttryck enligt 2 § OtillbFörfL. I ansökan har som grunder för yrkandet bl.a. framförts, att svarandens symbol "1" är en tankemässig imitation av sökandens "Kevytsavuke 5" och att svarandens symbol och förpackningens utseende föranleder risk för förväxling av dessa produkter.

Med stöd av förenämnda grunder förkastar marknadsdomstolen svarandens yrkande på att saken måtte lämnas utan prövning.

Medicinalstyrelsen har 31.12.1979 utfärdat ett granskningsintyg om handelsdugligheten av svarandens filtercigarrett "1" vilken avses i ansökan. Tjär-, nikotin- och kolmonoxidhalterna har i överensstämmelse med granskningsintyget tryckts på minutförsäljningsförpackningarna av svarandens cigarrettsort "1". Utfärdande av granskningsintyget förutsätter enligt 7 § 2 mom. 4 p. tobakslagen, att övriga på tobaksproduktens minutförsäljningsförpackning gjorda påskrifter icke ger en missvisande uppfattning om den ifrågavarande produktens faror och men för hälsan. Marknadsdomstolen anser att medicinalstyrelsen, då den utfärdat granskningsintyget, har undersökt att svarandens symbol "1" inte ger en felaktig bild av denna cigarrettsorts tjär-, nikotin- och kolmonoxidhalter.

Enligt svarandens meddelande har symbolen "1" valts bl.a. på grund av associationerna "segraren, den bästa, den bästa inom branschen, den starkaste och den kvalitetsmässig bästa". För att uppnå denna eftersträvansvärda association har man emellertid inte använt sig av verbala uttryck och ej heller genom bildligt uttryck på förpackningen givit eftertryck åt sin strävan att uppnå sagda association. Enbart användning av siffran 1 som symbol vid marknadsföringen kan inte anses innebära sådant förfarande som är jämförbart med bruket av ett superlativt ord.

Såväl svarandens cigarrettsort "1" som sökandens cigarrettsort "Kevytsavuke 5" på respektive minutförsäljningsförpackningar är nummersymboler av dominerande storlek. Numren är emellertid olika till sin storlek och förpackningarna är olika även till sina färger och utseende. Förpackningarna av de aktuella sorterna kan sålunda inte föranleda fara för förväxling i fråga om tillverkare.

Enbart användningen av nummersymbolen 1 vid marknadsföringen kan ej heller anses vara otillbörligt mot annan affärsidkare trots att denna marknadsför samma nyttighet med en nummerserie i vilken även 1 ingår.

Av ovan anförda grunder anser marknadsdomstolen, att svaranden i sin marknadsföring inte har gjort sig skyldig till i 1 § OtillbFörfL avsett mot god affärssed stridande eller eljest med hänsyn till sökanden otillbörligt förfarande eller till användning av i 2 § OtillbFörfL avsett vilseledande uttryck.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner med stöd av 1 och 2 § OtillbFörfL rättvist att förkasta Oy Rettig-Strengberg Ab:s förbudsyrkande.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Valkonen, viceordförande, Wilhelmsson, Heiniö, Henriksson, Mustonen, Ollikainen och Tammilehto.