Market court fines newspaper company for phone sales without mandatory consumer cancellation document under KSL.

KA vastaan Lehtiketju Oy (yhtiö). 28.10.1981.-Lehtitilauksen tarjoaminen ostajalle puhelimitse oli kotimyyntiä. Yhtiö oli laiminlyönyt toimittaa puhelimitse lehtitilauksen tehneille kuluttajille kotimyyntiasiakirjan. Menettely oli KSL 6 luvun 2 §:n vastaista ja kuluttajien kannalta sopimatonta.

KSL_2_luvun_1_§

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut, että yhtiötä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1 §:n 1 mom:n ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään tarjoamasta joko itse tai lehtiasiamiesten toimesta puhelimitse kuluttajille lehtiä tilattaviksi, jollei tilauksen tehneille toimiteta KSL 6 luvun 2 §:n edellyttämää kuluttajien peruuttamisoikeutta selventävää asiakirjaa.

Yhtiön lehtiasiamiehet hankkivat kuluttajilta sekä uusia että jatkotilauksia puhelimitse siten, että asiamies toimii aloitteentekijänä. Kun asiamies on saanut kuluttajan suostumaan tilaukseen, hän välittää siitä tiedon lehtiyhtiölle. Tilauskauden alkaessa lehti alkaa tulla kuluttajalle. Jonkin ajan kuluttua tulee myös tilauslasku. KSL:n 6 luvun mukaisesta puhelinmyyntiin sovellettavasta peruuttamisoikeudesta kuluttajalle ei näissä yhteyksissä eikä muutoinkaan kerrota.

KSL 6 luvun 2 §:n mukaan myyjän tai tämän asiamiehen on kotimyynnissä luovutettava ostajalle erityinen asiakirja, josta käyvät ilmi myyjän nimi ja osoite, tavaran kauppahinta ja muut sopimusehdot, ja joka sisältää maininnan ostajalle KSL 6 luvun mukaan kuuluvista oikeuksista. Kotimyynniksi katsotaan saman luvun 1 §:n mukaan myös tavaran tarjoaminen kuluttajille puhelimitse (puhelinmyynti) siten, että myyjä toimii aloitteentekijänä.

Peruuttamisoikeuden ulottamista puhelinmyyntiin ja asiakirjan luovuttamisvelvollisuutta on hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi (s. 53) perusteltu mm. sillä, että suorassa myynnissä kuluttaja joutuu tekemään ostopäätÖksensä olosuhteissa, jotka rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan vapaasti harkita sopimuksen tekemistä.

KSL 6 luvun säännökset ovat pakottavia. Elinkeinonharjoittajan on pääsääntöisesti toimitettava KSL 6 luvun 2 §:n tarkoittama asiakirja uhalla, että hän ei muuten voi vedota ostajan tarjoukseen tai vastaukseen. KSL:n 6 luvun säännösten mukaan ostajan on ilmoitettava peruuttamisestaan seitsemän päivän kuluessa siitä kun hän on saanut kotimyyntiasiakirjan ja tutustunut hyödykkeeseen. Saatuaan peruuttamisilmoituksen elinkeinonharjoittajan on noudettava ostajalle jo toimitettu hyödyke. Tänä aikana ostaja ei saa käyttää hyödykettä, vaan se on säilytettävä hänen hallussaan olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä. Myyjän on lisäksi palautettava jo maksettu kauppahinta ostajalle.

Peruutusoikeuden ajankohdan laskemistapa on erilainen riippuen siitä, onko hyödyke kuluttajalle tuttu vai ei. Jollei ostajalla ole ollut tilaisuutta tutustua hyödykkeeseen, peruuttamisen määräaika lasketaan siitä, kun hän vastaanotti tavaran tai ensimmäisen tavaraerän. Muussa tapauksessa peruuttamisaika lasketaan tavaran vastaanottamisesta.

Vaikka puhelintilaus ilman erityistä asiakirjaa ei ole kuluttajaa sitova, peruuttamisasiakirjan toimittamatta jättäminen rajoittaa kuluttajan mahdollisuuksia käyttää lain hänelle suomia oikeuksia. Kuluttajat eivät tunne riitävästi peruuttamisoikeuden sisältöä. Markkinoitu hyödyke on lisäksi luonteeltaan sellaista, että kuluttaja käyttää ja hävittää sen helposti, jolloin sovellettavaksi tulevat KSL 6 luvun 4 §:n säännökset peruuttamisoikeuden menetyksestä. Jo näillä perusteilla yhtiön menettelyä on pidettävä sopimattomana.

Yhtiö ei luovuta kotimyyntiasiakirjaa kuluttajille puhelinmyynnissä. Jo toimitetuista lehdistä yhtiö perii maksun siitä huolimatta, että kuluttaja ei KSL 6 luvun 2 §:n mukaan ole sidottu tekemäänsä tarjoukseen tai antamaansa vastaukseen. Tällöin ei mainitun lainkohdan mukaan ole kuluttajaa sitovaa sopimusta syntynytkään.

Yhtiö on esittänyt, että se käytännössä myöntää kuluttajille oikeuden perua tilauksensa milloin tahansa. Maksua ei myöskään peritä muusta kuin jo toimitetuista lehdistä. Tästä käytännöstä kuluttajat eivät kuitenkaan ole selvillä. Niinpä lasku maksetaan mieluummin kuin ryhdytään riitelemään lehtiyhtiön kanssa. Laskujen perinnässä käytetyt karhumakirjeetkin saattavat olla sävyltään uhkaavia.

Lain asettaman vaatimuksen täyttäminen ei käytännössä aiheuttane lehtimyyntiyhtiöille suuria kuluja. Kotimyyntiasiakirja voidaan toimittaa erillisenä tilausvahvistuksena, ensimmäisen lehden mukana tai laskun liitteenä. Tärkeintä on, että kuluttajalle tiedotetaan hänelle lain mukaan kuuluvista oikeuksista. Peruuttamisasiakirjan toimittaminen on myös elinkeinonharjoittajien omien etujen mukaista. Voidaan näet olettaa pakkomyyntitilanteiden ja asiamiehiin kohdistuvien syytösten tällaisen käytännön mukana vähenevän.

Elinkeinoelämän omissa markkinointiohjeissakin on peruuttamisoikeudesta kertomiseen kiinnitetty huomiota. Suoramyynnin kansainvälisten perussääntöjen 3 artiklassa kehotetaan suoramyyjää varmistumaan siitä, että kaikki asiakirjat, joita hän käyttää kuluttajaan kohdistuvassa kaupassa, sisältävät peruuttamislausekkeen. Suoramyyntiin luetaan myös puhelimitse tapahtuva toiminta.

Yhtiön menettely, jolla pyritään tekemään tyhjäksi pakottavaksi säädetty suojajärjestelmä, on sopimaton ja KSL 2 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen. Kuvatun kaltainen menettely lienee lehtialalla yleistä. Tämän vuoksi markkinatuomioistuimen päätöksellä tulee olemaan merkittävä vaikutus ennakkotapauksena.

LEHTIKETJU OY:N VASTINE

Yhtiö on kiistänyt käyttäneensä markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

KA:n hakemus koskee laajaa elinkeinonharjoittajien joukkoa. Lehtialalla vallitseva tilauskäytäntö on ollut yleinen ja yhtenäinen. Käytännössä ei ole ilmennyt sellaisia häiriöitä tai vakavia tapauksia, joiden takia tähän saakka hyväksi osoittautunutta järjestelyä olisi muutettava. Aikakauslehdet ovat suhtautuneet erittäin joustavasti kesken tilauskauttakin tapahtuviin peruutuksiin. Tilaushinta on tällöin palautettu toimittamatta jääneiden numeroiden osalta ilman että tilaajalta olisi vaadittu mitään perusteluja peruutukselle. KSL:n tiukka tulkinta tiukkoine määräaikoineen, vaatimuksineen olla ryhtymättä käyttämään tavaraa ja peruutusoikeuden menettämisineen kesken tilauskautta itse asiassa vaikeuttaisi ja rajoittaisi kuluttajan mahdollisuuksia peruuttaa tilauksensa.

Suuri osa lehtitilauksista syntyy siten, että kuluttaja toimii aloitteentekijänä joko lähettämällä tilauskaavakkeen tai tilauskupongin, käymällä tilausagentin luona tai sopimalla suullisesti agentin kanssa tilauksesta. Tilaukset ovat eri pituisia ja niitä tehdään jatkuvasti ympäri vuoden. Uusien tilausten lisäksi tehdään kestotilaussopimuksia, jotka jatkuvat toistaiseksi kunnes asiakas irtisanoo sopimuksen. Lisäksi tehdään jatkotilaussopimuksia, jotka uudistetaan määräajaksi sen jälkeen kun asiakas on tutustunut lehteen, bonustilauksia jne. Asiamiesten puhelinmyynnistä vain noin kymmenen prosenttia on uusia tilauksia. Jatkotilauksia on noin yhdeksänkymmentä prosenttia.

Vallitsevan käytännön muuttaminen ei paranna kuluttajan irtisanomissuojaa. Puhelimitse tehtyjä tilauksia on voitu peruuttaa noudattamatta mitään irtisanomisaikaa. Mikäli lehtiyhtiöt velvoitetaan toimittamaan peruuttamisasiakirja, mikä toimenpide aiheuttaa suuria kustannuksia, on luonnollista, ettei asiakkaille voida enää antaa rajatonta irtisanomisoikeutta. Toimenpide aiheuttaisi myös tilaushintojen korottamisen lisäkustannusten johdosta.

KA:n mielestä kotimyyntiasiakirja voitaisiin toimittaa joko ensimmäisen lehden mukana tai laskun liitteenä. Näin voitaisiin tietenkin käytännössä menetellä. Kuitenkin on olemassa erilaisia tilaajia ja tilaussopimustyyppejä. Asiakirjaa ei tarvitse kaikille lähettää. Asiakirjan lähettäminen niille, joille sen lähettäminen ei kuulu ja jotka eivät siihen kuitenkaan saisi vedota, aiheuttaisi varmasti näissä tilaajissa hämminkiä, epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Koska uusia erimuotoisia tilauksia tehdään jatkuvasti, on myös mahdotonta ilman erikoisjärjestelyjä toimittaa asiakirjaa oikean lehden mukana. Samoista syistä asiakirjaa ei myöskään voida liittää jokaiseen laskuun.

Kotimyyntiasiakirjan toimittaminen oikealle tilaajalle oikeaan aikaan edellyttämää perusteellista muutosta koko tilausliikennejärjestelmään. Suunnittelu-, ATK-ohjelmointi-, lomake- ja postitusjärjestelmät on muutettava. Niitä on jatkuvasti kehiteltävä ja valvottava. Tämä aiheuttaisi noin miljoonan markan lisäkustannuksen yhtiölle ja johtaisi tilaushintojen korottamiseen. Se olisi kuluttajien etujen vastaista, varsinkin kun heidän oikeusturvansa, joka nykyisen järjestelmän mukaan on KSL:n edellyttämää tasoa parempi, samalla supistuisi.

KSL:n 6 luvun soveltaminen aikakauslehtitilauksiin tuottaa erityisiä vaikeuksia "tavaran" luonteen vuoksi. Kuluttajalla on, vaikka erityiseen asiakirjaan perustuva peruuttamisaika olisi kulunut umpeen, oikeus peruuttaa tilaus seitsemän päivän kuluessa siitä kun hän vastaanotti tavaran. Jos lehtinumeroa ei voida pitää "tavaraeränä" vaan jokaista numeroa pidetään erillisenä "tuotteena", erityisellä asiakirjalla ei käytännössä ole mitään merkitystä. Koska lehtiyhtiöt hyväksyvät kesken tilauskautta tapahtuvia peruutuksia, se merkitsee itse asiassa samaa kuin 6 luvun 3 §:n 1 mom:n toisen lauseen soveltaminen jokaiseen lehtinumeroon. Yhden erityisen asiakirjan lähettämisellä ei näin ollen ole mitään käytännöllistä merkitystä. Ei voida myöskään kohtuudella vaatia, että jokaisen numeron yhteydessä lähetettäisiin uusi asiakirja.

Puhelinmyynti ei varsinaisesti ole suoramyyntiä. Suoramyynnin kansainvälisiä perussääntöjä ei ole ilmeisesti tarkoitettu koskemaan puhelinmyyntiä. Lehtitilauksen laatu poikkeaa myös normaalista suoramyynnissä myytävänä olevasta tavaravalikoimasta. Säännöksiä sovellettaessa olisi otettava huomioon mm. kustannukset. Esillä olevassa tapauksessa on lisäksi kysymys tavarasta, johon kuluttaja on useimmissa tapauksissa voinut tutustua. Silloin kun lehti on kuluttajalle tuttu, kotimyyntiasiakirjan antamista ei voi määrätä pakolliseksi kuluttajansuojanäkökohtien perusteella.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

KSL 6 luvun 2 §:n mukaan myyjän tai tämän asiamiehen on kotimyynnissä luovutettava ostajalle erityinen asiakirja, josta käy ilmi mm. kuluttajalla kotimyynnissä oleva määräaikainen vapaa peruuttamisoikeus. Asiakirjan luovuttamisvelvollisuus on laissa poikkeukseton.

Lehtiketju Oy hankkii aikakauslehtien tilauksia siten, että yhtiön asiamiehet ottavat puhelimitse yhteyttä kuluttajiin. KSL 6 luvun 1 §:n mukaan tavaran tarjoaminen ostajalle puhelimitse on kotimyyntiä. Lehtiketju Oy ei ole edellä mainitussa puhelimitse suoritetussa lehtitilausten kotimyynnissä toimittanut tilauksen tehneille kuluttajille KSL 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettua asiakirjaa. Menettely on viimeksi mainitun nimenomaisen säännöksen vastaista ja siten kuluttajien kannalta sopimatonta.

Puheena olevan kaltaisessa lehtitilausten puhelinmyynnissä KSL 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettu asiakirja jätetään yleisesti toimittamatta. Lehtiketju Oy käsittelee lehtitilaukset automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ja tällaisen järjestelmän välitön muutos ei ole mahdollinen. Näillä perusteilla markkinatuomioistuin katsoo kohtuulliseksi, että yhtiölle jää riittävä ylimenokausi lainmukaiseen menettelyyn siirtymiselle.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi KSL 2 luvun 1 §:n 1 mom:n ja 7 §:n nojalla 100 000 markan sakon uhalla kieltää Lehtiketju Oy:tä tarjoamasta kuluttajille puhelimitse lehtitilauksia ilman, että tilauksen tehneille toimitetaan KSL 6 luvun 2 §:ssä säänneltyä erityistä asiakirjaa.

Kieltoa on noudatettava 1.4.1982 lukien.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Wilhelmsson, Pekkanen, Aaltonen, Heiniö, Henriksson, Mustonen, Ollikainen ja Tammilehto.

---

[SV]

KO mot Lehtiketju Oy (bolaget). - Erbjudande av tidningsprenumeration till köparen per telefon var hemförsäljning. Bolaget hade underlåtit att sända hemförsäljningshandling till konsumenter som per telefon prenumererat på tidningen. Förfarandet var stridande mot KSL 6 kap. 2 § och otillbörligt mot konsumenterna.

KSL_2_kap._1_§

KONSUMENTOMBUDSMANNENS YRKANDE

KO har yrkat att bolaget med stöd av 2 kap. 1 § 1 mom. och 7 § konsumentskyddslagen (KSL) vid vite förbjudes att antingen självt eller genom tigninsombud per telefon erbjuda konsumenterna prenumeration på tidningar, såvida inte de som gjort prenumerationer tillställes den handling som förklarar konsumenternas rätt att frånträda köpet, som förutsättes i 6 kap. 2 § KSL.

Bolagets tidningsombud skaffar såväl nya som fortsättningsprenumerationer från konsumenterna per telefon. Anskaffningen sker på ombudens initiativ. När ombudet erhållit konsumentens samtycke till prenumerationen lämnar han tidningsbolaget meddelande härom. Då prenumerationsperioden börjar, börjar också tidningen komma till konsumenten. Efter någon tid kommer också abonnemangsräkningen. Konsumentens rätt enligt KSL 6 kap. att frånträda köpet, som tillämpas vid telefonförsäljning, nämnes inte i dessa sammanhang och inte heller eljest.

Enligt 6 kap. 2 § KSL skall säljaren eller dennes ombud vid hemförsäljning till köparen överlämna en särskild handling, varav framgår säljarens namn och adress, varan samt köpeskillingen ävensom övriga avtalsvillkor, och vari ingår omnämnande av de rättigheter, som tillkommer köparen enligt KSL 6 kap. Såsom hemförsäljning betraktas enligt samma kapitels 1 § också det fall, då varan utbjudes åt konsumenterna per telefon (telefonförsäljning) och då så sker på säljarens initiativ.

Utvidgningen av återkallelserätten och skyldigheten att lämna den föreskrivna handlingen har i regeringens proposition rörande konsumentskyddslagstiftning (s. 53) motiverats bl.a. med att konsumenten vid direktförsäljning blir tvungen att fatt sitt köpbeslut under förhållanden som begränsar hans möjligheter att fritt överväga ingåendet av avtal.

Bestämmelserna i KSL 6 kap. är tvingande. Näringsidkaren måste i regel lämna den i 6 kap. 2 § KSL avsedda handlingen vid äventyr att han inte eljest kan gentemot köparen åberopa anbudet eller svaret. Enligt reglen i KSL 6 kap. måste köparen anmäla om hävande av köpet inom sju dagar efter det han mottagit hemförsäljningshandlingen och gjort sig förtrogen med varan. Näringsidkaren skall, sedan han fått anmälan om frånträdande, avhämta den levererade varan från köparen. Under denna tid får köparen inte använda förnödenheten. Denna måste av honom förvaras i väsentligen oföränd

rat och oförminskat skick. Säljaren skall dessutom återbetala redan erlagd köpeskilling till köparen.

Beräkningen av tidsfristen för hävningsrätten är olika beroende på huruvida förnödenheten är bekant för konsumenten eller ej. Såvida köparen inte har haft möjlighet att göra sig förtrogen med varan beräknas fristen för frånträdandet från det han emottagit varan eller det första varupartiet. I övriga fall räknas tiden för hävningsrätten från det hemförsäljningshandlingen emottagits.

Fastän en beställning per telefon utan speciell handling inte är bindande för konsumenten inskränker underlåtenhet att lämna handlingen rörande återkallelserätten konsumentens möjligheter att utnyttja de rättigheter lagen tillförsäkrar honom. Konsumenterna känner inte i tillräcklig grad innebörden av återkallelserätten. Den marknadsförda nyttigheten är dessutom till sin natur sådan, att konsumenten med lätthet använder och fördärvar den, varvid bestämmelserna i 6 kap. 4 § KSL om förlust av återkallelserätten blir tillämpliga. Redan av denna anledning måste bolagets tillvägagångssätt anses otillbörligt.

Bolaget lämnar vid telefonförsäljning ingen hemförsäljningshandling till konsumenterna. Bolaget uppbär betalning för redan levererade tidningar, trots att konsumenten enligt 6 kap. 2 § KSL inte är bunden av avgivet anbud eller lämnat svar. Då har det enligt nämnda lagrum inte uppstått något för konsumenten bindande avtalsförhållande.

Bolaget har visat att det i praktiken ger konsumenterna rättighet att återkalla sin prenumeration när som helst. Betalning uppbäres ej heller för andra tidningar än sådana, som redan levererats. Konsumenterna har emellertid inte denna praxis klart för sig. De betalar därför räkningen hellre än de börjar tvista med tidningsbolaget. De kravbrev som användas vid inkassering av fordringarna kan använda en hotande ton.

Det torde inte förorsaka tidningförsäljningsbolaget några stora kostnader att uppfylla de fordringar lagen uppställer. Hemförsäljningshandlingen kan sändas som särskild bekräftelse på beställningen, tillsammans med den första tidningen eller som bilaga till räkningen. Det viktigaste är att konsumenten får information om den rätt som tillkommer honom enligt lagen. Det är också till fördel för näringsidkaren själv att en hemförsäljningshandling skickas. Man kan antaga att om så sker anklagelser beträffande tvångsförsäljning och beskyllningar riktade mot ombuden kommer att minska.

Också i näringslivets egna anvisningar beträffande marknadsföring har man fäst uppmärksamhet vid att informera om rätten att frånträda ett köp. I de internationella grundreglerna för direktförsäljning, 3 artikel uppmanas direktförsäljare att förvissa sig om att alla handlingar, som användas vid handel med konsumenten, innehåller klausulen om rätt att frånträda köpet. Försäljning som sker per telefon räknas också som direktförsäljning.

Bolagets tillvägagångssätt, som försöker att göra ett tvingande skyddssystem verkningslöst, är otillbörligt och stridande mot 2 kap. 1 § 1 KSL. Förfaringssätt som det här beskrivna lär vara allmänt inom tidningsbranschen. Av denna anledning kommer marknadsdomstolens beslut att ha avsevärd prejudicerande betydelse.

LEHTIKETJU OY:S BEMÖTANDE

Bolaget har bestridit att det i sin marknadsföring förfarit på ur konsumentens synpunkt otillbörligt sätt och yrkat att ansökan förkastas.

KO:s ansökan berör en stor mängd näringsidkare. Den abonnemangspraxis som finns inom tidningsbranschen har varit allmän och enhetlig. Det har i praktiken inte visat sig några sådana störningar eller allvarliga fall, att det hitintills såsom gott befunna sättet för den skull borde förändras. Tidskrifterna har visat en synnerligen smidig inställning till och med till avbeställningar som gjorts under prenumerationsperioden. Abonnemangsavgiften har då återbetalats för de icke levererade numrens del utan att man av abonnenten fordrar några som helst motiveringar för avbeställningen. En sträng tolkning av KSL med skärpning av frister, fordran på att varan inte har börjat användas och förlust av rätten att göra avbeställning under abonnemangsperioden skulle i själva verket försvåra och begränsa konsumentens möjligheter att återkalla sin beställning.

En stor del tidningsabonnemang uppstår på initiativ av konsumenten, som antingen skickar in ett abonnemangsformulär eller en abonnemangskupong, besöker abonnemangsagenten eller träffar en muntlig överenskommelse om abonnemanget med agenten. Abonnemangen är av olika längd och de tecknas kontinuerligt över hela året. Förutom nya abonnemang tecknas överenskommelser om stående abonnemang, som fortsätter tills vidare till dess kunden säger uppavtalet. Dessutom göres avtal om fortsättningsabonnemang, som förnyas för bestämd tid sedan kunden lärt känna tidningen, bonusabonnemang o.s.v. Av tidningsombudens telefonförsäljning utgör de nya abonnemangen endast ungefär tio procent. Kontinuerliga abonnemang är ungefär nittio procent.

Förändring av nuvarande praxis kommer inte att förbättra konsumentens uppsägningsskydd. Abonnemang som tecknats per telefon har kunnat sägas upp utan iakttagande av uppsägningstid. Såvida man ålägger tidningsbolaget att sända ut en uppsägningshandling, en åtgärd som förorsakar stora kostnader, är det naturligt att man inte längre kan lämna kunderna en obegränsad uppsägningsrätt. Åtgärden skulle också förorsaka en höjning av abonnemangspriserna till följd av de ytterligare kostnaderna.

Enligt KO:s uppfattning skulle man kunna sända hemförsäljningshandlingen antingen med den första tidningen eller som bilaga till räkningen. Det går naturligtvis för sig att i praktiken förfara så. Det finns emellertid olika slags abonnenter och abonnemangstyper. Handlingen behöver inte tillställas alla abonnenter. Om handlingen skickas till dem, som inte beröras av att den tillställts dem och som i varje fall inte kan åberopa den, skulle detta säkerligen i dessa fall framkalla förvirring, ovisshet och missförstånd. Eftersom det kontinuerligt tecknas nya abonnemang av olika slag är det också omöjligt att utan ett specialförfarande expediera handlingen med de rätta tidningarna. Av samma skäl kan handlingen inte sändas med varje räkning.

Att skicka hemförsäljningshandlingen till de rätta abonnenterna vid rätt tidpunkt förutsätter grundliga förändringar i hela abonnemangstrafiksystemet. Planerings-, ADB-programmerings-, blankett- och postningssystemen måste ändras. Dessa måste oupphörligen utvecklas och övervakas. Detta skulle medföra en kostnadsökning på ungefär en miljon mark för bolaget och skulle leda till höjda abonnemangspriser. Det vore emot konsumenternas fördel, i synnerhet som deras rättstrygghet, som med den nuvarande ordningen är bättre än den som förutsättes i KSL, på samma gång skulle försämras.

Tillämpning av KSL:s 6 kap. på tidskrifsabonnemang medför speciella svårigheter till följd av "varans" karaktär. Konsumenten har rätt att säga upp abonnemanget inom sju dagar från från det han mottagit varan, även om den tidsfrist, som grundar sig på den speciella handlingen, gått till ända. Om ett tidningsnummer inte kan betraktas som "varuparti" utan varje nummer anses som en särskild "vara", har den speciella handlingen i praktiken ingen som helst betydelse. Eftersom tidningsbolagen godkänner uppsägningar, som sker under abonnemangstidens gång, innebär detta i själva verket detsamma som att 6 kap. 3 § 1 mom. andra stycket tillämpas på varje tidningsnummer. Att en enda gång sända den speciella handlingen kommer därför inte att ha någon praktisk betydelse. Man kan inte heller skäligen fordra, att en ny handling skulle sändas med varje nummer.

Telefonförsäljning är egentligen inte direktförsäljning. De internationella grundreglerna för direktförsäljning har inte uppenbart avsetts att avse telefonförsäljning. Tidningsabonnemangets karaktär avviker också från det varusortiment, som saluföres vid normal direktförsäljning. Vid tillämpning av reglerna måste man ta hänsyn bl.a. till kostnaderna. I förevarande fall är det dessutom frågan om en vara, som konsumenten i de flesta fall har kunnat lära känna. I de fall då tidningen är känd för konsumenten, kan man inte på grundval av konsumentskyddssynpunkter föreskriva att det obligatoriskt skall lämnas en hemförsäljningshandling.

MOTIVERINGAR FÖR MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Enligt 6 kap. 2 § KSL skall säljaren eller dennes ombud vid hemförsäljning till köparen överlämna en särskild handling, varav framgår bl.a. den fria återkallelserätt under viss tid, som konsumenten har vid hemförsäljning. Skyldigheten att lämna handlingen är i lagen utan undantag.

Lehtiketju Oy skaffar abonnemang på tidningar på så sätt, att bolagets ombud per telefon kontaktar konsumenterna. Enligt 6 kap. 1 § KSL utgör erbjudande av en vara åt köparen per telefon hemförsäljning. Lehtiketju Oy har inte vid sin ovan beskrivna med hjälp av telefon genomförda hemförsäljning av tidningsabonnemang sänt den i 6 kap. 2 § KSL avsedda handlingen till de konsumenter, som tecknat abonnemang. Förfarandet strider mot den sistanämnda uttryckliga regeln och är sålunda otillbörligt ur konsumentens synpunkt.

Vid sådan telefonförsäljning av tidningsabonnemang som nu är fråga underlåtes allmänt att skicka den 6 kap. 2 § KSL avsedda handlingen. Lehtiketju Oy behandlar abonnemangen med hjälp av automatisk databehandling och det är inte möjligt att omedelbart ändra på en sådan ordning. Av denna anledning anser marknadsdomstolen det vara skäligt, att bolaget lämnas tillräcklig övergångstid för att övergå till ett lagenligt förfarande.

MARKNADSDOMSTOLENS AVGÖRANDE

Marknadsdomstolen finner rättvist att med stöd av 2 kap. 1 § 1 mom. och 7 § KSL vid 100 000 marks vite förbjuda Lehtiketju Oy att erbjuda konsumenterna tidningsabonnemang per telefon utan att den i 6 kap. 2 § KSL föreskrivna särskilda handlingen sändes till dem som tecknat abonnemang.

Förbudet träder i kraft den 1.4.1982.

Närvarande: Huttunen, ordförande, Wilhelmsson, Pekkanen, Aaltonen, Heiniö, Henriksson, Mustonen, Ollikainen och Tammilehto.