Labor court dismissed union claim that employer violated work schedule rules during sudden client cancellations.

Kysymys elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen työvuoroluettelon muuttamista koskevan määräyksen tulkinnasta ja siitä, oliko työnantaja rikkonut määräystä kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa. Kanne hylättiin.

Asia

Työvuoroluettelon muuttaminen

Kantaja

Suomen Journalistiliitto ry

Vastaajat

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.6.2023

Pääkäsittely 16.11.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitto ry:n välillä solmitussa elokuva- ja tv-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa on ollut 1.2.2015 alkaen työvuoroluetteloa koskeva 18 §:n määräys. Määräys on ollut siitä alkaen samansisältöinen sillä muutoksella, että 7.2.2022 lukien työvuoroluetteloa koskeva määräys on ollut sopimuksen 19 §:ssä.

19 § Työvuoroluettelo (aiemmin 18 §)

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta on käytävä ilmi työntekijän työajan alkaminen ja päättyminen sekä viikkolevon ja tasoittumisvapaiden sijoittuminen.

Työnantajan laatimasta työvuoroluettelosta voidaan kuitenkin paikallisesti sopimalla poiketa yksittäisen työntekijän halutessa, jos henkilöllä on mahdollisuus tosiasiallisesti itsenäisesti muokata työaikojaan. Työnantajan työnjohto-oikeus on voimassa samalla tavalla kuin työsuhteessa muutoinkin. Työntekijä voi halutessaan palata normaaliin työvuoroluettelokäytäntöön ilmoittamalla siitä työnantajalle kahden viikon ilmoitusajalla.

Soveltamisohje: Määräystä voidaan soveltaa esimerkiksi tuotannon ennakkosuunnitteluvaiheessa tai esimiesasemassa olevaan työntekijään.

Jaksotyössä työvuoro suunnitellaan siten, että työvuoro on pääsääntöisesti vähintään 4 tunnin mittainen, jos työnantaja ja työntekijä eivät toisin sovi.

Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajalle kuin mahdollista ja kuitenkin vähintään viikon pituiseksi. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 vuorokautta ennen seuraavan työviikon alkua ja jaksotyössä viimeistään neljä kalenteripäivää ennen sen voimaantuloa.

Työvuoroluetteloon tulevista muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ja kuitenkin viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Sairaustapauksissa ja töiden järjestelyihin liittyvistä painavista syistä sekä ennalta arvaamattomissa ja äkillisissä tilanteissa muutos voidaan kuitenkin toimeenpanna työaikalain mukaisesti. Muutos voi kohdistua myös kokonaisiin työpäiviin tai työvuoroihin ottaen huomioon tämän sopimuksen jaksotyötä koskevat määräykset. Tällaisessa tilanteessa työpäivää ei voida muuttaa kokonaan vapaapäiväksi, jos työntekijä on ehtinyt lähteä työpaikalle ennen kuin hän on saanut tiedon työvuoron peruuntumisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy on live-tuotantoihin erikoistunut tekninen tuotantoyhtiö, joka on erikoistunut monikameraisiin ja suoriin urheilulähetyksiin. Yhtiö tekee vuosittain pari tuhatta suoraa televisiolähetystä muun muassa jääkiekosta ja raviurheilusta.

Suomen Hippos ry on suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö, joka johtaa ravikilpailutoimintaa ja myöntää luvat kilpailujen järjestämiseen sekä määrittelee järjestämiseen liittyvät ehdot. Hippoksen Suomessa järjestämien ravikilpailujen sekä SM-jääkiekon liigaotteluiden televisioinnin tuottaa Y Oy, joka on tilannut lähetyksiä X Oy:ltä.

X Oy on muuttanut kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa työvuoroluetteloita alle kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa vedoten työn järjestelyihin liittyviin painaviin syihin sekä ennalta arvaamattomiin ja äkillisiin tilanteisiin, kun asiakas on ilmoittanut yhtiölle, ettei ravien tai liigaottelun televisiointeja tehdä peruutustilanteista johtuen.

Erimielisyys vallitsee siitä, onko X Oy:llä ollut oikeus muuttaa kanteessa yksilöityjä työvuoroluettelon työvuoroja työehtosopimuksen 19 §:n viimeisen kappaleen määräyksen perusteella.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Journalistiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy on menetellyt elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen 19 §:n 5 ja 6 kappaleen vastaisesti muuttaessaan työntekijöidensä A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työvuoroluetteloita seuraavina ajankohtina:

8.4.2018, E

27.1.2019, E

28.1.2019, F

1.3.2019, F

25.3.2019, C

28.3.3019, E

12.1.2021, A

14.1.2021, C

7.1.2022, B

2. tuomitsee X Oy:n ensimmäisessä vaatimuskohdassa kerrotusta menettelystä työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon

3. tuomitsee Palta ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä ja

4. velvoittaa Palta ry:n ja X Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 26.276,41 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen (ELOTES) nojalla työvuoroluettelo on laadittava vähintään viikon pituiseksi ajankohdaksi. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi vuorokautta ennen seuraavan työviikon alkua ja jaksotyössä viimeistään neljä kalenteripäivää ennen sen voimaantuloa. Työvuoroluetteloon tulevista muutoksista on ilmoitettava mahdollisimman ajoissa, mutta kuitenkin viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Työvuoroluettelon muuttaminen myöhemmin kuin kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa on mahdollista määräyksen sanamuodon mukaan vain silloin, kun kyse on samaan aikaan vallitsevista sairaustapauksesta ja töiden järjestelyihin liittyvistä painavista syistä sekä ennalta arvaamattomista ja äkillisistä tilanteista.

Säännöksen sanamuoto on selkeä ja se edellyttää kahden yhtäaikaisen tapahtuman taikka tilanteen olemassaoloa. Kyse on oltava ensinnäkin sairaustapauksesta ja töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä sekä toiseksi myös ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä tilanteesta.

Säännös on siten tarkoitettu sovellettavaksi lähinnä tilanteeseen, jossa esimerkiksi päänäyttelijä tai -kuvaaja on äkillisesti ja ennakoimattomasti sairastunut. Tällaisessa tilanteessa työntekijän työvuorolistaa on katsottu voitavan muuttaa myöhemmin kuin kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa. Tällöinkin työnantajan on ensisijaisesti tullut järjestää työntekijälle korvaavaa työtä.

Työvuoroluettelon muuttamista koskeva poikkeussäännös myöhemmin kuin kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa ei mahdollista työnantajariskin siirtämistä työntekijälle tilanteessa, jossa on kyse pelkästään ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä tilanteesta. Tällaiset tilanteet kuuluvat työnantajan vastuupiiriin ja niiden osalta työntekijää suojaa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n säännös koskien työntekijän oikeutta saada palkkansa työnteon estyessä. Työnantaja ei vapaudu palkanmaksuvelvollisuudesta niiltä päiviltä, jotka alkuperäisessä työvuorolistassa ilmoitettuina olisivat olleet työvuoroja (KKO 1988:127, KKO 2008:35). Mainitusta säännöksestä ei voida sopia toisin työehtosopimuksella.

Työvuoroluettelon muuttamista koskeva normi on pakottava siten, ettei siitä saa työehtosopimuksella toisin sopia työntekijän vahingoksi. ELOTES:ssä osapuolet ovat sopineet asiasta työaikalakia paremmin. Siinä on asetettu työaikalakia ankarampia edellytyksiä työvuoroluettelon muuttamiselle alle kaksi kalenteripäivää ennen muutosta kuitenkin niin, että osapuolet ovat ottaneet kirjauksella huomioon elokuva- ja tv-tuotantoalalle tyypilliset nopeat muutostarpeet. Se ei kuitenkaan tarkoita tilannetta, jossa tilaaja peruu tai siirtää tilauksensa, vaan yrityksen omassa tuotannossa tapahtuvista nopeista ja ennakoimattomista tilanteista.

Muutosoikeutta koskeva määräys on yksiselitteinen ja työnantajapuolen laatima. Joka tapauksessa määräystä tulee arvioida yleisten sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden nojalla.

Työehtosopimuksen rikkominen

Ravit

Ravikilpailujen perumisia tapahtuu sään tai rataolosuhteiden vuoksi. Yleensä syynä on ollut pakkasen kiristyminen, tuulen voimakkuus tai radan kunnon huonontuminen. Ravikilpailujen säännöissä on määritelty kilpailujen pakkasrajat. Kilpailujen peruminen perustuu Hippoksen sääntöihin. Kun Y Oy on perunut ravit, on X Oy perunut työntekijöidensä työvuoroja alle kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa seuraavasti.

1) Lappeenranta 8.4.2018, ravit

E:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistan mukaisesti sunnuntaina kello 13 alkavien ravien televisointiin 8.4.2018 Lappeenrannassa. Yhtiö perui hänen 7,5 tunniksi sovitun työvuoronsa liian pehmeän raviradan vuoksi, koska ilman lämpötila oli ollut plussalla. Hippoksen ravikilpailusääntöjen mukaan ravit voidaan perua raviolosuhteiden vuoksi. Lämpötilat olivat olleet samankaltaiset ainakin viimeiset neljä vuorokautta ja kolme kokonaista kalenteripäivää ennen kisojen alkamista. Siten raviradan rataolosuhteiden todennäköinen heikkeneminen oli ollut tiedossa yli kaksi vuorokautta ennen työvuoron perumista.

2) Seinäjoki 27.1.2019, ravit

E:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistan mukaisesti sunnuntaina kello 16 alkavien ravien televisointiin 27.1.2019 Seinäjoella. Yhtiö perui hänen 7,5 tunniksi sovitun työvuoronsa liian kovan pakkasen (-22 astetta) vuoksi. Hippoksen ravikilpailusääntöjen mukaan suositeltava pakkasraja kilpailujen peruuttamiseksi on rannikolla 15 — 20 astetta ja sisämaassa 20 — 25 astetta. Kyse ei ollut ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä pakkasen kiristymisestä ottaen vielä huomioon koko maan normaali talvisää.

3) Oulu 28.1.2019, ravit

F:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistansa mukaisesti kello 19 alkavien ravien televisointiin maanantaina 28.1.2019 Oulussa. Yhtiö perui hänen 7,5 tunniksi sovitun työvuoronsa liian kovan pakkasen (-20 astetta) vuoksi. Ilmatieteen laitoksen mukaan pakkanen oli ollut rannikolla kireä jo neljä vuorokautta ennen raveja. Lämpötilat olivat olleet samankaltaiset ainakin viimeiset neljä vuorokautta ennen kisoja.

4) Jyväskylä 1.3.2019, ravit

F:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistansa mukaisesti kello 18 alkavien ravien televisointiin tiistaina 1.3.2019 Jyväskylässä. Yhtiö perui hänen 16 tunniksi sovitun työvuoronsa raviradan liian kovan kaviouran vuoksi. Ilman lämpötila oli lauhan jakson jälkeen mennyt pakkaselle jo yli kaksi kalenteripäivää ennen raveja. Tällöin on mahdollista, että kavioura muuttuu kovaksi.

5) Joensuu 25.3.2019, ravit

C:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistansa mukaisesti kello 18 alkavien ravien televisointiin maanantaina 25.3.2019 Joensuussa. Yhtiö perui hänen yli 12 tunniksi sovitun työvuoronsa, koska rata ei ole ollut turvallinen. Lämpötilat olivat olleet samankaltaiset ainakin viimeiset neljä vuorokautta ennen kisoja. Öisin oli ollut pientä pakkasta ja päivisin selvästi lauhaa. Raviradan olosuhteet olivat olleet samanlaiset yli kaksi kalenteripäivää ennen raveja.

6) Kuopio 28.3.2019, ravit

E:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistansa mukaisesti kello 18 alkavien ravien televisointiin maanantaina 28.3.2019 Kuopiossa. Yhtiö perui hänen yli 7,5 tunniksi sovitun työvuoronsa, koska rata ei ole ollut turvallinen. Lämpötilat olivat olleet samankaltaiset ainakin viimeiset neljä vuorokautta ennen kisoja. Öisin oli ollut pientä pakkasta ja päivisin selvästi lauhaa. Raviradan olosuhteet olivat olleet samanlaiset yli kaksi kalenteripäivää ennen raveja.

7) Forssa 12.1.2021, ravit

A:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistansa mukaisesti kello 18 alkavien ravien televisointiin tiistaina 12.1.2021 Forssassa. Yhtiö perui hänen 11 tunniksi sovitun työvuoronsa lumimyrskyn vuoksi. Lumimyrskystä oli ennustettu jo yli kolme kalenteripäivää ennen raveja.

8) Kouvola 14.1.2021, ravit

C:n, D:n ja E:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistansa mukaisesti torstaina kello 19 alkavien ravien televisointiin 14.1.2021 Kouvolassa. Yhtiö perui heidän 10 tai 7,5 tunniksi sovitut työvuorot kovan pakkasen vuoksi. Pakkanen oli ollut kireä öisin jo pitkään ennen raveja. Sää oli ollut alueella vuoden aikaan nähden tyypillistä. Kyse ei ollut mistään ennalta arvaamattomasta syystä.

Hippoksen ravikilpailujen säännöt ovat kaikkien saatavilla. Siten myös yhtiö olisi pystynyt helposti selvittämään tilaisuuden järjestäjän toimintaan vaikuttavat ulkopuolisen tahon ohjeet tai säännöt, jotka välillisesti voivat vaikuttaa yhtiölle tarjolla olevan työn määrään ja varautumaan niihin kolmannen kanssa tehtävillä sopimuksilla.

Sään muutokset voivat vaikuttaa ravien järjestämisiin. Sääolosuhteet ovat kuitenkin erittäin hyvin ennustettavissa ja sään muutokset etukäteen tiedossa olevia, eikä vuodenajalle tyypillisiä sään vaihteluita voida pitää työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla sellaisina tilanteina, jotka oikeuttavat ilmoittamaan työvuoroluettelon muutoksista myöhemmin kuin kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa. Sään vaihtelu ei ole työehtosopimuksen 19 §:n 6 kappaleessa tarkoitettu sairaustapauksiin ja töiden järjestelyihin liittyvä painava syy sekä ennalta arvaamaton ja äkillinen syy.

Todellisuudessa puheena olevissa tilanteissa on ollut kyse siitä, ettei yhtiö ole suojautunut itse sopimuksillaan tai vakuutuksin tilaajaa mahdollisesti kohtaavien ongelmien suhteen.

Liigaottelun koronaperuutus 7.1.2022

Vuoden 2020 SM-liigakausi lopetettiin kokonaan 13.3.2020 koronaviruspandemian vuoksi. Kaudella 2020 — 2021 kaksi kolmasosaa kaikista otteluista jouduttiin pelaamaan ilman yleisöä. Sport-Jukurit ottelu 7.1.2022 siirrettiin myöhempään ajankohtaan, koska alueellinen tartuntatautiviranomainen asetti koko Vaasa Sportin joukkueen muutamaa henkilöä lukuun ottamatta karanteeniin 15.1.2022 asti.

B:n oli tarkoitus osallistua työvuorolistansa mukaisesti torstaina Vaasassa kello 19 alkavan liigaottelun Sport-Jukurit televisointiin 7.1.2022. Yhtiö perui hänen kuudeksi tunniksi sovitun työvuoronsa joukkueessa olevan koronatilanteen vuoksi.

Suomen yleisessä koronatilanteessa oli tuohon aikaan tiedossa selkeä negatiivinen kehityssuunta. Viranomaisten antamien tietojen mukaan vuodenvaihteessa 2021 — 2022 oli tiedossa tilanteen olennainen pahentuminen sekä tartuntojen määrän voimakas kasvu. X Oy on työnantajana voinut otaksua, että koronakiristykset jatkuvat tai koronatartunnat lisääntyvät, ja ne voivat johtaa otteluiden siirtämisiin.

Vuoden 2020 alussa alkanut pandemia tai edes alkuvuonna 2022 tapahtunut jääkiekkojoukkueen asettaminen karanteeniin ei ole työehtosopimuksen 19 §:n 6 kappaleessa tarkoitettu sairaustapauksiin ja töiden järjestelyihin liittyvä painava syy sekä ennalta-arvaamaton ja äkillinen syy. Todellisuudessa puheena olevissa tilanteissa on ollut kyse siitä, ettei yhtiö ole suojautunut itse sopimuksillaan tilaajaa mahdollisesti kohtaavien ongelmien suhteen.

Asian arviointi

Työnantajalla on oikeus työehtosopimuksen 19 §:n 5 kappaleen nojalla työvuorolistan muuttamiseen, kunhan se tapahtuu kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa. Edellä kuvatuissa tilanteissa yhtiön toteuttamat peruuntumiset eivät ole johtuneet työehtosopimuksen työvuoroluettelon 19 §:n 6 kappaleessa sovittua poikkeuksellista muutosta koskevasta syystä, eikä yhtiöllä ole siten ollut työvuoron perumiseen alle kaksi vuorokautta ennen vuoron alkua työehtosopimuksen mukaista oikeutta. Työvuorolistassa ilmoitetut tunnit myös lisien osalta olisi tullut merkata tasoittumisjärjestelmään vastaavalla tavalla kuin oli etukäteen ilmoitettu.

Missään edellä mainitussa tilanteessa ei ole ollut kyse ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä tilanteesta. Kerrotut syyt eivät johdu mitenkään yhtiössä tai tuotannossa oleviin sairaustapauksiin ja näistä sairaustapauksista johtuviin töiden järjestelyihin liittyviin painaviin syihin, eivätkä ne ole ennalta arvaamattomia ja äkillisiä tilanteita. Ne eivät myöskään ole estäneet mitenkään työn tekemistä.

Perumiset ovat johtuneet yhtiön tilaajaosapuolen toiminnasta ja näiden tilaajaosapuolen peruutusten on katsottava kuuluvan X Oy:n normaaliin liiketoimintariskiin. Vaikka kilpailujen peruminen olisi Hippoksen, SM-jääkiekkoliigan sääntöjen taikka muun syyn, kuten viranomaismääräysten perusteella, ollut mahdollista tai jopa perusteltua, ei yhtiöllä työnantajana ole ollut oikeutta muuttaa työntekijöidensä työvuoroja kerrotuilla syillä. Sään vaihtelut ja pandemiaan varautuminen kuuluvat työnantajan riskipiiriin, ja työnantaja olisi voinut suojautua halutessaan niistä johtuvien televisiointien perumisiin kolmannen kanssa tekemillään sopimuksilla ja vakuutuksilla.

X Oy:n työntekijät tekevät jaksotyötä, jossa tasoittumisjakso on 27 viikkoa. Työvuorolista annetaan koko kuukaudeksi, mutta vain viimeistään neljä kalenteripäivää ennen sen voimaantuloa. Yhtiön tulkinnan hyväksyminen johtaisi siihen, että yhtiöllä työnantajana olisi lähes absoluuttinen oikeus missä tilanteessa tahansa sovitun työvuoron muuttamiseen huolimatta muun muassa työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä säädetystä. Yhtiölle tällaisen tulkinnan hyväksyminen olisi edullista, koska kun se peruu työvuoron, työntekijän tunnit ovat vähentyneet tasoittumisjärjestelmässä peruuntuneen työvuoron verran. Tällaisessa tilanteessa palkka on jäänyt saamatta myös mahdollisten lisien osalta. Työnantaja ei voi käsillä olleissa tilanteissa pelkästään työvuorolistan muuttamisella vapautua palkanmaksuvelvollisuudestaan.

Työnantajan tulkinta johtaa lisäksi siihen, että erityisesti kuukausipalkkaiset työntekijät voivat joutua keskenään eriarvoiseen asemaan, jos peruutus tehdään jakson lopussa. Tuntityöntekijät jäävät vaille korvausta toisin kuin kuukausipalkkaiset.

Hyvityssakot

Työnantajaliitto on tietoisena yllä kuvastusta menettelystä sallinut edellä mainitun menettelyn jatkumisen, eikä ole pyrkinytkään estämään yhtiön toimintaa. Se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.

VASTAUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Journalistiliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 16.034,02 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Työehtosopimuksen 19 §:n määräyksen sanamuoto tarkoittaa itsenäisiä, yksittäisiä perusteita tehdä muutos työvuoroluetteloon, joka voidaan toimeenpanna työaikalain mukaisesti. Perusteet eivät ole riippuvaisia toisistaan, eikä muutostilanne edellytä yhtä useamman perusteen samanaikaista käsillä oloa kanteessa väitetyin tavoin. Työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti muutos voidaan siis tehdä tilanteessa, jossa käsillä on vähintään yksi seuraavista perusteista: sairaustapaus tai töiden järjestelyihin liittyvä painava syy tai ennalta arvaamaton ja äkillinen tilanne.

Työehtosopimusmääräyksessä mainittu muutoksen toimeenpano työaikalain mukaisesti viittaa työaikalain 30 §:n 2 momenttiin ja vastaavaan säännökseen vanhan työaikalain 35 §:n 2 momentissa, joissa ei säädetä muutoksesta ilmoittamiselle erityistä vähimmäisaikaa. Muutos on saatettava työntekijän tietoon niin hyvissä ajoin kuin mahdollista (HE 158/2018 vp s. 112).

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto vastaa sen tarkoitusta. Tarkoitus on ollut, että sairastumisen lisäksi myös töiden järjestelyihin liittyvät painavat syyt tai äkilliset ja ennalta arvaamattomat tilanteet oikeuttavat muuttamaan työvuoroluetteloa. Työvuoroluettelon muuttamista koskeva määräys on tärkeä hektisen alan toiminnalle.

Työehtosopimusmääräyksestä vuonna 2014 sopijapuolten välillä neuvoteltaessa keskusteltiin sään aiheuttamien äkillisten tilanteiden kuten sateen aiheuttamasta tarpeesta muuttaa työvuoroja ulkokuvaustyössä, kun kuvaaminen ei ole mahdollista. Todettiin, että syiden pitää olla painavia ja perusteltuja. Työehtosopimusneuvottelussa ei keskusteltu siitä, että työnantajan oikeus työvuorojen muuttamiseen edellyttäisi aina työntekijän sairastumista.

Työehtosopimusmääräys ei tuo työnantajalle absoluuttista oikeutta muuttaa työvuoroluetteloa missä tahansa tilanteessa. Oikeus muuttaa työvuoroluetteloa on rajattu koskemaan vain tiettyjä erityisiä tilanteita. Määräyksen oikea sisältö on osa työvuoroluetteloa koskevien määräysten kokonaisuutta. Palta ry on ohjeistanut jäsenyrityksiään, ettei työvuoroluettelon muuttamista koskevia perusteita tule käyttää kevyesti, vaan harkinta tulee tehdä huolellisesti ja tapauskohtaisesti punniten.

Vastaajien kanta työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä vastaa yleistä työmarkkinakäytäntöä ja työlainsäädäntöä. Työnantajan oikeutta muuttaa työvuoroluetteloa ilman työntekijän suostumusta ei ole rajoitettu koskemaan vain työntekijän sairastumistilanteita.

Työaikalain 30 §:n 2 momentin ja vastaavan aikaisemmassa työaikalaissa olleen säännöksen mukaan työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa ilman työntekijän suostumusta töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä, joka ei ole ollut työnantajan tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa (HE 158/2018 vp s. 112). Työvuoroluettelon sitovuus ei saa olla esteenä työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestelyille, jotka ovat tarpeen ennalta arvaamattomien tapahtumien vuoksi (HE 34/1996 vp s. 65 — 66). Muutoksen perusteelta edellytettävän ennalta arvaamattomuuden vuoksi ei ole mahdollista säätää täsmällistä vähimmäismääräaikaa muutoksen tietoon saattamiselle (HE 34/1996 vp s. 65 — 66).

Työehtosopimuksen 19 §:n määräyksillä ei ole rajoitettu työnantajan oikeutta muuttaa työvuoroluetteloa siitä, mitä asiasta on työaikalaissa säädetty. Työehtosopimuksissa on päinvastoin usein sovittu työaikalakiin verrattuna työnantajalle laajemmasta oikeudesta muuttaa työvuoroluetteloa. Työaikalain 34 §:n 2 momentin 17 kohdan mukaan valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan sopia toisin siitä, mitä lain 30 §:ssä säädetään työvuoroluettelosta.

Työehtosopimuksesta sen soveltamisalla vuodesta 2014 alkaen noudatettu käytäntö on vastaajien kannan mukainen. Näin työehtosopimusta on noudattanut myös X Oy.

Työehtosopimusta ei ole rikottu

X Oy:llä on ollut oikeus työvuoroluettelon muuttamiseen kanteen tapauksissa. Muuttaminen ei edellytä aina sairaustapaustilannetta, vaan myös muut muuttamisperusteet ovat itsenäisesti mahdollisia. Tällöin työvuoroluetteloa voidaan muuttaa ilman velvollisuutta ilmoittaa muutoksesta viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Ravit

Hippoksen sääntöjen mukaan poikkeuksellisten rata- tai sääolosuhteiden vuoksi kilpailujen peruutukset tulee tehdä viimeistään kilpailupäivänä kello 8.30. Kilpailujen peruuttamisesta kilpailuaikana päättävät kilpailueläinlääkäri, kilpailujen järjestäjä, valvoja ja valmentajien edustaja kaikki yhdessä. Poikkeuksellisella rataolosuhteella tarkoitetaan esimerkiksi radan sulamista epätasaisesti, mistä syystä se on liian pehmeä ja upottava tai rata on jäätynyt sääolosuhteiden vuoksi liian kovaksi (kova kavioura). Perimmäisenä syynä ravien perumiselle on ohjastajien ja hevosten turvallisuus. Raveja ei peruta kevyin perustein, sillä toki kaikki osapuolet toivovat, että ravit pystytään ajamaan suunnitellusti.

Radan kunnon arvioiminen ja sitä kautta ravien peruuntuminen ei ole ennustettavissa pelkän säätilan tarkkailun avulla. X Oy:n on ollut mahdoton ennustaa ravien peruutuksia, sillä päätökset niistä tehdään monen eri asiantuntijan toimesta juuri hetkeä ennen käsillä olevaa kisaa. Työvuoroluettelon muutos on radan kuntoon liittyvissä ravien peruutustilanteissa tehty työn järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä sekä ennalta-arvaamattomasta ja äkillisestä perusteesta.

Työvuorojen muuttaminen X Oy:n käytännössä ei ole ollut yleistä. Ravien osalta kilpailukalenteri julkaistaan aina vuodeksi kerrallaan. Kilpailupäiviä oli vuonna 2019 yhteensä 605 kappaletta, joista noin 540 oli televisioitavaa lähetystä. Peruuntumisien osuus 2019 televisioitavien lähetyksistä oli noin 1,5 prosenttia, mikä osoittaa, ettei ylipäätään ravien peruutuksia tehdä kevyin perustein. Työvuoroja ei myöskään muuteta kevyin perustein. Esimerkiksi vuonna 2022 ravitapahtumien johdosta työvuoroja on ollut 1195. Yhtiö on joutunut muuttamaan työvuoroa viisi kertaa. Prosentuaalisesti laskettuna siis 0,42 prosenttia työvuoroista on jouduttu siirtämään uuteen ajankohtaan eli tekemään työvuoroluettelon muutos. Tämä jo osoittaa, ettei muutoksia tehdä kevyesti.

1) Lappeenranta 8.4.2018, Jyväskylä 1.3.2019, Joensuu 25.3.2019 ja Kuopio 28.3.2019

Kaikissa näissä tilanteissa ravien peruutus on johtunut radan kunnosta. Radan kunto ei ole pääteltävissä pelkän sääennusteen avulla, sillä radan ajokuntoon vaikuttaa moni nopeasti muuttuva seikka. X Oy ei ole voinut itsenäisesti päättää kuvaustyön tekemättä jättämisestä pelkkien säätietojen perusteella.

Ravien peruminen ei ole kuitenkaan johtanut työvuoron perumiseen, vaan siirtämiseen toiseen ajankohtaan. Kussakin tilanteessa työnantaja on ensisijaisesti pyrkinyt löytämään vuorolle muuta tehtävää työtä, jotta muutos oltaisiin voitu välttää. Yhtiön käytäntönä on ollut tarjota työvuoron tilalle työtä muualta eli “hallipäivää” tai toista tuotantoa tai toimisto- tai studiotyötä.

Työvuoroluettelon muutokset on tehty ennalta-arvaamattomasta ja äkillisestä tilanteesta johtuen. Lisäksi kyse on ollut myös työn järjestelyyn liittyvistä painavista syistä tehdä työvuoroluettelon muutos, sillä kuvauksen kohteena olevia raveja ei ole järjestetty.

8.4.2018 työntekijälle on ilmoitettu ravien peruutuksesta edellisiltana. Työntekijät eivät ole ehtineet siis lähteä työpaikalle. Lisäksi työntekijän työvuoron mukaisia tunteja ei ole tuntiseurannasta poistettu eli hän on saanut kyseiseltä päivältä vuoron mukaisten tuntien palkan huolimatta ravien peruuntumisesta.

1.3.2019 ravien keskeytys on jouduttu tekemään silloin, kun koelähtö on jo ajettu eli tapahtuma on keskeytetty sen ollessa jo käynnissä. Työntekijälle on maksettu työvuoroluettelon mukaisten tuntien osalta normaali palkka huolimatta peruutuksesta.

25.3.2019 tieto ravien peruutuksesta on tullut edellisenä iltana. Työntekijä ei ole ehtinyt lähteä työpaikalle.

28.3.2019 tieto ravien peruutuksesta on tullut kolme tuntia ennen vuoron alkua. Työntekijän kanssa on sovittu samaan aikaan korvaava vuoro osittain samalle ajalle sekä seuraavalle päivälle. Työntekijä on tehnyt samalle päivälle tarjotun työvuoron tunnit, mutta ei ole itse halunnut tehdä tarjottua seuraavan päivän työvuoroa.

2) Seinäjoki 27.1.2019, Oulu 28.1.2019 ja Kouvola 14.1.2021

Riidatonta on, että kyseiset ravit on peruttu kovan pakkasen vuoksi. Työntekijöille on järjestetty korvaava työvuoro samalle päivälle, kun alkuperäisen vuoron mukainen kyseinen tuotanto on peruuntunut.

Pakkassäässäkin ravien perumisesta päättää työryhmä, jolloin arviointiin vaikuttavat myös muut kisojen hetkellä vallitsevat sääolosuhteet. Näitä ei olisi pystynyt ennustamaan pelkkien sääennusteiden perusteella. Peruutus on tehty töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tilanne on lisäksi ollut ennalta arvaamaton ja äkillinen, johon työnantaja ei olisi voinut reagoida kahta kalenteripäivää ennen muutosta.

27.1. työntekijä on tullut tekemään toisen vuoron Seinäjoen vuoron sijaan samaan toimipisteeseen samana päivänä.

28.1. työntekijälle on laitettu peruuntuneen vuoron tilalle hallipäivä eli kahdeksan tunnin työvuoro autohallilla. Työntekijä on työaikaleimausten perusteella oman päätöksensä mukaisesti tehnyt siitä vain 3 tunnin 47 minuutin pituisen vuoron.

14.1.2021 työntekijä on saanut tiedon ravien perumisesta edellisenä päivänä. Työntekijä on tehnyt korvaavan työvuoron samana päivänä samassa toimipisteessä.

3) Forssa 12.1.2021

Riidatonta on, että kyseiset ravit on peruttu lumimyrskyn vuoksi. Pilvenmäen ravirata on tiedottanut ravien perumisesta nettisivuillaan kilpailupäivän aamuna 12.1.2021. Ravit on päätetty perua kilpailueläinlääkärin päätöksellä.

Työvuoroluettelon muutokset on tehty ennalta-arvaamattomasta ja äkillisestä tilanteesta johtuen. Kyse on lisäksi ollut työn järjestelyyn liittyvistä painavista syistä tehdä työvuoroluettelon muutos, johon työnantaja ei ole voinut reagoida kahta kalenteripäivää ennen muutosta. Ravit on ollut tarkoitus järjestää lumimyrskystä huolimatta ja siihen varautuen, joten X Oy:n on ollut mahdoton ennustaa ravien peruutuksia sillä perusteella, että osallistujia ei välttämättä saavu paikalle huonon ajokelin vuoksi.

Työntekijä ei ole ehtinyt lähteä työpaikalle ennen tietoa vuoron muuttamisesta. Työntekijälle on tarjottu muuta korvaavaa työtä vastaavalle ajalle, mutta työntekijä on halunnut pitää päivän vapaana. Tätä ei voi katsoa työnantajan syyksi.

Liigaottelun koronaperuutus 7.1.2022

Riidatonta on, että Sport-Jukurit — peli on jouduttu perumaan joukkueen koronatilanteen vuoksi. Pelin peruminen ei ole kuitenkaan johtanut työtuntien vähenemiseen, sillä ottelusiirto on tehty kyseisen pelin kohdalla toiseen ajankohtaan. Kyse on siis ollut työvuoroluettelon muuttamisesta. Työntekijän sovittu työtuntimäärä ei ole muutoksen johdosta tasoittumisjaksolla pienentynyt. Muutostilanteessa työntekijälle on ilmoitettu muutoksesta ennen kuin hän on ehtinyt lähteä työpaikalle.

Vaikka koronatilannetta itsessään ei voitaisi pitää enää ennalta arvaamattomana ja äkillisenä, ei työnantaja ole voinut ennustaa yksittäisen pelin peruuntumista, eikä näin ollen ole voinut reagoida siihen kahta kalenteripäivää ennen muutosta. Suurin osa SM-liigan peleistä on järjestetty tammikuussa 2022 alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Ottelusiirrot on tehty niiden pelien osalta, joita ei ole voitu alkuperäisen ohjelman mukaisesti järjestää. Näin ollen työnantaja ei ole voinut etukäteen arvioida, että juuri kyseinen peli peruuntuisi. Työvuoroluettelon muutokset on tehty ennalta-arvaamattomasta ja äkillisestä tilanteesta johtuen. Lisäksi työvuoroluettelon muutokset on tehty työn järjestelyyn liittyvistä painavista syistä, sillä kuvauksen kohteena olevaa peliä ei järjestetty joukkueen koronatilanteen vuoksi.

Työntekijälle on ilmoitettu pelin perumisesta siten, ettei hän ole ehtinyt lähteä työpaikalleen.

Hänelle on tarjottu työvuoron siirtämistä toiseen ajankohtaan, jonka työntekijä on ottanut vastaan.

Hyvityssakkovaateista

X Oy ei ole rikkonut työehtosopimuksen 19 §:n viimeisen kappaleen määräystä tietensä eikä yhtiön ole perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräystä. Työehtosopimusmääräys ei ole kanteen väitteiden mukaisena selvä ja riidaton tai sellaisena työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukainen. Yhtiö on menetellyt Palta ry:ltä saamiensa ohjeiden mukaisesti ja noudattanut työehtosopimusta oikein eikä ole toiminut asiassa tahallisesti tai piittaamattomasti vastoin määräystä. Asiassa ei ole kysymys siitä, onko X Oy noudattanut työehtosopimuksen palkkamääräyksiä tai onko työntekijöillä ollut työsopimuslain mukaan oikeus palkkaan tai olosuhdelisiin työnteon estyessä vaikkakaan työvuorojen muutokset eivät ole johtaneet aikapalkan vähenemiseen. Hyvityssakkoa ei tule määrätä maksettavaksi.

Edellä sanotuin syin Palta ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttansa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Toimitusjohtajan sähköposti luottamusmiehelle 19.1.2022

Työaikamääräykset, koottuja esityksiä 7.4.2014

Ote työehtosopimusluonnoksesta 18.8.2014 kommentein

Ote työehtosopimusluonnoksesta 19.8.2014 kommentein

Ote työaikakirjanpidosta 27. — 29.1.2019

Ote työaikakirjanpidosta 1.3.2019

Ote työaikakirjanpidosta 1.3.2019

Vastaajien kirjalliset todisteet

Hippos ry:n säännöt

Hippos ry:n toimitusjohtajan G:n selvitys

Ratamestari H:n haastattelu, Hevosurheilulehti 13.3.2019

Keskisuomalainen 4.2.2013 artikkeli

Forssan Pilvimäen raviradan ilmoitus 12.1.2021

Kantajan henkilötodistelu

J, entinen Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liiton juristi

M, entinen Journalistiliiton asiantuntija

N, edunvalvontajohtaja, Suomen Journalistiliitto ry

E, luottamusmies

F

Vastaajien henkilötodistelu

O, entinen Palta ry:n neuvottelujohtaja

P, Producer, Z Oy

Q, toimitusjohtaja, X Oy

R, entinen tv-alan tuotantoyhtiön henkilöstöpäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen työvuoroluettelon muuttamista koskevan määräyksen tulkinnasta. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, millä perusteella työvuoroluetteloa voi muuttaa alle kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa. Kantajan mukaan muuttaminen on tällöin mahdollista ainoastaan sairaustapauksissa määräyksen muiden edellytysten täyttyessä. Vastaajien mukaan muuttaminen on mahdollista muissakin kuin sairaustapauksissa.

Kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa suoriin urheilulähetyksiin erikoistunut tekninen tuotantoyhtiö X Oy on muuttanut työvuoroluetteloa myöhemmin kuin alle kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa, kun asiakas on ilmoittanut yhtiölle, ettei ravien tai liigaottelun televisiointeja tehdä peruutustilanteista johtuen.

Työehtosopimuksen tulkinta

Henkilötodistelu

Työehtosopimuksen tulkinnasta on työtuomioistuimessa kuultu kantajan puolelta Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liiton entistä juristia J:tä, Journalistiliiton entistä työehtoasiantuntijaa M:ää ja Journalistiliiton edunvalvontajohtajaa N:ää. Vastaajien puolelta on kuultu Paltan entistä neuvottelujohtajaa O:ta, tuottaja P:tä ja entistä tv-alan tuotantoyhtiön henkilöstöpäällikköä R:ää.

J on kertonut työskennelleensä Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitossa (Teme) juristina elokuun 2014 ja helmikuun 2015 välisen ajan ja osallistuneensa elokuva- ja tv-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen (Elotes) neuvotteluihin liiton toisena neuvottelija 5.8.2014 alkaen. Teme edusti ennen muuta elokuva- ja draamatuotannon työntekijöitä. Pääasiassa neuvottelut oli käyty kokoonpanolla, jossa oli Temen neuvottelijoiden lisäksi ollut kaksi neuvottelijaa Journalistiliitosta (N ja M) ja kaksi neuvottelijaa Paltasta (K ja L). Työehtosopimuksen tekstejä oli muotoiltu pääosin J:n ja K:n kesken, toisinaan myös M oli ollut mukana tekstiryhmässä. Neuvotteluissa oli ollut työnantajapuolelta mukana muun ohella O, kun muutaman kerran oli oltu isommassa kokoonpanossa. Myös tuotantoyhtiöiden edustajia oli ollut paikalla.

Työvuoroluettelon muuttamista koskeva määräys ei ollut ollut neuvotteluissa kovin keskeisessä roolissa. Asia oli kuitenkin ollut työnantajapuolelle merkittävä. Työnantajapuoli oli halunnut työvuoroluetteloa koskevasta määräyksestä mahdollisimman joustavan. Keskustelua oli käyty siitä, että tarve määräykselle oli ollut esimerkiksi tilanteissa, jossa elokuva- tai draamatuotannossa suunniteltu kuvauspäivä ei ollut toteutunut pääosan esittäjän sairastuessa äkillisesti eikä muuta työtä ollut ollut mahdollista järjestää. Tällöin oli ollut mahdollista muuttaa työvuoroluettelon kuvauspäivä vapaapäiväksi, jolloin työpäivä tulisi toiselle päivälle. Neuvotteluissa oli keskusteltu käytännön soveltamistilanteista ja nimenomaan puhuttu pääosan esittäjän sairastumisesta ja että työnantajan tuli ensisijaisesti selvittää mahdollisuus tarjota muuta työtä ja vasta viimesijaisesti muuttaa työvuoroluetteloa.

Neuvotteluissa työnantajapuoli oli jossain vaiheessa tuonut keskusteluun, että kuvaussää oikeuttaisi työvuoron peruuttamiseen, mutta työntekijäpuoli oli tähän todennut, että sääennusteet olivat suhteellisen luotettavia ja jos sää muuttui, tämä kuului työnantajariskiin. J ei ole muistanut, että alihankkijoista tai työsopimuslain 2 luvun 12 §:n säännöksestä olisi käyty keskustelua. Asiallisesti oli kyse eri asiasta eli työvuoroluettelon muuttamisesta, jolloin vapaapäivä ja työpäivä muuttivat paikkaansa työvuoroluettelon sisällä eikä palkkaa pitäisi jäädä saamatta.

Kirjallisesta todisteesta K4 J on kertonut, että J:n ja K:n kompromissiehdotus (K3) oli tullut takaisin isosta pöydästä, kun työnantajapuoli oli halunnut työvuoroluettelon muuttamista koskevan määräyksen takaisin. Tällöin määräyksessä oli ollut vielä muoto ”ja/tai”. Määräyksessä ei ollut muuta esimerkkiä kuin sairaustapaus, koska se oli se, mistä oli puhuttu.

M on kertonut työskennelleensä Journalistiliitossa työehtoasiantuntijana vuosina 2012 — 2023 ja osallistuneensa Journalistiliiton edustajana Elotessin neuvotteluihin syyskuusta 2014 alkaen sekä pienryhmissä että niin sanotussa isossa pöydässä, jossa olivat olleet kaikki taustaryhmät mukana. Journalistiliiton pääneuvottelija oli ollut N. O Paltasta oli osallistunut neuvotteluihin kerran tai kaksi isommissa neuvottelukokoonpanoissa. Neuvotteluissa oli ollut mukana myös työntekijäpuolen aktiiveja ja tuotantoyhtiöiden edustajia.

Koska työvuoroluetteloa sai muuttaa hyvin lyhyelläkin aikajänteellä, työntekijäpuolen tavoitteena oli ollut rajoittaa äkillisen muutoksen tilanteita. Tarkoitus oli ollut sopia niin, että työvuoroluettelon muuttaminen nopealla aikataululla oli mahdollista, kun määräyksen kokonaisuus toteutui. Määräyksen kohteena olivat elokuvatuotannoissa ja pitkissä tv-draamoissa tuotannon sisällä tapahtuvat esimerkiksi päänäyttelijän tai pääkuvaajan sairaustapaukset. Neuvotteluissa ei ollut puhuttu muusta muutosperusteesta kuin sairastuminen, esimerkiksi tilaajan tekemästä peruutuksesta tai sään merkityksestä ei ollut puhuttu. Ulkotuotantoihin liittyi aina säästä johtuvaa epävarmuutta, eikä kyse ollut erityistilanteesta. Esimerkiksi tuuliolosuhteet vaikuttivat mäkihyppykisoissa. Vaikka kisat olisi keskeytetty, M:n mukaan riidanalaista määräystä ei ollut sovellettu.

Työehtosopimusmääräyksen kaikkien edellytysten oli N:n mukaan täytyttävä, jotta määräys tuli sovellettavaksi, ja siksi ja -sana lopullisessa työehtosopimuksessa oli olennainen. Määräystä ei N:n mukaan ollut tarkoitettu nyt käsillä olevaan tilanteeseen, jossa X Oy:llä ei ollut ollut mitään estettä työllistää vallinneissa sääoloissa työntekijöitään, vaan ongelma oli ollut tilaajan eli ravien piirissä. Tarkoitus ei ollut ollut muuttaa sitä lähtökohtaa, että työnteon estyessä työntekijällä oli oikeus palkkaan. Erimielisyyksiä määräyksen soveltamisesta ei ollut ollut aiemmin.

Arvio ja johtopäätökset

Työvuoroluetteloa koskevan riidanalaisen 19 §:n määräyksen mukaan työvuoroluetteloon tulevista muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ja kuitenkin viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa. Sairaustapauksissa ja töiden järjestelyihin liittyvistä painavista syistä sekä ennalta arvaamattomissa ja äkillisissä tilanteissa muutos voidaan kuitenkin toimeenpanna työaikalain mukaisesti. Työpäivää ei kuitenkaan voida muuttaa kokonaan vapaapäiväksi, jos työntekijä on ehtinyt lähteä työpaikalle ennen kuin hän on saanut tiedon työvuoron peruuntumisesta.

Määräys on neuvoteltu työehtosopimukseen edellä selostetun sisältöiseksi vuonna 2014, jolloin sopimusta on uudistettu laajasti ja siten, että se soveltuisi paremmin myös tv-tuotantojen puolelle (N). Aiemman sopimusmääräyksen mukaan työvuoroluettelon muuttaminen alle kaksi päivää ennen muutosta oli mahdollista vain sopimalla.

Riidanalaisen määräyksen sanamuodon mukaan työvuorolistan muuttaminen on mahdollista ensinnäkin viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa. Määräyksessä mainituin perustein muutos voidaan kuitenkin toimeenpanna työaikalain mukaisesti. Tällä on tarkoitettu sitä, että työvuoroluetteloa voidaan tällöin muuttaa myös myöhemmin kuin kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa (J, M). Tuolloin voimassa olleen työaikalain (606/1996) 35 §:n 2 momentin mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Nyt voimassa oleva työaikalain 30 §:n 2 momentti on samansisältöinen.

Asiassa on riitaa siitä, tuleeko kaikkien 19 §:n kuudennessa kappaleessa mainittujen edellytysten täyttyä, jotta työvuoroluettelon muuttaminen myöhemmin kuin kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa on mahdollista. Kantajan omaksuman tulkinnan mukaan kyse tulee aina olla sairaustapauksesta, joka muodostaa töiden järjestelyihin liittyvän painavan syyn sekä ennalta arvaamattoman ja äkillisen tilanteen. Työtuomioistuin toteaa, että yksin määräyksen sanamuodosta ei voi yksiselitteisesti päätellä, että osapuolet olisivat näin tarkoittaneet. Sanamuodon voi perustellusti ymmärtää myös vastaajien omaksuman tulkinnan mukaisesti siten, että muuttaminen on mahdollista paitsi sairaustapauksissa, myös töiden järjestelyihin liittyvistä painavista syistä tai ennalta arvaamattomissa ja äkillisissä tilanteissa.

Jäsenyrityksen edustajana neuvotteluihin osallistunut P taas on kertonut, että osapuolet ovat yhteisymmärryksessä tarkoittaneet kirjata määräykseen esimerkinomaisesti, mitä työaikalain töiden järjestelyihin liittyvällä painavalla syyllä heidän alallaan tarkoitetaan, eikä sellaisesta ole ollut puhetta, että tällaisten tilanteiden tulisi liittyä aina sairaustapaukseen. R:n kertomus tukee P:n kertomaa. Myös sopimusluonnoksiin (K3, K4) sisältyneissä määräyksen soveltamisohjeissa käytetään ilmaisua ”sairaustapauksissa tm. poikkeustilanteissa”, mikä viittaa siihen, että yhteinen tarkoitus ainakin tässä vaiheessa on ollut, että määräys voisi tulla sovellettavaksi myös muissa kuin sairaustapauksissa. Lopulliseen sopimukseen soveltamisohjetta ei ole sisällytetty.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Määräyksestä sovittaessa ovat määräyksen käytännön soveltamistilanteina olleet korostetusti esillä sairaustapaukset, jotka myös määräyksen tekstissä mainitaan ensimmäisenä. Keskustelussa on kuitenkin sivuttu myös esimerkiksi säätilan merkitystä (O, J), ja P:n kertomuksen perusteella ainakin osa myös työntekijäpuolen neuvottelijoista on ymmärtänyt sairastumisen olevan vain yksi esimerkki määräyksen soveltamistilanteesta. Työntekijäpuolen ei ole selvitetty tuoneen riittävällä tavalla esiin omaa tiukempaa tulkintaansa, vaikka sen on työtuomioistuimen käsityksen mukaan tullut havaita työnantajapuolen tarkoitus. Esitetty näyttö puoltaa sitä, että riidanalaista määräystä on tulkittava vastaajien omaksumalla tavalla.

Tapauskohtaisesti on siten arvioitava, onko käsillä vähintään yksi määräyksessä mainittu peruste muuttaa työvuoroluetteloa. Sopimusneuvotteluista esitetyn todistelun perusteella myös alan luonteelle on annettava merkitystä määräystä sovellettaessa. Osapuolten yhteinen tarkoitus on lisäksi joka tapauksessa ollut se, että määräys ei voi tulla sovellettavaksi kevyin perustein ja että ensisijaisesti työntekijälle on pyrittävä tarjoamaan muuta työtä.

Onko työnantaja rikkonut työehtosopimusta

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että X Oy on menetellyt elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen 19 §:n 5 ja 6 kappaleen vastaisesti muuttaessaan kuuden työntekijän työvuoroluetteloita kanteessa tarkoitettuina ajankohtina. Tilanteet ovat liittyneet ravien peruutuksiin ja yhden jääkiekon liigaottelun peruutukseen joukkueen jouduttua koronakaranteeniin tammikuussa 2022.

Vastaajat ovat katsoneet, että kussakin tilanteessa työvuoroluettelon muuttamiselle on ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu töiden järjestelyihin liittyvä painava syy ja että kyse on ollut ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä tilanteesta.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolelta X Oy:n entistä luottamusmiestä A:ta ja työntekijä F:ää. Vastaajien puolelta on kuultu X Oy:n toimitusjohtajaa Q:ta.

F on kertonut, että sunnuntaina 27.1.2019 oli tullut tieto maanantaille 28.1. suunniteltujen ravien peruuntumisesta, jolloin hän oli käynyt tekemässä hallilla korvaavaa työtä sunnuntaina ja maanantaina, ja lisäksi hän oli itse päättänyt käydä tekemässä tunnit loppuun tiistaina, kun hallilla ei ollut ollut edellisenä päivänä riittävästi töitä (K5). Sunnuntai ja tiistai olisivat muutoin olleet vapaapäiviä. Hänelle oli 1.3.2019 suunniteltu 16 tunnin työvuoro, johon oli sisältynyt yhdeksän tuntia ajoaikaa (K6). Ravit oli peruttu, kun hän oli jo ehtinyt koota laitteiston valmiiksi radalle. Ravien peruutuksen takia työaika oli jäänyt kaksi tuntia vajaaksi suunnitellusta työvuorosta (K7). Työaikapankki oli jäänyt vastaavasti vajaaksi ja pitänyt tasottaa jossakin vaiheessa.

Korona-aikana oli jouduttu siirtämään pelejä jonkin verran. Kanteessa tarkoitetussa liigapelissä koko joukkue oli ollut koronassa, joten peliä ei ollut voitu pelata. Päätöksiä pelien perumisista olivat korona-aikaan tehneet lopulta ELY-keskukset vaihtelevien sääntöjen mukaan, eikä yhtiö ollut voinut varautua etukäteen ottelun peruuntumiseen. Yhtiö oli saanut tiedon peruuntumisesta heti kun päätös siitä oli tehty.

Yhtiö ei pystynyt säätietojen perusteella tai muutoin kahta vuorokautta ennen tekemään asiakkaan puolesta päätöstä, ettei lähdetäkään tuotantoon. Yhtiö ei voinut myöskään tehdä eri versioita työvuorolistoista, vaan ne oli tehtävä asiakkaan antaman ohjelmakartan perusteella.

Jos tieto esimerkiksi ravien peruuntumisesta tuli siinä vaiheessa, kun matkaan oli jo lähdetty, päivä oli työpäivä. Jos tieto peruuntumisesta tuli ennen työpäivän alkamista, pohdittiin vaihtoehtoja. Monesti asiakas halusi siirtää tuotannon uuteen ajankohtaan, jolloin se järjesteltiin vuoroihin. Jos muuta työtä oli järjestettävissä alkuperäiselle työvuorolle, sitä tarjottiin. Usein tarjottiin hallivuoroa, johon kuului esimerkiksi auton pesua. Muuta työtä tehtiin sama tuntimäärä kuin mitä oli suunniteltukin.

Arvio ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 19 §:n mukaan työvuoroluetteloon tulevista muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ja kuitenkin viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa. Sairaustapauksissa ja töiden järjestelyihin liittyvistä painavista syistä sekä ennalta arvaamattomissa ja äkillisissä tilanteissa muutos voidaan kuitenkin toimeenpanna työaikalain mukaisesti. Muutos voi kohdistua myös kokonaisiin työpäiviin tai työvuoroihin ottaen huomioon tämän sopimuksen jaksotyötä koskevat määräykset. Tällaisessa tilanteessa työpäivää ei voida muuttaa kokonaan vapaapäiväksi, jos työntekijä on ehtinyt lähteä työpaikalle ennen kuin hän on saanut tiedon työvuoron peruuntumisesta.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että määräyksessä mainitut kriteerit ovat itsenäisiä eikä työvuoroluettelon muuttaminen edellytä, että ne kaikki ovat samaan aikaan käsillä. Työnantaja on tässä tapauksessa vedonnut edellä todetusti siihen, että ravien ja liigaottelun peruuntumisessa on ollut kyse ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä tilanteesta ja että työvuoron muuttamiselle on ollut töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

Kuten työtuomioistuin on edellä todennut, arvio on tehtävä tapauskohtaisesti, ja alan luonteelle on annettava merkitystä määräystä sovellettaessa. Määräys ei myöskään voi tulla sovellettavaksi kevyin perustein, ja ensisijaisesti työntekijälle on pyrittävä tarjoamaan muuta työtä.

Kantaja on vedonnut asiassa siihen, että sääolosuhteet ja ravien peruuntuminen ovat olleet ennustettavissa ja koronatilanne on ollut hyvin tiedossa eikä perustetta työvuoroluettelon muuttamiseen ole ollut. Vastaajat ovat kiistäneet, että ravien peruuntuminen olisi ollut ennustettavissa esimerkiksi säätilan tarkkailun avulla. Yksittäisen liigaottelun peruuntuminen ei myöskään ole vastaajien mukaan ollut ennustettavissa yleisen koronatilanteen perusteella.

Kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa on ollut kyse siitä, että suunniteltua kuvaustyötä ei ole ollut asiakkaan peruutettua tekemänsä työtilaus. E:n, F:n ja Q:n kertomusten perusteella yhtiö on pyrkinyt ensisijaisesti tarjoamaan tällaisessa tilanteessa muuta työtä kyseiselle työvuorolle. Siltä osin kuin kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa työnantaja on tarjonnut työvuorolle muuta työtä (27.1.2019, 14.1.2021), työntekijän alkuperäisen työvuoron työtunteja ei ole poistettu ja hän on saanut palkan (8.4.2018) tai kun työntekijä ei ole ottanut vastaan hänelle tarjottua muuta työtä työvuorolleen vaan on pitänyt vapaapäivän (12.1.2021), kyse ei ole ollut työehtosopimuksessa tarkoitetusta työvuoroluettelon muuttamisesta.

Muiden kanteessa tarkoitettujen tilanteiden osalta työtuomioistuin katsoo, että kyse on ollut ennalta arvaamattomista ja äkillisistä tilanteista, jotka ovat johtaneet kuvaustöiden peruuntumiseen kokonaan kyseisinä päivinä ja joissa alan luonne huomioon ottaen työnantajalla on ollut töiden järjestelyihin liittyvät painavat syyt muuttaa työvuoroluetteloa. Merkitystä ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida antaa sille, että kyse on ollut tilaajan tekemistä peruutuksista. Tilanteet ovat joka tapauksessa olleet ennalta arvaamattomia ja äkillisiä. Sopimusmääräyksen sanamuodosta tai määräyksen tarkoituksesta esitetystä näytöstä ei voida päätellä, että määräys ei voisi tulla sovellettavaksi nyt käsiteltävän tapauksen kaltaisissa tilanteissa. Työehtosopimuksen tulkinnan kannalta merkitystä ei voida antaa myöskään sille, että työnantaja olisi voinut varautua tällaisten tilanteiden varalle myös sopimuksin ja vakuutuksin.

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo, että edellä tarkoitetuissa tilanteissa työvuoroluettelon muuttamiselle on ollut työehtosopimuksen 19 §:n mukaiset perusteet.

E:n ja F:n kertomuksista on ilmennyt, että vastaajayhtiössä työvuoroluettelon muuttaminen on voinut joissain tilanteissa johtaa työntekijän työvuoroluettelon mukaisen työtuntimäärän pienenemiseen ja siten palkanmenetyksiin. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole ollut kyse työntekijöiden oikeudesta palkkaan. Esitetyn selvityksen perusteella ei myöskään voida tehdä sellaista päätelmää, että työnantaja olisi kanteessa tarkoitetuissa tilanteissa menetellyt työehtosopimuksen 19 §:n vastaisesti tasapuolista kohtelua loukkaavalla tavalla muuttaessaan työntekijöiden työvuoroluetteloita.

Edellä lausutuin perustein kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Suomen Journalistiliitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Journalistiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 16.034,02 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Kristel Nybondas, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.