Labor court fines union for strike threatening employer's right to change collective agreements.

Työtaistelulla uhkaamisen syynä oli työnantajayhtiön päätös vaihtaa sovellettavia työehtosopimuksia. Työtaistelutoimien katsottiin kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, palkkausta ja luottamusmiesjärjestelmää koskeviin määräyksiin mutta ei työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein ammattiliiton katsottiin työtaistelulla uhatessaan rikkoneen työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Energiateollisuus ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (jäljempänä JHL ry) johdon neuvonantaja A lähetti 23.6.2021 kello 12.00 Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja B:lle ja johtaja C:lle sekä X Oy:n toimitusjohtaja D:lle sähköpostiviestin, jossa todettiin JHL ry:n aloittavan työtaistelutoimenpiteet maanantaina 28.6.2021 kello 00.00 ja työtaistelutoimien päättyvän torstaina 30.6.2021 kello 24.00. Ilmoituksen mukaan työtaistelun piiriin kuuluivat kaikki Z Oyj:ssä tehtävät työt. X Oy on Z-konserniin kuuluva yhtiö.

Työtaistelun syyksi ilmoitettiin Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä. Ilmoituksessa vaadittiin Z Oyj:tä perumaan työehtosopimusten vaihtaminen ja jatkamaan konsernissa nykyisin sovellettavien työehtosopimusten noudattamista.

Lisäksi JHL ry julkaisi 23.6.2021 kello 12.00 ja kello 12.02 internet-sivustollaan kaksi työtaistelu-uhkaa koskevaa tiedotetta. Tiedotteiden mukaan työtaistelun tarkoituksena oli vastustaa Z-konserniin kuuluvien ja konsernin omistuksessa olevien yhtiöiden aikomuksia siirtyä soveltamaan muita kuin yhtiötä nykyisin sitovia työehtosopimuksia. Tiedotteista ilmeni lisäksi, että kyse oli JHL ry:n 8.-10.6.2021 ja 21.-24.6.2021 toteuttamien työtaistelutoimien jatkamisesta samoilla perusteilla ja samalla tavoin kohdennettuna.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija E lähetti 23.6.2021 kello 13.28 JHL ry:n puheenjohtaja F:lle, toimialajohtaja G:lle ja energia-alan sopimusasiatuntija H:lle sähköpostitse valvontailmoituksen, jossa Energiateollisuus ry katsoi JHL ry:n lyhyen ajan sisällä jo kolmannen kerran toistuvan työtaistelun ja sitä koskevan uuden uhkauksen rikkovan järjestöjen välillä voimassa oleviin työehtosopimuksiin kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

JHL ry:n johdon neuvonantaja A lähetti 24.6.2021 kello 13.31 sähköpostitse ilmoituksen 28.-30.6.2021 toteutettavaksi aiotun työnseisauksen keskeyttämisestä. Työnseisaus ei toteutunut.

X Oy on Energiateollisuus ry:n jäsenyritys ja siten työehtosopimuslain 4 §:n perusteella velvollinen soveltamaan työntekijöidensä työsuhteissa Sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimusta.

KANNE

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet

Työnseisauksen toteutumatta jäämisestä huolimatta JHL ry:n työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet olivat olleet todellisia työtaistelu-uhkauksia, jotka rikkoivat työrauhavelvollisuutta. Työtaistelu-uhkaukset oli voitu tulkita todellisiksi erityisesti sen vuoksi, että JHL ry:n aiemmat työtaistelu-uhkaukset samassa asiassa olivat toteutuneet ilmoitetun mukaisina ja johtaneet työntekijöiden työnseisauksiin X Oy:ssä 8.-10. ja 21.-24.6.2021.

JHL ry:n nimenomainen ilmoitus työnseisauksen keskeyttämisestä osoitti, että ammattiliitto oli itsekin tarkoittanut työtaistelu-uhkauksensa todelliseksi ja vakavasti otettavaksi. JHL ry myös ilmoitti työnseisauksen keskeyttämisestä ja uhanneen työnseisauksen perumisesta vasta yli vuorokausi työtaistelu-uhkauksen esittämisen jälkeen.

Työtaistelutoimenpiteen vuoksi yhtiö joutui selvittämään ja varmistamaan vararesursseja sähköverkkotyöhön, mistä aiheutui ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

JHL ry oli vaatinut työtaistelu-uhkauksellaan nykyisten työehtosopimusten ja niiden mukaisen palkkatason säilyttämistä Z-konsernin yhtiöissä, mukaan lukien X Oy:ssä. Näin ollen työtaistelutoimet olivat kohdistuneet myös työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 5 luvun 35-47 kohtien määräyksiin.

JHL ry:n tiedotteissa oli vaadittu myös nykyisen luottamusmiesjärjestelmän säilyttämistä työtaistelutoimien piiriin kuuluvissa yhtiöissä. Tältä osin työtaistelutoimet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen luottamusmiesjärjestelmää koskevaan 58 kohdan määräykseen.

Työtaistelun syyksi oli lisäksi mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Tältä osin työtaistelutoimien voitiin katsoa kohdistuvan sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ammattiliiton vastuu

JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. JHL ry:n ennen työtaistelun aiottua aloittamisajankohtaa lähettämät työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet sekä niistä ilmenevä työtaistelu-uhkaus osoittivat, että ammattiliitto oli tehnyt päätöksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvissä ajoin ennen työnseisauksen suunniteltua aloittamista.

Hyvityssakon määrästä

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tuli ottaa huomioon, että JHL ry oli työtaistelu-uhkauksellaan rikkonut työrauhavelvollisuuttaan lyhyen ajan sisällä jo kolmannen kerran. JHL ry oli toteuttanut edelliset työtaistelutoimet X Oy:ssä 8.-10. ja 21.-24.6.2021 samoilla perusteilla ja samalla tavoin kohdennettuna kuin nyt kyseessä olevassa työtaistelu-uhkauksessa. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tuli huomioida myös se, että JHL ry on suuri ja vakavarainen ammattiliitto.

Oikeudenkäyntikulut

Nyt käsiteltävän asian haastehakemuksessa on kyse eri työtaistelusta kuin asioissa 20073/2021 ja 20074/2021. Näin ollen haastehakemuksen laatiminen käsillä olevassa asiassa on edellyttänyt vastaavan laajuista asiaan tutustumista kuin aikaisempia työtaisteluja koskevissa asioissa.

Energiateollisuus ry on myöntänyt vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan ja vaatinut, että Energiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 400 eurolla korkoineen.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt kantajan esittämän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan ja hyväksynyt vaatimuksesta määrältään 2.500 euroa.

Perusteet

Kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:tä koskeva työtaistelu-uhkaus ei ollut kohdistunut sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimukseen kanteessa mainituilla tavoilla.

Lakkouhkauksen syynä oli ollut ainoastaan työnantajan ilmoitus toiseen työnantajaliittoon liittymisestä. JHL ry:n ilmoittama huoli liittyen halvempaan työehtosopimukseen vaihtamiseen oli seurausta työnantajan ilmoituksesta järjestäytyä Rakennusteollisuus ry:hyn. Työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan 5.1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työsopimuslaissa tarkoitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Työnjohtoa koskevan määräyksen piiriin eivät kuulu sellaiset työantajan liikkeenjohtovaltansa perusteella tekemät toimenpiteet, jotka eivät millään tavoin liity työsuorituksen johtamiseen, työntekijän ottamiseen tai irtisanomiseen. Uhkaus työtaistelusta ei ollut kohdistunut työnantajan oikeuteen ottaa toimeen tai päättää työsuhde. Työnantajan järjestäytymisen arvostelu ei myöskään rikkonut oikeutta johtaa työtä. Kyseessä oli työnantajan järjestäytymistä koskeva päätös, joka ei ollut työn johtamista edes laajasti tulkittuna.

Työtaistelu ei ollut kohdistunut myöskään työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 5 luvun määräyksiin. Asiassa ei ollut esitetty vaatimusta, joka koskisi voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä. JHL ry oli vaatinut työnantajaa luopumaan hankkeesta vaihtaa työehtosopimusta liittymällä toiseen työnantajaliittoon. Ansiotason alenemiseen oli viitattu vain työnantajan järjestäytymiseen liittyvän vaatimuksen seurannaisvaikutuksena.

Lakkouhkaus ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen luottamusmiessäännöksiin. Kyseessä oli ollut työnantajan järjestäytymiseen liittyvä vaatimus neuvottelusuhteiden säilyttämiseksi ennallaan.

Työtaistelun ei voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen kokonaisuutena. Työtaisteluilmoituksen maininta ”Tämä heikentää Z Oy:n ja etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtoja” viittasi aiotun työehtosopimusvaihdoksen seurauksiin eikä kohdistunut millään tavoin voimassa olevaan työehtosopimukseen.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan oli oikeuskäytännössä rajautunut lähinnä myötätuntotyötaisteluihin. Tässä tapauksessa oli kyse siitä, että vastaajan väitettiin rikkoneen työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Tällaisessa tapauksessa kantajan tuli osoittaa yksilöity työehtosopimusmääräys, johon työtaistelu oli kohdistunut. Jos tällaista määräystä ei työehtosopimuksessa ollut, ei työtaistelun voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen.

Ammattiliiton vastuu

JHL ry ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuuttaan, koska työtaistelun ei voitu katsoa kohdistuneen sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimukseen.

Hyvityssakon määrästä

Hyvityssakon määrää alentavana seikkana tuli ottaa huomioon, että JHL ry oli jo etukäteen rajannut työtaistelun ulkopuolelle X Oy:n kannalta välttämättömimmät toiminnot. Työtaisteluilmoituksessa oli rajattu lakon ulkopuolelle vikapäivystykset. JHL ry oli reagoinut nopeasti työnantajaliiton valvontapyyntöön, eikä uhkauksesta ehtinyt aiheutua työnantajalle mitään haittaa. Työtaistelu peruttiin pian sen esittämisen jälkeen ja hyvissä ajoin (yli kolme vuorokautta) ennen sen suunniteltua aloitusta.

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana ei voitu ottaa huomioon sitä, että X Oy:ssä oli aiemmin samasta syystä järjestetty työtaisteluja. Työtuomioistuin ei ollut todennut aiempia työtaisteluja laittomiksi ennen työtaistelu-uhkauksen esittämistä.

Oikeudenkäyntikulut

Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus oli määrältään liiallinen, koska kanteessa oli pitkälti toistettu asioiden 20073/2021 ja 20074/2021 haastehakemuksissa esitetyt perustelut.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n johdon neuvonantajan A:n sähköpostiviesti 23.6.2021 kello 12.00 ja viestin liitteenä ollut ilmoitus työtaistelutoimista

2. JHL ry:n internet-sivustolla 23.6.2021 kello 12.00 julkaistu tiedote "JHL vaatii selvää lupausta siitä, että Z:n työehdot säilyvät: yhtiössä alkaa kolmas lakko"

3. JHL ry:n internet-sivustolla 18.6.2021 kello 14.00 julkaistu ja 23.6.2021 kello 12.02 muokattu tiedote "Z:n lakot 21.-24.6. ja 28.6.-30.6."

4. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan E:n sähköpostiviesti 23.6.2021 kello 13.28

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

JHL ry:n johdon neuvonantajan 23.6.2021 lähettämässä sähköpostiviestissä on edellä kuvatuin tavoin uhattu Energiateollisuus ry:tä ja X Oy:tä 28.-30.6.2021 toteutettavalla työtaistelulla. JHL ry ei ole kiistänyt sitä, että työnantaja on viestin johdosta perustellusti voinut ymmärtää työtaistelun mahdollisuuden olleen todellinen. Työtaistelu ei kuitenkaan ole toteutunut.

Työtaistelutoimenpiteen syyksi on ilmoitettu Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaatimukset ja vastalauseet, joiden aiheena ovat työnantajan työnjohdolliset ratkaisut, kohdistuvat työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka kysymyksessä olevasta asiasta ei olisi muita yksityiskohtaisia määräyksiä työehtosopimuksessa. Työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat oikeuskäytännön mukaan työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2020, s. 225)

Tukityötaistelua koskevassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2021:57 tuettavalla primaarityötaistelulla oli vastustettu yhtiön päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Tuomiossa katsottiin, että primaarityötaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Vastaavasti myös nyt käsillä olevassa asiassa yhtiön aikomuksen vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta on katsottava olevan sellainen työnantajan liikkeenjohdollinen ratkaisu, joka saa työnjohtomääräyksen kautta työrauhasuojan. Työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 5.1. kohdan määräykseen.

Edellä mainitun työtaistelua koskevan ilmoituksen mukaan JHL ry on vastustanut Z Oyj:n suunnitelmia heikentää henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen etuja. Kirjallisena todisteena esitetyssä JHL ry:n internet-sivuilla 23.6.2021 julkaistussa tiedotteessa on todettu muun ohessa: ”Infrajätti Z aikoo leikata työntekijöidensä tuloista tuhansia euroja vuodessa eikä suostu neuvottelemaan työehdoista ammattiliitto JHL:n kanssa” ja ”Yhtiö kaavailee työehtosopimuksen vaihtoa, joka leikkaisi työntekijöiden vuositienestejä yli tuhannella eurolla. Esimerkiksi matkatyöstä maksettavat korvaukset tippuisivat miltei puoleen.” Työtuomioistuin katsoo mainittujen todisteiden osoittavan, että JHL ry on vaatinut työtaistelutoimillaan vallitsevan palkkatason säilyttämistä. Työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut myös voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 5 luvun 35-47 kohtien määräyksiin.

JHL ry on julkaisemissaan tiedotteissa vaatinut Z Oyj:ltä nimenomaisesti myös sitä, että JHL ry:n luottamusmiesjärjestelmä yhtiössä säilyy. Näin ollen työtaistelutoimenpide on kohdistunut lisäksi voimassa olevan työehtosopimuksen luottamusmiesjärjestelmää koskevaan 58 kohdan määräykseen.

Kanteessa on lisäksi katsottu, että työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska työtaistelun syyksi on mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Työtuomioistuin toteaa, että työtaistelutoimenpiteiden on oikeuskäytännössä katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan lähinnä tilanteissa, joissa painostustoimilla on tuettu toista, työehtosopimuslain 8 §:n vastaista työtaistelutoimenpidettä. Lisäksi työtaistelutoimenpiteiden on katsottu kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan esimerkiksi tilanteessa, jossa työtaistelu on koskenut voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisalan muutosta (TT 1985:103) tai työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen (TT 2008:38, TT 2012:52 ja TT 2019:39).

Se, että työtaistelun syyksi on mainittu työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan osoita, että työtaistelu kohdistuisi työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Sen sijaan työtaistelun on katsottava kohdistuvan niihin työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin, joiden kumoamista, muuttamista tai soveltamista vaatimukset koskevat, kuten edellä on todettu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskevien määräysten osalta.

Ammattiliiton vastuu

Asiassa on riidatonta, että JHL ry:n edustaja on lähettänyt työtaistelua koskevan ilmoituksen ja että JHL on julkaissut työtaistelua koskevat tiedotteet internet-sivuillaan. JHL ry on siten tehnyt päätöksen aiotusta lakosta. Näin ollen ammattiliitto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Energiateollisuus ry on vaatinut, että hyvityssakon määrää korottavana seikkana otetaan huomioon se, että JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuuttaan lyhyen ajan sisällä jo kolmannen kerran. Riidatonta on, että nyt käsiteltävässä työtaistelussa on ollut kyse JHL ry:n 8.-10. ja 21.-24.6.2021 toteuttamien työtaistelutoimien jatkamisesta, joita koskevat asiat ovat vireillä työtuomioistuimessa (diaarinumerot 20073/2021 ja 20074/2021). Mainituissa asioissa ei kuitenkaan ollut vielä nyt käsillä olevan työtaistelun tapahtuessa annettu työtuomioistuimen ratkaisua. Kyseessä ei siten ole tilanne, jossa työtaistelutoimenpiteet olisivat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi vahvistavasta tuomiosta huolimatta. Näin ollen 8.-10. ja 21.-24.6.2021 järjestettyjä lakkoja ei voida ottaa huomioon hyvityssakon määrää korottavana seikkana.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon ilmoitetun työtaistelutoimenpiteen kesto, ammattiliiton koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla JHL ry on velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on 2.800 euroa sisältäen työtuomioistuimen oikeudenkäyntimaksun 2.050 euroa. JHL ry on paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.500 euroa ylittäviltä osin.

Asian hoitamisen vaatiman työmäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että haastehakemus on ollut hyvin samansisältöinen kuin kantajan vähemmän kuin viikko aikaisemmin työtuomioistuimessa vireille saattamien asioiden 20073/2021 ja 20074/2021 haastehakemukset. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksessa ei ole eritelty käytettyjen työtuntien määrää eikä tuntiveloitusta. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo, että kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä tässä asiassa on 2.500 euroa, josta työn osuus siten on 450 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Jarkko Ruohoniemi, Anu-Tuija Lehto ja Patrik Stenholm jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Tuomio on yksimielinen.