Labor court interprets collective agreement terms regarding production units and staff groups for redundancy compensation. The court adopts the unions' interpretation of key definitions and timing rules.

Lausuntoasiassa oli kysymys siitä, mitä tarkoitettiin rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohdan sanamuodoilla “tuotantoyksikkö", "tuotantolaitos", "vastaava toimintayksikkö" ja "ao. henkilöstöryhmä" sekä siitä, minkä ajankohdan tai jakson perusteella kohdassa mainittu työntekijöiden määrä tuli arvioida.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisen kannan mukaan käsitettä ”tuotantoyksikkö” ei ollut määritelty kaikenkattavasti, mutta yleisesti sillä tarkoitettiin kokonaisuutena toimivaa tehdasta, laitosta tai muuta vastaavaa työpaikkaa, joka muodosti toiminnallisen kokonaisuuden. Yhteistoimintasopimuksen ilmaukset "tuotantoyksikkö" ja ”tuotantolaitos tai vastaava toimintayksikkö” tarkoittivat tässä yhteydessä asiallisesti samaa.

Työehtosopimukseen osallisten yksimielisen kannan mukaan käsitteellä ”henkilöstöryhmä” viitattiin vakiintuneeseen kolmijakoon ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt ja työntekijät.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisen kannan mukaan yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohtaa tuli tulkita siten, että työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä oli sidottu siihen hetkeen, kun työnantaja harkitsi toimenpiteitä, jotka voisivat johtaa työsuhteen päättymiseen ja sitä kautta korvauksen realisoitumiseen.

Työtuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoi näin olleen lausuntonaan, että kysymyksessä olevia työehtosopimuksen määräyksiä oli tulkittava edellä kerrotulla tavalla.

Asia

Lausuntoasia

Kuultavat

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Ammattiliitto Pro ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisen rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen (1.5.2018–30.4.2020) osana on ollut yhteistoimintasopimus, jossa on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

---

Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Asian tausta

Kymenlaakson käräjäoikeudessa on vireillä työsuhteen päättämistä koskeva riita-asia L 20/49755. Kantaja oli työskennellyt 8.5.1988 alkaen rakennusalan eristystuotteita valmistavan vastaajayhtiön palveluksessa toimihenkilötehtävissä ja pitkään yhtiön tuotantopäällikkönä. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen vastaajayhtiö oli irtisanonut kantajan työsuhteen 28.9.2018 vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin sekä toiminnan uudelleenjärjestelyyn. Kantajan työsuhde oli päättynyt 28.3.2019. Kantaja oli toiminut yhtiön toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna, kun työsuhde oli irtisanottu.

Kantajan työsuhteeseen oli sovellettu Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välistä rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka oli yleissitova.

Kanne

Vaatimukset

Kantaja on vaatinut muun ohella, että vastaajayhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 22 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Perusteet

Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen toteutettujen irtisanomisten seurauksena työhön oli jäänyt kaksi tuotannon toimihenkilöä sekä hallinnon toimihenkilö, joita kantaja oli työsuojeluvaltuutettuna edustanut. Irtisanomalla työsuojeluvaltuutetun tilanteessa, jossa tuotantoyksikön toimintaa ei kyseisen henkilöstöryhmän osalta ollut keskeytetty kokonaan, vastaajayhtiö oli toiminut yhteis-toimintasopimuksen kohdan 3.3 vastaisesti.

Vastaus

Vaatimukset

Vastaajana oleva yhtiö on vaatinut muun ohella, että kanne hylätään.

Perusteet

Kantaja oli ollut tehtaan ainoa tuotantopäällikkö. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tuotantopäällikön tehtävä oli päätetty lakkauttaa. Siten tuotantoyksikön toiminta oli keskeytetty kokonaan, jolloin se oli keskeytetty työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla myös asianosaisen henkilöstöryhmän osalta kokonaan. Yhtiöön oli jäänyt kantajan irtisanomisen jälkeen työhön joitakin toimihenkilöitä, jotka kuitenkin olivat työssä eri tuotantolaitoksissa kuin kantaja. Lisäksi nämä toimihenkilöt tekivät eri työtä ja kuuluivat eri ammattiryhmään kuin kantaja. Työnantaja oli tarjonnut kantajalle irtisanomisaikana tuotannon työntekijän työtä, mutta kantaja oli kieltäytynyt ottamasta työtä vastaan.

KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kymenlaakson käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Mitä tarkoitetaan rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana olevan yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohdan sanamuodoilla “tuotantoyksikkö", "tuotantolaitos" ja "vastaava toimintayksikkö"?

2. Miten tulee tulkita mainitun kohdan sanamuotoa "ao. henkilöstöryhmä"?

3. Minkä ajankohdan tai jakson perusteella 3.3 kohdassa mainittu työntekijöiden määrä tulee arvioida?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuin on varannut rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen (1.5.2018–30.4.2020) osallisille liitoille Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle ja Ammattiliitto Pro ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n yhteinen lausunto

Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat todenneet yhteisenä lausuntonaan seuraavaa.

Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavan rakennustuoteteollisuuden yhteistoimintasopimuksen tausta on aiemmissa teknisten toimihenkilöiden runkosopimuksissa ja konttoritoimi-henkilöiden yleissopimuksissa sekä niiden osana noudatetuissa luottamusmies-, yhdysmies- ja työsuojelusopimuksissa.

Runko- ja yleissopimusten hajotessa alakohtaisiksi työehtosopimuksiksi ja teknisten toimihenkilöiden ja konttoritoimihenkilöiden henkilöstöryhmien yhdistyessä toimihenkilöiden henkilöstöryhmäksi näiden ryhmien työehtosopimukset yhdistettiin. Samassa yhteydessä niiden osana noudatettavat luottamusmies-, yhdysmies- ja työsuojelusopimukset yhdistettiin.

Käsitettä ”tuotantoyksikkö” ei ole määritelty kaikenkattavasti, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan kokonaisuutena toimivaa tehdasta, laitosta tai muuta vastaavaa työpaikkaa, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden.

Aiemmin teknisten toimihenkilöiden runkosopimusten ja konttoritoimihenkilöiden yleissopimusten osana noudatetuissa luottamusmies-, yhdysmies- ja työsuojelusopimuksissa oli henkilöstön edustajien työsuhdeturvan yhteydessä käytetty ilmaisua ”tuotantolaitos”. Muutosten yhteydessä alettiin käyttää nykyisiä ilmaisuja. Tässä yhteydessä ei haettu asiallista muutosta, vaan kyse oli erilaisten käsitteiden muuttamisesta kaikille sopivaksi. Nykyisen yhteistoimintasopimuksen ilmaukset "tuotantoyksikkö" ja ”tuotantolaitos tai vastaava toimintayksikkö” tarkoittavat siten tässä yhteydessä asiallisesti samaa.

Käsitteellä ”henkilöstöryhmä” viitataan vakiintuneeseen kolmijakoon: ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt ja työntekijät. Henkilöstöryhmällä ei tarkoiteta ammattinimikkeitä tai muuta hienojakoisempaa jaottelua. Toiminta henkilöstöryhmän osalta on kokonaan keskeytetty, kun kukaan kyseisen henkilöstöryhmän edustaja ei enää työskentele tuotantoyksikössä.

Yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohtaa tulee tulkita siten, että työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on sidottu siihen hetkeen, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työsuhteen päättymiseen ja sitä kautta korvauksen realisoitumiseen. Tilanne on siis vastaava kuin yhteistoimintalain 3 luvun mukaisissa muutosneuvotteluissa. Jos henkilöstömäärä vaihtelee, tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä työskentelee yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohdassa tarkoitetulla tavalla säännöllisesti yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, jos henkilöstön määrä on vuosittain yli puolen vuoden ajan alle 20.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat antaneet asiassa työtuomioistuimelle yhteisen lausunnon, jonka sisältö on selostettu edellä. Työ-tuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että kysymyksessä olevia Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Ammatti-liitto Pro ry:n välisen rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen (1.5.2018–30.4.2020) määräyksiä on tulkittava liittojen lausunnossa kerrotulla tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Jari Murto, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Sassi.

Lausunto on yksimielinen.