Labor court dismisses union claim that subcontractor change breaks collective agreement stability clause.

Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että X Oy oli menetellyt ahtausalan työehtosopimuksen vastaisesti, kun se oli jättänyt tekemässään vahvuuslaskennassa 1.7.2017 lukien laskematta tilapäisiksi työntekijöikseen ne Y Oy:n työntekijät, jotka olivat työskennelleet vahvuuslaskennan alaisena ajanjaksona X Oy:lle alihankintana tehdyssä työssä.

X Oy:n käyttämä alihankkijayritys oli vaihtunut 1.1.2012 lukien siten, että alihankkijaksi oli tullut Y Oy. Asiassa oli kysymys siitä, katkeaako ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 3 §:n kohdalle vuonna 2010 lisätyssä pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu ”vakiintunut käytäntö” alihankkijayrityksen vaihtuessa, vaikka työ ja sen teettäminen alihankintana jatkuu. Kantajan mukaan pöytäkirjamerkintä koski ennen 19.3.2010 alkaneita alihankintasopimuksia. Vastaajan mukaan pöytäkirjamerkinnässä mainitut ”vakiintuneet käytännöt” viittasivat alihankintana teetettävään työhön ja siinä sovellettavaan työehtosopimukseen eivätkä työn suorittajatahoon.

Työtuomioistuin katsoi pöytäkirjamerkinnän ja erään toisen työehtosopimusosapuolten allekirjoittaman asiakirjan sanamuotojen tukevan vastaajan tulkintaa pöytäkirjamerkinnän sisällöstä. Työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoi, että pöytäkirjamerkintä käytännössä perustui kantajan laatimaan asiakirjaan ja että vastaaja oli perustellusti voinut saada pöytäkirjamerkinnän sanamuodosta toisenlaisen käsityksen kuin kantaja mahdollisesti oli sanamuodolla tarkoittanut. Tämän johdosta kantajan olisi tullut huolehtia siitä, että vastaaja sai oikean käsityksen kantajan ehdottaman pöytäkirjamerkinnän tarkoituksesta. Asiassa esitettyä näyttöä arvioituaan työtuomioistuin katsoi, että vastaaja oli perustellusti voinut ymmärtää, että sen tulkinta pöytäkirjamääräyksen sisällöstä oli oikea eli että siinä tarkoitettu vakiintunut käytäntö ei katkeaisi alihankintatyötä tekevän yrityksen vaihtuessa. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Satamaoperaattorit ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.11.2020

Pääkäsittely 10.2.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä ahtausalan työehtosopimuksessa on ollut sopimuskausilla 1.2.2017 – 31.1.2019 ja 1.2.2019 – 31.1.2021 muun ohella seuraavat vakinaisia työntekijöitä koskevat määräykset:

I VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT

1. YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala

….

3. Yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:

Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuus tarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäisellä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.

Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan ¼ lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi.

Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennan perusteet ja tulos. AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä. Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.

---

3 § Keskusjärjestösopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 4.6.1997

---

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet toteavat yhteisenä yleissopimuksen 8.1 kohdan tulkintanaan, että ahtaustyössä sovelletaan tätä työehtosopimusta. Tästä poiketen esimerkiksi joissakin sataman sisäisissä kuljetuksissa, työkoneiden takuuhuolloissa, konttien korjauksessa ja pesussa sekä siivoustoiminnoissa on vakiintuneesti noudatettu muuta kuin tätä työehtosopimusta. Nämä vakiintuneet käytännöt voivat jatkua edelleen entisessä laajuudessaan.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 3 §:n kohdalla oleva pöytäkirjamerkintä on tehty vuonna 2010. Pöytäkirjamerkintä oli osa valtakunnansovittelijan sovintoesitystä, jonka työehtosopimusosapuolet tuolloin hyväksyivät. Pöytäkirjamerkinnässä mainittu yleissopimuksen 8.1 kohta koskee ulkopuolisen työvoiman käyttöä.

Työtuomioistuin antoi 7.3.2017 vahvuuslaskentaa ja alihankintaa koskevan tuomion TT 2017-35. Työtuomioistuimen ratkaisu nosti esille joukon vahvuuslaskentaa koskevia kysymyksiä, joiden selvittämistä ja ratkaisemista varten Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry (AKT ry) ja Satamaoperaattorit ry tapasivat ja neuvottelivat kevään, kesän ja syksyn 2017 aikana useaan kertaan. Neuvotteluissa saavutettiin yhteisymmärrys useista kysymyksistä. Yhteisymmärrykset kirjattiin liittojen välillä 27.9.2017 allekirjoitettuun asiakirjaan, jonka otsikko on "Neuvottelutulos koskien alihankintatuomion TT:2017-35 soveltamista”. Asiakirjassa on todettu muun muassa, että ”vahvuuslaskennan ulkopuolella ovat mm. seuraavat alihankintatoiminnot: --- tes 3 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaiset ennen 19.3.2010 vakiintuneet alihankintakäytännöt”.

Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritys X Oy on teettänyt eräitä Kemissä sijaitsevan Ajoksen sataman sisäisiä kuljetuksia ulkopuolisella yrityksellä alihankintana ainakin vuodesta 2006. Alihankkija on soveltanut työsuhteissaan muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta.

X Oy:lle Ajoksen sataman sisäisiä kuljetuksia hoitava alihankkija on vaihtunut siten, että 1.1.2012 lukien alihankintatyön suorittaja on ollut Y Oy. Myös tämä yritys soveltaa muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta.

X Oy ei ole ottanut sille alihankintatyötä suorittavia Y Oy:n työntekijöitä huomioon vahvuuslaskennassaan.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on menetellyt Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdan vastaisesti, kun se on jättänyt tekemässään vahvuuslaskennassa 1.7.2017 lukien laskematta tilapäisiksi työntekijöikseen ne Y Oy:n työntekijät, jotka ovat työskennelleet vahvuuslaskennan alaisena ajanjaksona X Oy:lle alihankintana tehdyssä työssä, ja

- velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 12.379,25 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtuomioistuin on vahvistanut asiassa TT 2017:35, että ahtausalan työehtosopimukseen sidotun työnantajan tulee huomioida työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaisessa vahvuuslaskennassaan tilapäisinä työntekijöinä myös käyttäjäyrityksenä käyttämänsä alihankkijan työvoiman toteutuneet työvuorot käyttämässään alihankinnan alaisessa työssä.

Ratkaisussa TT 2019:116 työtuomioistuin on vahvistanut, että työehtosopimukseen sidotun ahtausalan yrityksen on huomioitava omassa vahvuuslaskennassaan tilapäisenä työvoimana myös käyttämänsä alihankintayrityksen vahvuuslaskentajakson aikana alihankintana työntekijöillään teettämä työ, ja tuo työ on huomioitava vahvuuslaskennassa työvuorokohtaisesti.

X Oy on käyttänyt 1.7.2017 lukien ahtausalan työssä Kemin satamassa alihankkijana Y Oy:tä jokaisen vahvuuslaskentajakson aikana, mutta se ei ole huomioinut yhdessäkään vahvuuslaskennassa ainuttakaan Y Oy:n työntekijän työvuoroa.

Ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 3 §:n kohdalla oleva pöytäkirjamerkintä koskee ennen 19.3.2010 alkaneita alihankintasopimuksia. Y Oy:n toimiminen Ajoksen satamassa ei ole pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettua vakiintunutta käytäntöä.

VASTAUS

Vaatimukset

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 20.110 eurolla korkoineen.

Perusteet

Erimielisyys asiassa koskee sitä, katkeaako työehtosopimuksen tarkoittama vakiintunut alihankintakäytäntö, kun alihankkijayritys vaihtuu, vaikka työ jatkuu samana. AKT ry ja Satamaoperaattorit ry neuvottelivat myös tästä kysymyksestä vuonna 2017, mutta siitä ei saavutettu yksimielisyyttä.

Joitain vuosia vuoden 2010 työehtosopimusratkaisun jälkeen AKT ry on suullisesti ilmoittanut Satamaoperaattorit ry:lle tulkitsevansa kyseistä työehtosopimusmääräystä siten, että "vakiintunut käytäntö" lakkaa, kun alihankintatyön suorittajayritys vaihtuu. Satamaoperaattorit ry ei ole hyväksynyt tätä tulkintaa, koska se ei ole vastannut sen enempää sopimuslausekkeen sanamuotoa kuin sen tarkoitustakaan. Siitä ei ollut myöskään puhetta vuoden 2010 työehtosopimuksesta neuvoteltaessa. Työehtosopimuksen tarkoittama "vakiintunut käytäntö" ja sen jatkuminen viittaavat sanamuotonsa mukaisesti alihankintana teetettävään työhön ja siinä sovellettavaan työehtosopimukseen eikä työn suorittajatahoon.

AKT ry ei ole myöskään ollut tulkinnassaan johdonmukainen, koska liitto ei ole puuttunut tilanteisiin, joissa satamaoperaattori on antanut sataman sisäisiä kuljetuksia paikallisen KTK:n hoidettavaksi. Kukin paikallinen KTK on alueen liikennöitsijöiden ja kuljetusyrittäjien omistama kuljetus- ja logistiikkapalveluyrittäjien verkosto. Saadessaan toimeksiannon paikallinen KTK osoittaa jonkun verkostoonsa kuuluvan yrittäjän hoitamaan KTK:lle annetun työn. Siten jos paikallista KTK:ta käytetään pitkäkestoisen työn suorittamiseen, on tyypillistä, että työn suorittava alihankintayritys vaihtuu jatkuvasti. Tätä AKT ry ei ole pitänyt ongelmana ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 3 §:n tarkoittaman "vakiintuneen käytännön" tulkinnassa, vaan liitto on katsonut, että alihankkijan soveltamaa työehtosopimusta koskeva käytäntö on näissä tilanteissa voinut jatkua alihankintatyön suorittajan vaihtumisesta huolimatta.

Työehtosopimusmääräyksen ja asiaan liittyvän neuvottelutuloksen sanamuodon ja tarkoituksen perusteella kanne on hylättävä. Nyt kyseessä oleva sataman sisäisten kuljetusten hoitaminen alihankintana on jatkunut niin pitkään, että toimintaa sinällään on pidettävä vakiintuneena.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ote valtakunnansovittelijan sovintoesityksestä 19.3.2010

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välinen 28.8.2018 päivätty erimielisyysneuvotteluiden pöytäkirja

2. Liittojen välinen neuvottelutulos 27.9.2017 koskien tuomion TT 2017:35 soveltamista

3. Kolme asiakirjaa työehtosopimusneuvotteluista 2010 ja A:n niihin tekemät muistiinpanot

Kantajan henkilötodistelu

1. B, eläkeläinen

2. C, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimussihteeri

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. D, Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja

2. A, Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Työtuomioistuimen ratkaistavana olevassa asiassa on riidatonta, että Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritys ja asiassa kuultavana oleva X Oy on teettänyt eräitä Kemissä sijaitsevan Ajoksen sataman sisäisiä kuljetuksia ulkopuolisella yrityksellä alihankintana ainakin vuodesta 2006. Alihankkija on soveltanut työsuhteissaan muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta. X Oy:lle Ajoksen sataman sisäisiä kuljetuksia hoitava alihankkija on sittemmin vaihtunut siten, että 1.1.2012 lukien alihankintatyön suorittaja on ollut Y Oy. Myös tämä yritys soveltaa muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta. Asiassa on riidatonta myös se, että X Oy ei ole ottanut sille alihankintatyötä suorittavia Y Oy:n työntekijöitä huomioon ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa vahvuuslaskennassa.

Ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 3 §:n kohdalle on vuonna 2010 lisätty seuraava pöytäkirjamerkintä: ”Osapuolet toteavat yhteisenä yleissopimuksen 8.1 kohdan tulkintanaan, että ahtaustyössä sovelletaan tätä työehtosopimusta. Tästä poiketen esimerkiksi joissakin sataman sisäisissä kuljetuksissa, työkoneiden takuuhuolloissa, konttien korjauksessa ja pesussa sekä siivoustoiminnoissa on vakiintuneesti noudatettu muuta kuin tätä työehtosopimusta. Nämä vakiintuneet käytännöt voivat jatkua edelleen entisessä laajuudessaan.”

Riitainen kysymys asiassa on se, katkeaako edellä mainitussa pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu ”vakiintunut käytäntö” alihankkijayrityksen vaihtuessa, vaikka työ ja sen teettäminen alihankintana jatkuu. Vastaus tähän kysymykseen ratkaisee myös sen, onko X Oy:n tullut ottaa vahvuuslaskennassaan huomioon sille alihankintatyötä suorittavat Y Oy:n työntekijät.

Kanteen perusteiden mukaan edellä mainittu pöytäkirjamerkintä koskee ennen 19.3.2010 alkaneita alihankintasopimuksia. Vastaajapuolen tulkinnan mukaan pöytäkirjamerkinnässä mainitut ”vakiintuneet käytännöt” viittaavat alihankintana teetettävään työhön ja siinä sovellettavaan työehtosopimukseen eikä työn suorittajatahoon.

Pääasiaratkaisu

Pöytäkirjamerkinnän sanamuoto

Asiassa on riidatonta, että edellä mainittu vuonna 2010 tehty pöytäkirjamerkintä oli osa valtakunnansovittelijan sovintoesitystä, jonka työehtosopimusosapuolet tuolloin hyväksyivät. Pöytäkirjamerkinnässä mainittu yleissopimuksen 8.1 kohta koskee ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Riidatonta on myös, että työtuomioistuimen annettua 7.3.2017 vahvuuslaskentaa ja alihankintaa koskevan tuomion TT 2017:35 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry (AKT ry) ja Satamaoperaattorit ry alkoivat neuvotella joukosta vahvuuslaskentaa koskevia kysymyksiä. Neuvotteluissa saavutetut yhteisymmärrykset kirjattiin liittojen välillä 27.9.2017 allekirjoitettuun asiakirjaan, jonka otsikko on "Neuvottelutulos koskien alihankintatuomion TT:2017-35 soveltamista”. Asiakirjassa on todettu muun muassa, että ”vahvuuslaskennan ulkopuolella ovat mm. seuraavat alihankintatoiminnot: --- tes 3 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaiset ennen 19.3.2010 vakiintuneet alihankintakäytännöt”.

Työ- ja virkaehtosopimukset ovat kirjallisia sopimuksia, ja siten niiden tulkinnan lähtökohtana on sopimusmääräysten sanamuoto. Sanamuodon merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Sanamuoto voidaan sivuuttaakin, jos tarkoitus on ollut toinen ja tekstissä on vain käytetty siihen nähden virheellistä ilmausta. Varsin usein tulkintariidan ratkaisussa kuitenkin päädytään sanamuotoa vastaavaan lopputulokseen. Se, joka väittää sopimuksen sisällön olevan muu kuin sanamuodon osoittama, on velvollinen näyttämään toteen tällaiseen tulkintaan oikeuttavan perusteen. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 181)

Työtuomioistuin toteaa, että riidanalaisessa pöytäkirjamerkinnässä on mainittu esimerkkejä satamien toiminnoista, joissa on vakiintuneesti noudatettu muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta. Merkinnän mukaan nämä vakiintuneet käytännöt voivat jatkua edelleen entisessä laajuudessaan. Työtuomioistuin katsoo pöytäkirjamerkinnän sanamuodon viittaavan siihen, että siinä tarkoitettu vakiintunut käytäntö on muun kuin ahtausalan työehtosopimuksen noudattaminen tietyssä toiminnossa. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan merkinnän sanamuoto siten tukee vastaajapuolen tulkintaa sen sisällöstä.

Työehtosopimusosapuolten 27.9.2017 allekirjoittamassa asiakirjassa on mainittu vahvuuslaskennan ulkopuolella olevat alihankintatoiminnot, joita ovat muun muassa edellä tarkoitetun pöytäkirjamerkinnän mukaiset ennen 19.3.2010 vakiintuneet alihankintakäytännöt. Työtuomioistuin katsoo asiakirjan sanamuodon viittaavan siihen, että käsite ”vakiintuneet käytännöt” liittyy tiettyihin satamassa tehtäviin toimintoihin eikä esimerkiksi yksittäisiin alihankintasopimuksiin tai tiettyjen yritysten välisiin sopimussuhteisiin. Myös tämän asiakirjan sanamuoto tukee siten osaltaan vastaajapuolen tulkintaa pöytäkirjamerkinnän sisällöstä.

Pöytäkirjamerkinnän tarkoitus

Työtuomioistuimessa on esitetty todistelua pöytäkirjamerkinnän syntyhistoriasta ja tarkoituksesta. Asiassa kuullut todistajat ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että vuonna 2010 ahtausalan työehtosopimusneuvottelut olivat poikkeuksellisen vaikeat. Edellisen työehtosopimuskauden päätyttyä työntekijät olivat aloittaneet lakon ja työehtosopimuksen osapuolet kutsuttiin neuvottelemaan valtakunnansovittelijan luokse. Riidan kohteena oli ollut erityisesti ahtaajien muutosturva ja alihankinnan käyttäminen. Kumpaakin kysymystä varten luotiin pienryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella asiaa ja laatia ratkaisuehdotus. Alihankintakysymystä käsittelevässä pienryhmässä olivat olleet ainoastaan D Satamaoperaattorit ry:stä ja E AKT ry:stä.

Kirjallisena todisteena on esitetty kolme asiakirjaa vuoden 2010 työehtosopimusneuvotteluista valtakunnansovittelijan toimistossa. Asiakirjoista ensimmäiseen on tehty käsin merkintä ”SO 18.3.2010 15.30”. Toisessa on merkintä ”AKT/JK 18.3.2010 15.30” ja kolmannessa ”AKT:ltä 18.3. klo 16.30”. Todistajien yhdenmukaisilla kertomuksilla on selvitetty, että ensimmäinen asiakirja on Satamaoperaattorit ry:n ehdotus pöytäkirjamerkinnäksi, toinen on AKT ry:n ensimmäinen ehdotus ja kolmas on AKT ry:n myöhempi ehdotus.

Työehtosopimusten tulkinnassa sovelletun epäselvyyssäännön mukaan epäselvän sopimustekstin laatija kantaa riskin, jos vastapuoli on voinut perustellusti saada tekstin sisällöstä toisenlaisen käsityksen kuin laatija on tarkoittanut. Riskin välttämiseksi laatijan on huolehdittava siitä, että toinen osapuoli saa oikean käsityksen esityksen tarkoituksesta. Muussa tapauksessa sopimusta tulkitaan tämän toisen osapuolen eduksi sen mukaan, miten se on asian voinut perustellusti ymmärtää. Näin käy tyypillisesti silloin, kun tekstin laatija on tarkoittanut antaa sopimusehdolle jonkin erityismerkityksen, joka ei ilmene ehdon sanamuodosta. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 191)

AKT ry:n sopimussihteeri C on kertonut olleensa mukana vuoden 2010 työehtosopimusneuvotteluissa myös valtakunnansovittelijan toimistossa niin sanottuna kentän jäsenenä eli osana AKT ry:n neuvottelukuntaa. C:n mukaan alihankintaa koskeva asia oli ollut esillä AKT ry:n aloitteesta. AKT ry:n tavoitteena oli ollut alihankintatoiminnan leviämisen estäminen. Pienryhmäkeskustelua D:n kanssa käynyt E oli välillä käynyt kertomassa muille AKT ry:n neuvottelijoille, miten keskustelu eteni. C:n mukaan AKT ry:n neuvottelijat olivat käyneet keskustelua ”vanhoista käytännöistä”, minkä ajateltiin tarkoittavan käytännössä sitä, että ennen 19.3.2010 voimassa olleet alihankintasopimukset saisivat jatkua. C:n mukaan heidän käsityksensä oli koko neuvottelujen ajan ja niiden jälkeenkin ollut se, että jos alihankkija vaihtuu 19.3.2010 jälkeen, uusi alihankkija alkaa noudattaa ahtausalan työehtosopimusta.

A on kertonut, että D ja E olivat aikansa neuvoteltuaan todenneet, että he eivät pystyneet laatimaan yhteistä esitystä alihankintaa koskevan riidan ratkaisemiseksi. Kumpikin osapuoli oli laatinut oman ehdotuksensa kirjallisesti. A:n mielestä oli ollut aivan selvää, että AKT ry:n ehdotuksessa oli kysymys tietyille toiminnoille annettavasta pysyvästä poikkeuksesta pääsääntöön, jonka mukaan ahtaustyössä noudatetaan ahtausalan työehtosopimusta. AKT ry:n ehdotuksesta keskusteltaessa E ei ollut tuonut esille, että poikkeus olisi tarkoitettu häviämään ajan myötä. Satamaoperaattorit ry ei olisi voinut myöskään hyväksyä sellaista ehdotusta, joka olisi tarkoittanut tiettyjen alihankintatoimintojen hiljaista kuihtumista. AKT ry oli vasta joitakin vuosia myöhemmin alkanut väittää, että pöytäkirjamerkintä olisi jonkinlainen siirtymäsäännös, jossa tarkoitettuja poikkeuksia alihankintatoimintaan ei ollut tarkoitettu pysyviksi.

Soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa kuultujen todistajien yhdenmukaisilla kertomuksilla on selvitetty, että AKT ry on hyväksynyt riidanalaisen pöytäkirjamerkinnän mukaiseksi vakiintuneeksi käytännöksi sen, että satamaoperaattorin alihankkijana on toiminut KTK. KTK on kuljetusalan yrittäjien verkosto. KTK:n tekemän alihankintasopimuksen perusteella KTK lähettää jonkun verkostoon kuuluvista yrittäjistä suorittamaan kulloinkin tehtävänä olevaa työtä. KTK:n alihankintasopimuksen voimassaoloaikana alihankintatyötä käytännössä suorittava yritys saattaa siten vaihtua montakin kertaa.

Työtuomioistuin toteaa, että alihankintasopimukset usein tehdään määräajaksi. Kanteen perusteissa on vedottu siihen, että kysymyksessä oleva pöytäkirjamerkintä koskee ennen 19.3.2010 alkaneita alihankintasopimuksia. Kantaja ei kuitenkaan ole väittänyt, että pöytäkirjamerkintä olisi estänyt uusimasta tuolloin voimassa olleita alihankintasopimuksia samojen sopimuskumppaneiden välillä 19.3.2010 lukien ilman, että alihankkija olisi siirtynyt noudattamaan ahtausalan työehtosopimusta uuden sopimuskauden alkaessa. Työtuomioistuin katsoo myös tämän seikan osaltaan hieman tukevan vastaajapuolen esittämää tulkintaa pöytäkirjamerkinnän sisällöstä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa esitetyn selvityksen pääosin tukevan vastaajapuolen esittämää tulkintaa ahtausalan työehtosopimuksen 1 luvun 3 §:n kohdalla olevan pöytäkirjamerkinnän sisällöstä. AKT ry:n kanne on siten jäänyt näyttämättä toteen ja se on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla AKT ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut.

Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteisen asiamiehen lasku perustuu 32,25 työtuntiin ja 500 euron suuruiseen varaukseen päätöksen jälkeisiä toimenpiteitä varten. Tuntiveloitusperuste on vuonna 2020 ollut 600 euroa ja vuoden 2021 alusta lukien 620 euroa. Asiamiehen laskun loppusumma ilman arvonlisäveroa ja samalla kantajan korvattavaksi vaadittu oikeudenkäyntikulujen määrä on 20.110 euroa.

AKT ry on paljoksunut Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n oikeudenkäyntikuluja siltä osin kuin niiden asiamiehen laskussa ilmoitettu tuntiveloitus ylitti 250 euroa. Muilta osin AKT ry on hyväksynyt kuluvaatimuksen määrältään.

Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n asiamiehen laskussa esitetty tuntiveloitusperuste on työtuomioistuimen käytännössä korkea. Työtuomioistuin toteaa, että asia on ollut laadultaan ja laajuudeltaan tavanomainen työoikeudellinen riita-asia. Näyttötaakka asiassa on ollut kantajalla, eikä asiassa ole ollut sellaisia oikeudellisesti tai näytöllisesti vaikeita kysymyksiä, jotka olisivat tehneet asiasta vastaavanlaisista työoikeudellisista riita-asioista poikkeavan. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n asiamiehen kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi 300 euroa. (ks. työtuomioistuimen ratkaisu TT 2021:8)

Edellä mainituilla perusteilla AKT ry on velvoitettava korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteisistä oikeudenkäyntikuluista 32,25 työtunnin ja 300 euron tuntiveloituksen perusteella 9.675 euroa ja 500 euron suuruinen varaus ratkaisun antamisen jälkeisiin toimenpiteisiin. AKT ry on siten velvoitettava korvaamaan vastaajapuolen kuluista yhteensä 10.175 euroa vaadittuine korkoineen. Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteisten oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä enemmälti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan suorittamaan Satamaoperaattorit ry:lle ja X Oy:lle korvauksena niiden yhteisistä oikeudenkäyntikuluista 10.175 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Aaltonen, Lavikkala, Lallo, Fremer ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.