TT 2018:6 · Työtuomioistuin

Yhtiö irtisanoi omia työntekijöitään tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja teki muutoksia kokoonpanolinjoillaan siten, että linjojen määrä väheni puoleen ja kaksi uutta kokoonpanolinjaa annettiin kahden ulkopuolisen yhtiön hoidettavaksi. Asianosaiset ovat olleet erimielisiä ennen kaikkea siitä, onko yhtiö menetellyt työehtosopimuksessa olleen oman työvoiman käytön vähentämistä ja vuokratyötä koskevan määräyksen vastaisesti. Tähän liittyen asiassa on tullut ratkaista, onko ulkopuolisilla yhtiöillä teetetyssä työssä ollut kysymys vuokratyöstä vai alihankinnasta. Työtuomioistuin katsoi, että kysymys on ollut alihankinnasta ja että yhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa omat työntekijänsä. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Teollisuusliitto ry (entinen Metallityöväen Liitto ry)

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Piikkio Works Oy

ASIA

Työsuhteen päättämistä koskeva riita-asia

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.10.2017

Pääkäsittely 12.12.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisessä teknologiateollisuuden

työehtosopimuksessa 1.11.2013–31.10.2016 on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO

15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen

Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen

laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa

tapauksissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN

Työsuhdeturvaa koskevat määräykset käsittelevät työnantajan oikeutta päättää työntekijän työsopimus tai lomauttaa hänet sekä näissä tapauksissa noudatettavia menettelytapoja. Työntekijällä on oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja perusteettomasta lomauttamisesta johtuen.

33 SOVELTAMISALA

Tämän osion määräykset koskevat:

• toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista,

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

• työsopimuksen päättämismenettelyä [--]

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

35.1 Irtisanomisen perusteet

Työsopimuksen irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 KORVAUKSET TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA PÄÄTTÄMISESTÄ JA TYÖNTEKIJÄN PERUSTEETTOMASTA LOMAUTTAMISESTA

41.1 Korvausten määräytyminen

Työnantajan korvausvelvollisuus työehtosopimuksen mukaisten perusteiden

vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IX ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ JA MUITA ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan joko alihankintaa tai työvoiman

vuokrausta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

46 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

46.2 Vuokratyövoima

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Oman työvoiman käytön vähentäminen ja vuokratyö

Työnantaja ei saa lomauttaa tai irtisanoa omia työntekijöitään vuokratyövoiman käytön vuoksi. Työn vähentyessä on ensin luovuttava vuokratyöntekijöiden käytöstä ja vasta sen jälkeen lomautetaan tai irtisanotaan työnantajan omassa palveluksessa olevia vastaavaa työtä tekeviä työntekijöitä. Työnantajan on keskeytettävä tai peruttava omien työntekijöidensä lomautukset ennen vuokratyövoiman käyttöä, jos lomautettujen työntekijöiden ammattitaitoa vastaavaa työtä on tarjolla. Vuokratyöntekijöitä voidaan kuitenkin edelleen tarvita erityistä ammattitaitoa edellyttäviin tehtäviin tai tehtäviin, joissa työnantajan oma henkilöstö ei vakiintuneesti työskentele.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Piikkio Works Oy (jäljempänä Piikkio Works, aiemmin STX Finland Cabins Oy) on Meyer Turku Oy:n omistama hytti- ja kylpyhuonemoduulien rakentamiseen keskittynyt yritys, jonka päätoimipaikka sijaitsee Piikkiössä Kaarinassa. Piikkio Works toimittaa hytti- ja kylpyhuonemoduuleita laivoihin sekä tekee hyttitoimituksiin liittyviä aluerakennustöitä. Yhtiön palveluksessa oli helmikuussa 2017 noin 120 henkilöä, joista noin 70 työskenteli työntekijätehtävissä. Yhtiön vahvistamaton liikevaihto vuonna 2016 oli 47 miljoonaa euroa.

Piikkio Worksissa käytiin muun ohella työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut) ajalla 9.5.2014–16.12.2014. Yt-neuvottelujen päätyttyä työnantaja irtisanoi yhteensä 25 henkilöä, joista työntekijätehtävissä työskenteli yhteensä 22 henkilöä. Kanteessa mainitut 17 työntekijää irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä tammikuussa ja helmikuussa 2015. Heidän työsuhteensa päättyivät kahden–kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Irtisanomisten aikaan kaikki kanteessa mainitut työntekijät Jarmo Intosta lukuun ottamatta olivat toistaiseksi lomautettuina. Irtisanotut työntekijät työskentelivät Piikkiössä sijaitsevalla hyttitehtaalla tuotantotehtävissä.

Piikkio Worksin tuotantohallissa aloitettiin loppuvuodesta 2014 kokoonpanolinjojen muutostyöt. YT-neuvotteluiden päättymisen jälkeen yhtiön kahdeksasta kokoonpanolinjasta kuusi linjaa lakkautettiin, kaksi jäi käyttöön ja lisäksi tehtiin kaksi uutta kokoonpanolinjaa. Kahdesta uudesta kokoonpanolinjasta annettiin toinen Carina Solutions Oy:n ja toinen Vimeco Oy:n hoidettaviksi. Kahdella uudella kokoonpanolinjalla ei työskennellyt Piikkio Worksin omia työntekijöitä, eivätkä kanteessa tarkoitetut 17 irtisanottua työntekijää olleet koskaan työskennelleet niillä linjoilla. Kahdella vanhalla kokoonpanolinjalla työskentelivät ja työskentelivät edelleen helmikuussa 2017 Piikkio Worksin omat työntekijät.

Irtisanotut henkilöt ovat työskennelleet seuraavissa tehtävissä irtisanomisaikanaan. Monet heistä ovat työskennelleet myös muissa tehtävissä työsuhteensa aikana.

A, ovien esivalmistus

B, esivalmistetyöt

C, trukki

D, hyttien pakkaus

E, hyttien pystytys

F. hyttien pakkaus

G, sähköasentaja

H, hyttien pystytys

I, esivalmistetyöt

J, tarkastus

K, esivalmistetyöt

L, varastotyöt

M, esivalmistetyöt

N, kaapeliasema

O, kokoonpanon LVI

P, sähköasentaja

Q, sähköasentaja

Asianosaiset ovat erimielisiä ensinnäkin siitä, oliko Carina Solutions Oy:n ja Vimeco Oy:n ulkopuolisen työvoiman käytössä kysymys vuokratyöstä vai alihankinnasta. Mikäli kyse on ollut vuokratyöstä, asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Piikkio Works Oy menetellyt työehtosopimuksen 46.2 kohdan oman työvoiman käytön vähentämistä ja vuokratyötä koskevan alakohdan määräyksen vastaisesti ja siitä, mitä mahdollisesta edellä mainitun kohdan rikkomisesta voi seurata.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Piikkio Works Oy on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 35.1 kohdan ja 46.2 kohdan oman työvoiman käytön vähentämistä ja vuokratyötä koskevan alakohdan vastaisesti, kun se on irtisanonut A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n,I:n, Q:n, J:n, P:n, K:n, L:n, M:n, N:n ja O:n työsopimukset,

2. velvoittaa Piikkio Works Oy:n maksamaan korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä:

A:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 45.562,40 euroa,

B:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 47.218,60 euroa,

C:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 44.514,60 euroa,

D:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 50.632,40 euroa,

E:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 50.632,40 euroa,

F:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 50.632,40 euroa,

G:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 52.930,80 euroa,

H:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 47.151 euroa,

I:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 47.725,60 euroa,

Q:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 48.029,80 euroa,

J:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 51.646,40 euroa,

P:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 51.071,80 euroa,

K:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 47.590,40 euroa,

L:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 46.745,40 euroa,

M:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 47.489 euroa,

N:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 50.091,60 euroa, ja

O:lle 20 kuukauden palkkaa vastaavat 50.632,40 euroa,

kaikki kanteen 2 kohdan mukaiset korvausmäärät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 4.1.2017 lukien,

3. joka tapauksessa velvoittaa Piikkio Works Oy:n suorittamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

4. joka tapauksessa velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n suorittamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

5. velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Piikkio Works Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 19.434,23 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Työehtosopimuksen kohdassa 46.2 määritellään perusteet vuokratyövoiman käytölle. Piikkio Works irtisanoi kanteessa kerrotut 17 työntekijää eli A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n, Q:n, J:n, P:n, K:n, L:n, M:n, N:n ja O:n työehtosopimuksen nimenomaisen vuokratyövoiman käyttöä koskevan määräyksen vastaisesti, mikä loukkasi yhtiön irtisanomien työntekijöiden työsuhdeturvaa. Piikkio Works siirtyi käyttämään vuokratyövoimaa samoissa tehtävissä, joista se oli ensin irtisanonut omat vakituisissa työsuhteissa olleet työntekijänsä. Järjestelyyn ryhdyttiin tietoisena siitä, että vuokratyövoiman käyttöä on erikseen rajoitettu työehtosopimuksessa.

Työehtosopimuksen 35.1 kohdan viittaussäännöksen nojalla työehtosopimuksen osana sovelletaan työsopimuslain 7 luvun 1 §:n ja 7 luvun 3 §:n säännöksiä. Piikkio Worksilla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanomisille. Tarjolla ollut työ ei ole myöskään vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Piikkio Works ei ole noudattanut myöskään työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan.

Oman työvoiman irtisanominen ja vuokratyövoiman käyttö

Omien työntekijöiden irtisanomisen jälkeen Piikkio Works korvasi irtisanotun työvoiman työpanoksen uusilla työntekijöillä. Uudet työntekijät ja työntekijöiden työpanos hankittiin kahdelta ulkopuoliselta yritykseltä Carina Solutions Oy:ltä ja Vimeco Oy:ltä. Piikkio Worksin ja näiden yritysten välisten liikesopimusten perusteella samaa vanhaa työtä jatkettiin uudella henkilötyövoimalla.

Irtisanomisten ja vastaavasti liikesopimusten solmimisen seurauksena uusi henkilötyövoima teki samoja tehtäviä kuin irtisanotut työntekijät ovat tehneet. Kysymyksessä on ollut sama laivahyttien valmistus kuin aiemmin. Työt suorittiin samassa Piikkio Worksin toimipaikassa ja tehtaassa, samoilla Piikkio Worksin omistamilla työ- ja tuotantovälineillä ja Piikkio Worksin tosiasiallisen päätäntävallan alaisuudessa. Toiminnassa noudatettiin Piikkio Worksin piirustuksia ja suunnitelmia ja käytettiin Piikkio Worksin omistamia raaka-aineita.

Uusi työvoima oli työsuhteista ja työntekijät saivat palkkansa Carina Solutions Oy:ltä ja Vimeco Oy:ltä. Nämä yhtiöt laskuttivat puolestaan Piikkio Works Oy:tä. Järjestelyssä on ollut tosiasiallisesti kysymyksessä vuokratyövoiman käyttö.

Korvaus työehtosopimuksen perusteiden vastaisesta irtisanomisesta

Korvaus työehtosopimuksen perusteiden vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta määräytyy työehtosopimuksen 41.1 kohdan mukaan työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Korvauksen määrä työntekijäkohtaisesti

Työntekijän työsuhteen keston, irtisanomista seuranneen työttömyyden, taloudellisen vahingon sekä työnantajan nimenomaisen irtisanomiskiellon vastaisen menettelyn perusteella kohtuullinen korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä on 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

1. A:n työsuhde on alkanut 13.9.2007 ja päättynyt 28.3.2015.

Vaade 20 kk x 2.278,12 eli 45.562,40 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 13,48 = 2.278,12 euroa

2. B:n työsuhde on alkanut 31.7.2006 ja päättynyt 27.5.2015.

Vaade 20 kk x 2.360,93 eli 47.218,60 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 13,97 = 2360.93 euroa

3. C:n työsuhde on alkanut 26.7.1999 ja päättynyt 30.7.2015.

Vaade 20 kk x 2.225,73 eli 44.514,60 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 13,17 = 2.225,73 euroa

4. D:n työsuhde on alkanut 1.2.1999 ja päättynyt 30.7.2015.

Vaade 20 kk x 2531,62 eli 50.632,40 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,98 = 2.531,62 euroa

5. E:n työsuhde on alkanut 12.12.2000 ja päättynyt 30.7.2015.

Vaade 20 kk x 2531,62 eli 50.632,40 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,98 = 2531,62 euroa

6. F:n työsuhde on alkanut 5.6.1989 ja päättynyt 2.8.2015.

Vaade 20 kk x 2.531,62 eli 50.632,40 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,98 =2.531,62 euroa

7. G:n työsuhde on alkanut 7.5.1987 ja päättynyt 28.7.2015.

Vaade 20 kk x 2.646,54 eli 52.930,80 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 15,66 = 2.646,54 euroa

8. H:n työsuhde on alkanut 9.1.2001 ja päättynyt 28.7.2015.

Vaade 20 kk x 2.357,55 eli 47.151 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 13,95 = 2.357,55 euroa

9. I:n työsuhde on alkanut 8.10.2008 ja päätynyt 28.3.2015.

Vaade 20 kk x 2.386,28 eli 47.725,60 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,12 = 2.386,28 euroa

10. Q:n työsuhde on alkanut 26.2.2001 ja päättynyt 26.7.2015.

Vaade 20 kk x 2.401,49 eli 48.029,80 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,21 = 2.401,49 euroa

11. J:n työsuhde on alkanut 21.8.1968 ja päättynyt 23.7.2015.

Vaade 20 kk x 2.582,32 eli 51.646,40 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 15,28 = 2.582,32 euroa

12. P:n työsuhde on alkanut 7.8.2000 ja päättynyt 28.7.2015.

Vaade 20 kk x 2.553,59 eli 51.071,80 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 15,11 = 2.553,59 euroa

13. K:n työsuhde on alkanut 1.2.2006 ja päättynyt 26.5.2015.

Vaade 20 kk x 2.379,52 eli 47.590,40 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,08 = 2.379,52 euroa

14. L:n työsuhde on alkanut 29.1.2001 ja päättynyt 26.7.2015.

Vaade 20 kk x 2.337,27 eli 46.745,40 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 13,83 = 2.337,27 euroa

15. M:n työsuhde on alkanut 2.6.2008 ja päättynyt 27.3.2015.

Vaade 20 kk x 2.374,45e eli 47.489 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,05 = 2374,45 euroa

16. N:n työsuhde on alkanut 3.7.1989 ja päättynyt 28.7.2015.

Vaade 20 kk x 2.504,58 eli 50.091,60 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,82 = 2.504,58 euroa

17. O:n työsuhde on alkanut 14.1.2008 ja päättynyt 27.3.2015

Vaade 20 kk x 2.531,62 eli 50.632,40 euroa.

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x KTA 14,98 = 2.531,62 euroa

Toissijaiset vaatimukset ja hyvityssakon määrääminen

Piikkio Works on joka tapauksessa menetellyt työehtosopimuksen vuokratyövoimaa koskevien määräysten vastaisesti ja yhtiö on tuomittava työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Teknologiateollisuus ry on tullut tietoiseksi irtisanomisista ja vuokratyövoiman käytöstä yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä sekä hyväksynyt Piikkio Worksin toimet. Teknologiateollisuus ry on saanut tiedon Piikkio Works Oy:n virheellisestä menettelystä viimeistään 17.6.2015. Näin ollen Teknologiateollisuus ry on joka tapauksessa laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa ja on tuomittava hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Piikkio Works Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Teollisuusliitto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Piikkio Works Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.994,18 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Alihankinnan käyttäminen yhtiössä

Piikkio Worksin toimintatapana on ollut, että tiettyjä työkokonaisuuksia, kuten sisäisiä logistiikkapalveluja ja osin myös kokoonpanoa, jota irtisanotut työntekijät ovat tehneet, on hankittu liiketaloudellisin perustein alihankintana. Piikkio Worksissa on käytetty alihankintaa jo ainakin vuodesta 2005 lähtien. Yhtiössä on ollut helmikuussa 2017 noin 70 omaa työntekijää. Alihankkijan palveluksessa olleita työntekijöitä on ollut kuormitushuipuissa noin 60–70 henkilöä. Niissä tehtävissä, joita kanteessa tarkoitetut 17 työntekijää ovat tehneet, ulkopuolista työvoimaa on käytetty kokoonpanossa ennen vuotta 2005 ja logistiikassa keväästä 2013 lähtien.

Alihankkijoiden kanssa on solmittu projektikohtaiset sopimukset ja laskutusperusteet ovat olleet hyttikohtaisia. Carina Solutions Oy:llä ja Vimeco Oy:llä on ollut omat työnjohtajansa, eikä Piikkio Worksilla ole ollut alihankkijoidensa työntekijöihin nähden työnjohto- ja valvontaoikeutta. Carina Solutions Oy:n työnjohtajana ovat toimineet R, S ja myöhemmin T. Vimeco Oy:n työnjohtajana on toiminut U. Alihankinnan osuus on ollut vuosina 2015–2016 hiukan yli puolet koko Piikkio Worksin tuotannosta.

Muun ohella Piikkio Works Oy:n ja Carina Solutions Oy:n välillä 2.9.2014 allekirjoitetun Memorandum of Understanding -asiakirjan 6. kohdan mukaan "mikäli tuotantotyö tehdään Asiakkaan täydessä valvonnassa ja johtamana, sekä osana Asiakkaan omaa tuotantoprosessia, tuotantotyön palkkioperuste on (--)". Teknologiateollisuus ry ja Piikkio Works ovat todenneet, ettei yhtiössä ole tehty tuotantotyötä tällä tavoin, vaan kysymyksessä on sopimuksessa oleva optio tällaisen työn tekemiselle.

Piikkio Works Oy:n ja Carina Solutions Oy:n välillä 20.11.2014 allekirjoitetun palvelusopimuksen liitteen 3 osapuolten vastuut ja osapuolten velvollisuuksien rajapinnat mukaan liite 3 allekirjoitetaan viimeistään 1.1.2015. Tällaista liitettä ei kuitenkaan ole laadittu eikä allekirjoitettu, mutta asiasta on sovittu suullisesti Piikkio Works Oy:n ja Carina Solutions Oy:n välillä ja Carina Solutions Oy on antanut asiasta oman sisäisen ohjeen kirjallisessa muodossa.

Carina Solutions Oy ja Vimeco Oy ovat vastanneet muun muassa uusien työntekijöidensä valinnasta ja kouluttamisesta sekä miehityksensä riittävyydestä. Yhtiöön ei ole otettu uusia työntekijöitä tai käytetty vuokratyövoimaa irtisanomisten jälkeen. Uusia työntekijöitä on Piikkio Worksin palvelukseen rekrytoitu viimeksi keväällä 2013. Vuokratyövoimaa yhtiössä on niin ikään käytetty viimeksi vuonna 2013.

Työn vähentyminen ja irtisanomiset

YT-neuvotteluissa keskusteltiin ja tarkasteltiin kokoonpanon tuotantokustannuslaskelmia tunti/yksikkö oman tuotannon ja alihankinnan osalta. Työn teettäminen alihankintana oli yhtiölle edullisempaa kuin työn teettäminen omalla työvoimalla.

Irtisanomisten jälkeen kokoonpanotoiminta Piikkio Worksin tiloissa jatkui vasta maaliskuussa 2015, jolloin alihankkijoiden Carina Solutions Oy:n ja Vimeco Oy:n työntekijät aloittivat työnsä.

Piikkiö Worksin valmistamien moduuleiden määrä ja hytin valmistustoiminnan liikevaihto olivat seuraavat:

Vuosi.......Valmistuneet moduulit (kpl)....Liikevaihto (M€)

2013.................. 2491 ...................................37,4

2014.................. 2443....................................36,0

2015...................1973....................................29,0

2016.................. 2080 ...................................31,2

Vuonna 2015 moduuleita valmistettiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2014, mikä osaltaan osoitti tarjolla olevan työn vähentymistä. Myös hytin valmistuksesta syntyvä liikevaihto putosi merkittävästi vuodesta 2014.

Piikkiö Worksissa tarjolla ollut työ on vähentynyt alihankintaan siirtymisen johdosta. Alihankintaan siirtyminen on ollut pysyvää ja olennaista. Yhtiöllä on ollut oikeus päättää liikkeenjohtovaltansa perusteella siitä, tehdäänkö työ omalla työvoimalla vai alihankinnalla. Johtuen alihankinnan pienemmistä kustannuksista yhtiö on päätynyt teettämään työn alihankinnalla.

Edellä mainituilla perusteilla Piikkio Worksilla on ollut asiallinen ja painava peruste irtisanomisiin. Yhtiöllä on ollut tuotannolliset ja taloudelliset sekä toiminnan uudelleen järjestelyistä johtuvat perusteet irtisanoa työntekijät tarjolla olevan työn vähennettyä olennaisesti ja pysyvästi. Piikkiö Worksilla ei ole ollut muuta työtä, johon irtisanotut työntekijät olisi voitu uudelleensijoittaa tai kouluttaa.

Mikäli vastoin Teknologiateollisuus ry:n ja Piikkio Worksin näkemystä katsottaisiin, että kysymyksessä on ollut vuokratyö, työsopimuslain 7 luvun 3 momentin 2 kohdan vakiintuneen tulkinnan mukaan vuokratyöntekijöitä ei voida pitää lainkohdan tarkoittamina uusina työntekijöinä. Myös vuokratyö on yrityksen ulkopuolista työvoimaa, ja sen käyttämisestä päättäminen kuuluu työnantajan liikkeenjohto-oikeuden piiriin. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vuokratyöntekijöiden käyttäminen irtisanomisten jälkeen ei sellaisenaan osoita sitä, ettei työ olisi vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (TT 2006:64, TT 2006:65, TT 2007:103 ja TT 2014:185).

Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaaditut korvaukset

Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että Piikkio Works on päättänyt kanteessa mainittujen työntekijöiden työsopimukset perusteettomasti, kanteessa vaaditut korvaukset ovat määrällisesti täysin ylimitoitettuja. Kunkin työntekijän osalta mahdollisessa korvauksessa tulee ottaa huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä. Teollisuusliitto ry:n tulee esittää näyttö kunkin työntekijän osalta työtä vaille jäämisen kestosta ja mahdollisesta ansionmenetyksestä, jotta Teknologiateollisuus ry ja Piikkio Works voisivat ottaa tarkemmin kantaa korvausvaatimuksiin.

Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittujen korvausten laskentaperusteena tulee käyttää kantajan esittämien keskituntiansioiden ja kertoimen (169) sijasta kaavaa: työntekijän henkilökohtainen aikapalkka (HKAP) kerrotaan luvulla 169. Korvausten määrät ovat tällä kaavalla laskettuna seuraavat.

1. A

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 12,61 = 2.131.09 euroa

2. B

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 13,49 = 2.279,81 euroa

3. C

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 13,38 = 2.261,22 euroa

4. D

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 14,13 = 2.287,97 euroa

5. E

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 14,13 = 2.287,97 euroa

6. F

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 14,13 = 2.287,97 euroa

7. G

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 14,8 = 2.501,20 euroa

8. H

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 13,49 = 2.279,81 euroa

9. I

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 13,86 = 2.342,34 euroa

10. Q

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 13,86 = 2.342,34 euroa

11. J

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 15,33 = 2.590,77 euroa

12. P

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 14,13 = 2.287,97 euroa

13. K

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 14,13 = 2.287,97 euroa

14. L

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 12,88 = 2.176,72 euroa

15. M

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 13,49 = 2.279,81 euroa

16. N

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 12,88 = 2.176,72 euroa

17. O

Laskentaperuste/kuukausipalkka 169 x HKAP 14,13 = 2.287,97 euroa

Liittojen välillä on sovittu lounastapaamisessa Ravintola Nuevossa Helsingissä 16.5.2003, että työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa käytetään edellä mainittua kaavaa, kun määritetään kuukausipalkkaa tuntipalkkaiselle työntekijälle.

Tällaiseen sopimukseen päädyttiin prosessien hoitamisen selkeyttämiseksi. Teknologiateollisuus ry oli käyttänyt aikaisemmin kaavana HKAP x 160 ja Metallityöväen liitto ry taas vaihtelevasti eri kertoimia. Molemmat olivat kuitenkin käyttäneet henkilökohtaista aikapalkkaa kertoimen yhteydessä, ei keskituntiansiota. Sittemmin entinen Metallityöväen Liitto ry, nykyinen Teollisuusliitto ry on alkanut murentaa tätä sopimusta väittämällä, että keskituntiansiota tulisi käyttää kaavan osana henkilökohtaisen aikapalkan sijaan.

Muusta kuin edellä mainitusta laskentatavasta ei ole liittojen välillä sovittu. Keskituntiansiota ei voida käyttää laskennassa, sillä työehtosopimuksen mukaan keskituntiansiota käytetään vain erikseen määritellyissä tilanteissa (työehtosopimuksen 15.1 kohta).

Työehtosopimuksen VII-luvussa on määritelty muun muassa työsopimuksen päättämiseen liittyvät asiat. Kyseisessä luvussa on myös mainittu ainakin kohdassa 38.2 keskituntiansion käytöstä tilanteissa, joissa jompikumpi työsopimuksen osapuoli ei noudata irtisanomisaikaa. Luvun sisäinen systematiikka viittaa siis selvästi siihen, että keskituntiansion käytöstä on sovittu vain tietyissä tilanteissa. Saman luvun 41 kohdassa määrätään työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kyseisessä kohdassa ei korvauksen määrittämisen osalta mainita keskituntiansiota lainkaan. Näin ollen keskituntiansiota ei voida käyttää laskettaessa työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavia korvauksia.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että työehtosopimuksen 46.2 kohtaa on rikottu, kyseisen kohdan rikkomisesta voi seurata ainoastaan hyvityssakko.

Toissijaiset vaatimukset ja hyvityssakon määrääminen

Joka tapauksessa yhtiö on oman käsityksensä mukaan käyttänyt alihankintaa, eikä se näin ollen ole voinut tieten rikkoa työehtosopimuksen säännöksiä vuokratyövoiman käytön osalta. Koska hyvityssakon määrääminen edellyttää tietoisuutta työehtosopimuksen rikkomisesta, hyvityssakko tulee jättää tuomitsematta.

Kantaja ei ole yksilöinyt eikä perustellut, millä tavoin Teknologiateollisuus ry olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, minkä vuoksi vaatimus Teknologiateollisuus ry:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon tulee jättää tutkimatta. Kantaja ei ollut esittänyt kanteessa mitään vaatimuksia vastaajaa kohtaan, vaan vasta 13.9.2017 antamassaan lausumassa. Mikäli vaatimusta ei jätetä tutkimatta, kantaja tulee velvoittaa yksilöimään ja perustelemaan vaatimuksensa, minkä jälkeen vastaajalle tulee varata tilaisuus lausua kantajan esittämän johdosta. Näyttötaakka valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä on kantajalla.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Palkkalaskelmat

2. Carina Solutions Oy:n työpaikkailmoitus 16.12.2014

3. Carina Solutions Oy:n ja Vimeco Oy:n YTJ-otteet

4. Carina Solutions Oy:n tiedote, tulostettu 26.9.2016

5. Työttömyyskassojen todistukset maksetuista työttömyysturvaetuuksista A:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n, I:n, Q:n, P:n, K:n, L:n, M:n, N:n ja O:n osalta

6. V:n sähköposti X:lle 17.6.2015

7. Helsingin käräjäoikeuden tuomio 27.5.2013 nro 27511

8. Tiedot irtisanottujen työntekijöiden työllistymisestä syksyltä 2017

9.1 Palvelusopimus Piikkio Works Oy ja Carina Solutions Oy 20.11.2014 ja liitteet 1-5

9.2. Sopimus C4 tuotantoprosessin periyttäminen Piikkio Works Oy ja Carina Solutions Oy 22.12.2015

9.3. Puitesopimus STX Finland Cabins Oy ja Carina Solutions Oy 19.6.2014

9.4. Toimitussopimus signaaalijärjestelmä 1.0 Carina Solutions Oy ja Piikkio Works Oy (päiväämätön)

9.5 Tilaus signaalijärjestelmän laajennus Carina Solutions Oy ja Piikkio Works Oy 14.12.2015

9.6. Tilaelementtien alihankintasopimus Piikkio Works Oy ja Vimeco Oy

(päiväämätön)

9.7. Tilaelementtien alihankintasopimus Piikkio Works Oy ja Vimeco Oy (päiväämätön)

9.8. Tilaelementtien alihankintasopimus Piikkio Works Oy ja Vimeco Oy 1.2.2015

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. YT-neuvotteluesitys 9.5.2014

2. YT-pöytäkirja 16.12.2014

3. YT-neuvotteluissa esillä ollut kannattavuuslaskelma kokoonpanon tuotantokustannuksista tunti/yksikkö oman tuotannon ja alihankinnan osalta

4. Ilmoitukset työsuhteiden päättymisestä

5. Carina Solutions Oy:n kanssa tehdyt liikesopimukset

5.1 Puitesopimus 19.6.2014

5.2 Memorandum of Understanding 2.9.2014 kokoonpanon ulkoistamisesta

5.3 Palvelusopimus 20.11.2014

5.4 Signaalijärjestelmän toimitussopimus vuodelta 2015

5.5 Signaalijärjestelmän laajennusta koskeva sopimus 14.12.2015

5.6 Sopimus tuotantoprosessin periyttämisestä 22.12.2015

5.7 Laskutusohje 16.3.2015

5.8 Laskutusohje 2016

6. Vimeco Oy:n kanssa tehdyt liikesopimukset

6.1 Tilaelementtien alihankintasopimus MS5 1.2.2015

6.2 Tilaelementtien alihankintasopimus liittyen uuteen lastensairaalaan (ULS)

6.3 Tilaelementtien alihankintasopimus MS6 23.2.2016

7. Vimeco Oy:n lasku Piikkiö Worksille 26.6.2015

Vastaajan ja kuultavan muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Listaus työntekijöiden aikapalkoista

Kantajan henkilötodistelu

1. C, yksi irtisanotuista

2. V, Teollisuusliitto ry:n sopimusasiantuntija

3. Y, laaduntarkastaja ja entinen pääluottamusmies Piikkio Works Oy:ssä

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. Z, Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja

2. U, Vimeco Oy:n työnjohtaja

3. Å, Piikkio Works Oy:n tuotantopäällikkö

4. Ä, Carina Solutions Oy:n pääomistaja

5. Ö, Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja

6. A1, Teknologiateollisuus ry:n lakimies

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ovatko Piikkio Works Oy:n Carina Solutions Oy:n ja Vimeco Oy:n kanssa solmimat sopimukset olleet alihankintasopimuksia vai vuokratyötä koskevia sopimuksia?

Asiassa on ratkaistava ensiksi, oliko Carina Solutions Oy:n ja Vimeco Oy:n ulkopuolisen työvoiman käytössä kysymys vuokratyöstä vai alihankinnasta. Alihankinta eroaa vuokratyöstä muun ohella siltä osin, että alihankinnassa yritykset sopivat työn tuloksesta. Tällöin oikeus johtaa ja valvoa tehtävää työtä samoin kuin kaikki työnantajavelvoitteet ovat työn tuloksesta vastaavalla sopijapuolella eli alihankkijalla. Työvoiman vuokrauksessa puolestaan yritykset sopivat työntekijöiden työpanoksen luovuttamisesta käyttäjäyrityksen käyttöön. Työvoiman vuokrauksessa käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa ja muun muassa tähän liittyvät työturvallisuusvelvoitteet.

Työtuomioistuin katsoo, että kirjallisina todisteina esitettyjen sopimusten sisältö viittaa vahvasti siihen, että osapuolten tarkoituksena on ollut työn teettäminen alihankintana, mitä tukevat Å:n, U:n ja Ä:n olennaisilta osiltaan saman sisältöiset kertomukset. Jäljempänä tarkastellaan vielä sitä, ovatko sopimukset käytännössä toteutuneet osapuolten tarkoitusta vastaavalla tavalla.

U ja Ä ovat kertoneet omien yritystensä työntekijöiden osalta, että Piikkio Worksin työnjohtajat ovat puuttuneet ainoastaan työturvallisuuteen liittyviin seikkoihin, kuten esimerkiksi suojavälineiden käyttöön sekä työympäristöön ja siivoukseen liittyviin asioihin, sekä U:n mukaan joskus myös laadullisiin seikkoihin. U on kuvannut tämän olleen sellaista kanssakäymistä, kun on pitkään toimittu yhdessä. Ä:n mukaan Piikkio Worksin työnjohto ei edes olisi osannut johtaa Carina Solutions Oy:n työntekijöiden työtä, koska Carina Solutions Oy:llä oli oma aivan erityinen tuotantotapa. Ä ja Å ovat lisäksi kertoneet, että Carina Solutions Oy:n ja Piikkio Worksin sopimuksessa ollutta mahdollisuutta teettää työtä Piikkio Worksin työnjohdon alaisuudessa ei ole käytetty.

Myös Piikkio Worksin entinen pääluottamusmies Y on kertonut, että Carina Solutions Oy:llä ja Vimeco Oy:llä on ollut omat työnjohtajansa, mutta toisaalta Y:n mukaan Piikkio Worksin työnjohto on neuvonut Carina Solutions Oy:n ja Vimeco Oy:n työnjohtoa. Piikkio Worksin entinen työntekijä C on puolestaan kertonut, että linjoilla käytetyllä ulkopuolisella työvoimalla oli oma työnjohtonsa, mutta Piikkio Worksin työnjohtaja on käynyt tarkastamassa heidän työnsä.

Å, U ja Ä ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että Carina Solutions Oy:llä ja Vimeco Oy:llä on ollut omat työnjohtonsa, mitä tukee osittain myös Y:n kertomus. Työtuomioistuin katsoo, että C:n kertomuksella ei ole merkittävää näyttöarvoa siltä osin, miten työ ja työnjohto uusien tuotantolinjojen aikaan on järjestetty ottaen huomioon, että C:n viimeinen työpäivä on ollut 30.1.2015, eikä C ole käynyt Piikkio Worksissa sen jälkeen. C ei ole myöskään osannut kertoa sitä, milloin uudet linjat otettiin käyttöön.

Työtuomioistuimen aikaisemmassa oikeuskäytännössä on katsottu, että alihankinnassakin oli tavallista se, että työn tilaaja valvoi tilatun työn tekemistä asianmukaisesti ja saattoi esittää työn tekemiseen liittyviä huomautuksia ja toiveita. Näin on todettu alihankinnan ja työvoiman vuokrauksen rajanvetoa koskevassa ratkaisussa TT 2010:60. Tilaajalla täytyy olla oikeus valvoa sitä, että sopimuskumppani täyttää sopimuksessa määritellyt velvoitteensa asianmukaisesti (ks. ratkaisu TT 2013:187). Tähän nähden se seikka, että Piikkio Worksin työnjohto on käynyt Y:n kertomin tavoin tarkastamassa ulkopuolisen työvoiman työtä tai U:n kertomin tavoin puuttunut joskus myös laadullisiin seikkoihin, eivät vielä merkitse sitä, että Carina Solutions Oy:n ja Vimeco Oy:n työntekijät olisivat työskennelleet Piikkio Worksin johdon ja valvonnan alla.

Vuokratyössä työn vastaanottajan (käyttäjäyrityksen) on työturvallisuuslain 3 §:n 1 momentin perustella sovellettava työturvallisuuslakia samalla tavalla kuin sen omissa työsuhteissa. Alihankinnassa lähtökohtaisesti alihankkija vastaa työntekijöidensä työturvallisuudesta. Tilaajan on tällöinkin otettava huomioon eräät työturvallisuuslaista seuraavat vaatimukset.

Työturvallisuuslain 54 §:n mukaan milloin teollisuus- tai liikehallissa taikka vastaavassa yhtenäisessä tilassa toimivien yhden tai useamman työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan työ tai näiden yhteiset toiminnot muulloin kuin 49 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa (yhteinen työpaikka) aiheuttavat haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle, työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on riittävällä keskinäisellä yhteistoiminnalla pyrittävä tiedottamaan toisilleen havaitsemistaan haitta- ja vaaratekijöistä ja niiden poistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä tarpeellisesta toimintojen yhteensovittamisesta.

Työturvallisuuslain 54 §:n esitöiden mukaan säännös koski tilanteita, joissa toiminta tapahtui samassa tilassa ilman, että tiloja on esimerkiksi seinällä erotettu toisistaan. Säännös ei sen sijaan koskenut rakennuksia, joissa eri työnantajien toiminnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti. Esitöissä on vielä todettu, että säännöksessä tarkoitetuissa tilanteissa jokainen työnantaja vastasi omien työntekijöidensä turvallisuudesta myös näissä tapauksissa, eikä hänen velvoitteitaan vähentäneet säännöksessä tarkoitetut velvoitteet. (HE 59/2002 vp s. 57)

Vimeco Oy:n ja Carina Solutions Oy:n työntekijät ovat työskennelleet Piikkio Worksin tiloissa, jotka asiassa esitetyn selvityksen perusteella ovat olleet työturvallisuuslain 54 §:ssä tarkoitettuja tiloja.

Å:n, U:n ja Ä:n kertomuksista käy ilmi se, että Piikkio Worksin työnjohto on ohjeistanut Vimeco Oy:n ja Carina Solutions Oy:n työntekijöitä ja työnjohtoa jonkin verran työturvallisuuteen ja esimerkiksi työympäristön siisteyteen liittyvistä seikoista. Ottaen huomioon työturvallisuuslain 54 §:n säännös, tällä perusteella ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että Piikkio Works olisi käyttänyt työnjohtovaltaa Vimeco Oy:n ja Carina Solutions Oy:n työntekijöihin nähden.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen luotettavasti näyttämättä toteen sitä, että Piikkio Worksin työnjohto olisi puuttunut Carina Solutions Oy:n ja Vimeco Oy:n työntekijöiden työhön siten, että näiden voitaisiin katsoa tosiasiallisesti työskennelleen Piikkio Worksin johdon ja valvonnan alaisena ja että kysymyksessä olisi siten ollut vuokratyöntekijöiden käyttämisestä.

U on kertonut, että Vimecon työntekijät käyttivät Vimeco Oy:n työvaatteita ennen vuotta 2016, mutta vuodesta 2016 lähtien työvaatteet on saatu Piikkio Worksilta. U on itse hankkinut yrityksensä työntekijöille työkalut ja työkuvat. Å on kertonut, että toinen ulkopuolisista yrityksistä on käyttänyt omia työkalujaan ja aikaisemmin myös omia työvaatteita. Kokoonpanotyössä käytettiin pääosin akkukäyttöisiä ruuvinvääntimiä. Å:n mukaan Piikkio Worksissa on tehty linjapäätös vuoden 2015 tienoilla siitä, että kaikki tehdasalueella työskentelevät henkilöt käyttivät Piikkio Worksin haalareita. Y on puolestaan kertonut, että Piikkio Works on vastannut kaikkien työvaatteista ja työkaluista.

Asiassa on riidatonta se, että kanteessa kerrottu työ on tehty Piikkio Worksin tiloissa. Jossain määrin epäselväksi on jäänyt se, missä määrin työtä on tehty Piikkio Worksin työkaluilla ja työvaatteissa. Työn tekeminen Piikkio Worksin tiloissa ja yhtiön työkaluilla viittasivat vuokratyövoiman käyttöön. Toisaalta alihankinnan ja vuokratyön välinen rajanveto ei ole aivan yksiselitteinen, minkä vuoksi ulkopuolisen työvoiman käyttöä on tässä asiassa harkittava kokonaisuutena. Erityinen merkitys tässä harkinnassa on annettava sille, mitä osapuolet ovat keskenään sopineet. Merkitystä on myös sillä, kenelle työnjohto-oikeus on kuulunut. Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että sekä Vimeco Oy:n työntekijöiden että Carina Solutions Oy:n työntekijöiden suorittamassa työssä on ollut kysymys alihankinnasta.

Työn vähentyminen alihankintaan siirtymisen johdosta

Piikkio Works on vedonnut siihen, että yhtiössä tarjolla ollut työ on vähentynyt alihankintaan siirtymisen johdosta. Yhtiö on katsonut, että yhtiöllä on ollut oikeus päättää liikkeenjohtovaltansa perusteella se, tehtiinkö työtä yhtiön omalla työvoimalla vai alihankintana. Yhtiön käsityksen mukaan alihankintaan siirtyminen yhtiössä on ollut olennaista ja pysyvää.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työntekijän työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin esitöistä ei käy ilmi se, minkälaisia tilanteita toiminnan uudelleenjärjestelyillä tarkoitetaan. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kysymyksessä voi olla esimerkiksi alihankintaan siirtyminen. Alihankintaan siirtyminen ei välttämättä vähennä työn määrää eikä se merkitse useinkaan edes kustannussäästöä. Kyseinen liikkeenjohdollinen ratkaisu vain muuttaa työn tekemisen muotoa. Työsopimuslaki ei aseta estettä tällaiselle järjestelylle, jos järjestely on laissa tarkoitetuin tavoin pysyvä ja olennainen (KKO 1977 II 98, TT 1982:168 sekä Martti Kairinen ym., Työoikeus, Oikeuden perusteokset, 2013, s. 815–817.)

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on riidatonta, että vuoden 2014 yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen Piikkio Worksissa kokoonpanolinjojen määrä vähennettiin kahdeksasta neljään. Näistä neljästä kokoonpanolinjasta kaksi on annettu kanteessa tarkoitettujen alihankintayritysten hoidettaviksi ja Piikkio Worksin omat työntekijät ovat hoitaneet kahta muuta linjaa. Y:n, Å:n ja U:n kertomusten perusteella asiassa on selvitetty se, että tällä tavoin Piikkio Worksissa on toimittu syksyyn 2017 saakka. Loppuvuodesta 2017 yhtiön kokoonpanolinjojen määrä on edelleen vähennetty yhteen uuteen, automatisoituun linjaan ja yhteen vanhaan, lyhyeen linjaan. Näillä linjoilla ovat loppuvuodesta 2017 alkaen työskennelleet Piikkio Worksin omat työntekijät ja vuokratyöntekijät.

Työnantajan tarjottavissa olevan työn vähenemisen tulee olla määrältään olennaista ja kestoltaan pysyvää. Työtuomioistuin katsoo, että työ Piikkio Worksissa vähentyi olennaisesti, kun vuoden 2014 yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen yhtiön neljästä kokoonpanolinjoista puolet annettiin alihankintayritysten hoidettaviksi. Kun linjojen määrään ja alihankinnan osuuteen ei ole tullut muutoksia vuonna 2016, ja kun linjoja on sen jälkeen vuonna 2017 vähennetty entisestään, on työ vähentynyt myös pysyvästi.

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että Piikkio Works on saanut järjestää toimintansa uudelleen siten, että neljästä jäljelle jääneestä kokoonpanolinjasta kaksi on siirretty alihankintayritysten hoidettavaksi. Kun näiden linjojen hoitaminen Piikkio Worksin omien työntekijöiden toimesta on loppunut kokonaan eikä yhtiön ole selvitetty myöskään palkanneen kokoonpanotehtäviin uusia työntekijöitä, ei Teollisuusliitto ry:n kanteessa tarkoitetuille irtisanotuille henkilöille ole voitu tarjota työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettua heidän ammattiaan vastaavaa tai muuten heille sopivaa työtä. Asiassa saadun selvityksen perusteella työnantajan töiden uudelleenjärjestelyt ovat olleet todellisia eikä kysymys ole ollut työntekijöiden irtisanomissuojan kiertämisestä.

Edellä kerrotuilla perusteilla Piikkio Worksilla on ollut oikeus irtisanoa kanteessa kerrottujen 17 työntekijän työsuhteet. Menettelyllään yhtiö ei ole toiminut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 35.1 kohdan ja 46.2 kohdan vastaisesti. Kanne on sen vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus

Teollisuusliitto ry, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Piikkio Worksin yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla. Oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Piikkio Works Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.994,18 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Aaltonen, Äimälä, Teerimäki, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Sihteeri on ollut Snellman.

Tuomio on yksimielinen.